Minulla on tuollainen vuoden -99 Mazda 626 ja haen apua ajettaessa esiintyvään tärinään.
Renkaiden tasapainotuksen pitäisi olla ok. Aluksi ajattelin, että tärinä on normaalia tien epätasaisuudesta aiheutuvaa tärinää, mutta Fiat Punton karvalakkimallikaan ei tärise läheskään yhtä paljoa. Auttaisivatko uudet puslat asiaa?
Onko renkaiden tasapainotus kohdallaan vain sinun mielestäsi vai oikeasti? Onko renkaat pyöreät ja suorat?
Renkaat on juuri tasapainotettu, tosin en tiedä hoitivatko homman oikein. Mutta tärinä ei ole säännöllistä, eikö renkaan epätasaisuuksissa/epämuodostuneisuudessa tai tasapainotusvirheissä tärinä ole säännöllistä pyöreän renkaan tasaisesta pyörimisestä johtuen?
Jos tasapainotus on kunnossa, niin jonkinlaista klappia voisi olla ohjauksessa tai ripustuksissa. Tuon luulisi kyllä ilmenevän ainakin katsastuksessa. Itsellä on kokemusta ilmiöstä lähinnä vanhoista takavetoisista traktoreista, joiden jäykkä etuakseli ravisti vaakasuunnassa suoraan nopeuteen verrannollisesti.
Et kertonut missä nopeudessa tärinän havaitsee. Oletetaan, että se on 80 km/h, painat kevyesti kaasua ja tärinä yltyy, löysäät takaisin 80 kymppiin, niin vikaa voit hakea vetoakselin epätasapainoisuudesta. Vetoakselit ovat harvoin suorat päinvastoin kuin kuvittelisi. Mutta jos siinä on liikaa heittoa, käy kuten kerroit, ja renkaiden tasapainoituksesta on turha hakea apua. Koko vetari menee uusiksi ellet halua elää tärinän kanssa. Kuitenkin kannattaa aina tutkia muut halvemmat osat, puslat, nivelet ym. ensin.
Tärinä ei ole tasaista, vaan voimistuu tietyillä kierrosnopeuksilla. Eli akselistoon tulee epätasapainoisesta renkaasta heräte, joka voimistuu sopivalla pyörimisnopeudella riippuen alustarakenteiden jäykkyydestä.
Mulla oli joskus murheenkryyni nimeltä Seat Ibiza, joka täristi rattia aina hieman aina 60km nopeudella (1. resonanssitaajuus), rauhoittui kun nopeus nousi ja ravisti entistä pahemmin 110-120 km nopeudella (2. resonanssitaajuus). Renkaiden tasapainotus ja uudet renkaat auttoi aina hetkeksi, mutta lopullinen syy oli taipuneessa vetoakselissa, jonka vaikutusta ko. auton idioottimaiset, Fiat 127:sta peräisin olevat pyöräntuennat vielä vahvistivat...
Tärinä ei ole tasaista, vaan voimistuu tietyillä kierrosnopeuksilla. Eli akselistoon tulee epätasapainoisesta renkaasta heräte, joka voimistuu sopivalla pyörimisnopeudella riippuen alustarakenteiden jäykkyydestä.
Mulla oli joskus murheenkryyni nimeltä Seat Ibiza, joka täristi rattia aina hieman aina 60km nopeudella (1. resonanssitaajuus), rauhoittui kun nopeus nousi ja ravisti entistä pahemmin 110-120 km nopeudella (2. resonanssitaajuus). Renkaiden tasapainotus ja uudet renkaat auttoi aina hetkeksi, mutta lopullinen syy oli taipuneessa vetoakselissa, jonka vaikutusta ko. auton idioottimaiset, Fiat 127:sta peräisin olevat pyöräntuennat vielä vahvistivat...
Kyllä auto tärisee pienilläkin nopeuksilla, ja epätasaisuudella tarkoitin lähinnä sitä, että parin sekunnin aikana auto täriseee kohtalaisen paljon, seuraavien parin sekunnin aikana ei läheskään niin paljoa, juurin niinkuin tienkään epätasaisuudet eivät jaotu tasaisin välein.
Edit: Eli siis tien epätasaisuuksien tärinät siirtyvät auton runkoon, siltä ainakin vahvasti tuntuu. Eivätkö puslat ole juuri oikea ratkaisu tälläsieen ongelmaan?
Tutkisin ensiksi iskunvaimentajat, tietenkin väljät puslat voivat kolahdella, aiheuttaa vääriä pyöränkulmia, haitata suuntavakavuutta, epänormaalin nopeaa rengaskulumaa jne.
Kerrompa tapauksesta joka vieläkin naurattaa. Auton omistaja tulossa pohjoisesta etelään ja autossa voimakasta värinää joka kuului myös voimakkaana äänenä, joka tutkittaessa tuntui tulevan milloin mistäkin puolelta koria. Oulussa huolto olisi vaihtanut kardaanin kannatinlaakerin jos sellainen olisi hyllyssä ollut, meilläpä oli ja lopputulos oli ettei niin minkäänlaista vaikutusta ääneen. Ihmeteltiin siinä sitten pari tuntia mistä ääni on peräisin, ja kun en muuta keksinyt niin pyöräytin katolla olleen kevyen suksitelineen kiristinkumit kiinnikkeistään putken ympäri, koeajolla todettiin ei pienintäkään ääntä! Eli kumit väristessään aiheuttivat putkeen resonanssin joka sitten siirtyi koriin aihettaen voimakkaan värinän, joskus se on pienestä kiinni!
Keskusteluketjusta päätellen ei ole kyseessä auton seisoessa (kylmään) renkaaseen syntynyt painuma, joka renkaan lämmetessä pyöristyy. Harvinaista nykyään, mutta ei taida olla kuin pari-kolme vuotta kun tuollaiseen ilmiöön viimeksi törmäsin.
Tärinä johtuu pitkittäisheitosta renkaissa. Minulla oli sama ongelma. Se johtuu siitä, että vanteessa ja renkaassa on samansuuntainen heitto samassa kohdassa. Tätä ei huomaa tasapainoituskone, mutta se näkyy paljaalla silmällä, kun rengasta pyöritetään tasapainoituskoneessa. Rengas pitää otaa pois vanteelta ja siirtää eri kohtaan vanteeseen nähden ja tasapainottaa uudelleen. Kokeile!
Onko Mazdassasi jälkiasenteiset erikoisvanteet??? Jos on, niin tarkasta ensin vanteiden sovitus auton napaan. Se pitää olla täysin välyksetön...
Mites autosi toimi talvirenkailla? Jos se on tekniikasta johtuva häiriö, niin sen olisi pitänyt tuntua jo talvirenkailla, mutta ei välttämättä niin voimakkaana (talvi-ja kesärenkaan runkorakenne erilainen).
Tämä rengas/vanne asia kannattaa selvittää ensin, ettei tule turhia kuluja...
Tuo pitkittäisheitto kuullostaa jo hyvinkin mahdolliselta, eikö se ole rengasliikkeen moka, eli voin vaatia heitä korjaamaan asian? Ostin liikkeestä uudet aluvanteet asennuksineen juuri tuossa renkaanvaihdon yhteydessä, pitäisi olla autoon täysin sopivat. En tiedä oliko ilmiötä talvirenkailla, ei ainakaan niin voimakkaana, mutta sillon en edes kiinnittänyt huomiota moiseen.
Huomasin mihin ilmiötä voi verrata - autoa ajaessa tuntuu kuin istuisi bussin kyydissä.
Juu, mulla on ollut samankaltaista ongelmaa A Vectrassa. Otin uudet kesärenkaat/aluvanteet ny keväällä ja tärinä on jatkunut kaiken aikaa tietyilla nopeusalueilla.
Aluksi epäilin rikkinäisen vetonivelen aiheuttavan tärinää joten vaihoin sen. Tilanne muuttui siten että täirinä pieneni huomattavasti ja siirtyi eri nopeusalueelle. Nyt ratti tärisee tuossa 100-120km/h nopeusalueella. Ei niin paljoa mutta häiritsevästi. Renkaat olen tasapainottanut, ei heittoa... nivelet ja puslat käyny läpi, ei väljyyttä..
Joten osaattekos sanoa voiko tärinä johtua vääristä aurauskulmista? Se on nimittäin enää ainoa paikka mikä tullee mieleen...
Aluksi kannattaisi vaihtaa renkaat takaa eteen ja päinvastoin! Jos vielä tärryyttää niin tutkia levyt ja vetarit!
Meillä oli välikoppa eskortissa tuollaista ongelmaa. Ainoa tapa, jolla tärinä saatiin kuntoon oli tasapainottaa renkaat auton alla. Renkasliikkeissä kai tyypillisesti on koneet, joilla tasapainotus suoritetaan rengasta irrottamatta.
Mulla yhdessä Matzassa kans täristi tietyllä nopeudella, muistaakseni 100-120, kovemmassa ja hitaammassa ei, uusi tasapainoitus auttoi. Joissain autoissa on lukkoprikat levyjä vasten, en muista oliko Matzassa, kun laitetaan vanteet joissa ei ole koloa prikalle, niin vanne jää hieman kieroon tai vääntää levyn kieroon, voi aihettaa tärinää myös.
Renkaissa voi olla staattista tai dynaamista epätasapainoa. Staattinen epätasapaino tarkoittaa sitä kun pyörän massa on jakautunut epätasaisesti pyörän keskipisteen suhteen siten, että painopiste poikkeaa geometrisesta keskipisteestä, on kyseessä staattinen epätasapaino. Pyörän pyöriessä staattinen epätasapaino aiheuttaa pyörään pystysuuntaista värähtelyä, mikä tuntuu pomppivana liikkeenä ja tämä vaikuttaa myös renkaan tiekosketukseen.
Dynaamisella epätasapainolla tarkoitetaan sitä, että pyörän massa-akseli poikkeaa pyörintäakselista. Toisin sanoen pyörän massa jakautuu eri tavoin erikohdissa pyörintäakselia. Dynaaminen epätasapaino aiheuttaa pyörän pyöriessä värähtelyä sekä pysty- että sivusuunnassa. Nämä liikkeet välittyvät ohjauslaitteisiin ja tuntuvat tärinänä ohjauspyörässä.
Jo asennusvaiheessa on otettava huomioon mahdollinen epätasapaino ja rengas on pyrittävä asentamaan vanteelle niin, että vanteen ja renkaan kehän korkein kohta tulevat eri puolille, jolloin ne kompensoivat toisiaan. Tällöin pyörän epätasapaino on pienempi ja selvitään vähemmillä painoilla.
Pyörien tasapainottaminen tapahtuu nykyisin tasapainotuskoneella, joka mittaa epätasapainon aiheuttamaa värähtelyä ja määrittää tarvittavien painojen määrät ja paikat. Painot kiinnitetään vanteeseen joko lyömälle tai liimaamalla. Painoina kannattaa käyttää hyvälaatuisia painoja, jotka kestävät vanteessa kiinni pitkään. Ennen painotuksen aloittamista pyörät kannattaa pestä, koska pyörissä ja vanteissa kiinni olevat epäpuhtaudet voivat aiheuttaa virheitä tasapainotuksessa.
Pyörä pitää kiinnittää tasapainotuskoneeseen huolellisesti. Useimmiten pyörä keskitetään vanteen keskireiästä keskityskartioiden avulla. Näitä keskityskartioita on saatavana useita erikokoja, koska vanteiden keskireiät vaihtelevat. Tarkempaan keskittämiseen päästään, jos keskittäminen tapahtuu vanteen pultinrei’istä tappilaippojen avulla. Sokeille vanteille on aina käytettävä niille sopivaa tappilaippaa.
Pyörä kiinnitetään tasapainotuskoneen akselille joko manuaalisesti kiristettävällä kiinnitysmutterilla tai koneen paineilma/sähkötoimisella pikakiinnityksellä. On ehdottoman tärkeää, että kaikki kiinnitykseen vaikuttavat kosketuspinnat ovat puhtaat. Pyörä on myös kiristettävä kunnollisesti.
Lisää infoa täältä www.finnkone.fi