Näyttää siltä että bemari on ottanut askeleen edelle muita alhaisemmaksi kulutuslukemiksi, kun katsoo yhdistelmäkulutuksia. Muut varmaan tekee kiivaasti töitä...
Joo hämmästellä täytyy noita 6-koneille ilmoitettuja kulutuslukemia, jotka alkaa 7:lla.
Nythän ne ovat tehtaan ilmoittamia arvoja uusille moottoreille, joita ei vielä ole edes Suomessa myynnissä-käsittääkseni.
Täytyy käydä kokeilemassa mikä on oikea käytännön kulutus, kunhan saavat kärryjä kilpiin.
Vielä kun Bemari saisi ne 5-sarjalaiset kulkemaan suoraan Suomen urateillä ja vähemmän alttiiksi sivutuulelle niin voisi harkita seuraavaksi autoksi. Edellyttäen tietysti, että ruostuminsta vastaan on tehty muutoksia.
Edellisellä autonostokierroksella Laakkosen miehet eivät tienneet 500-sarjan korin galvanoinneista eikä sitä, onko nokkapelti ja takaluukku muovia, alumiinia vai terästä. Jäimme siihen uskoon että (pläkki) peltiä ovat. Käytettyjen jo 2vuotiaitten farkkujen takaluukkuja olen nähnyt ruosteisina.
Monelle Bemrikuskille ruoste lienee tuntematon käsite, jos vaihtavat autoa parin vuoden välein. Kaveri tuossa kävi rippikouluikäisellä Volvo 850:llä kylässä, joka ei ole ruosteesssa lainkaan eikä edes kertaakaan ruostesuojattu.
Itselläni oli -96 523i , jolla pääsi tavallisella ajolla ( 70% maantie , 30% kaupunki ) helposti 7,8 - 8,5 lukemiin. Tämä kone oli vielä sitä vanhaa mallia, eli ei tupla-vanosta. Bemarin kuutoset ovat malli mallilta alentaneet kulutusta ja jo pitkään ne ovat olleet paljon suhteessa taloudellisempia kuin bemarin tehottomat neloskoneet Mutta on uudet kulutuslukemat todella mahtavia pienuudellaan, tietysti näitä auttavat jarruenergian talteenotto sekä suihkutusjärjestelmän muuttuminen nykyaikaisempaan.
Lainaus:
25.03.2007 klo 00:30 Tapio Taula kirjoitti
Vielä kun Bemari saisi ne 5-sarjalaiset kulkemaan suoraan Suomen urateillä ja vähemmän alttiiksi sivutuulelle niin voisi harkita seuraavaksi autoksi. Edellyttäen tietysti, että ruostuminsta vastaan on tehty muutoksia.
Edellisellä autonostokierroksella Laakkosen miehet eivät tienneet 500-sarjan korin galvanoinneista eikä sitä, onko nokkapelti ja takaluukku muovia, alumiinia vai terästä. Jäimme siihen uskoon että (pläkki) peltiä ovat. Käytettyjen jo 2vuotiaitten farkkujen takaluukkuja olen nähnyt ruosteisina.
Kaikki viissatkut on e39 alkaen sinkityllä korilla, ja BMW on vaihtanut noita farmarien peräluukkuja takuuseen, todettu tyyppiviaksi.. Oma entinen e39 sedan ( 11v vanha suomen suolassa kylvetetty) oli "ruosteeton" siinä missä vastaavat auditkin..
Ymmärtääkseni Bemarin uusien koneiden kulutuksen pudotukset johtuvat aika paljon lisälaitteiden kehittämisestä taloudellisemmiksi Hyvä niin, siinä muille vähän mallia. Esim. uudet automaatit ovat yhtä taloudellisia kuin manuaalit, tähän taitaa pystyä tosin myös MB:n 7-pykäläinen. Itse koneissa toki muuttuu suihkutusjärjestelmä, mutta siinä ei sinänsä ole merkittävää eroa esim. MB:n V6 CGI:hin. Kulutusero tulee muualta.
Mutta kunnioitettavan pienet on kulutuslukemat, niin kutosilla kuin nelosillakin. Jos uusi 120i pääsee paremmin tehoin ja väännöin 6 litran yhdistettyihin kulutuksiin ja 120d alle 5 litran, niin se on vähän se.
Aika metkaa, jos kokoluokassaan se urheilullisin vaihtoehto on myös taloudellisin.
[quote title="25.03.2007 klo 00:30 Tapio Taula kirjoitti"] Joo hämmästellä täytyy noita 6-koneille ilmoitettuja kulutuslukemia, jotka alkaa 7:lla.
Niin, onhan se Volvo-miehille ihme, että kulkevat bensa-autot ihan oikeasti vievät nykyään reilusti alle 10 litraa ainetta. Nelivetoisina ja automaatillakin. Volvollahan vastaava T5 vie 12-15 litraa...
Nythän ne ovat tehtaan ilmoittamia arvoja uusille moottoreille
Normikulutuksia. Täysin vertailukelpoisia muiden ilmoittamiin. Nehän testataan kaikille samalla tavalla.
Edellyttäen tietysti, että ruostuminsta vastaan on tehty muutoksia.
??? Svedujen ruosterekisteristä voi lukea että:
BMW 528 1998 Rosttestad: 1998 Rostgaranti: 6
Rostskydd: BMW 528 har ett noggrant rostskydd. Bilen har ett galvskikt som går upp jäms med takbågarna. Bilen har också extra vaxskydd i utsatta balkar.
Neljä tähteä vm. 1998:lle.
BMW 520i Rosttestad: 2003 Rostgaranti: 6
Rostskydd: Nya 5-serien har huv och framskärmar i aluminium. Stötsköldarna fram och bak är täckta av plast, precis som sparklådan. Innerskärmarna är av hårdplast med inlägg av filt som dämpar ljud men inte kommer i kontakt med plåtytor och därför inte utgör någon grogrund för rost. Skärmarna har fortfarande konventionell utformning med smutssamlande hylla på insidan. Stänklappar saknas. Framvagn och bakvagn är helt i aluminium. Baklucka och dörrar är bra limmade. Det finns skyddande vax inuti dörrarna.
Eksyttiin aiheesta, mutta tuo neljä tähteä on aika heikko suoritus noinkin kalliille autolle, kun esim. samassa ruotsalaisten tekemässä palvelussa nykyinen Opel Vectra saa viisi tähteä ja edellinen G-mallin täyssinkitty Astrakin (Vm 1998-2003) neljä tähteä.
Mutta moottorit ovat parhaita ja autot ajettavuudelltaan (poislukien talviajo) myös.
Eksyttiin aiheesta, mutta tuo neljä tähteä on aika heikko suoritus noinkin kalliille autolle, kun esim. samassa ruotsalaisten tekemässä palvelussa nykyinen Opel Vectra saa viisi tähteä ja edellinen G-mallin täyssinkitty Astrakin (Vm 1998-2003) neljä tähteä.
Ei Audi A6 tai MB E:kään saa sen enempää kuin neljä tähteä. Ja mikä on käytännössä 4:n ja 5:n tähden ero, vaikea sanoa.
Itseasiassa vähintään yhtä suuri tai jopa suurempi etu kuin oheislaitteista tulee laihaseostoiminnon käyttöönotosta, joka siis säästää merkittävästi bensaa. Tämän lisäksi tosiaan oheislaitteita on kehitetty. Esim. jarrutusenergiaa otetaan talteen ja laturi ei käy jatkuvasti vaan vain tarvittaessa. Lisäksi moottori sammuu liikennevaloissa. Hienoja koneita, ja kyllä ne neloskoneetkin pienellä menevät kun 2 litrainen taitaa päästä 1-sarjassa alle kuuden litran. Hätyyttelee samoja lukuja muiden valmistajien vastaavan kokoisten dieselien kanssa.
Bemarin hienot EU-lukemat on tulosta tietoisesta optimoinnista nimen omaan EU-sykliin. Luulen, että tosielämä poikkeaa taas kerran aika tavalla laboratorio-olosuhteista. Vika ei tietenkään ole BMW:n, vaan ongelma johtuu puutteellisesta normista.
Sikäli toki kunnioitettavaa, että urheilullisella maineella ratsastanut merkki haluaa muuttaa imagoaan ympäristöystävälliseen suuntaan. Tätä kautta kilpailijatkin joutuvat tod. näk. suuntautumaan enemmän kulutus- kuin tehokeskeiseen kehitystyöhön ja markkinointiin.
BMW:t ovat aina olleet koko ja teholuokassaan sieltä kulutukseltaan matalammasta päästä. Itsellä on 530xi Touring ja tämä 1800 kg. automaatilla varustettu auto vie n.10 l/100km. kulutus on mitattu vuoden ajalta ja 28 tkm. matkalta. Mainittakoon että auto ei ole ollut vielä kertaakaan huollossa.
Ainakin omassa käytössä olen päässyt aika tarkkaan tuohon Eu-direktiivin mukaiseen kulutukseen.
Bemarin hienot EU-lukemat on tulosta tietoisesta optimoinnista nimen omaan EU-sykliin. Luulen, että tosielämä poikkeaa taas kerran aika tavalla laboratorio-olosuhteista. Vika ei tietenkään ole BMW:n, vaan ongelma johtuu puutteellisesta normista.
Jos optimoit oman ajotapasi mahdollisimman taloudelliseksi, niin en usko että noiden arvojen saavuttamisessa on ongelmia. Normihan on kaikille täysin sama. Miksi et voisi itse ajaa normin tapaisesti?
Itse olen kaikilla autoillani pystynyt ajamaan normikulutuksilla tai selvästi sen allekin. Myös BMW:llä.
Jos optimoit oman ajotapasi mahdollisimman taloudelliseksi, niin en usko että noiden arvojen saavuttamisessa on ongelmia. Normihan on kaikille täysin sama. Miksi et voisi itse ajaa normin tapaisesti?
Itse olen kaikilla autoillani pystynyt ajamaan normikulutuksilla tai selvästi sen allekin. Myös BMW:llä.
Totta kai voisin ajaa normin tapaisesti. Normitestin suurin ongelma (ja toisaalta myös sen kantava voima) on nimenomaan siinä, että se ajetaan kaikilla autoilla täsmälleen samalla tavalla. Jokaisella autolla on kuitenkin taloudellisuuden suhteen oma optimiajotapansa. Jos auton taloudellisuus optimoidaan normitestin mukaiseen ajotapaan, niin silloin paras ajotapa on nimenomaan ajaa normin tapaisesti. Tällöin ajotapaa ja autojen kehitystä ohjaa kuitenkin normi, eikä taloudellisuus. Normin mukaan enemmän kuluttava auto voi olla oikeassa ajossa jopa taloudellisempi kuin normitestissä pienen lukeman saanut auto, mutta optimiajotapa on silloin erilainen. Minun mielestäni taloudellisuus kannattaisi optimoida sille ajotyylille, millä useimmat ihmiset oikeasti ajavat, jolloin kollektiivisesti poltettaisiin mahdollisimman vähän polttoainetta. Mattimeikäläisen perusajotapa saattaa olla aika kaukana EU-normin mukaisesta tavasta.
Bemarin hienot lukemat ovat siis uskoakseni tulosta kilpailijoita pidemmälle viedystä optimoinnista nimenomaan EU-testiin. Bemarien kulutuslukemat ovat tosielämässäkin erittäin kilpailukykyisiä, mutta näiden uusien mallien huimat EU-lukemat on saatu aikaiseksi muillakin keinoilla kuin ns. aidolla taloudellisuudella.
Normilukemiakin on omansa maantielle, kaupunkiin ja vielä näiden yhdistelmä. Itse ajan ylivoimaisesti eniten maantiellä, joten oikea vertailulukema on lähinnä se EU-maantielukema. Sen alittaminen ei ole aina ihan helppoa, mutta aika tarkasti sen mukaan olen useimmilla ajamillani autoilla liikkunut. Omassa ajossani esim. start-stop-järjestelmällä ei siis saavuteta käytännössä mitään etua, kuten ei oikeastaan saavuteta hybridijärjestelmälläkään. Ihmisten kannattaisi siis omasta mielestäni katsoa EU-lukemia pidemmälle ja miettiä ihan järjellä, että minkälainen auto kuluttaa omassa ajossa vähiten.
Jos optimoit oman ajotapasi mahdollisimman taloudelliseksi, niin en usko että noiden arvojen saavuttamisessa on ongelmia. Normihan on kaikille täysin sama. Miksi et voisi itse ajaa normin tapaisesti?
Itse olen kaikilla autoillani pystynyt ajamaan normikulutuksilla tai selvästi sen allekin. Myös BMW:llä.
Totta kai voisin ajaa normin tapaisesti. Normitestin suurin ongelma (ja toisaalta myös sen kantava voima) on nimenomaan siinä, että se ajetaan kaikilla autoilla täsmälleen samalla tavalla. Jokaisella autolla on kuitenkin taloudellisuuden suhteen oma optimiajotapansa. Jos auton taloudellisuus optimoidaan normitestin mukaiseen ajotapaan, niin silloin paras ajotapa on nimenomaan ajaa normin tapaisesti. Tällöin ajotapaa ja autojen kehitystä ohjaa kuitenkin normi, eikä taloudellisuus. Normin mukaan enemmän kuluttava auto voi olla oikeassa ajossa jopa taloudellisempi kuin normitestissä pienen lukeman saanut auto, mutta optimiajotapa on silloin erilainen. Minun mielestäni taloudellisuus kannattaisi optimoida sille ajotyylille, millä useimmat ihmiset oikeasti ajavat, jolloin kollektiivisesti poltettaisiin mahdollisimman vähän polttoainetta. Mattimeikäläisen perusajotapa saattaa olla aika kaukana EU-normin mukaisesta tavasta.
Bemarin hienot lukemat ovat siis uskoakseni tulosta kilpailijoita pidemmälle viedystä optimoinnista nimenomaan EU-testiin. Bemarien kulutuslukemat ovat tosielämässäkin erittäin kilpailukykyisiä, mutta näiden uusien mallien huimat EU-lukemat on saatu aikaiseksi muillakin keinoilla kuin ns. aidolla taloudellisuudella.
Normilukemiakin on omansa maantielle, kaupunkiin ja vielä näiden yhdistelmä. Itse ajan ylivoimaisesti eniten maantiellä, joten oikea vertailulukema on lähinnä se EU-maantielukema. Sen alittaminen ei ole aina ihan helppoa, mutta aika tarkasti sen mukaan olen useimmilla ajamillani autoilla liikkunut. Omassa ajossani esim. start-stop-järjestelmällä ei siis saavuteta käytännössä mitään etua, kuten ei oikeastaan saavuteta hybridijärjestelmälläkään. Ihmisten kannattaisi siis omasta mielestäni katsoa EU-lukemia pidemmälle ja miettiä ihan järjellä, että minkälainen auto kuluttaa omassa ajossa vähiten.
Esim bemari 530 i kulutus maantiella on 5.8 litraa satasella ja esim audin vastaavalla on 7.1 litraa satasella, onhan se kenesis sinunkin ajamalla maantieajolla säästö 20 prosenttia. Samaa luokkaa on säästö kaupunki, sekä yhdistelmälulutuksessa
[quote title="29.03.2007 klo 11:13 kenesis kirjoitti"]
Normin mukaan enemmän kuluttava auto voi olla oikeassa ajossa jopa taloudellisempi kuin normitestissä pienen lukeman saanut auto, mutta optimiajotapa on silloin erilainen. Minun mielestäni taloudellisuus kannattaisi optimoida sille ajotyylille, millä useimmat ihmiset oikeasti ajavat, jolloin kollektiivisesti poltettaisiin mahdollisimman vähän polttoainetta.
Tuo optimointihan on nimenomaan tehty niille nopeuksille, joita EU-alueella pääasiassa käytetään (jos siis oletetaan että on ylipäänsä optimoitu mitään ajatellen EU-kulutuksia). Minun käsittääkseni tuo pääasiallinen optimointitapa tuota testiä ajatellen olisivat vaihdevälitykset. Todella suurilla välityksillä saisi pudotettua kulutusta, niistä sitten joutuu tietysti tinkimään ylämäissä ja ohituksissa jos vääntöä ei ole.
BMW:n välitykset eivät kuitenkaan käsittääkseni paljon poikkea muista vastaavista autoista ja koneiden väännöt ovat sen verran hyvät (bensakoneissakin 100 Nm / litra) ettei suuremmalle vaihteiden vaihdolle ole tarvetta. Uusissa Bemuissa on myös manuaalilaatikon yhteydessä kojelaudessa vaihtamisvalot, jotka kertovat milloin kannattaa vaihtaa. Auto siis optimoi kuskin vaihdot jos hän niin haluaa.
Ei ole monia tapoja ajaa taloudellisesti, jos ajetaan samoilla rajoitusten mukaisilla nopeuksilla. Kyllä se niillä ihan samoilla kikoilla tippuu kulutus autossa kuin autossa, kaasujalasta ja vaihteiden käytöstä se kiinni on. Pieniä eroja ajotavassa voi autokohtaisesti olla, mutta ne ovat pieniä ja johtuvat juuri noista koneen väännöistä ja vaihdeväleistä. Kyllä ne on opeteltava autossa kuin autossa jos niillä taloudellisesti aikoo ajaa.
Mattimeikäläisen perusajotapa saattaa olla aika kaukana EU-normin mukaisesta tavasta.
Kyllä se usein on myös niin kaukana taloudellisesta, ettei siihen kovin paljon pysty optimoimaan. Autosta riippumatta kymmenien prosenttien säästö saavutettaisiin opettamalla kuskeille oikea ajotapa.
näiden uusien mallien huimat EU-lukemat on saatu aikaiseksi muillakin keinoilla kuin ns. aidolla taloudellisuudella.
Minulla aikanaan ollut Bemari oli jo hyvin taloudellinen. Olisi aika ihme, jos nämä olisivat siitä ottaneet kaiken tekniikan myötä takapakkia. Ilmoitetut kulutukset ovat tippuneet 1,5-2 litraa siitä mihin itse pääsin edellisellä korimallilla ja koneella. Minusta se kuulostaa melko todennäköiseltä.
Normilukemiakin on omansa maantielle, kaupunkiin ja vielä näiden yhdistelmä. Itse ajan ylivoimaisesti eniten maantiellä, joten oikea vertailulukema on lähinnä se EU-maantielukema.
Fiksu tietysti valitsee autonsa tarpeen ja käytön mukaan. Siksi minulla on diesel, eikä hybridi ole ole mikään vaihtoehto. Nyt alkaa kuitenkin bensakoneetkin taas kehittyä. Kun katsoo noita Bemun lukemia, niin kyllä ne on maantiellä sekä kaupungissa kilpailijoita alhaisemmat. Ja bensakoneet alkavat olla maantiellä niin taloudellisia, ettei monen muun merkin dieseleillä tahdo päästä parempaan! Bensakonehan saakin viedä vähän enemmän kuin diesel samoihin CO2 päästöihin.
Onpas bemarimiehet helposti puolustuskannalla, vaikka minä en edes hyökännyt bemaria vastaan. En todellakaan arvostele BMW:tä, vaan pidän sen valmistamia autoja erittäin taloudellisina luokassaan. Arvostelen EU-normin näkemistä absoluuttisena totuutena, mitä tulee polttoaineenkulutukseen. Olen lähes varma, että uusien bemarien ja vanhempien mallien välinen kulutusero ei ole niin suuri kuin normilukemasta monet päättelevät.
Normia silmälläpitäen voidaan optimoida ihan kaikki, ei ainoastaan välityksiä. Moottorinohjaus ja polttoaineensyöttö voidaan kartoittaa juuri siihen normiajotapaan sopivaksi, jolloin ne muilla tavoilla ajettassa toimivatkin optimin ulkopuolella.
Ei ole monia tapoja ajaa taloudellisesti, jos ajetaan samoilla rajoitusten mukaisilla nopeuksilla. Kyllä se niillä ihan samoilla kikoilla tippuu kulutus autossa kuin autossa, kaasujalasta ja vaihteiden käytöstä se kiinni on. Pieniä eroja ajotavassa voi autokohtaisesti olla, mutta ne ovat pieniä ja johtuvat juuri noista koneen väännöistä ja vaihdeväleistä. Kyllä ne on opeteltava autossa kuin autossa jos niillä taloudellisesti aikoo ajaa.
Kyllä se usein on myös niin kaukana taloudellisesta, ettei siihen kovin paljon pysty optimoimaan. Autosta riippumatta kymmenien prosenttien säästö saavutettaisiin opettamalla kuskeille oikea ajotapa.
Näihin vielä kommentit.
Sanot ensin, että ei ole olemassa monia tapoja ajaa taloudellisesti ja sitten, että pieniä eroja on autokohtaisesti. Eli kummin? Ne pienet erot on aika pitkälti juuri niitä, joilla itse voin käyttämääni polttoaineenkulutukseen vaikuttaa. Siksi ne kiinnostaa.
Optimointi kannattaa nimenomaan silloin kun parannettavaa on rutkasti: mitä suurempi on lähtötaso, sitä helpompaa siitä on pudottaa. Ajotavoilla saadaan suuria säästöjä, mutta ajo-opetus kuuluu muille tahoille kuin autonvalmistajille. Niiden on syytä keskittyä teknisten ratkaisujen hiomiseen.
Kiinnostaa kenesis vaan se kun kerroit että ajat maantiella enimmäkseen ja pohdit että kulutusero ei siellä ole suuri niin totesin vaan että väittämäsi on väärä. Voin silti ajaa volvolla. Aki ajattelee kirjoitusten perusteella ympäristöystävällisesti ja on oikeasti kiinnostunut kulutuksen pienentämisestä ja sitä kautta saasteongelmista vaikka ei bemarilla ajakaan.
Kiinnostaa kenesis vaan se kun kerroit että ajat maantiella enimmäkseen ja pohdit että kulutusero ei siellä ole suuri niin totesin vaan että väittämäsi on väärä. Voin silti ajaa volvolla. Aki ajattelee kirjoitusten perusteella ympäristöystävällisesti ja on oikeasti kiinnostunut kulutuksen pienentämisestä ja sitä kautta saasteongelmista vaikka ei bemarilla ajakaan.
Totesit että väittämäni on väärä kertomalla, että bemarin normi-maantiekulutus on 5,8. Mutta kun minä en välitä siitä, että mitä bemari on labrassa kuluttanut. Lisäksi en edes väittänyt, että kulutusero olisi jotenkin pieni nimenomaan maantiellä, vaan sanoin että start-stop-järjestelmästä ei ole mitään iloa itselleni, kun ajan puhtaasti maantieajoa. EU-maantielukeman otin esille vain siksi, että kolmesta mitatusta arvosta se on osunut aina lähimmäksi omaa toteutunutta keskikulutustani. Ei kuitenkaan aina kovin tarkasti sekään.
Minulle on turha esitelmöidä, että bemari on kulutuksessa kaikkia muita monta askelta edellä pelkästään sillä perusteella, että EU-lukemat on julkaistu. Laittakaa tietoja tositilanteissa mitatuista kulutuksista, niin keskustelu voi alkaa.
EU-normista on tullut täysin määräävä tekijä, mitä tulee taloudellisuusasioihin. Se on kuitenkin vain yksi staattinen malli, joka ei voi mitenkään vastata kaikkiin kulutusta koskeviin kysymyksiin. Älkää siis hyvät ihmiset antako sille kaikkivaltiasta asemaa.
AkiK on kyllä varmasti ihan oikeasti kiinnostunut asiasta, niin kuin oikeastaan kaikki muutkin jotka jaksaa netissä keskustella autojen kulutuksista.
PS. Kuinka moni muu on alkanut saada tarpeekseen eräästä tietystä lasiturvamainoksesta? Boikotti IFille.
Itselläni on E90 325i . Sen keskikulutus on 7.9 . Ajettu n54000km pääasiassa kehä I (Hki) työmatkoilla , kolmannes tulee matka-ajosta . Suurin tankillinen on ollut n.8.5 . Uusien koneitten lukemat on uskottavia . . ainakin minulle -- aak --
Eihän se start stop ole kuin manuaalinelosissa, kyllä se taloudellisuus on kuitenkin otettu apulaitteiden muutoksilla, jarruenergian käytöllä ja moottorimuutoksin, oliko vielä ohjaustehostin muuttunut ainakin satasarjassa. Varmaan kutosen välitystä on harvennettu kun huiput on vitosella. Jossain luki kun koeajoivat että ajotuntuma bensabemarilla muistuttaa jo dieseliä. Keskustellaan vaan kenesis lisää bemarin kulutuksesta kun mittaavat käytännössä sitä
[quote title="29.03.2007 klo 18:30 kenesis kirjoitti"]
Sanot ensin, että ei ole olemassa monia tapoja ajaa taloudellisesti ja sitten, että pieniä eroja on autokohtaisesti.
Minusta ei ole kovin montaa tapaa ajaa taloudellisesti, jos ajetaan esim. maantietä 80 km/h tai 100 km/h. Turhien ohitusten välttämisen lisäksi aika vähissä on konstit. On hyvä jos auto on optimoitu siten, että se menee 90 km/h mahdollisimman taloudellisesti, koska sitähän meillä pääasiassa ajetaan.
Kaikki nykykautot toimivat taloudellisesti samoilla periaatteilla: Polttoaineensyöttö katkeaa kun nostat jalan kaasulta. Moottorijarrutusta siis kannattaa hyödyntää mahdollisimman paljon. Matkanopeuteen kiihdytetään nopeasti, ajetaan isoilla vaihteilla jne. Ei näissä autokohtaisesti mitään isoa eroa ole. Eroa on lähinnä siinä, millä pykälällä pystyy mitäkin vauhtia järkevästi ajamaan, se on jokaisen selvitettävä itse. Bemarin koneiden väännöt ovat nykyään niin hyvät, että tuo helpottuu selvästi.
Bemarin laihaseostoiminto on sitten jo ominaisuus, joka tuo meikäläisessä ajossa selvää etua muihin. MB:n V6 CGI tosin koneena pääsee varmaan lähes samoihin kulutuksiin, mutta oheislaitteet eivät ole BMW:n tasolla taloudellisuudessa.
Ne pienet erot on aika pitkälti juuri niitä, joilla itse voin käyttämääni polttoaineenkulutukseen vaikuttaa.
Minusta nuo erot ovat sen verran pieniä, ettei niillä ole suurta vaikutusta. Itselläni on MB:n kompressor, joka on testienkin mukaan erittäin taloudellinen auto autobaanavauhdeissa. Optimoitu siis 120-150 km/h vauhteihin. Tuosta huolimatta ihan samalla tavalla sillä ajetaan taloudellisesti meidän nopeuksissamme kuin Bemareillakin, vaikka ei sillä aivan niiden kulutuksiin päästäkään. Alempiin kuitenkin kun normaaliperheautojen parilitraisilla koneilla.
mutta ajo-opetus kuuluu muille tahoille kuin autonvalmistajille. Niiden on syytä keskittyä teknisten ratkaisujen hiomiseen.
Näinhän BMW on tehnyt, mutta tekniikan hiominen taloudelliseksi meidän vauhteihimme ei nyt sitten kelpaakaan? Minusta on vain fiksua, että autonvalmistaja kertoo esim. koneidensa ideaalit vaihtamishetket. Taatusti sillä on vaikutusta. Epäilen, että suuri osa käyttäjäkunnasta ei niitä muuten selvittäisi kuitenkaan, vaan ajaisi aina ihan samalla tavalla kuin vanhoilla kierrosvinguttimilla on tehnyt. Aivan kuten moni dieseleihin siirtynyt ei niillä osaa ajaa oikein. Syytä olisi siis opastaa.
Omassa Bemarissani oli hetkellisen kulutuksen mittari kojetaulun keskellä. Sillä oli huomattava vaikutus taloudelliseen ajoon, vaikka se sinänsä ajon kannalta täysin turha mittari olikin.
Bemarin hienot lukemat ovat siis uskoakseni tulosta kilpailijoita pidemmälle viedystä optimoinnista nimenomaan EU-testiin. Bemarien kulutuslukemat ovat tosielämässäkin erittäin kilpailukykyisiä, mutta näiden uusien mallien huimat EU-lukemat on saatu aikaiseksi muillakin keinoilla kuin ns. aidolla taloudellisuudella.
Mihin perustat väitteesi vai onko tuo tosiaan vain pelkkää uskomusta? Uskon asiat ovat tietysti tärkeitä, mutta eiköhän kaikki valmistajat optimoi autojaan Eu kulutusta silmällä pitäen, koska tuo nyt sattuu vaan olemaan ainoa keino millään lailla luotettavsti vertailla noita kulutuksia.
Edellinen bemarini vei kaupunkipainotteisessa ajossa, melkein kolme litraisella kuutosella, 8.8 litraa satasella noin 30.000 km kokemuksella.
Mihin perustat väitteesi vai onko tuo tosiaan vain pelkkää uskomusta? Uskon asiat ovat tietysti tärkeitä, mutta eiköhän kaikki valmistajat optimoi autojaan Eu kulutusta silmällä pitäen, koska tuo nyt sattuu vaan olemaan ainoa keino millään lailla luotettavsti vertailla noita kulutuksia.
Edellinen bemarini vei kaupunkipainotteisessa ajossa, melkein kolme litraisella kuutosella, 8.8 litraa satasella noin 30.000 km kokemuksella.
En ota kantaa siihen, optimoiko bemari muita enemmän, mutta se on ihan puppua, että kaikki autot kannattaisi optimoida nimenomaan Eu kulutustestiä varten. EU-kulutustesti ei paina Euroopan ulkopuolella paskan vertaa. Esimerkiksi jenkeissä ja käsittääkseni E-Afrikassa on ihan omat standardinsa. Jotain isoa jenkkilotjaa (vaikkapa Ford Five Hundred), jota ei edes markkinoida euroopassa, ei takuulla optimoida EU-testiin pätkän vertaa.
Esimerkiksi Volvon ei kannata optimoida isompia autojaan Eu-testiä varten, koska päämarkkina-alue on ainakin S80- ja CX90-malleilla jenkkilä.
Jos ajatellaan vaikka 500-sarjan BMW. Mitä väliä kuluttaako 6 vai 8 L satasella kun auto maksaa vähänkin varustettuna yli 60 tuhatta euroa ja arvo tippuu uudesta 5-10 tonnia vuodessa. Jos ostaisi 40 kEUR maksavan auton, joka kuluttaisi 2 L enemmän satasella, välirahalla saisi bensankulutuksen erotuksen noin 100.000 km matkalle. Jos tähän vielä laskee korot, niin ... Eli jos oikeasti on varaa ajaa kalliilla autolla niin ei sen kulutusta pidä ensimmäisenä miettiä eikä toisaalta kannata maksaa paljon siitäkään että auto kuluttaisi vähän. Johan 5 tonnia lisää että saisi dieselin, tuntuu monista kannattattomalta. Bemarilla tosin pienikulutuksinen, todella vahva dieselmoottorilla varustettu malli on hankintahinnaltaan halvempi kuin bensamalli. Ehkä pieneen bensankulutukseen tarvitaan todella kallista tekniikkaa??
Eli jos oikeasti on varaa ajaa kalliilla autolla niin ei sen kulutusta pidä ensimmäisenä miettiä eikä toisaalta kannata maksaa paljon siitäkään että auto kuluttaisi vähän.
Voisko se jorma olla niin että siksi on vara ajaa kalliilla autolla kun on ollut tarkka mihin rahansa pistää.
Eli jos oikeasti on varaa ajaa kalliilla autolla niin ei sen kulutusta pidä ensimmäisenä miettiä eikä toisaalta kannata maksaa paljon siitäkään että auto kuluttaisi vähän.
Voisko se jorma olla niin että siksi on vara ajaa kalliilla autolla kun on ollut tarkka mihin rahansa pistää.
Meinaatko että tarkka mies sijoittaisi rahat AUTOON?
Edellinen bemarini vei kaupunkipainotteisessa ajossa, melkein kolme litraisella kuutosella, 8.8 litraa satasella noin 30.000 km kokemuksella.
Vuosimallia 2004 olevalla 520:lla ei pääse maalaiskaupunki painotteisessa ajossa alle 10l/100km kertoo auton omistava kaverini...
Luulen että sun kaverilla on madallussarja ja tekee etappiennätyksiä paikallisilla teillä, on iältään alle kolmekymppinen, lastuttanut koneensa, isot vanteet, ohuet kumit alla, pyrkii saamaan autolla kylän ainoan tytön itselleen, aika paljon tyhjäkäyntiä vielä vähän aikaa esson baarin edessä vielä kun on esso vähän aikaa ennen nimen muutosta
Hyvä koska kohta pääsevät yhtä vähällä pensalla kuin minä omallani, siis sekalaisella ajolla alle 7! :-)
Joo hämmästellä täytyy noita 6-koneille ilmoitettuja kulutuslukemia, jotka alkaa 7:lla.
Nythän ne ovat tehtaan ilmoittamia arvoja uusille moottoreille, joita ei vielä ole edes Suomessa myynnissä-käsittääkseni.
Täytyy käydä kokeilemassa mikä on oikea käytännön kulutus, kunhan saavat kärryjä kilpiin.
Vielä kun Bemari saisi ne 5-sarjalaiset kulkemaan suoraan Suomen urateillä ja vähemmän alttiiksi sivutuulelle niin voisi harkita seuraavaksi autoksi. Edellyttäen tietysti, että ruostuminsta vastaan on tehty muutoksia.
Edellisellä autonostokierroksella Laakkosen miehet eivät tienneet 500-sarjan korin galvanoinneista eikä sitä, onko nokkapelti ja takaluukku muovia, alumiinia vai terästä. Jäimme siihen uskoon että (pläkki) peltiä ovat. Käytettyjen jo 2vuotiaitten farkkujen takaluukkuja olen nähnyt ruosteisina.
Monelle Bemrikuskille ruoste lienee tuntematon käsite, jos vaihtavat autoa parin vuoden välein. Kaveri tuossa kävi rippikouluikäisellä Volvo 850:llä kylässä, joka ei ole ruosteesssa lainkaan eikä edes kertaakaan ruostesuojattu.
Autoissa on eroja -onneksi!
Itselläni oli -96 523i , jolla pääsi tavallisella ajolla ( 70% maantie , 30% kaupunki ) helposti 7,8 - 8,5 lukemiin. Tämä kone oli vielä sitä vanhaa mallia, eli ei tupla-vanosta. Bemarin kuutoset ovat malli mallilta alentaneet kulutusta ja jo pitkään ne ovat olleet paljon suhteessa taloudellisempia kuin bemarin tehottomat neloskoneet
Mutta on uudet kulutuslukemat todella mahtavia pienuudellaan, tietysti näitä auttavat jarruenergian talteenotto sekä suihkutusjärjestelmän muuttuminen nykyaikaisempaan.
Vielä kun Bemari saisi ne 5-sarjalaiset kulkemaan suoraan Suomen urateillä ja vähemmän alttiiksi sivutuulelle niin voisi harkita seuraavaksi autoksi. Edellyttäen tietysti, että ruostuminsta vastaan on tehty muutoksia.
Edellisellä autonostokierroksella Laakkosen miehet eivät tienneet 500-sarjan korin galvanoinneista eikä sitä, onko nokkapelti ja takaluukku muovia, alumiinia vai terästä. Jäimme siihen uskoon että (pläkki) peltiä ovat. Käytettyjen jo 2vuotiaitten farkkujen takaluukkuja olen nähnyt ruosteisina.
Kaikki viissatkut on e39 alkaen sinkityllä korilla, ja BMW on vaihtanut noita farmarien peräluukkuja takuuseen, todettu tyyppiviaksi.. Oma entinen e39 sedan ( 11v vanha suomen suolassa kylvetetty) oli "ruosteeton" siinä missä vastaavat auditkin..
Ymmärtääkseni Bemarin uusien koneiden kulutuksen pudotukset johtuvat aika paljon lisälaitteiden kehittämisestä taloudellisemmiksi Hyvä niin, siinä muille vähän mallia. Esim. uudet automaatit ovat yhtä taloudellisia kuin manuaalit, tähän taitaa pystyä tosin myös MB:n 7-pykäläinen. Itse koneissa toki muuttuu suihkutusjärjestelmä, mutta siinä ei sinänsä ole merkittävää eroa esim. MB:n V6 CGI:hin. Kulutusero tulee muualta.
Mutta kunnioitettavan pienet on kulutuslukemat, niin kutosilla kuin nelosillakin. Jos uusi 120i pääsee paremmin tehoin ja väännöin 6 litran yhdistettyihin kulutuksiin ja 120d alle 5 litran, niin se on vähän se.
Aika metkaa, jos kokoluokassaan se urheilullisin vaihtoehto on myös taloudellisin.
[quote title="25.03.2007 klo 00:30 Tapio Taula kirjoitti"]
Joo hämmästellä täytyy noita 6-koneille ilmoitettuja kulutuslukemia, jotka alkaa 7:lla.
Niin, onhan se Volvo-miehille ihme, että kulkevat bensa-autot ihan oikeasti vievät nykyään reilusti alle 10 litraa ainetta. Nelivetoisina ja automaatillakin. Volvollahan vastaava T5 vie 12-15 litraa...
Nythän ne ovat tehtaan ilmoittamia arvoja uusille moottoreille
Normikulutuksia. Täysin vertailukelpoisia muiden ilmoittamiin. Nehän testataan kaikille samalla tavalla.
Edellyttäen tietysti, että ruostuminsta vastaan on tehty muutoksia.
??? Svedujen ruosterekisteristä voi lukea että:
BMW 528 1998
Rosttestad: 1998
Rostgaranti: 6
Rostskydd:
BMW 528 har ett noggrant rostskydd. Bilen har ett galvskikt som går upp jäms med takbågarna. Bilen har också extra vaxskydd i utsatta balkar.
Neljä tähteä vm. 1998:lle.
BMW 520i
Rosttestad: 2003
Rostgaranti: 6
Rostskydd:
Nya 5-serien har huv och framskärmar i aluminium. Stötsköldarna fram och bak är täckta av plast, precis som sparklådan. Innerskärmarna är av hårdplast med inlägg av filt som dämpar ljud men inte kommer i kontakt med plåtytor och därför inte utgör någon grogrund för rost. Skärmarna har fortfarande konventionell utformning med smutssamlande hylla på insidan. Stänklappar saknas. Framvagn och bakvagn är helt i aluminium. Baklucka och dörrar är bra limmade. Det finns skyddande vax inuti dörrarna.
Ja edelleen 4 tähteä uudellekin mallille.
Eksyttiin aiheesta, mutta tuo neljä tähteä on aika heikko suoritus noinkin kalliille autolle, kun esim. samassa ruotsalaisten tekemässä palvelussa nykyinen Opel Vectra saa viisi tähteä ja edellinen G-mallin täyssinkitty Astrakin (Vm 1998-2003) neljä tähteä.
Mutta moottorit ovat parhaita ja autot ajettavuudelltaan (poislukien talviajo) myös.
Ei Audi A6 tai MB E:kään saa sen enempää kuin neljä tähteä. Ja mikä on käytännössä 4:n ja 5:n tähden ero, vaikea sanoa.
Lexus jää kahteen, kuten myös Jaguar.
Itseasiassa vähintään yhtä suuri tai jopa suurempi etu kuin oheislaitteista tulee laihaseostoiminnon käyttöönotosta, joka siis säästää merkittävästi bensaa. Tämän lisäksi tosiaan oheislaitteita on kehitetty. Esim. jarrutusenergiaa otetaan talteen ja laturi ei käy jatkuvasti vaan vain tarvittaessa. Lisäksi moottori sammuu liikennevaloissa. Hienoja koneita, ja kyllä ne neloskoneetkin pienellä menevät kun 2 litrainen taitaa päästä 1-sarjassa alle kuuden litran. Hätyyttelee samoja lukuja muiden valmistajien vastaavan kokoisten dieselien kanssa.
Bemarin hienot EU-lukemat on tulosta tietoisesta optimoinnista nimen omaan EU-sykliin. Luulen, että tosielämä poikkeaa taas kerran aika tavalla laboratorio-olosuhteista. Vika ei tietenkään ole BMW:n, vaan ongelma johtuu puutteellisesta normista.
Sikäli toki kunnioitettavaa, että urheilullisella maineella ratsastanut merkki haluaa muuttaa imagoaan ympäristöystävälliseen suuntaan. Tätä kautta kilpailijatkin joutuvat tod. näk. suuntautumaan enemmän kulutus- kuin tehokeskeiseen kehitystyöhön ja markkinointiin.
BMW:t ovat aina olleet koko ja teholuokassaan sieltä kulutukseltaan matalammasta päästä. Itsellä on 530xi Touring ja tämä 1800 kg. automaatilla varustettu auto vie n.10 l/100km. kulutus on mitattu vuoden ajalta ja 28 tkm. matkalta. Mainittakoon että auto ei ole ollut vielä kertaakaan huollossa.
Ainakin omassa käytössä olen päässyt aika tarkkaan tuohon Eu-direktiivin mukaiseen kulutukseen.
Jos optimoit oman ajotapasi mahdollisimman taloudelliseksi, niin en usko että noiden arvojen saavuttamisessa on ongelmia. Normihan on kaikille täysin sama. Miksi et voisi itse ajaa normin tapaisesti?
Itse olen kaikilla autoillani pystynyt ajamaan normikulutuksilla tai selvästi sen allekin. Myös BMW:llä.
Jos optimoit oman ajotapasi mahdollisimman taloudelliseksi, niin en usko että noiden arvojen saavuttamisessa on ongelmia. Normihan on kaikille täysin sama. Miksi et voisi itse ajaa normin tapaisesti?
Itse olen kaikilla autoillani pystynyt ajamaan normikulutuksilla tai selvästi sen allekin. Myös BMW:llä.
Totta kai voisin ajaa normin tapaisesti. Normitestin suurin ongelma (ja toisaalta myös sen kantava voima) on nimenomaan siinä, että se ajetaan kaikilla autoilla täsmälleen samalla tavalla. Jokaisella autolla on kuitenkin taloudellisuuden suhteen oma optimiajotapansa. Jos auton taloudellisuus optimoidaan normitestin mukaiseen ajotapaan, niin silloin paras ajotapa on nimenomaan ajaa normin tapaisesti. Tällöin ajotapaa ja autojen kehitystä ohjaa kuitenkin normi, eikä taloudellisuus. Normin mukaan enemmän kuluttava auto voi olla oikeassa ajossa jopa taloudellisempi kuin normitestissä pienen lukeman saanut auto, mutta optimiajotapa on silloin erilainen. Minun mielestäni taloudellisuus kannattaisi optimoida sille ajotyylille, millä useimmat ihmiset oikeasti ajavat, jolloin kollektiivisesti poltettaisiin mahdollisimman vähän polttoainetta. Mattimeikäläisen perusajotapa saattaa olla aika kaukana EU-normin mukaisesta tavasta.
Bemarin hienot lukemat ovat siis uskoakseni tulosta kilpailijoita pidemmälle viedystä optimoinnista nimenomaan EU-testiin. Bemarien kulutuslukemat ovat tosielämässäkin erittäin kilpailukykyisiä, mutta näiden uusien mallien huimat EU-lukemat on saatu aikaiseksi muillakin keinoilla kuin ns. aidolla taloudellisuudella.
Normilukemiakin on omansa maantielle, kaupunkiin ja vielä näiden yhdistelmä. Itse ajan ylivoimaisesti eniten maantiellä, joten oikea vertailulukema on lähinnä se EU-maantielukema. Sen alittaminen ei ole aina ihan helppoa, mutta aika tarkasti sen mukaan olen useimmilla ajamillani autoilla liikkunut. Omassa ajossani esim. start-stop-järjestelmällä ei siis saavuteta käytännössä mitään etua, kuten ei oikeastaan saavuteta hybridijärjestelmälläkään. Ihmisten kannattaisi siis omasta mielestäni katsoa EU-lukemia pidemmälle ja miettiä ihan järjellä, että minkälainen auto kuluttaa omassa ajossa vähiten.
Jos optimoit oman ajotapasi mahdollisimman taloudelliseksi, niin en usko että noiden arvojen saavuttamisessa on ongelmia. Normihan on kaikille täysin sama. Miksi et voisi itse ajaa normin tapaisesti?
Itse olen kaikilla autoillani pystynyt ajamaan normikulutuksilla tai selvästi sen allekin. Myös BMW:llä.
Totta kai voisin ajaa normin tapaisesti. Normitestin suurin ongelma (ja toisaalta myös sen kantava voima) on nimenomaan siinä, että se ajetaan kaikilla autoilla täsmälleen samalla tavalla. Jokaisella autolla on kuitenkin taloudellisuuden suhteen oma optimiajotapansa. Jos auton taloudellisuus optimoidaan normitestin mukaiseen ajotapaan, niin silloin paras ajotapa on nimenomaan ajaa normin tapaisesti. Tällöin ajotapaa ja autojen kehitystä ohjaa kuitenkin normi, eikä taloudellisuus. Normin mukaan enemmän kuluttava auto voi olla oikeassa ajossa jopa taloudellisempi kuin normitestissä pienen lukeman saanut auto, mutta optimiajotapa on silloin erilainen. Minun mielestäni taloudellisuus kannattaisi optimoida sille ajotyylille, millä useimmat ihmiset oikeasti ajavat, jolloin kollektiivisesti poltettaisiin mahdollisimman vähän polttoainetta. Mattimeikäläisen perusajotapa saattaa olla aika kaukana EU-normin mukaisesta tavasta.
Bemarin hienot lukemat ovat siis uskoakseni tulosta kilpailijoita pidemmälle viedystä optimoinnista nimenomaan EU-testiin. Bemarien kulutuslukemat ovat tosielämässäkin erittäin kilpailukykyisiä, mutta näiden uusien mallien huimat EU-lukemat on saatu aikaiseksi muillakin keinoilla kuin ns. aidolla taloudellisuudella.
Normilukemiakin on omansa maantielle, kaupunkiin ja vielä näiden yhdistelmä. Itse ajan ylivoimaisesti eniten maantiellä, joten oikea vertailulukema on lähinnä se EU-maantielukema. Sen alittaminen ei ole aina ihan helppoa, mutta aika tarkasti sen mukaan olen useimmilla ajamillani autoilla liikkunut. Omassa ajossani esim. start-stop-järjestelmällä ei siis saavuteta käytännössä mitään etua, kuten ei oikeastaan saavuteta hybridijärjestelmälläkään. Ihmisten kannattaisi siis omasta mielestäni katsoa EU-lukemia pidemmälle ja miettiä ihan järjellä, että minkälainen auto kuluttaa omassa ajossa vähiten.
Esim bemari 530 i kulutus maantiella on 5.8 litraa satasella ja esim audin vastaavalla on 7.1 litraa satasella, onhan se kenesis sinunkin ajamalla maantieajolla säästö 20 prosenttia.
Samaa luokkaa on säästö kaupunki, sekä yhdistelmälulutuksessa
[quote title="29.03.2007 klo 11:13 kenesis kirjoitti"]
Normin mukaan enemmän kuluttava auto voi olla oikeassa ajossa jopa taloudellisempi kuin normitestissä pienen lukeman saanut auto, mutta optimiajotapa on silloin erilainen. Minun mielestäni taloudellisuus kannattaisi optimoida sille ajotyylille, millä useimmat ihmiset oikeasti ajavat, jolloin kollektiivisesti poltettaisiin mahdollisimman vähän polttoainetta.
Tuo optimointihan on nimenomaan tehty niille nopeuksille, joita EU-alueella pääasiassa käytetään (jos siis oletetaan että on ylipäänsä optimoitu mitään ajatellen EU-kulutuksia). Minun käsittääkseni tuo pääasiallinen optimointitapa tuota testiä ajatellen olisivat vaihdevälitykset. Todella suurilla välityksillä saisi pudotettua kulutusta, niistä sitten joutuu tietysti tinkimään ylämäissä ja ohituksissa jos vääntöä ei ole.
BMW:n välitykset eivät kuitenkaan käsittääkseni paljon poikkea muista vastaavista autoista ja koneiden väännöt ovat sen verran hyvät (bensakoneissakin 100 Nm / litra) ettei suuremmalle vaihteiden vaihdolle ole tarvetta. Uusissa Bemuissa on myös manuaalilaatikon yhteydessä kojelaudessa vaihtamisvalot, jotka kertovat milloin kannattaa vaihtaa. Auto siis optimoi kuskin vaihdot jos hän niin haluaa.
Ei ole monia tapoja ajaa taloudellisesti, jos ajetaan samoilla rajoitusten mukaisilla nopeuksilla. Kyllä se niillä ihan samoilla kikoilla tippuu kulutus autossa kuin autossa, kaasujalasta ja vaihteiden käytöstä se kiinni on. Pieniä eroja ajotavassa voi autokohtaisesti olla, mutta ne ovat pieniä ja johtuvat juuri noista koneen väännöistä ja vaihdeväleistä. Kyllä ne on opeteltava autossa kuin autossa jos niillä taloudellisesti aikoo ajaa.
Mattimeikäläisen perusajotapa saattaa olla aika kaukana EU-normin mukaisesta tavasta.
Kyllä se usein on myös niin kaukana taloudellisesta, ettei siihen kovin paljon pysty optimoimaan. Autosta riippumatta kymmenien prosenttien säästö saavutettaisiin opettamalla kuskeille oikea ajotapa.
näiden uusien mallien huimat EU-lukemat on saatu aikaiseksi muillakin keinoilla kuin ns. aidolla taloudellisuudella.
Minulla aikanaan ollut Bemari oli jo hyvin taloudellinen. Olisi aika ihme, jos nämä olisivat siitä ottaneet kaiken tekniikan myötä takapakkia. Ilmoitetut kulutukset ovat tippuneet 1,5-2 litraa siitä mihin itse pääsin edellisellä korimallilla ja koneella. Minusta se kuulostaa melko todennäköiseltä.
Normilukemiakin on omansa maantielle, kaupunkiin ja vielä näiden yhdistelmä. Itse ajan ylivoimaisesti eniten maantiellä, joten oikea vertailulukema on lähinnä se EU-maantielukema.
Fiksu tietysti valitsee autonsa tarpeen ja käytön mukaan. Siksi minulla on diesel, eikä hybridi ole ole mikään vaihtoehto. Nyt alkaa kuitenkin bensakoneetkin taas kehittyä. Kun katsoo noita Bemun lukemia, niin kyllä ne on maantiellä sekä kaupungissa kilpailijoita alhaisemmat. Ja bensakoneet alkavat olla maantiellä niin taloudellisia, ettei monen muun merkin dieseleillä tahdo päästä parempaan! Bensakonehan saakin viedä vähän enemmän kuin diesel samoihin CO2 päästöihin.
Onpas bemarimiehet helposti puolustuskannalla, vaikka minä en edes hyökännyt bemaria vastaan. En todellakaan arvostele BMW:tä, vaan pidän sen valmistamia autoja erittäin taloudellisina luokassaan. Arvostelen EU-normin näkemistä absoluuttisena totuutena, mitä tulee polttoaineenkulutukseen. Olen lähes varma, että uusien bemarien ja vanhempien mallien välinen kulutusero ei ole niin suuri kuin normilukemasta monet päättelevät.
Normia silmälläpitäen voidaan optimoida ihan kaikki, ei ainoastaan välityksiä. Moottorinohjaus ja polttoaineensyöttö voidaan kartoittaa juuri siihen normiajotapaan sopivaksi, jolloin ne muilla tavoilla ajettassa toimivatkin optimin ulkopuolella.
Ei ole monia tapoja ajaa taloudellisesti, jos ajetaan samoilla rajoitusten mukaisilla nopeuksilla. Kyllä se niillä ihan samoilla kikoilla tippuu kulutus autossa kuin autossa, kaasujalasta ja vaihteiden käytöstä se kiinni on. Pieniä eroja ajotavassa voi autokohtaisesti olla, mutta ne ovat pieniä ja johtuvat juuri noista koneen väännöistä ja vaihdeväleistä. Kyllä ne on opeteltava autossa kuin autossa jos niillä taloudellisesti aikoo ajaa.
Kyllä se usein on myös niin kaukana taloudellisesta, ettei siihen kovin paljon pysty optimoimaan. Autosta riippumatta kymmenien prosenttien säästö saavutettaisiin opettamalla kuskeille oikea ajotapa.
Näihin vielä kommentit.
Sanot ensin, että ei ole olemassa monia tapoja ajaa taloudellisesti ja sitten, että pieniä eroja on autokohtaisesti. Eli kummin? Ne pienet erot on aika pitkälti juuri niitä, joilla itse voin käyttämääni polttoaineenkulutukseen vaikuttaa. Siksi ne kiinnostaa.
Optimointi kannattaa nimenomaan silloin kun parannettavaa on rutkasti: mitä suurempi on lähtötaso, sitä helpompaa siitä on pudottaa. Ajotavoilla saadaan suuria säästöjä, mutta ajo-opetus kuuluu muille tahoille kuin autonvalmistajille. Niiden on syytä keskittyä teknisten ratkaisujen hiomiseen.
Onkos nuo alle 6 kulutukset pensalla vai kiisselillä?
Kiinnostaa kenesis vaan se kun kerroit että ajat maantiella enimmäkseen ja pohdit että kulutusero ei siellä ole suuri niin totesin vaan että väittämäsi on väärä. Voin silti ajaa volvolla. Aki ajattelee kirjoitusten perusteella ympäristöystävällisesti ja on oikeasti kiinnostunut kulutuksen pienentämisestä ja sitä kautta saasteongelmista vaikka ei bemarilla ajakaan.
Totesit että väittämäni on väärä kertomalla, että bemarin normi-maantiekulutus on 5,8. Mutta kun minä en välitä siitä, että mitä bemari on labrassa kuluttanut. Lisäksi en edes väittänyt, että kulutusero olisi jotenkin pieni nimenomaan maantiellä, vaan sanoin että start-stop-järjestelmästä ei ole mitään iloa itselleni, kun ajan puhtaasti maantieajoa. EU-maantielukeman otin esille vain siksi, että kolmesta mitatusta arvosta se on osunut aina lähimmäksi omaa toteutunutta keskikulutustani. Ei kuitenkaan aina kovin tarkasti sekään.
Minulle on turha esitelmöidä, että bemari on kulutuksessa kaikkia muita monta askelta edellä pelkästään sillä perusteella, että EU-lukemat on julkaistu. Laittakaa tietoja tositilanteissa mitatuista kulutuksista, niin keskustelu voi alkaa.
EU-normista on tullut täysin määräävä tekijä, mitä tulee taloudellisuusasioihin. Se on kuitenkin vain yksi staattinen malli, joka ei voi mitenkään vastata kaikkiin kulutusta koskeviin kysymyksiin. Älkää siis hyvät ihmiset antako sille kaikkivaltiasta asemaa.
AkiK on kyllä varmasti ihan oikeasti kiinnostunut asiasta, niin kuin oikeastaan kaikki muutkin jotka jaksaa netissä keskustella autojen kulutuksista.
PS. Kuinka moni muu on alkanut saada tarpeekseen eräästä tietystä lasiturvamainoksesta? Boikotti IFille.
Itselläni on E90 325i . Sen keskikulutus on 7.9 . Ajettu n54000km
pääasiassa kehä I (Hki) työmatkoilla , kolmannes tulee matka-ajosta . Suurin tankillinen on ollut n.8.5 .
Uusien koneitten lukemat on uskottavia . . ainakin minulle
-- aak --
Eihän se start stop ole kuin manuaalinelosissa, kyllä se taloudellisuus on kuitenkin otettu apulaitteiden muutoksilla, jarruenergian käytöllä ja moottorimuutoksin, oliko vielä ohjaustehostin muuttunut ainakin satasarjassa. Varmaan kutosen välitystä on harvennettu kun huiput on vitosella. Jossain luki kun koeajoivat että ajotuntuma bensabemarilla muistuttaa jo dieseliä.
Keskustellaan vaan kenesis lisää bemarin kulutuksesta kun mittaavat käytännössä sitä
[quote title="29.03.2007 klo 18:30 kenesis kirjoitti"]
Sanot ensin, että ei ole olemassa monia tapoja ajaa taloudellisesti ja sitten, että pieniä eroja on autokohtaisesti.
Minusta ei ole kovin montaa tapaa ajaa taloudellisesti, jos ajetaan esim. maantietä 80 km/h tai 100 km/h. Turhien ohitusten välttämisen lisäksi aika vähissä on konstit. On hyvä jos auto on optimoitu siten, että se menee 90 km/h mahdollisimman taloudellisesti, koska sitähän meillä pääasiassa ajetaan.
Kaikki nykykautot toimivat taloudellisesti samoilla periaatteilla: Polttoaineensyöttö katkeaa kun nostat jalan kaasulta. Moottorijarrutusta siis kannattaa hyödyntää mahdollisimman paljon. Matkanopeuteen kiihdytetään nopeasti, ajetaan isoilla vaihteilla jne. Ei näissä autokohtaisesti mitään isoa eroa ole. Eroa on lähinnä siinä, millä pykälällä pystyy mitäkin vauhtia järkevästi ajamaan, se on jokaisen selvitettävä itse. Bemarin koneiden väännöt ovat nykyään niin hyvät, että tuo helpottuu selvästi.
Bemarin laihaseostoiminto on sitten jo ominaisuus, joka tuo meikäläisessä ajossa selvää etua muihin. MB:n V6 CGI tosin koneena pääsee varmaan lähes samoihin kulutuksiin, mutta oheislaitteet eivät ole BMW:n tasolla taloudellisuudessa.
Ne pienet erot on aika pitkälti juuri niitä, joilla itse voin käyttämääni polttoaineenkulutukseen vaikuttaa.
Minusta nuo erot ovat sen verran pieniä, ettei niillä ole suurta vaikutusta. Itselläni on MB:n kompressor, joka on testienkin mukaan erittäin taloudellinen auto autobaanavauhdeissa. Optimoitu siis 120-150 km/h vauhteihin. Tuosta huolimatta ihan samalla tavalla sillä ajetaan taloudellisesti meidän nopeuksissamme kuin Bemareillakin, vaikka ei sillä aivan niiden kulutuksiin päästäkään. Alempiin kuitenkin kun normaaliperheautojen parilitraisilla koneilla.
mutta ajo-opetus kuuluu muille tahoille kuin autonvalmistajille. Niiden on syytä keskittyä teknisten ratkaisujen hiomiseen.
Näinhän BMW on tehnyt, mutta tekniikan hiominen taloudelliseksi meidän vauhteihimme ei nyt sitten kelpaakaan? Minusta on vain fiksua, että autonvalmistaja kertoo esim. koneidensa ideaalit vaihtamishetket. Taatusti sillä on vaikutusta. Epäilen, että suuri osa käyttäjäkunnasta ei niitä muuten selvittäisi kuitenkaan, vaan ajaisi aina ihan samalla tavalla kuin vanhoilla kierrosvinguttimilla on tehnyt. Aivan kuten moni dieseleihin siirtynyt ei niillä osaa ajaa oikein. Syytä olisi siis opastaa.
Omassa Bemarissani oli hetkellisen kulutuksen mittari kojetaulun keskellä. Sillä oli huomattava vaikutus taloudelliseen ajoon, vaikka se sinänsä ajon kannalta täysin turha mittari olikin.
Mihin perustat väitteesi vai onko tuo tosiaan vain pelkkää uskomusta? Uskon asiat ovat tietysti tärkeitä, mutta eiköhän kaikki valmistajat optimoi autojaan Eu kulutusta silmällä pitäen, koska tuo nyt sattuu vaan olemaan ainoa keino millään lailla luotettavsti vertailla noita kulutuksia.
Edellinen bemarini vei kaupunkipainotteisessa ajossa, melkein kolme litraisella kuutosella, 8.8 litraa satasella noin 30.000 km kokemuksella.
Mihin perustat väitteesi vai onko tuo tosiaan vain pelkkää uskomusta? Uskon asiat ovat tietysti tärkeitä, mutta eiköhän kaikki valmistajat optimoi autojaan Eu kulutusta silmällä pitäen, koska tuo nyt sattuu vaan olemaan ainoa keino millään lailla luotettavsti vertailla noita kulutuksia.
Edellinen bemarini vei kaupunkipainotteisessa ajossa, melkein kolme litraisella kuutosella, 8.8 litraa satasella noin 30.000 km kokemuksella.
En ota kantaa siihen, optimoiko bemari muita enemmän, mutta se on ihan puppua, että kaikki autot kannattaisi optimoida nimenomaan Eu kulutustestiä varten. EU-kulutustesti ei paina Euroopan ulkopuolella paskan vertaa. Esimerkiksi jenkeissä ja käsittääkseni E-Afrikassa on ihan omat standardinsa. Jotain isoa jenkkilotjaa (vaikkapa Ford Five Hundred), jota ei edes markkinoida euroopassa, ei takuulla optimoida EU-testiin pätkän vertaa.
Esimerkiksi Volvon ei kannata optimoida isompia autojaan Eu-testiä varten, koska päämarkkina-alue on ainakin S80- ja CX90-malleilla jenkkilä.
Jos ajatellaan vaikka 500-sarjan BMW. Mitä väliä kuluttaako 6 vai 8 L satasella kun auto maksaa vähänkin varustettuna yli 60 tuhatta euroa ja arvo tippuu uudesta 5-10 tonnia vuodessa.
Jos ostaisi 40 kEUR maksavan auton, joka kuluttaisi 2 L enemmän satasella, välirahalla saisi bensankulutuksen erotuksen noin 100.000 km matkalle. Jos tähän vielä laskee korot, niin ...
Eli jos oikeasti on varaa ajaa kalliilla autolla niin ei sen kulutusta pidä ensimmäisenä miettiä eikä toisaalta kannata maksaa paljon siitäkään että auto kuluttaisi vähän.
Johan 5 tonnia lisää että saisi dieselin, tuntuu monista kannattattomalta. Bemarilla tosin pienikulutuksinen, todella vahva dieselmoottorilla varustettu malli on hankintahinnaltaan halvempi kuin bensamalli. Ehkä pieneen bensankulutukseen tarvitaan todella kallista tekniikkaa??
Eli jos oikeasti on varaa ajaa kalliilla autolla niin ei sen kulutusta pidä ensimmäisenä miettiä eikä toisaalta kannata maksaa paljon siitäkään että auto kuluttaisi vähän.
Voisko se jorma olla niin että siksi on vara ajaa kalliilla autolla kun on ollut tarkka mihin rahansa pistää.
Eli jos oikeasti on varaa ajaa kalliilla autolla niin ei sen kulutusta pidä ensimmäisenä miettiä eikä toisaalta kannata maksaa paljon siitäkään että auto kuluttaisi vähän.
Voisko se jorma olla niin että siksi on vara ajaa kalliilla autolla kun on ollut tarkka mihin rahansa pistää.
Meinaatko että tarkka mies sijoittaisi rahat AUTOON?
Jos sitä rahaa on ylimääräistä niin kyllähän hyvällä autolla on mukava ajaa, ja kun niitä rahoja jos on niin ei niitä mukana viedä.
Vuosimallia 2004 olevalla 520:lla ei pääse maalaiskaupunki painotteisessa ajossa alle 10l/100km kertoo auton omistava kaverini...
Vuosimallia 2004 olevalla 520:lla ei pääse maalaiskaupunki painotteisessa ajossa alle 10l/100km kertoo auton omistava kaverini...
Luulen että sun kaverilla on madallussarja ja tekee etappiennätyksiä paikallisilla teillä, on iältään alle kolmekymppinen, lastuttanut koneensa, isot vanteet, ohuet kumit alla, pyrkii saamaan autolla kylän ainoan tytön itselleen, aika paljon tyhjäkäyntiä vielä vähän aikaa esson baarin edessä vielä kun on esso vähän aikaa ennen nimen muutosta