Muutama sana autojen koeajoista.
Kun lehdet - mitään tiettyä lehteä erityisesti tarkoittamatta - koeajavat autoja, ne arvostelevat autot aivan jotain muuta "todellisuutta" ajatellen kuin sitä, missä autoja tullaan käyttämään. Hyviä pisteitä annetaan ajo-ominaisuuksista, suorituskyvystä ja kiihtyvyydestä, jollaisille ominaisuuksille on viimeksi ollut käyttöä Suomen maanteillä yli 33 vuotta sitten.
Todelliset käyttöolosuhteet ovat seuraavat:
1) Suurimmalla osalla maanteistä on ympäri vuoden voimassa 80 km/h nopeusrajoitus.
2) Puolet vuodesta edellä mainittu rajoitus on voimassa lähes kaikilla maanteillä lukuun ottamatta muutamia harvoja valtateitä, joilla rajoitus on 100 km/h.
3) Suurin mahdollinen sallittu nopeus on 120 km/h, jota saa käyttää vain muutamilla moottoritieosuuksilla ja niilläkin vain puolet vuodesta. Nämä tiet edustavat koko tieverkosta vain hyvin pientä osaa.
4) Edes toista autoa ohitettaessa ei lain mukaan saa ylittää vallitsevaa nopeusrajoitusta.
5) Rekat ajavat "rajoitinta vastaan" 90 km/h, minkä viranomaiset liikenneministeriötä myöten hyväksyvät niiden epävirallisesti sallituksi (yli)nopeudeksi.
6) "Rajoitinta vastaan" ajavan rekan ohittaminen itse ylinopeutta ajamatta vaatii erittäin pitkän suoran, koska nopeuseroa on vain vähän.
7) Talvinopeusrajoitusten ollessa voimassa rekkojen ohittaminen ylinopeutta ajamatta onnistuu korkeintaan jossakin ylämäessä, jossa rekan vauhti hiljenee, ja jossa on erillinen ohituskaista (vähän ajan päästä "rajoitinta vastaan" ajava rekka on ohittajan takapuskurissa, ellei ohittaja aja ohituksen jälkeen ylinopeutta).
8) Nopeuksien valvontaa tehostetaan mm. valvontakameroita lisäämällä, mikä tekee ylinopeudella ajamista entistä "vaarallisempaa" rangaistusta ajatellen.
Auton tulisi toimia mahdollisimman hyvin todellisissa käyttöolosuhteissa. Tästä kai useimmat ovat samaa mieltä. Mitkä ovat siis auton tärkeimmät ominaisuudet?
Oikeastaan niitä on vain yksi. Nimittäin helppous ja vaivattomuus ja stressittömyys ylläpitää nopeutta 80 km/h.
Tämä on ehdottomasti tärkein auton ominaisuus. Sen toteutumista edistävät seuraavat asiat:
Kuljettajan ergonomian pitää olla sellainen, että kaasujalan pitäminen 80 km/h asennossa on vaivatonta, eikä jalka väsy ja painu vahingossa alaspäin, jolloin vauhti lisääntyy. Huomiota siis istuimeen, ajoasentoon, tiloihin jne.
Kaasupolkimen liikeradan pitää olla sellainen, että edellä mainittua nopeutta on helppo ylläpitää. Vahingossa tapahtuva millimetrin painallus polkimesta ei saa aiheuttaa nopeuden tahatonta karkaamista.
Nopeusmittarin pitää olla tarkka ja selkeä.
Moottorin tehon ei tulisi olla liian suuri, koska tehokkuus lisää vahingossa tapahtuvaa ylinopeuden ajamisen vaaraa.
80 km/h nopeudella ajaminen tuntuu turhauttavalta, jos auton teho ja ajo-ominaisuudet on mitoitettu 200 km/h nopeuteen. Tehokas moottori ja hyvät ajo-ominaisuudet tarkoittavat siis todellisuudessa huonoja ajo-omaisuuksia, koska ne eivät vastaa todellisia olosuhteita joissa autoa käytetään.
Auton hiljaiset käyntiäänet eivät välttämättä ole hyvä ominaisuus, koska nekin saavat 80 km/h nopeuden tuntumaan hitaalta. Sen sijaan autolla, joka rämisee ja kolisee ja ääntelee, ei mielellään aja kovaa.
Ihanneauto olisi jokin 1960-luvun Volga tai vastaava (jollaisella en ole valitettavasti ole ajanut, joten arvio perustuu pelkästään tuntumaan), jos siitä nykytekniikalla olisi tehty vähemmän kuluttava ja teknisesti alkuperäistä parempi. Siinä olisi hyvät tilat kuljettajille ja matkustajille. Teho ei päätä huimaisi. Turhiin ohituksiin ei tekisi mieli lähteä. Ajo-ominaisuudet tyydyttäisivät "vauhdin nälän" jo hitaammissakin nopeuksissa. Täydellinen auto siis. Mukavan näköinenkin.
http://forums.beyond.ca/showthread/t-6928.html
Tuo Volga ei tosin täyttäisi vaatimuksia, koska siinä on liikaa tehoa, ja ajo-ominaisuuksiakin on taidettu terästää.
Pohjimmiltaan samaa mieltä "ihanneautosta". Kolariturvallisuus ja käyttövarmuus tietenkin täytyisi varmistaa päästövaatimusjuttujen ohella.
Hiukan asian sivusta todettakoon, että:
- nykymuotoisen Volgan valmistusta on päätetty sittenkin vielä jatkaa, tosin Chryslerin moottorilla varustettuna ja pyöräntuentaa kehittämällä.
- kohta on tulossa myyntiin uudenmallinen Chrysler Sebring. Kiinnostavaa on, että GAZ-tehdas on ostanut kokonaisen nykymallista Sebringiä valmistavan tehtaan kaikki koneet ja laitteet USA:sta sekä oikeudet nykyisen Chrysler Sebring/Dodge Stratos-mallin valmistukseen.
Olen ajanut Volgalla ja olihan se kokemus! Kun tottui niin ei mitään ongelmia, meni kuin traktori ja niillä ajelin 6v lähtien. Siis oli ihan JEES ajella!
Kolarinkin ajoi yks kaveri sillä, olin kyydissä, puskuri meni vähän littuun, mutta ei lennetty hevon v-tuun! 
Sais varmaan 6 tähteä kolaritestissä? 
Yksittäiset koeajot (tyypit) ovat vain mukavaa ajanvietelukemista.
Samat asiat voisi arvata tai viimeistään lukea auton esitteestä.
Toimittaja voi viedä lukijaa haluamaansa suuntaan.
Esimerkiksi kommentti "tavaratila on yllättävän suuri" ei kerro tavaratilasta yhtikäs mitään. Tai että "auto tuntuu pirteältä"... saatika "autolla pärjää hyvin nykyliikenteen rytmissä".
Mielestäni ainoastaan vertailutestit, joissa automallia vertaillaan samoissa olosuhteissa suoraan kilpailijoihinsa, antavat lukijalle jotain merkittävää informaatiota.
Pelinavauksessa keskitytään puhumaan pelkästään Suomen olosuhteista. Jutussa on sinänsä oikeansuuntaistakin asiaa, mutta ikävä kyllä, yhtään autoa ei valmisteta pelkästään Suomen markkinoille. Isossa maailmassa saa päästellä vielä kaasu auki, ja sinne saakka vaikuttaminen on vielä pitkän tien päässä.
Tuo on aivan totta. Mielestäni voitaisiin kuitenkin "lobata" tietyn laajan markkina-alueen olemassaoloa: Pohjois-Venäjä - Suomi -Ruotsi - Norja - Islanti - Kanada - Alaska.
Koko tällä alueella vallitsevat pohjoiset olosuhteet kunnon talvineen, eikä tällä alueella huippunopeus ole mikään maailman tärkein asia.
Mutta mikä taho eri maissa voisi ruveta lobbaamaan? Kuluttajajärjestöt, valtiot ??
Autojen koeajot ovat viihdettä kuten miestenlehtien pimukuvat. Harvemmin sellaisia pimuja tapaa omassa makuuhuoneessa, tuskin tarvitseekaan niitä ominaisuuksia pitkänpäälle.
Mutta eihän meidän silti tarvitse arvioida autoja kansainvälisten (=saksalaisten) standardien mukaan.Pointtina on löytää niitä toisenlaisiin olosuhteisiin suunnitelluista autoista vähiten huonot, jotka edes jollain tavalla soveltuvat tänne.
Tämä autojen koeajoihin liittyvä kuvio varmaan perustuu siihen kummalliseen käsitykseen, että lisäteho tuo turvallisuutta. On vain outoa, että tässä tapauksessa lehti, jonka päätoimittaja osallistuu monenlaiseen liikenneturvallisuusyöhön, uskoo tähän itsekin. Kai se on inhimillistä, koska eihän kukaan voi sanoa, että en osaa käsitellä tehokasta autoa. Kaikki luulevat osaavansa. Tehokkuutta perustellaan turvallisuudella ohitustilanteissa. Todellisuudessa asia kai menee niin, että tehokas auto mahdollistaa ohitukset ahtaissakin väleissä. Lisääkö se turvallisuutta? Ei taatusti, laiskalla autolla ajaessa huomaa, kuinka ohitustarve oikeasti onkin aika vähäinen. Tästä seuraa taas se, että kuljettaja joutuu harkitsemaan tekojansa jo etukäteen, mikä ei voi olla vaikuttamatta positiivisesti sekä sujuvuuteen, että turvallisuuteen.
Väistötestien tuloksista taas citymaastureilla ajavat eivät tunnu olevan huolissaan, vaikka muuten nelivetoa turvallisuutta lisäävävänä tekijänä puolustavatkin. Jos henkilöauto saa testistä huonot arvosanat, pidetään autoa vähintään epäonnistuneena. Veikkaan, ettei todellisuudessa montaakaan onnettomuutta olisi voitu estää, mikälin kaikissa autoissa olisi testivoittajan tasoinen alusta. Tämä arvaus perustuu tietoon siitä, että nopeuden vaikutus onnettomuusmäärin on vähäinen. Ratkaiseva vaikutus sillä on vain seurauksiin. Myöskään vaikkapa 80-luvulla, jolloin autojen väistöominaisuudet eivät olleet lähelläkään nykytasoa, väistötilanteet eivät olleet sen kummempi riski kuin nykyään.
Autotehtaat kehittävät tietysti autoja saadakseen suitsutusta (=ilmaismainosta) autolehdiltä ja niin kauan kun testaajat pitävät auton moottorirata ominaisuuksia ,kiihtyvyyttä ja huippunopeutta taloudellisuutta,käytännöllisyyttä ja turvallisuutta tärkeämpänä ei tilanne muutu.
Ruotsin TV:n tutkivan (Uppdrag gransknig) ohjelman mukaan myös EuroNCAP testien arvo on vähintäänkin kyseenalainen.
Perusteluina taas kerran vakuutuyhtiöden tietoon tulleiden kuolemaan ja/tai vakaviin loukkaantumisiin johtaneisiin kolareihin perustuva laaja jo joku vuosi sitten tehty tutkimus,jossa todettiin mm.Että vain pieni osa nokkakolareistakin tapahtuu Eurotestin mukaan, eli suurin ja vaarallisin osa kolareista on enimmäkseen vinosti edestä tai sivusta noin etuoveen osuvia .
Jo yli kymmenen vuotta sitten kehitettyä testiä kolarinukkeineen arvosteltiin myös ankarasti mm nuken rakenne ei vastaa ihmisen mahdollisia liikkeitä kolarissa kovinkaan paljoa koska nuket ovat kaikissa sivu- ja kiertoliikkeissä jäykkiä ja anturit rekisteröivät vain edestä tulevia voimia.
Autonkori on ohjelman mukaan melko helppo nykytekniikalla rakentaa Eurotestissä paljon pisteitä saavaksi.
Testilaitoksen johtajan haastattelun mukaan ei ole heidän asiansa eikä ekonomiankaan puitteissa aihetta testimenetelmiä mitenkään muuttaa!!!Siis testiin ei ole tulossa mitään kehitystä vastatakseen todellisuuteen moneen vuoteen!!!
Taitaa EuroNCAP:n uskottavuudelle olla käymässä samoin kuin meidän sossuille??