Laitan tähän uuden aiheen kun tuli toisessa keskustelussa sivupolku:
Eli pitääkö ajaa koko ajan mahdollisimman taloudellisesti ja mikä on riittävän taloudellinen ajotyyli?
Kuinka pihi auto pitää ostaa ja mitä muuta voi/pitää tehdä oman ympäristövaikutuksen vähentämiseksi tai rahan säästämiseksi?
Ja kumpi kulutuskeskustelussa on teille tärkeämpää, rahansäästö, oma vaikutus ympäristöön vain ympäristöteknologian edistäminen yleensä?
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Toisessa keskustelussa Kenesis kirjoitti:
Jos Putputin kirjoituksista voi päätellä jotain hänen ajotyylistään, niin taitaa BMW:kin kuluttaa aika paljon hänen allaan. Varmaankin enemmän kuin keskiverto Volvo-kuskin auto. Sikäli Putputin on aika turha hurskastella kulutuslukemista, IMO.
Tämä ei tietenkään muuta sitä tosiasiaa, että kyllä ne Volvon bensakoneet paljon kuluttaa. Liian paljon tarjoamiinsa ominaisuuksiin nähden.
Vähän off topic, mutta ajotyyli kyllä vaihtelee tilanteen mukaan. Usein kyllä on kyse muusta kuin aivan taloudellisimmasta hissuttelusta mutta silloinkin ajan järkevästi eli tavalla joka ei kuluta turhaan. Ja se heijastuu kulutuslukemissani jotka ihan omaksikin yllätykseksi eivät juuri eroa siitä kun ajan erittäin taloudellisesti. Ja ajan kyllä hyvin usein mahdollisimman taloudellisesti, se on ihan hauska haaste varsinkin silloin kun ei voi 'nauttia ajamisesta' perinteisellä tavalla. Ja harvemmin sitten ei kiinnosta yhtään se kulutus vaan annan koneen laulaa koko ajan korkeilla kierroksilla silloinkin kun ei ole tarvis.
Mutta useimmiten nautittava ja reipas ajaminen ei lisää kulutusta oikeastaan yhtään verrattuna osaamattomaan tai muuten asiaan keskittymättömään ajoon vaan saattaa helposti olla vähemmän kuluttavaa. Reippaammat kiihdytykset ja vähempi hissuttelu mutkissa eivät nosta kulutusta ja ennakoiva, tottunut ja keskittynyt kuski päinvastoin säästää bensaa ilman haittapuolia.
Kaikissa näissä ajoissa on hyötyä vähäkulutuksisesta koneesta, tai minulle tärkeintä onkin pienet päästöt eikä itse kulutus vaikkei sekän merkityksetön ole. Ehkä eniten tuottaa nautinto edistyksellisestä teknologiasta ja sen olemassaolosta vaikken itse uusinta omistaisikaan. On hienoa nähdä liikenteessä uutta teknologiaa. Aina olen iloinen siitä kun ihmisten tietämyksen avulla päästään parempaan, se on win-win tilanne ja uudesta on hyötyä pitkällä tähtäimellä toisin kuin Suomalaisesta luopumisen ja kieltämisen kulttuurista.
Minusta on suorataan velvollisuus ainakin osin tukea lompakollaan tätä kehityksen edistystä. Mehän äänestämme ostaessamme joko kehityksen edistämistä tai vaihtoehtoisesti annamme signaalin ettei tarvitse vaivautua vaan ostamme sitä samaa huttua mitä tarjotaan halvalla. Jos et anna hyvän tuotteen tekijälle 'palkintoa' niin annat sen vastustajalle eli tavallaan hyvän tuotteen tekijän vahingoksi ja palkitset huonompaa. On helppo puhua asioista mutta todelliset muutokset tulevat tekemällä itse jotain konkreettista vaikka kyse olisikin useista erittäin pienistä teoista.
Oikeastaan ylläoleva selittelyni on turhaa ja vastauksen voi kiteyttää yksinkertaisesti näin: Jos ajotyyli on vakio niin tottakai vähäpäästöinen kone vaikuttaa aivan samalla tavalla eli pienentää päästöjä verrokkiin nähden.
Jatkan vielä: Eräs ero minulla on myös moneen nähden eli suosin kevyempiä autoja joten jo autovalinnalla sinänsä säästää suuren määrän saasteita ja bensakuluja (ja muita kuluja!). Kun ei ole 'karavaanari' eikä kuskaa turhaa ilmaa ja terästä mukanaan joka kerta niin ero on valtava ja mielestäni ilman mitään merkittäviä haittoja ja etuja on PALJON. Kaipaankin lisää kevyitä autoja, ja onneksi siihen suuntaan hieman ollaankin siirtymässä JOISSAKIN AUTOLUOKISSA.
Tottakai monilla on tilanne sellainen ettei voi vaihtaa autoa tilanteen mukaan ja täytyy koko ajan kulkea autolla joka on mitoitettu harvoja tilanteita varten. Se on harmi eikä ole mukava juttu sille joka näin joutuu tekemään. Toisaalta monille ei ole järkevääkään toimia toisin sillä muutoin autojen valmistuksen vaikutukset tulevat mukaan kuvioon ja ostajalle kustannusten osalta tilanne ei ole järkevä. Itse kuitenkaan en hirveästi tuosta valmistamisen saastepuolesta välitä sillä mielestäni vaikka siitä tulee hieman 'lisähaittaa' että useampi auto valmistetaan niin hyötykin on erittäin suuri.
Syy on kuitenkin pääosin taloudellinen ja sehän on itsestäänselvyys että tilanne olisi eri jos Suomessa olisi erilainen verotus ja muu autoiluun liittyvä politiikka. Kuitenkin asia josta vähemmän puhutaan on yhteisöllisyys. Jos kaikki elävät hyvin Suomalaiseen stereotyyppiseen tyyliin 'itsenäisinä' niin silloin asia on aivan kuten taloudellisten muurien kanssa: resurssien käytön tehokkuus on huonompi ja yhteistyön hyödyt jäävät käyttämättä. Jos hyvien ystävien, läheisten perhesuhteiden tms. ansiosta voidaan 'toimia yhteistyössä' edes hieman kulkuvälineiden suhteen niin helposti käy niin että jokainen pystyy ajamaan enemmän sellaisilla autoilla kuin TODELLA HALUAISIVAT.
Usein puhutaan myös siitä kuinka vuokraus ym. järjestelyt ovat taloudellisesti kannattavia mutta lienee selvää että harva haluaa sille tielle kuitenkaan lähteä muutoin kuin poikkeustilanteissa johtuen siitä että se 'vaan tuntuu väärältä', ja tuo tunne on kai yleisesti poikkeuksellisen vahva. Minullekin olisi suuri kynnys siirtyä säännöllisesti käyttämään auton vuokrausta vaikka olisi kuinka suuri taloudellinen hyöty, ennemmin maksan 'turhaan' siitä että hoidan tilanteen omavaraisesti poikkeustilanteita lukuunottamatta. Jostain syystä näin vain näyttää yleisestikin olevan, sellaisia me ihmiset olemme.
Putput, nämä viestisi edustavat sitä parempaa puolta sinun tuotoksistasi. Yhdyn monilta osin näkemyksiisi.
Ripeä liikkuminen ei todellakaan välttämättä johda suureen polttoaineenkulutukseen. Minäkään en ole mikään hissuttelija liikenteessä vaan pikemminkin liikun keskimääräistä nopeammin. Perusperiaatteeni on, että kulutusta ei lisää kaasun, vaan jarrun painaminen. Niinpä itselleni tulee eteen joka päivä tilanteita, joissa kaasupedaali painuu pohjaan (mikä nyt ei tietenkään 1.6 Corollalla tarkoita kovinkaan kummoista vauhtia...). Silti keskikulutus jää kuuden litran tuntumaan. Ennakointi tarkoittaa itselleni sitä, että kiihdytetään vain silloin kun näköpiirissä ei ole hidastamistarvetta.
Toinen hyvä asia kirjoituksissasi on keveiden autojen arvostaminen. Ikävä kyllä sorrut tämän asian edistämisessä silloin tällöin ylilyönteihin, jopa rikosnimikkeiden rajoja hipoviin kärjistyksiin. Nyt ilmaisit asian taas oikein ja asiallisesti: kaikkien tulisi todella vakavasti pyrkiä ajamaan ajonsa kuljettamatta turhanpäiväistä rautamalmia mukanaan. Riittäväksi perusteeksi ei käy "miehekkyys", päteminen, näyttämisenhalu, eikä oikein edes turvallisuuden tunne. Ylimääräisiä painoja ei ole oikein siirrellä millään muulla voimalla kuin puuromoottorilla (se tuottaa todellista bioenergiaa).
Olen samaa mieltä myös siitä, että mahdollisuus useamman auton omistamiseen parantaisi liikenteen tehokkuutta. Maasturia tai tila-autoa tarvitsevien ei silloin tarvitsisi ajella yksinään suurella autolla, vaan yksin ajaessaan he voisivat käyttää pienempää autoa. Ihan logistisista lähtökohdista tässä olisi erittäin paljon järkeä. Tietyt harvoin eteentulevat käyttötarpeet eivät silloin sanelisi arkipäiväistä liikkumista kuten nykyään.
Arvoisa Putput: vähemmän kiihkomielisissä kirjoituksissasi on paljon ainesta. Näitä useammin ja mollausta vähemmän, niin arvostuksesi nousee silmissäni nopeaan tahtiin.
Ok...
Oma suhtautumiseni kulutukseen on hieman jakomielitautinen
Autoa hankkiessa auton suorituskyky, varusteet, ajettavuus yms vaikuttaa HUOMATTAVASTI enemmän kuin kulutus. Itse asiassa, en tainnut edes katsoa kulutuslukemia viimeisintä autoa hankkiessa. Tähän on tietty syynä se että ajan työsuhdeautolla, joten omat rahat eivät ole pelissä.
JOS kuitenkin olisin valitsemassa autoa joka maksaa vaikkapa 50.000 EUR, en usko että kulutuksella olisi juurikaan merkitystä, enemmänkin hankintahinnalla. Ajomäärällä 30.000 vuodessa, litran lisäkulutus maksaisi 1.3 EUR hinnalla 400 EUR luokkaa. Kolmessa vuodessa vuodessa kustannus on 1.200 EUR. Jos ostohinnassa kahden auton välillä ei ole eroa, tottakai otan vähemmän kuluttavan. Kuitenkin esim 5.000 EUR hintaerolla kulutuserot ovat lähinnä vitsi.
Toisekseen kokeilen kyllä ajella taloudellisesti. Joskus yritän oikein maksimoida tehokkuuden, toisaalta taas lapsi saa vallaan ja ajellaan hieman, ööh, epätaloudellisesti.
Mutta sen verran kyllä yhdyn Putputin juttuun, että reipas kiihdyttely ei välttämättä lisää kulutusta. Itse olen huomannut että ajo on paljon tehokkaampaa jos tavoitenopeuden saavuttaa mahdollisimman pian. Sitten alkaakin jo esim keskinopeus ja jarruttelun/kiihdyttelyn määrä ratkaista.
Erilaisia ajotapoja kokeilemalla olen saanut kaupunkiajossa yli litran kulutuseroja samalla autolla.
Putput: "Eli pitääkö ajaa koko ajan mahdollisimman taloudellisesti ja mikä on riittävän taloudellinen ajotyyli?"
Tottakai kannattaa ajaa kokoajan mahdollisimman taloudellisesti. Määritelmä "mahdollisimman" tietysti pitää sisällään sellaiset reunaehdot, että ajoneuvon kestävyys ei heikkene ja liikenteen sujuvuus eikä turvallisuus eivät kärsi. Useimmiten nämä paranevatkin automaattisesti taloudellisen ajotyylin myötä, kun kohtuudessa pysytään.
"Kuinka pihi auto pitää ostaa ja mitä muuta voi/pitää tehdä oman ympäristövaikutuksen vähentämiseksi tai rahan säästämiseksi?"
Autoa valitessa pitää ostaa muilta ominaisuuksiltaan sopivista vaihtoehdoista pihein mahdollinen. Näin minä ainakin tein, tosin finaaliin pääsi vain kaksi autoa. Taloudellisempi voitti ja juuri tästä syystä. Eroa oli normikulutuksessa vajaa litra.
Suurin tekijä, jolla auton valinnalla voi päästöihin vaikuttaa on realistinen tapa määritellä vaatimukset omalle autolle. Tarvitaanko nelivetoinen 2,5 litran koneella varustettu auto vai riittääkö kuitenkin 1,6 litran etuveto? Vielä parempiin säästöihin voi tietysti päästä miettimällä, paljonko voi ajaa kilometrejä vähemmän.
"Ja kumpi kulutuskeskustelussa on teille tärkeämpää, rahansäästö, oma vaikutus ympäristöön vain ympäristöteknologian edistäminen yleensä?"
Viimeinen kysymys on vaikein. Itselleni ehkä tärkeämpää on rahansäästö. Vaikka jättäisi kaikki ajot ajamatta, se ei näkyisi ympäristön tilassa, mutta sitäkin enemmän lompakossa. Ympäristöön voi vaikuttaa ainoastaan laajemmassa mittakaavassa eli lainsäädännön yms tasolla. Samoin ympäristöteknologian suosimisella.
"Mutta useimmiten nautittava ja reipas ajaminen ei lisää kulutusta oikeastaan yhtään verrattuna osaamattomaan tai muuten asiaan keskittymättömään ajoon vaan saattaa helposti olla vähemmän kuluttavaa."
Tuo on kyllä pahimman mahdollisen luokan selittelyä. Miksi jotain huonoa tilannetta pitää verrata toiseen yhtä huonoon? Miksei verrata johonkin hyväksi todettuun asiaan? Silloin saisi jotain todellista mittakaavaa asialle.
Et sinäkään perustele Bemarin kalleutta sillä, että jos Lada hajoaa muutaman kerran ja sen joutuu hinauttamaan Lapista Helsinkiin, äkkiä se tulee yhtä kalliiksi kuin Bemari.
Tuo on kyllä pahimman mahdollisen luokan selittelyä. Miksi jotain huonoa tilannetta pitää verrata toiseen yhtä huonoon? Miksei verrata johonkin hyväksi todettuun asiaan? Silloin saisi jotain todellista mittakaavaa asialle.
Et sinäkään perustele Bemarin kalleutta sillä, että jos Lada hajoaa muutaman kerran ja sen joutuu hinauttamaan Lapista Helsinkiin, äkkiä se tulee yhtä kalliiksi kuin Bemari.
Tuossa pointtina oli nimenomaan se että tuollainen ajaminen ei ole mikään suuri synti tai haitallinen asia. Ja sisältyy siihen kai oma arvio siitä ettei ole velvollisuutta ajaa tasan niin taloudellisesti kuin vain ikinä mahdollista.
Monesti ihmiset paheksuvat sitä jos joku vähänkin kiihdyttää kovempaa tai menee ohi. Tarkoitus oli verrata 'aktiivista, reipasta ajamista' ns. 'taviksen köröttelyyn' ja osoittaa ettei reippaampi vauhti tai sujuvuus tule taloudellisuuden kustannuksella välttämättä: se voi olla tulosta myös siitä että kuski vaivautuu keskittymään ajoon!
Totesin jo että pientä eroa aivan taloudellisimpaan ajoon tulee, minusta ei kuitenkaan voi odottaa että aina ajaa sillä tavalla eikä se takuulla ole realististakaan. Siksi minusta taloudellisimman ajon jälkeen 'toiseksi paras' ja vaihtoehto on ajatuksella ja taidolla 'reippaasti' ajo sillä se on hyväksi sekä liikenneympäristölle että kuskin mielelle (ja vähän matka-ajalle). Samaa ei voi sanoa aivot off-asennossa köröttelystä: hyvää ei ole muu kuin se että kuski säästää keskittymisen 'vaivan' (ja voi ajatella ostoslistaa, juoruja tai puhua puhelimeen) ja haittana on samansuuruiset päästöt, kulutus ja huonompi vaikutus liikenneympäristölle. Nukkumista ja tyhjyyteen tuijottamista voi harrastaa kun on saapunut perille määränpäähän, sitä ei kannata tehdä ratin takana.
Eli pitääkö ajaa koko ajan mahdollisimman taloudellisesti ja mikä on riittävän taloudellinen ajotyyli?
Ei tarvitse. Kun järki on mukana liikenteessä, niin ajaminen on useimmiten riittävän taloudellista. Oma ajotyylini on varsin reipas, mutta silti hyvinkin taloudellinen. Ennakoin tulevat tilanteet erittäin tarkasti koko ajan eli keskityn ajamiseen kunnolla. Etenemisen ripeys tulee siitä, että ajan pääosin vain vääntävillä dieseleillä. Tarkkailen kulutusta kaiken aikaa, en pelkästään taloudellisista syistä vaan puhtaasta mielenkiinnosta asiaa kohtaan.
Kuinka pihi auto pitää ostaa ja mitä muuta voi/pitää tehdä oman ympäristövaikutuksen vähentämiseksi tai rahan säästämiseksi?
Useimmat nykyaikaiset manuaalivaihteiset dieselit täyttävät kriteerin riittävästä taloudellisuudesta. Olen siirtymässä pienempiin dieselmoottoreihin, sillä ne kulkevat riittävän hyvin ja etenkin kaupunkikulutus on selvästi tehodieseleitä pienempää. Pyrin esilämmittämään auton nykysuositusten mukaisesti, vältän turhaa tyhjäkäyntiä, tankkaan edullisesti Teboilin -dieselkortilla sekä yhdistelen ajoja mahdollisuuksien mukaan (tosin turhaa kruisailua tulee harrastettua jonkin verran).
Ja kumpi kulutuskeskustelussa on teille tärkeämpää, rahansäästö, oma vaikutus ympäristöön vain ympäristöteknologian edistäminen yleensä?
Rahansäästö on ykkönen. Tuen siltä osin ympäristöarvoja, että valitsen dieselauton. Harrasteauto on kyllä janoinen bensa-auto, johon tulee kilometrejä 5-10 tkm./a. Hiukkassuodatin ei ole välttämätön, sillä se vaikuttaa haitallisesti auton taloudellisuuteen ja suorituskykyyn. Kyllä nykyisin tulee mietittyä ympäristöasioita autoillessa aivan eri malliin kuin nuorempana.
Hyvä keskustelunaihe ja asialinjalla!
Kyllähän se hiukkassuodattimen pois jättäminen on paljon haitallisempaa, jos kerran ympäristöasioita mietit. Vaikutus kulutukseen ja suorituskykyyn on marginaalinen.
Putput: "Tuossa pointtina oli nimenomaan se että tuollainen ajaminen ei ole mikään suuri synti tai haitallinen asia."
Ei varmaan olekaan, jos taloudellisuutta ajatellaan. Harva haukkuukin toisen ajamista siksi, että se on epätaloudellista. Syyt haukkumiselle löytyvät useimmiten siitä, että se toinen tukkii itseltä tien eli ajaa hitaammin kuin itse haluaisi tai käyttäytyy muuten vaan vaarallisesti.
"Monesti ihmiset paheksuvat sitä jos joku vähänkin kiihdyttää kovempaa tai menee ohi."
Ehkä liikennevirrasta poikkeava nopeus koetaan silloin heikentävän sujuvuutta tai lisäävän onnettomuusriskiä.
"Tarkoitus oli verrata 'aktiivista, reipasta ajamista' ns. 'taviksen köröttelyyn' ja osoittaa ettei reippaampi vauhti tai sujuvuus tule taloudellisuuden kustannuksella välttämättä: se voi olla tulosta myös siitä että kuski vaivautuu keskittymään ajoon!"
Ymmärsin kyllä tuon.
"Siksi minusta taloudellisimman ajon jälkeen 'toiseksi paras' ja vaihtoehto on ajatuksella ja taidolla 'reippaasti' ajo sillä se on hyväksi sekä liikenneympäristölle että kuskin mielelle (ja vähän matka-ajalle)."
En keksi syitä, miksi paras tapa olisi jotenkin huonompi kuin 'reippaasti' ajaminen. Ei se normaalinopeus mitään köröttelyä tarvitse olla.
"Samaa ei voi sanoa aivot off-asennossa köröttelystä: hyvää ei ole muu kuin se että kuski säästää keskittymisen 'vaivan' (ja voi ajatella ostoslistaa, juoruja tai puhua puhelimeen) ja haittana on samansuuruiset päästöt, kulutus ja huonompi vaikutus liikenneympäristölle."
Aivot off-asennossa ajamisesta ei tietekään ole mitään hyötyä missään oloissa. Monesti vain tuntuu siltä, että ne, joilla on tarve ajella reippaasti, ajavat aivot off-asennossa. Mutta se on taas eri juttu, eikä liity tämän ketjun aiheeseen mitenkään.
Hiukkassuodatin ei ole välttämätön, sillä se vaikuttaa haitallisesti auton taloudellisuuteen ja suorituskykyyn. Kyllä nykyisin tulee mietittyä ympäristöasioita autoillessa aivan eri malliin kuin nuorempana.
Kyllähän se hiukkassuodattimen pois jättäminen on paljon haitallisempaa, jos kerran ympäristöasioita mietit. Vaikutus kulutukseen ja suorituskykyyn on marginaalinen.
Periaatteessa kyllä. En vain ole valmis maksamaan tuota pientä kulutuslisää ja heikompaa suorityskykyä ennen kuin mahdollinen verotus ohjaa/pakottaa siihen. Se on sanomattakin selvää etten maksa tuollaisesta yhtään mitään, jos sitä ei ole autossa vakiona.
Hiukkaussuodattimet lienevät vähäisempi apukeino tulevaisuudessa. Ainakin yhden lehtijutun mukaan huomattavasti parempaan lopputulokseen päästään halvemmalla kun suihkutetaan vettä palotapahtumaan (oisko ollut juttu Autobildissä).
Onko kukaan tehnyt "tiedettä" asiasta tai muuten vaan kokeillut hakea optimia ajotapaa?
Otetaan nyt nykyaikainen manuaalivaihteinen CommonRail Diesel, kiihdytetään se a) liikennevaloista kaupunkinopeuteen 50km/h. Mikä on oikea kohta vaihtaa isompaan? Onko oikeampaa vaihtaa kun kierroslukumittari on vääntöalueen ala-, keski-, vai yläreunalla vaiko suurimman tehon jollakin vastaavista kierrosalueista?
b) "Samat lääkkeet" mutta halutaankin 80km/h nopeuteen?
c) miten Bensakoneisilla samat jutut?
d) miten hyödynnän Turbon toiminnan dieselissä ja Bensakoneella vastaavasti?
Itse loikkaan kuusilovisella manuaalilla usein kakkoselta neloselle josta suoraan kutoselle esim. motarille mennessä.
Sen olen havainnut että kannattaa aika nopsaan pyrkiä siihen matkanopeuteen käyttämällä mahdollisimman lyhyttä aikaa kiihdyttämiseen ja käyttämällä vaihteita päästämättä kierroksia pois vääntöalueelta.
Sitten kannattaa myös välttää jarruttelua eli ruuhkissa jättää edelläajaviin sopivan välin niin ei tarvi jarrupolkimeen koskea ollenkaan.
Ripeä kiihdyttely tai ohittelukaan ei tunnu muuttavan kulutuksia juurikaan jos vaan välttää matkalla nopeuden muutoksia suuntaan tai toiseen.
Automaateilla sitten kannattanee kiihdyttää reippaasti mutta ilman KickDownia? Ja niissäkin pyrkiä välttämään nopeuden muutoksia jättämällä välejä jne.?
Kiinnostaa kuulla kaikki vinkit koska ajoa tulee n. 75tkm vuodessa joten ajotavalla voi säästää kohta hotelliyön hinnan kahdelle?? Siis kun itse maksaa aineet..
Kohta Bensakin maksaa varmaan kaksi euroa litra joten jos rahanmenoon voi mitenkään vaikuttaa niin luulisi hinnankin jo motivoivan miettimään ajotapaansa?
[quote title="10.09.2007 klo 00:24 Disukka kirjoitti"]
Onko kukaan tehnyt "tiedettä" asiasta tai muuten vaan kokeillut hakea optimia ajotapaa?
Otetaan nyt nykyaikainen manuaalivaihteinen CommonRail Diesel, kiihdytetään se a) liikennevaloista kaupunkinopeuteen 50km/h. Mikä on oikea kohta vaihtaa isompaan? Onko oikeampaa vaihtaa kun kierroslukumittari on vääntöalueen ala-, keski-, vai yläreunalla vaiko suurimman tehon jollakin vastaavista kierrosalueista?
b) "Samat lääkkeet" mutta halutaankin 80km/h nopeuteen?
c) miten Bensakoneisilla samat jutut?
d) miten hyödynnän Turbon toiminnan dieselissä ja Bensakoneella vastaavasti?
Itse loikkaan kuusilovisella manuaalilla usein kakkoselta neloselle josta suoraan kutoselle esim. motarille mennessä.
Sen olen havainnut että kannattaa aika nopsaan pyrkiä siihen matkanopeuteen käyttämällä mahdollisimman lyhyttä aikaa kiihdyttämiseen ja käyttämällä vaihteita päästämättä kierroksia pois vääntöalueelta.
a) Ykkönen, heti liikkeelle pääsyn jälkeen kakkonen ja sitten kiihdytät kohtuullisen ripeästi sellaiseen nopeuteen että autosi jaksaa vääntää nelosvaihteella mukisematta. Sitten mittarinopeutta 60 km/h viidenkympin alueella ja vitonen. Alamäet anna auton rullata kutosella ja vaihdan takaisin vitoselle kun uusi vastamäki tulee. Jos menetät hieman nopeutta alamäessä, niin vaihda vitonen hieman ennen alamäen loppumista, jolloin saat mittarinopeuden 60 km/h ennen ylämäen alkua. Tottakai autojen välityssuhteissa on eroja, mutta moottorin käyntiäänistä tietää, jos vaihtaa liian aikaisin isompaa vaihdetta.
b) Muuten sama, mutta kiihdytän nelosella 70 km/h, josta molempien dieselautojeni 6. vaihde alkaa vetää mukisematta. Alamäessä kutosta voi tarjota jo 60 km/h nopeudesta.
c) Nykyiset bensamoottorit vetävät jo alhaalta hyvin vääntävästi eli samalla opilla kiihdyttäisin. Jälleen täytyy huolehtia moottorin pysymisestä vetoalueella.
d) Maantieajossa pyrin käyttämään suurinta vaihdetta koko ajan. Turbo hyödyttää sikäli, että auto jaksaa mennä vastamäkiin varsin hyvin. Ei kannata kuitenkaan pitää väkisin kiinni tavoitenopeudesta, vaan antaa nopeuden hieman laskea. Ylämäessä päästä kaasu pois mahdollisuuksien mukaan jo hieman ennen lakipistettä.
Moottoritielle liittymistyylisi on oikea, jos kiihdytykset ovat sopivan ripeitä.
Raskaalla kalustolla kiihdytetään kierroslukumittarin vihreän alueen puoliväliin tai vähän yli, siten että seuraava vaihde jaksaa lähteä viemään autoa hyvin (=vihreän alueen alarajalta turbo tulee mukaan). Ominaiskulutus b on pienin maksimiväännön ympäristössä, joten vihreä alue on määritelty sen mukaan. Taloudellisinta on ajaa vihreän alueen alarajan tuntumassa.