Mersu erityisesti on tuomassa LED ajovaloja useisiin malleihin. Uudessa TM:ssä on S-sarjainen LED valoilla ja valothan ovat samaa luokkaa kuin viime talven talvivertailun Fiat 500:n halogeenit. Ei voi kuin ihmetellä mihin on kadonnut valoteho, MB CLA:n ja vanhan E sarjan xenonit peittoavat LED valot mennen tullen.
Pelottaa vaan, että E-sarjaan ja ilmeisesti tulevaan C-sarjaankin LED-valot ovat tulossa lähes vakioiksi.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Miten hyvin tuollaisten adaptiivisten valojen toimintaa voi mitata jollakin yksittäisellä staattisella mittauksella?
Kaipa jsl:n kertomat valomittaukset on tehty maksimivalotehon selvittämiseksi pimeässä?
Suurin käytettävissä oleva valon määrä asettaa rajat, joista adaptiivisuus voi vain vähentää valotehoa tai suunnata sitä pois vastaantulevan kaistalta.
Liekö aikomus, että mersulle ajetaan pimeässä 200km/h baanalla LED-tuikkujen avulla..
Minusta LED valot sopii hyvin päivävaloiksi ja xenonit syttyy kun alkaa tulla hämärä.
Nämä ajovalot ovat ainakin sen verran vekkulit, että olis todella mielenkiintoista nähdä Tekniikan Maailman mittaustulokset näistä valoista:
https://www.youtube.com/watch?v=kwLiY-J0bJQ
Uusimmassa Autobildin numerossa oli pieni vertailu eri merkkien ledvalototeutuksista. Ainoa jonka sai vain ledeillä, oli uusi S-sarjan Mersu ja sen toteutuskin oli kelvollinen. Muiden ledivaloissa havaittiin pääsääntöisesti suurena ongelmana huono kantavuus, liian kirkas lähialue sekä vastaantulijan häikäistyminen.
Tehonkulutukseen ei taidettu ottaa kantaa. Jännityksellä jäämme odottamaan, milloin EU saa päähänsä määrätä, että auton etuvalot saa kuluttaa korkeintaan 10W per lyhty.
Sekin mietityttää paljonko autoon pitää vaihtaa uusia osia jos led-valo pimenee... Tuttavalta meni muuten 4-vuotiaasta Audista juuri Xenon-polttimo rikki. Ajettu jotain 100tkm. Että eipä nekään ikuisuuksia välttämättä kestä. Toisella tutulla taasen on 8-vuotias Mazda, mittarissa 300tkm ja vielä alkuperäiset polttimot.
Siis mersunkin toteutus vain kelvollinen, toisin kuin edellisten mallien kiitettävät xenonit?
Tuollainen käsitys mullakin on, että tällä hetkellä noi ledit häviää vielä suht. reilusti xenoneille.
Tuo on kyllä totta, saattaa hyvin olla, ettei pahemmin yksittäisiä ledejä vaihdella.
Ja mitä xenonien kestävyyteen tulee, niin eikös TM aikoinaan testannu ja todennu, että vaikka polttimo edelleen palaisikin, niin karkeasti ottaen viisi vuotta tai 100tkm, ja polttimo on heikentynyt joka tapauksessa vaihtokuntoon.
Tosin silloin aikoinaan ei tainnut juurikaan olla noita päiväajovaloja, jotka säästävät huomattavasti ajovalopolttimoita valoisaan aikaan ajettaessa.
p128194:
Voisi veikata, että ainakin tulevaisuudessa pitää vaihtaa puoli keulaa, jos ajovalot hajoavat. Tähän suuntaan kehitys on joka tapauksessa voimakkaasti mennyt, ja LEDien tuomat tilansäästö- ja muotoiluedut lisäävät houkutusta tähän.
Toisaalta LEDeillä ei ole samanlaista nopeaa hajoamismekanismia kuin halogeeneilla tai xenoneilla. Siinä suhteessa ne muistuttavat xenoneita, että LED himmenee vanhetessaan. Mitoituksesta sitten riippuu, mitä tuo "vanhetessaan" tarkoittaa.
Järkevästi mitoitetun teho-LED:n 80 %:n intensiteetillä määritetty elinikä on esimerkiksi 10 000 tuntia. Viidenkympin keskinopeudella tämä tekee 500 000 km ajoa pimeässä. Mukavana lisänä meille suomalaisille on se, että LEDien kestoikä on voimakkaasti riippuvainen niiden lämpötilasta. Meillä ei kovin paljon helteellä ajeta kaukovalot päällä, joten käytännössäkin valojen pitäisi kestää auton elinikä, jos ne on niin suunniteltu.
Itsekin asiasta kiinnostuneena olen suunnitellut jonkinlaista ledittämistä eteen ja taakse, mutta äskettäin luin kuinka ledit eivät oikeasti säästäkään paljon mitään energiankulutuksessa autoissa, eikä ne oikein sovi takavaloiksi kun eivät pidä laseja sulina Suomen talvessa.
Sisävaloiksi sen sijaan oivat. Kerran sain akun tyhjiin kun oli pariksi päiväksi unohtunu kattovalo päälle. Ei vamaan ledillä olis käyny niin.
Mittarin/konsolinvaloiksikin hyvät kun niitä on kaikkein veemäisintä vaihtaa ja mittaritaulu on ottanut ihteensä ilmeisesti hehkupolttimoiden kuumuudesta johtuen.
Voihan ne häikäistäkin, mutta se on pientä xenoneihin verrattuna. Kun on pimeää ja vilkast liikenne, niin välillä joutuu laittaa arskat silmille jos ei taustapelin vääntäminen kattoa kohti riitä. Vai johtuuko sitten suuntauksista...
Ehkä xenonit pitää suunnata tarkemmin ja erilailla kuin halot. Jos näin on, niin opettelemista riittää vielä monilla.
p128194:
Ainakin AMS kehui Ässän valoja erinomaisiksi.
ja millainenhan valoteho mahtaa olla...
Jos 100 000 kilometriä on lyhin tietämäsi kesto ksenon-polttimolle, niin aika hyvällä mallillahan tuo kesto on.
Kuukeri:
Näistä väitteistä vain toinen voi pitää paikkansa... Takavaloissa, jarruvaloissa ja vilkuissa ledit säästävät huomattavan paljon sähköä.
Ajovaloissa LEDien ja HID-lamppujen (ksenonit) välinen hyötysuhde-ero on pieni. LEDien etuina ovat pienempi koko, hajautettavuus, pitkä elinikä, helppo ja nopea ohjattavuus. Sähköisesti LED on siitä mukava, että se ei tarvitse suurjännitteitä HID:n tapaan, ja sitä voi halvoilla komponenteilla sytyttää ja sammuttaa vaikka tuhat kertaa sekunnissa valolähteen siitä kärsimättä.
Valaistuksellisesti ja muotoilullisesti LEDillä voi tehdä niin paljon kaikkea mielenkiintoista (esimerkiksi vähentää häikäisyä erittäin paljon), että hyvin todennäköisesti tulevaisuus on niiden.
Joo, mutta perustelu muistaakseni ledien vaatima säätösysteemi tms. eli vaikka itse ledit ovatkin energiatehokkaita...
Vai olikohan kyse siitä että ledisysteemien kustannukset mitätöivät polttoainekulujen vähenemisen tuoman rahallisen edun.
Pitääpä koittaa kaivaa se tietolähde uudestaan esiin...
Okei, verrattuna senoneihin eivät säästä energiaa.
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1288621228630.html
Xenonpolttimo harmaantuu käytössä, joten en viitsisi tähän aikaan syksystä ajaa 100.000 km ajetuilla xenoneilla, vaikka niihini vielä valo tulisikin.
Pakkovalot päälle ja vanhat xenonpolttimot ovat sopivat huomiovalot kesäkäyttöön. Lokakuussa sitten vaihdetaan kirkkaampi pari valaistuskäyttöön.
Lexuksen ajovaloledit ovat hyvää tasoa ainakin näin vuoden käyttökokemuksella. Tiedä sitten mersun ledeistä kun tulevat näköjään taas jälkijunassa.
tuuju:
Jotain tällaista?
Lyhyet:
Pitkät:
Itsellä on tosin vain bemari jossa xenonit, eikä valot ole lähellekään noin kattavat. Jostain syystä F10 500-sarjan bemarin pitkät näyttää massiivista nuolta edessä, ei kovin leveänä etäällä mutta turhan ylös. Parin sadan metrin päässä puiden latvoihin asti. Valot on säädetty.
TM 4/2013 talviautovertailussa Seat Leon sai valoistaan arvosanan 6. Mainitaan mm.,että "valot jäävät tehossa jopa perushintaisten halogeenien taakse".
Jutun "valokohdassa" (s.34) taas todetaan: "...Seatin umpiot olivat pitkään jään kuorruttamat, koska ledeistä puuttuu umpion lasia sulattava lämpösäteily".
Mitattiinkohan tehot jäisillä umpioilla? Niin kai.
Samalla sivulla taas mainitaan: "olemme mitanneet myös kiitettävät täysledit (TM 20/2012)". Tarkoittaa koeajoautoa Lexus GS 450h. Mittausolosuhteissa lämpötila on ollut +12 astetta.
Mikä olisi sitten Lexuksen valoteho jäisillä umpioilla?
Vai onko niissä joku sulatuskeino, vai onko niissä enemmän led-valoja.
Kiinnostaisi tietää onko muutkin testit todenneet Seatin ledit olevan "vain ulkonäön vuoksi" kuten TM talvivertailussa lisäksi mainitsee.
Eli voidaanko sanoa, että Seat maksattaa ulkonäköä korostavista valoista n. 1000.
Saahan sitä halutessaan maksaa myös eri sävyisistä maaleista, koristelistoista, muovilevikkeistä helmoissa, isommista vanteista jne. Ei kai tuossakaan mitään huijaamista ole.
Niinpä niin.
Uudessa AMS:ssä verrataan usean auton perusvaloja kalleimpiin lisävarustelistan valoihin. Niissä pareissa, joissa on mukana ledejä, ne voittavat ksenonit tai halogeenit. Varsinkin Audi A8:n ledejä kehutaan todella paljon ja BMW:n 4-sarjankin ledit pääsevät lähelle samaa tasoa.
Onkohan näissä yhdessäkään led-valoilla varustetuissa valoissa umpion lasin lämmitystä, jolla estetään jään muodostuminen lasiin? veikkaan ettei ole, mutta uskoisin tulevan pian, koska talvioloissa tuo jään aiheuttama valotehon heikkenemä on huomttava. Ja lämmityksen toteutus on helppo.