Mersun dieselillä, 3.0 V6 218 hv ja keskikulutus 8,1/100 km.
Hinta Saksassa 36.600,- . Mitä sillä saa Suomessa, paitsi oikeuden maksaa autoveroa hinnan päälle n. 30K
Autohan on Chrysler 300 C.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Mersun dieselillä, 3.0 V6 218 hv ja keskikulutus 8,1/100 km.
Hinta Saksassa 36.600,- . Mitä sillä saa Suomessa, paitsi oikeuden maksaa autoveroa hinnan päälle n. 30K
Autohan on Chrysler 300 C.
Sillä hinnalla saa Suomessa hyvän auton. Ei tarvitse jenkkityyliin kantaa satoja kiloja ylimääräistä massaa mukana. Älä unelmoi, vaan elä arjessa. Siitä huolimatta ajat laadukkaasti.
Hinta Saksassa 36.600,- . Mitä sillä saa Suomessa, paitsi oikeuden maksaa autoveroa hinnan päälle n. 30K
Autohan on Chrysler 300 C.
3,5 maksaa Saksassa 38,600 euroa, Suomessa 56900 euroa.
Tuosta jos arvio, niin dieselin hinta on Suomessa varmaan jossain 50 000euron kohdilla.
Mistä tuollaisen suru-uutisen löysit ? Saksan Chrysler sivut ei ainakaan puhu mitään...
Piti tästäkin tehdä taksi ?! Eikö 2,7 litrainen kutonen ollut jo tarpeeksi naurettava keksintö. Tai tuollaiseen autoon joku kutoskoneen rimpula ylipäänsä, dieselistä puhumattakaan.
Jos kerta markkinat välttämättä vaatii pilaamaan auton maineen, niin olisihan konsernilla ollut v8-dieselikin, jonka nyt kunnolla pureskelemalla olisi saattanut joskus nielaistakin...
Piti tästäkin tehdä taksi ?! Eikö 2,7 litrainen kutonen ollut jo tarpeeksi naurettava keksintö. Tai tuollaiseen autoon joku kutoskoneen rimpula ylipäänsä, dieselistä puhumattakaan.
Jos kerta markkinat välttämättä vaatii pilaamaan auton maineen, niin olisihan konsernilla ollut v8-dieselikin, jonka nyt kunnolla pureskelemalla olisi saattanut joskus nielaistakin...
Lisäinfoa kiinnostuneille löytyypi:
http://www.auto-news.de
Eipä tuo diesel jaguaristakaan taksia kyllä tehnyt...
Pari kuukautta sitten maahantuoja vahvisti huhun, että vuodenvaihteessa se sitten tulee.
Ja hyvä että tulee. Jos euroopassa meinaa myyyntiluvuissa pärjätä pahoille kilpailijoille, on diesel löydyttävä, jopa Jaguariltakin, puhumattakaan Chryslerista. Jos ei kelle tuo teho ja vääntö riitä, niin vika on korvien välissä, ei autossa.
Ja hyvä että tulee. Jos euroopassa meinaa myyyntiluvuissa pärjätä pahoille kilpailijoille, on diesel löydyttävä, jopa Jaguariltakin, puhumattakaan Chryslerista. Jos ei kelle tuo teho ja vääntö riitä, niin vika on korvien välissä, ei autossa.
Eurooppalaiset ovat omituisia autonostajia. Ostetaan kallis auto, mutta dieselkoneella, jotta säätyy polttoainekuluissa !!!!!!!!!! Loppuu kohta hämmästykseltä huutomerkit kesken !!!!!! Olkoonkin, että siellä saksassa autot ovat puolet halvempia, kuin meillä, niin silti !! Mitä väliä on paljonko kuluttaa, jos auto maksaa vaikka 40000 euroa !!! Taksikuskit ovat toki oma lukunsa.
Kyllä dieseleissä voima riittää, mutta se ääni. Se ääni !! Eikä voi sitäkään välttää, että kaasua polkaistessa saattaa musta sauhu pöllähtää.
Eurooppalaiset ovat omituisia autonostajia. Ostetaan kallis auto, mutta dieselkoneella, jotta säätyy polttoainekuluissa !!!!!!!!!! Loppuu kohta hämmästykseltä huutomerkit kesken !!!!!! Olkoonkin, että siellä saksassa autot ovat puolet halvempia, kuin meillä, niin silti !! Mitä väliä on paljonko kuluttaa, jos auto maksaa vaikka 40000 euroa !!! Taksikuskit ovat toki oma lukunsa.
Miksi "kalliin" auton ostaja ei voisi haluta ajaa myös taloudellisesti ? Oletko miettinyt sitä koskaan...
Oishan Mersulla ollu 1,6-litranenkin diesel-moottori 82-heppaisena. Kuluttais vähemmän ja olis halvempikin. Miks ei siis tätä moottoria Chrysleriin?
Saako kaasua poljettaessa tulla näkyvää vai näkymätöntä saastetta. Sitä tulee sekä bensa- että dieselajoneuvoista. Dieselistä vain vähemmän hiilidioksiidia koska kulutus on pienempi. Kannattaisi tutustua uusien dieseleiden äänimaailmaan, joko ratin takana tai taksin takapenkillä. Moni mututeoria tai -käsitys jää pitkiksi ajoiksi mieleen. Kannattaa unohtaa -80 ja osin -90 luvun dieselit. Maailma on niistä ajoista paljon kehittynyt. Kehityksessä kannattaa pysyä mukana.
Joka pakarista sitä saastetta tulee, mutta dieselistä usein mustaa. Näkymätön ei haittaa. Olkoonkin, että se on vähän sama, kuin lakaisisi roskat maton alle piiloon, mutta kamalan näköistä se on katsella, kuin joku vihaisen näköinen audi pölläyttää mustat noet pihalle. Dieselin hiukkaspäästöt ovat suuret bensakoneeseen verrattuna, jos se nyt jotakuta edes kiinnostaa.
Diesel kuulostaa edelleen työkoneelta, ei henkilöauton moottorilta. Lonksuttavasta ja rahisevasta äänestä ei pääse eroon. Diesel kuulostaa edelleen samalta, kuin kaksikymmentä vuotta sittenkin. Eihän se lonksutus nykyautossa enää sisälle juuri kuulu, mutta entä sitten ? Ulospäin jokatapauksessa kuulostaa hiacelta.
Onko joku löytänyt tilastoja tai tutkimuksia kuinka paljon syöpätapauksia dieselit euroopassa aiheuttavat, muistan aikoinani TM:stä lukeneeni olikohan 80-luvulla että saksassa vakavasti harkittiin henkilöautodieselien valmistuskieltoa nimenomaan suuren syöpäkuolleisuuden takia, asia sittemmin vaimeni, taisi autotehtaat onnistua lobbaamisessa ja ihmishengistä viis veisattiin. Arviot syöpätapauksista eivät olleet kovinkaan pieniä, tapauksessa kuvastuu hyvin päättäjien moraali?
80- luvun dieselit olivat hiukkaspäästöjen suhteen aivan eri luokkaa kuin nykyiset. Nykyäänkin moottoripuolen pahimpia hiukkaslähteitä taitavat olla raskaat dieselit, joita ajetaan raskaalla polttoöljyllä. Selalisia käytetään teollisuudessa ja valtamerilaivoissa, ei henkilöautoissa.
Hiilidioksidi (se pakoputkesta tuleva näkymätön, hajuton ja mauton kaasu) on ns. kasvihuonekaasu, ja liikenteen hiilidioksidipäästöjä pidetään tällä hetkellä pahimpana ilmakehää uhkaavana tekijänä. Hiilidioksidipäästöjen suhteen dieselit ovat bensiinimoottoriin nähden ylivoimaisia. Jos minulla olisi varaa ostaa kallis auto, niin kyllä siinä olisi dieselmoottori - ympäristösyistä.
Hiilidioksidi (se pakoputkesta tuleva näkymätön, hajuton ja mauton kaasu) on ns. kasvihuonekaasu, ja liikenteen hiilidioksidipäästöjä pidetään tällä hetkellä pahimpana ilmakehää uhkaavana tekijänä. Hiilidioksidipäästöjen suhteen dieselit ovat bensiinimoottoriin nähden ylivoimaisia. Jos minulla olisi varaa ostaa kallis auto, niin kyllä siinä olisi dieselmoottori - ympäristösyistä.
Uusissa dieselautoissa on nykyään hiukkassuodattimet , joten hiukkaspäästöongelmakin on siltä osin historiaa.
Hiilidioksidi on erikoinen kaasu: kun se tulee ulos auton pakoputkesta, se on "päästö". Mutta kun se tulee ulos ihmisen - tai vaikkapa lehmän - hengitysilman mukana, sitä ei saa sanoa päästöksi.
Autoistakin voi laskea nk. ekologisen jalanjäljen. siinä lasketaan paitsi käyttöajan päästötaso ja kulutus, myös valmistuksen ja romutuksen/kierrätyksen aiheuttamat ympäristörasitteet. Tällä tavalla laskien ympäristöystävällisempiä ovat pienet, vähän kuluttavat autot tyyliin Audi A2. Eli sellainen se täytyisi ostaa - ympäristösyistä - mutta emmehän me niin tee, vaan petämme eri tavoin itseämme. Niinpä A2:nkin valmistus loppuu kysynnän puutteessa.
Aion ehdottomasti pysyä tässä kehityksessä mukana, mutta siinä on muutama este. Ostan dieselin heti kun:
- dieselautoja ei ylihinnoitella Suomen markkinoille(on se sitten valmistaja tai verottaja, yksi lysti), nythän tuo hintaero bensavehkeeseen on ns. perheluokassa vastaavilla moottoreilla yleensä tuollainen 4.000- 6.000 euroa eli posketon
- dieselvero on historiaa
- dieseleissä on KAT, tai vastaava, joka poistaa myös niiden typenoksidipäästöt
Toivelistalla olisi myös, että mittarilta saisi biodieseliä, jotta saan vähän vastinetta ekologisuuden nojalla vuosien varrella maksamilleni polttoaineveroille. Ehkä kuitenkin samalla sieltä alkaa saada myös metanolia, jolloin valinta "bensan" ja "dieselin" välillä meneekin jo vaikeaksi.
Suomessa taitaa vain BMW:llä olla dieseli halvempi kuin vast. bensamalli, Jaguar lienee samanhintainen oli bensa tai diesel. Jokin syy siihenkin on oltava. Muualla EU:ssa hintaerot ovat huomattavasti maltillisempia.
Ei mulla ainakaan kaasua poljettaessa tule minkäänlaista mustaa pilveä, eikä 13tkm jälkeen ole vielä hippuakaan nokea putken päässä... Ja kyllä kuutosdieselissä ihan hyvä murina on ja sitten vielä se vihellys
Tosi kuitenkin on että isossa bensakoneessa on komeet äänet
Diesel ei tarjoa mitään sellaista, mitä iso bensakone ei tarjoasi. Ainoa plussa dieselille voidaan antaa pienemmästä kulutuksesta.
Eurooppalaiset ovat outoa väkeä. Ostavat dieseleitä pienemmän kulutuksen vuoksi !! Mitä väliä on kulutuksella, laittavatko kaikki viimeiset rahansa polttoaineeseen ?!! Kyllä minulle jää bensalaskunkin jälkeen vielä ruokarahaa, vaikka kallista se menovesi on. Enkä mikään suurtienaaja ole.
Taloudelliselta kantilta minunkin ajomäärilläni diesel olisi järkevä hankinta, mutta kaikkea ei voi mitata rahassa. Firman pakettiautoon diesel sopii, mutta henkilönkuljetusautoissani tulee olemaan jatkossakin mahdollisimman suuri bensakone. Tällä hetkellä veekasi, bensaa palaa keskimäärin 11,5 litraa, eli hyvin vähän.
Luin äskettäin jostakin, että Japanissa diesel tulee laittomaksi lähivuosina. Hyvä Japani !! Amerikassa sitä ei tarvitse kieltää, siellä pidettäisiin vähintään mielenvikaisena, jos ostaisi dieseliä polttavan auton !
Saisivat täälläkin maailmankolkalla alkaa verottaa dieseliä samalla tavalla, kuin bensaakin. Eipä juuri taitaisi dieselautojen kauppa enää käydä.
Silloin oltaisiinkin tasoissa muun Euroopan kanssa, ja silloin dieseleiden myynti vasta lähtisikin kasvuun, dieselvero pois, vero polttoaineeseen. Näin se on koko manner-EU:ssa. Siksi dieseleitä myydäänkin 60-80% uusista autoissa. Kuka niin hölmö on, että sanoo ei kiitos pienelle polttoainekulutukselle käyttöautossaan?
Jaa, että diesel kiellettäisiin Japanissa. Toyotan myynti taitaisi EU:ssa romahtaa kuten muidenkin myynti. Millä kuorma-autot ja rekat kulkisivat. Ei olla Siperiassa jossa GAZ:it kulkevat bensan voimalla. Isuzu kehittää GM:n kanssa uuden sukupolven dieselmoottoria mm, USA:n markkinoille.
Aivan. Ihmisen tai vaikkapa lehmän uloshengityksessä oleva hiilidioksidi on kotoisin ilmakehän luonnollisesta kierrosta. Yhteyttäessään kasvit sitovat ilmakehästä hiilidioksidia, ja palauttavat sinne happea. Ihminen tai eläin syö kasveja, ja ihminen kasveja syöviä eläimiä. Hiilidioksidi vapautuu takaisin ilmakehään, josta kasvit edelleen ottavat sen käyttöönsä jne.
Autiossa käytetään fossiilista polttoainetta, joka ei ole kotoisin ilmakehästä vaan maankuoresta. Siksi autoilu lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta mutta hengittäminen ei. Jos auto käyttäisi biopolttoainetta, esimerkiski biodieseliä tai kasveista valmistettua alkoholia, sen hiilidioksidipäästö olisi puhdas nolla.
Fossiilisella polttoaineella kulkeva dieselauto kuormittaa ilmakehää paljon vähemmän kuin vastaava bensiiniauto siitä yksinkertaisesta syystä, että se kuluttaa vähemmän polttoainetta.
Monelta näyttää nyt unohtuvan tämä ydinkysymys, el.i pieni kulutus. Vedotaan vaan siihen että jos on varaa ostaa tuon hintaluokan auto, nin on varaa ostaa myös bensat. Varmasti niin, mutta tuolla asenteella ei autojen kulutus pienene eikä päästöt maailmasta vähene. Jopa amerikkalaistenkin on se pakko ottaa huomioon. Kas kun ihmisiä tulee olemaan täällä pallolla kauan meidän jälkeemmekin....
Autiossa käytetään fossiilista polttoainetta, joka ei ole kotoisin ilmakehästä vaan maankuoresta. Siksi autoilu lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta mutta hengittäminen ei. Jos auto käyttäisi biopolttoainetta, esimerkiski biodieseliä tai kasveista valmistettua alkoholia, sen hiilidioksidipäästö olisi puhdas nolla.
Fossiilisella polttoaineella kulkeva dieselauto kuormittaa ilmakehää paljon vähemmän kuin vastaava bensiiniauto siitä yksinkertaisesta syystä, että se kuluttaa vähemmän polttoainetta.
Olet oikeassa - ja väärässä, riippuen aikaperspektiivistä.
Historiallisessa perspektiivissä näin on juuri asia, ja "kasvihuoneilmiö" on näin selitettävissä, tosin sen syntymekanismi on edelleen kiistanalainen.
Geologisessa aikaperspektiivissä myös maaöljy on kotoisin ilmakehästä - luonnonmullistukset ovat vain aiheuttaneet, että maaperä on "kaapannut" ainekset luonnollisesta kierrosta. Ja itse asiassa kierto niidenkin osalta jatkuu - mutta historialllisessa näkökulmassa erittäin hitaasti. Öljyn pumppaus pois maaperästä ja polttaminen nopeuttaa tätä prosessia radikaalisti aiheuttaen "piikin" hiilidioksidin tuottoon.
Kyseessä onkin sama periaate, miten esimerkiksi myrkky määritellään. Se on aine, joka tietyssä pitoisuudessa on haitallinen. Periaatteessa vesikin on myrkkyä, jos sitä juo liikaa. Maapallon elämä on evoluution ansiosta sopeutunut ja muovautunut luonnollisten olosuhteiden mukaiseksi. Nyt kun ihminen nopeuttaa muutoksia, ei elämän kehitys pysy perässä vaan aiheuttaa suuria ongelmia lajistolle. Normaalin kehityksen aikana lajivalikoima ei yksipuolistu toisin kuin historiallisesti katsottuna nykyisen katastrofiksi luokiteltavan kehityksen aikana tapahtuu.
Maapallolla ja ilmakehässä on tapahtunut vuosimiljoonien aikana valtavia muutoksia. Ilmakehässä on ollut hiilidioksiidiä 18% satoja miljoonia vuosia sitten, maapallo on todistettavasti ollut myös umpijäässä, jääpallo, paitsi päiväntasaajalla joka mahdollisti elämän jatkumisen meressä. Emme tunne kaikkia tekijöitä alkuunkaan, miten tämä koko mekanismi toimii.
Minua hämää eniten tosiasia, että maapallon pinta, kuori on lämpimämpi kuin aikaisemmin. Mikäli hiilidioksiidia olisi paljon, on maapallo pilvinen, eikä auringon säteet pääsisi lämmittämään maankuorta. Maanpinnan pitäisi viiletä. Näin ei silti ole, auringon säteet pääsevät estotta lämmittämään maapallon pintaa. Tämä on kiistaton tosiasia NASA:n avaruustutkijoiden mukaan. Hiilidioksiidia vapautuu ilmakehään ilman muuta. Uskon itse, että ihminen ei ole kokonaan syyllinen tähän ilmiöön. Auringon toiminta on todistettavasti kiihtynyt viimeisten 100 v. aikana. Suurin reaktori ja lämmittäjä toimii aivan muualla.
Paikallisesti on ilman muuta vähennettävä päästöjä, mutta ihminen ei lämpenemistä kykene estämään. Valtameriin on sitoutunut niin paljon lämpöä ja vuosimiljoonien hiilidioksiidit vapautuvat valtameristä ilmastoon. Meret ovat 2/3-osa maapallosta.
Otetaan sellainen pikkujuttu kuten maanviljely. 1 hehtaarin maa-alan kyntäminen vapauttaa hiilidioksiidia 10 tonnia/ha ilmastoon. Paljonko maapallolla kynnetään ja viljellään? Kohta on kaikki puimurit käyneet pelloilla ja pellot kynnetään uudestaan. Pelkkä maanviljely tuottaa Suomessa päästöjä 10 kertaa enemmän kuin autoilu. Minkälaiset verot, sakot, suodattimet pitäisi heille langettaa. Suorakylvö on yksi ratkaisu, jolloin ei peltoa käännetä joka vuosi monta kertaa auki.
Vertailu olisi mielenkiintoista lukea jostain, kuka todellisuudessa niitä päästöjä tuottaa enemmän?
Yläilmakehän kasvihuonekaasujen lämmittävä vaikutus onkin hiukan monimutkaisempi prosessi:
Auringosta tulevan infrapunasäteilyn aallonpituus on 0,3 - 2,0 mm, jolloin säteily pääsee melko helposti ilmakehän läpi. Maanpinnasta ylöspäin heijastuva infrapunasäteily on kuitenkin aallopituudeltaan pidempää, 1,0 - 20,0 mm, koska säteily menettää energiaa heijastuessaan maasta (eli aallonpituus kasvaa). Tällöin kasvihuonekaasut toimivat ikäänkuin suodattavana "peilinä": päästävät auringosta tulevan säteilyn maahan, mutta heijastavat maasta tulevan säteilyn takaisin maanpinnalle.
Tämä on aivan totta. Ainoa todellinen keino vaikuttaa asiaan on se, että ajoneuvot laitetaan rinnakkain niiden todellisen ympäristökuormituksen suhteen. Ei siis niin kuin nyt näillä US tai Euro-normeilla tehdään, joissa esim. PSA:n pikkumallit 1.4 Hdi hiukkassuodattimella saavat saman Euro4-normin kuin vaikkapa Volvon XC90 V8, vaikka tuon Volvon ympäristökuormituksella ajaa jo neljällä tuollaisella pikkuautolla. Vaikka tuolla Volvolla ajelija maksaakin polttoaineveroja valtioille huomattavasti enemmän, ei se kyllä ympäristön kannalta auta mitään.
Samat normit pitäisi saada, tällaista lienee odotettavissa Euro5 normien myötä. Silloin luultavasti asetetaan rajat hiilidioksidipäästöille, mikä merkitsee kyllä kuoliniskua möhköautoille. Eikä ainakaan yhtään liian aikaisin, tosin Suomi varmaan tässäkin tekee poikkeuksen, eihän taloudellisia autoja voi suosia, sehän merkitsisi verotulojen romahdusta...
Geologisessa aikaperspektiivissä myös maaöljy on kotoisin ilmakehästä - luonnonmullistukset ovat vain aiheuttaneet, että maaperä on "kaapannut" ainekset luonnollisesta kierrosta. Ja itse asiassa kierto niidenkin osalta jatkuu - mutta historialllisessa näkökulmassa erittäin hitaasti. Öljyn pumppaus pois maaperästä ja polttaminen nopeuttaa tätä prosessia radikaalisti aiheuttaen "piikin" hiilidioksidin tuottoon.
Niinpä. Mutta ainakin minua kiinostaa geologisia ajanjaksoja lyhyempi aikaväli, eli sellainen, jonka aikana minä, lapseni, lapsenlapseni jne elävät.
Ilmakehän lämpenemisen aihettamat muutokset ovat melkein kenen tahansa nähtävissä vaikkapa Etelä-Suomen muuttuneena perhoslajistona. Esimerkiksi nykyään hyvin yleiset neitoperhoset olivat vielä 1980- luvulla harvinaisia etelästä tulleita vierailijoita.
Mitä tulee hiilidioksidin ilmastovaikutusten kiistanalaisuuteen, niin tulee jotenkin mieleen lyijystä pari vuosikymmentä sitten käyty "tieteellinen" keskustelu. Silloin amerikkalainen öljyteollisuus "osoitti" kerta toisensa jälkeen kyseisen lisäaineen haitattomaksi. Nykyään tiedetään, että altistuminen bensiinin lisäaineena käytetylle lyijy-yhdisteelle aiheuttaa mm. älykkysosamäärän laskua. Selittääköhän tämä jotenkin eräiden korkeassa asemassa olevien amerikkalaisten tapaa väheksyä hiilidioksidipäästöjen ilmastovaikutuksia...
Esimerkiksi skandinaviassa on säännöllisesti kylmempiä ja lämpimämpiä kausia. Tänne vaikuttavat esimerkiksi golf-virran muutokset huomattavasti enemmän kuin kasvihuoneilmiön suora vaikutus on. Esimerkiksi lapista löytyy vesistöistä isojen puiden runkoja, jotka ovat peräisin nykyistä lämpimämmältä ajalta.
Toisaalta jos meillä on X litraa öljyvarantoja, jotka tullaan joka tapauksessa polttamaan loppuun. Onko paljon väliä, poltetaanko ne hiilidioksidiksi viidessäkymmenessä vai kuudessakymmenessä vuodessa? Lopputulos on kuitenkin käytännössä sama,