Autojen kulutukset lasketaan tietääkseni litraa / ajettu 100 km. On ihan sama milloin laitteita käytät, ajon aikana se niiden tarvitsema virta kuitenkin ladataan ja se pitää laskea kokonaiskulutukseen mukaan. Merkittävimpiä viejiä ovat ilmastointi ja ohjaustehostin. Yksittäinen sähkölaite ei vie paljon mitään kuten sanoitkin, mutta koska niitä on paljon, on niiden yhteinen kulutus varmasti jo mitattavissa oleva.
Kaikkien laitteiden kulutus on jotakin / käytetty tunti, mutta koska keskinopeudet jäävät käytännössä pysähtelyineen hyvin alhaisiksi, nousee tuo suhteellinen kulutus isommaksi kun se lasketaan suhteessa kuljettuun matkaan. Täysin ajosta riippuu, miten paljon se on. Puhtaassa maantieajossa yhteensäkin hyvin vähän, ruuhkassa nykiessä jopa useita litrojakin.
Saksalaisista ADACin tiellejäämistilastoista voi lukea mm. sen, että uusien autojen suurimpia tiellejätön syitä on "akkuvika". Mistä tuo johtuu, jos sinun mukaasi auton sähköjärjestelmät eivät tarvitse virtaa juuri lainkaan?
En ole missään vaatinut laitteiden poistamista autoista energiansäästön nimissä. Kyllä se kuitenkin ihmisten olisi hyvä tajuta, ettei mikään ilmaiseksi pyöri. Ilmastointiakaan kun ei lämpötilan puoleen useimmiten Suomessa oikeasti tarvitse vaikka se useimmissa autoissa koko ajan yli +5 asteessa pyöriikin, jos sitä ei erikseen napista pois kytke.
Ja nythän tässä ei ole laskeskeltu lainkaan, miten paljon mukavuusvarusteet ovat autojen painoa nostaneet.
Et sitten usko että ilmastointi on suurimmaksi osaksi mekaanista, ei sähköistä energiantuhlausta? Se sama lämmittimen puhallin, joka muutenkin vaihtaa ilmaa autossa, toimii myös ilmastoinnin yhteydessä. Tulee sinunkin autoon aika tunkkaista, jos pysäytät puhaltimen vaikka ei ilmastointi päällä olisikaan.
Sähköinen ohjaustehostinkin on ylellisyyttä, ei löydy kovin monista autoista.
Aluneperin keskustelu lähti siitä, voisiko bensankulutusta pienentää jos sähkösyöppöjä laitteita kehitettäisiin edelleen. Jos nyt ollaan tultu tulokseen, että yhteensä sähkölaitteiden tarvitsema energia on pieni, mutta mitattavissa, liekö niiden edelleen kehittely aivan ykkösprioriteetti kun bensiininkulutusta pitää saada pienemmäksi?
Saksalaisista ADACin tiellejäämistilastoista voi lukea mm. sen, että uusien autojen suurimpia tiellejätön syitä on "akkuvika". Mistä tuo johtuu, jos sinun mukaasi auton sähköjärjestelmät eivät tarvitse virtaa juuri lainkaan?
Oletkohan nyt ymmärtänyt tämän ADAC asian aivan oikein. Ei "ehjää" akkua tarvita ajon aikana lainkaan. Jos akussa menee vaikka yksi kenno oikosulkuun, niin auto ei käynnisty, mutta niin kauan voi jatkaa matkaa kun moottoria ei sammuta. Et kai AkiK vain ole yksi siinä suuressa autoilijajoukossa joiden mukaan paljon sähkölaitteita autossa tarkoittaa isoa akkua. Siis akulla laitetaan auto käyntiin, lopusta huolehtii auton laturi, rautalangasta vääntäen, kun auto on jo tiellä liikkeellä, akku ja auton sähköjärjestelmän vaatima virta ei juuri liity toisiinsa. Ei akusta ainakaan virtaa tarvitse ottaa laitteiden käyttämiseen. Bemarin markkinaihme-laturi voi olla asia erikseen. Siinä mahdollisesti jäädään odottamaan jarrutusta jotta laturi tuottaa virtaa ja akku ehtii odotellessa tyhjentyä.
Ainakin omassa autossani on ns. automaattinen ilmastointi, joka tarkoittaa sitä että ilmastoinnin kompuran magneettikytkin kytkee laitteen päälle vain tarvittaessa. Eli ne milliwatteja kuluttavat termostaattianturit siis itseasiassa säästävät kun kompura ei pyöri koko ajan.
No tässä on ollut kiva vängätä puoleen ja toiseen mutta summa summarum kuten jo totesitkin, kaikki luksus maksaa; hankintahinnassa ja käyttökuluissa.
[Jorma 1 muokkasi tätä viestiä 04.04.2007 klo 16:22]
Bensiinilitrasta saatava energiamäärä on n. 9kWh. Moottorin, laturin ym. hyötysuhde huomioiden voitaisiin varmaankin puhua n. 3kWh ja kahdella litralla siis 6kWh eli 6000W tunnissa. Auton 14V latausjännitteellä virtaa kulkisi siis n. 430A eli aika paksua touvia pitää Akin auton virtakaapelit olla, että tuollaista sietää...
Auton sähkölaitteista suurimmat virtasyöpöt ovat ruiskusuuttimet, polttoainepumppu, ajovalot, takalasin-, peilien- ja penkinlämmittimet.
Hyötysuhde saattoi mennä paljonkin pieleen, 30% on aivan hatusta vedetty.
Nyt kysymys Bmw asiantuntijoille.. kysymys ei ole millään asteella provo eli asiallisia vastauksia asialliseen kysymykseen
Eli, kuten jokainen autoista mitään ymmärtävä tietää, Bmw on kautta aikojen ollut ns urheilullisen auton imagon kannattaja.. ja on sitä vieläkin. Uudet Bemarin ovat mielestäni koneen litratilavuuteen/tehoon nähden varsin pienikulutuksisia mutta miten on kestävyyden? Aiemmin toisessa keskustelussa "eräs" kiihko bemaristi ylisti bemaria mutta myönsi ettei kestävyydellä ollut niin väliä jos vaihtoi autonsa uuteen tarpeeksi usein?? Itse olen kyllä eri mieltä.. Bmw on kyllä sen hintainen auto että kyllä laadun pitäisi yltää myös kilometrejä nielevään kestävyyteen kanssa! Joku sanoi esim että uudessa 120d mallissa tehoja olisi nostettu lähinnä ahtimen ahtopaineita nostamalla? Tuo 177hv pikku diesel Bmw omaa todella miehekkään suorituskyvyn mikä pistää monet gti autot kyykkyyn..
Mutta miten siis on kestävyys? omakohtaisia kokemuksia ei ole joten odotan enemmän Bmw:hen perehtyneiltä kokemuksia..
Noh itsellä on nyt seitsemän yksilön kokemus, joten spekuloidaan hiukan, varmasti tuohon kestävyysasiaan ei kukaan voi vastata, ennenkuin kokemusta noista uusista koneista on enemmän.
Bemarilla on pitkään ollut tehokkaita koneita suhteessa iskutilavuuteen, esim 91 esitelty 2,5 litrainen 192 hv, 92 esitelty 140 hv 1.8 litrainen ja muistaakseni 98 esitelty 136 hv 2 litrainen diesel, puhumattakkaan M malleista. Noiden kaikkien teholukemat ovat ainakin kohtuulliset litratilavuuteen nähden vielä tänäkin päivänä.
Bemareissa on omat ongelmansa mutta yleensä ne liittyvät muihin asioihin kuin moottoreihin. 90-luvun alussa kokeiltiin hihnaa koneissa, ei kestänyt, 90-luvun kuutoskoneista menee vesipumppu 150 tkm-300 tkm välillä, ensimmäisissä Vanoksissa oli vanos remontteja, jos oli kierrätetty kylmillä öljyillä ja ekat kolmelitraiset dieselit rikkoivat turboja. Tuossa on kuitenkin ainakin suurin osa Bemarin moottoreita vaivanneista ongelmista, muuten nuo toimivat kuin kello. Itse asiassa moottorit ovat varmasti kestävin osa Bmw:tä, joten en olisi kauhean huolissani noiden uusienkaan koneiden kestävyydestä, kukaan tuota ei tosin tiedä. BTCF:n palstaa kun lukee, on porukka päässyt 3,8 litraisilla 340 hv tarjoavilla vanhoilla M5:lla pitkälti yli 400 tkm ilman mitään koneremontteja, eikä varmaan ihan kevyellä käytöllä, joten suhteellisen luottavainen olisin noiden uusienkin koneiden suhteen. Itsekkin tiedän vanhan työkaverin 3,6 litraisen 315 hv M5:n, suomi-auto, ajettu silloin mittarin mukaan 280 tkm, mutta myöhemmin selvisi mittarista hävinneen 140 tkm..
Bemarissa mahdolliset ongelmat tulevat yleensä ensimmäisinä alustan osiin, ne ovat Bemarin heikoin kohta. Myös joidenkin elektronisten laitteiden toiminnassa saattaa tulla vikoja, kuten kaikkiin nykyautoihin, joissa noita on paljon. Lisäksi penkin verhoilumateriaalit eivät ole aina kovin hyvin kulutusta kestävää. Yhteenvetona voisi todeta, että markknoilta varmasti löytyy vielä Bmw:tä luotettavampia autoja, mutta ns. urheilullisten autojen joukosta luotettavampaa voi olla hankala löytää.
Kiitos rehellisestä vastauksesta Voi olla että Bmw sporttisena autona omaa yleensä hieman jäykemmän alustan, alusta joutuu suomen "huonoilla" tiepäällysteillä koville.. tuo verhoilumateriaalien kestävyys oli kyllä uutta minulle.. Jossain muualla keskustelussa eräs kiihko bemaristi juuri ylisti bmw:n materiaalien mukaanlukien verhoilun kestävyyttä..
Itseäni saattaisi kiinnostaa jossain tilanteessa 120d tai jopa 130i malli.. jollain kierolla tavalla ulkonäkö miellyttää ja kokeiltuani 130i mallia jäi sellainen voiman tunteesta johtuva virne naamalle että mukava peli olisi..
[quote title="04.04.2007 klo 15:19 Jorma 1 kirjoitti"] Et sitten usko että ilmastointi on suurimmaksi osaksi mekaanista, ei sähköistä energiantuhlausta?
Missä olen väittänyt sen olevan sähköinen? Olen vain puhunut sen tuomasta kulutuslisästä, joka liikkuu ajosta riippuen välillä 2 desiä - 1 litra per 100 km.
Bemarin kohdalla sähköinen voi olla jatkossa totta, sillä se on ilmeisesti tuomassa autoihinsa kokonaan sähköistä ilmastointilaitetta joka olisi taloudellisempi kuin nykyinen. Toistaiseksi tyydytään vain tarkempaan ohjaukseen.
Sähköinen ohjaustehostinkin on ylellisyyttä, ei löydy kovin monista autoista.
Aika monista uusista löytyy. Mm. BMW, Toyota, Peugeot, jne. Syynä sähköiseen on se, että se on taloudellisempi kuin hydraulinen, väitetään säästön olevan muutama desi keskikulutuksessa.
Aluneperin keskustelu lähti siitä, voisiko bensankulutusta pienentää jos sähkösyöppöjä laitteita kehitettäisiin edelleen.
Olen lähtenyt siitä, miten paljon kaikkien oheislaitteiden kulutusta voidaan pienentää. Siinä on pienentämisen varaa, varsinkin ilmastoinnissa ym paljon vievissä laitteissa. Automaattilaatikon suhteen ainakin BMW ja VW ovatkin jo tehneet kehitystyötä, menee lähes samalla kulutuksella kuin manuaali ja DSG vähemmälläkin (vaikka ei sinänsä automaatti olekaan).
Kun ohjaustehostus, vaihteisto ja seuraavaksi kait myös ilmastointi siirtyvät sähköisiksi, nousee myös sähkönkulutus ja laturin kuormitus eri lukemiin. Seuraava luonnollinen askel on liene yrittää ottaa tuo tarvittava sähkö talteen jostain? Tuota kait BMW ajaa takaa tuolla laturilla, jonka itsekin epäilen olevan vielä täysin kehitysasteella.
Mikä on muuten perinteisten laturien hyötysuhde?
liekö niiden edelleen kehittely aivan ykkösprioriteetti kun bensiininkulutusta pitää saada pienemmäksi?
Bemari on jo muutenkin taloudellisin auto luokassaan. Koneita on siis kehitetty ihan tosissaan, varsinkin bensakoneita. On ihan luonnollista, että viilataan kulutusta pois siitä mistä sitä saadaan. Muutama desikin on aika paljon, jos se saadaan aikaiseksi yksinkertaisilla muutoksilla kuten vaikka sähköisellä tehostuksella ja fiksummalla ilmastoinnilla. Painonpudotustakin on tehty jo aika paljon, turvallisuudesta ei kuitenkaan voi nykypäivänä tinkiä eivätkä toisaalta valmistuskulut voi nousta aivan taivaisiin kevytmetallien ja hiilikuidun käytöllä.
lopusta huolehtii auton laturi,
"Akkuvika" oli lainausmerkeissä siksi, että se oli suora käännös saksasta. Laturivika olisi varmaan oikeampi termi meikäläisittäin.
Ainakin omassa autossani on ns. automaattinen ilmastointi, joka tarkoittaa sitä että ilmastoinnin kompuran magneettikytkin kytkee laitteen päälle vain tarvittaessa.
Oletko aivan varma että se tekee noin? Minäkin luulin niin. MatLogin kanssa tästä väiteltiinkin. MatLog oli sitä mieltä, että lähes kaikissa automaatti-ilmastoinneissakin kompura pyörii lähes koko ajan jos sitä ei napista erikseen pois kytketä, automaattia on vain lämpötilan säätö. En uskonut. Mutta tarkemmin tutustuttuani, taitaa MatLog olla sittenkin oikeassa ainakin useimpien automaatti-ilmastointien suhteen.
[quote title="04.04.2007 klo 17:20 Opelixi kirjoitti"] Moottorin, laturin ym. hyötysuhde huomioiden voitaisiin varmaankin puhua n. 3kWh ja kahdella litralla siis 6kWh eli 6000W tunnissa
Tuntikulutus on yhtä kuin litraa / 100 km vain, jos keskinopeus on 100 km/h. Todelliset pitkän ajan keskinopeudet liikkuvat luokassa 15-50 km/h, tunteja tarvitaan todellisuudessa satasen taittamiseen 2-7. (Vai vieläkö se tyypillisin ajo on 2 km taajamassa?) Tuolloin pelkkä ilmastoinnin parin desin tuntikulutuslisä tekee jo 0,4 - 1,4 litraa / 100 km lisää.
Yli 50 km/h keskinopeudella esim. 100.000 km - käytännössä tuolloin pitää ajaa jo lähes yksistään maantieajoa. Itselläni on pitkän ajan todelliset keskinopeudet tuota luokkaa, enkä käytä autoa kaupungissa tai ruuhkissa juuri lainkaan.
Auton sähkölaitteista suurimmat virtasyöpöt ovat ruiskusuuttimet, polttoainepumppu, ajovalot, takalasin-, peilien- ja penkinlämmittimet.
Jep. Mutta puhuttiin oheislaitteiden yhteenlasketusta kulutuksesta, niitä on myös muita kuin sähköisiä. Sähköiset tekevät vain pienen osan, paitsi tietysti jos jatkossa siis tehostimet, vaihteisto, ilmastointi ym. ovat kokonaan sähköisiä.
Muistelisin, että ilmastointi pyöriessään vie noin 2 hv pois maksimitehosta.
[quote title="04.04.2007 klo 15:19 Jorma 1 kirjoitti"] Et sitten usko että ilmastointi on suurimmaksi osaksi mekaanista, ei sähköistä energiantuhlausta?
Missä olen väittänyt sen olevan sähköinen? Olen vain puhunut sen tuomasta kulutuslisästä, joka liikkuu ajosta riippuen välillä 2 desiä - 1 litra per 100 km.
"Lainaus: 04.04.2007 klo 11:08 AkiK kirjoitti
Autojen kulutukset lasketaan tietääkseni litraa / ajettu 100 km. On ihan sama milloin laitteita käytät, ajon aikana se niiden tarvitsema virta kuitenkin ladataan ja se pitää laskea kokonaiskulutukseen mukaan. Merkittävimpiä viejiä ovat ilmastointi ja ohjaustehostin... "
Minusta tuossa ylläolevassa kappaleessa sanot niin...
[Jorma 1 muokkasi tätä viestiä 05.04.2007 klo 11:29]
Minusta tuossa ylläolevassa kappaleessa sanot niin...
Lainaan vastaukseksi itseäni: "ilmastointilaite + automaatti-ilmastoinnin lämpötila-anturit ja ohjausjärjestelmät. Kompressori nyt ei ole sähköinen, mutta vie 2-5 dl, joissain oloissa jopa enemmän."
Ihan mielenkiintoinen on tämä keskustelu näistä auton oheislaitteista yleensäkin. Ilmastointia ei Suomen oloissa koettu vielä muutama vuosi sitten millään tavalla välttämättömäksi tai edes tarpeelliseksi. Nyt se on ikään kuin pakko olla.
No, mukavahan se toki on, mutta hyvin pärjättiin ilmankin. Kuten ilman monta muutakin "välttämätöntä" laitetta autossa ja kotona.
Onhan se toki ymmärrettävää, että raskaasti ylipainoinen kansa pihisee ja puhisee hikisenä ja valittaa elämän raskautta 2 km automatkoillaan lämpötilan ylittäessä peräti +25 astetta muutaman kerran kesässä. Monet vanhemmat ihmiset ajelevat ilmastoimattomilla kotteroillaan viileässä kesäaamuisin, eivätkä näköjään kaipaa koko laitetta. Vaikka luulisi sen terveyden puolesta helpottavan heidän elämäänsä enemmän kuin 40 vuotta nuorempien. Tosin se sydäri iskee nuoremmillekin yleensä siinä kohtaa, kun lähtee viileästä autosta helteeseen suorittamaan päivittäistä 100 m ilmastoimatonta kävelyrupeamaa marketin ovelle
Minusta ilmastointi on Suomenkin kesässä varsin tarpeellinen lisävaruste. Muistan vieläkin kun aikoinaan lähdin aukealta parkkipaikalta töistä, jossa aurinko paistoi koko päivän siihen Corolla-vanhukseen ilman ilmastointia. Ulkona oli monesti 18-22 C mutta autossa sisällä 45 C. 40 km kotimatkalla ei voinut pitää ikkunoita auki kun nopeudet oli 60-80 km/h. Autossa oli 45 min ajon jälkeen vielä yli 35 C vaikka puhallin puhalsi sitä ulkoilmaa sisään koko matkan. Eli ei ulkona tarvitse hellettä olla vaikka viime kesänä niitäkin päiviä riitti. Auringon säteily lämmittää kummasti autoa.
kyllä mielestäni ilmastointi on aivan ehdoton, vaikka kyllähän ilmankin pärjää. eikä ole mikään turha hienostelu-varuste. tämä muutama vuosi sitten alkanut ja aika julmaksi muuttunut ''ilmastointipakko'' on ollut aika ikävä juttu niille jotka omistavat ''sen ikäisen auton jossa se ''pitäisi jo olla'' mutta ei ole. mutta rahallahan siitäkin selviää
Auton oheislaitteet vievät nykyään pari litraa kokonaiskulutuksesta. Virran lataaminen niille ja itse laitteiden muuttaminen taloudellisemmaksi vaikuttaisi siis toimiessaan paljon.
Minusta autojen paino ja virtaa vievät oheislaitteet ovat kulutuksen kannalta nykyautoissa se iso taloudellisuusongelma, ja on Bemarilta fiksua että se on lähtenyt ratkaisemaan noita ongelmia.
Minusta sinä Aki puhuit sähkökuluttavista oheislaitteista... Eikä ilmastointi siis kuulu tähän joukkoon.
No vaikka ilmastointi kuuluisikin, niin aika selvää on, että pyöritettiin sitä sähköllä taikka ei, niin sen ottama teho säilyy samana, jos sen tarkoituksena on edelleen sitä autoa jäähdyttää... Ilmastointi kompura ei kuluta energiaa nimeksikään silloin kun se pyörii vapaasti eli ei ole päällä. Sama pätee ohjaustehostimeen. Aika olemattomat on kulutuksessa näkyvät säästöt, jos näitä sähköllä aletaan pyörittää.
Ilmastointi vie noin puolikkaan litran sataselle jos on käytössä. Onhan tosiaan Suomen kesässä yleensä 5-10 päivää jolloin siitä on todellista hyötyä, siis kannatava ostos?
Ilmastointi vie noin puolikkaan litran sataselle jos on käytössä. Onhan tosiaan Suomen kesässä yleensä 5-10 päivää jolloin siitä on todellista hyötyä, siis kannatava ostos?
No ei tasan varmasti vie puolta litraa! Sitäpaitsi kyllä mielestäni melkein kaikkina päivinä kesällä on ilmastoinnista hyötyä. Ei ulkolämpötilan tarvitse olla kovinkaan kummoinen, jotta auto lämpiää sisältä kuumaksi auringonpaisteessa.
ei sitä ilmastoinnin tarpeellisuutta mitata ''katsomalla ulkolämpömittariin ja jos on +25, niin sitten tarvii''. minulle ei tarvitse olla kuin +15 ja auringonpaiste joka lämmittää, ja ilmastointia tarvisi jo. viime loppukesänä/syksynäkin oli pirun pitkään sellaiset ilmat että kyllä siitä nauttii. voihan olla tietysti että minulla ja monella muullakin on vähän erilaiset aistit, ja en tykkää ajella saunaolosuhteissa.
Ei sitätilan jäähdyttämiseen ilmastointia tarvita, jos ulkona on vain 15-astetta lämmintä...
puhuinkin tuosta auringonpaisteen vaikutuksesta... no joo ehkä ampui vähän yli toi +15, mutta ei tosta paljoo tarvii lämmetä enempää kun väitän että tarvii.
puhuinkin tuosta auringonpaisteen vaikutuksesta... no joo ehkä ampui vähän yli toi +15, mutta ei tosta paljoo tarvii lämmetä enempää kun väitän että tarvii.
Kyllä minä ainakin ilmastointia tarvitsen +15 lämpötiloissa, kun aurinko paistaa. Se on muuten kiva, kun kesällä ikkuna auki ajaessa saa kasvohalvauksen (tuttu ammattikuski sai vuosia sitten. Kesti melkein kuukauden). Kyllä kannatti pihistää muutama desi bensaa!
Siis?! Jos ulkona on 15-astetta lämmintä ja auton sisällä tuntuu olevan liian kuuma, niin saahan sieltä ulkoa puhallettua sitä 15-asteista ilmaa sinne auton sisään. Minusta 15-asteista ilmaa ei tarvitse enään jäähdyttää, jos ei sitten ajele turkishaalarit päällä.
Itse asiassa ilmastointi LISÄÄ kulutusta 0.3-0.4d/100km! Ite käytän ilmastointia sateella, Ja ilmasta riippuen (Auringosta) Alle +15c ilmalla.. Siitä johtuen että kun aurinko lämmittää auton kuumaksi sen saa ilmastoinnilla äkkiä jäähdytettyä haluttuun lämpötilaan.. Tai itse asiassa automatiikka säätelee ilmastointia auringonpaistteen ja sisätilaan säädetyn lämpötilan mukaan Näissä uudemmissa Autoissa ilmastointi on kytkettynä vain sen ajan kunnen haluttu lämpötila on saavutettu vaikka ilmastointi olisikin kytkettynä jatkuvasti päällä
Minä olen sitä mieltä että +15 C alkaa olla rajoilla ja siitä lämpimämpinä päivinä kirkkaalla auringonpaisteella autoa ei saa enää järkevästi jäähtymään ilman kompuraa. Autossa on nimittäin reilusti pinta-alaa joka lämpiää auringonsäteistä, eikä muutaman asteen lämpötilaerolla jäähdytys onnistu muuten kuin puhallin täysillä. Aika heikkoa on jäähdytys jos ulkoa puhaltaa kuuman kojelaudan läpi +18 C ilmaa siinä toivossa että auton sisälämpötila tippuisi jonnekin +22-24 C paikkeille. Oma arvio on että ilman mitään tehotuuletusta (ikkunat auki tai puhallin täysillä), aurinko lämmittää autoa noin +10 C päälle ulkoilman lämpötilan. Taajamaliikenteessä mahdollisesti vielä enemmän. Eräällä toisella nettipalstalla ollaan vakuuttuneita että aurinkoisessa ruuhkaliikenteessä ilmastointia tarvitaan avoautossakin.
Oman kokemukseni mukaan ilmastointi vie 1-2 dl/100 km korkeintaan! Tai ainakin oma autoni vie; lie sitten laatuauto?
Sanotaan vielä kerran: ilmastointi vie pyöriessään noin pari desiä / tunti ainetta. Paljonko se sitten on litraa / 100 km, riippuu täysin ajonopeudestasi eli siitä kuinka kauan tarvitset sen satasen taittamiseen.
Moni ei vaan usko, miten alhaiset keskinopeudet autolla ajaessa on pidemmässä juoksussa, kun sen koko käyntiaika otetaan lukuun. Useimmilla tuo keskinopeus jää tuonne 30 km/h paikkeille, usein sen allekin.
Ennen ilmastointien tuloa minulla oli kattoluukku. Aivan kovimpia helteitä lukuunottamatta se ajoi lähes saman asian. No, hiukkaspäästöt varmaan tuli autoon sisään eri tavalla kuin aktiivihiilisuodattimen kautta tulee.
Minä olen sitä mieltä että +15 C alkaa olla rajoilla ja siitä lämpimämpinä päivinä kirkkaalla auringonpaisteella autoa ei saa enää järkevästi jäähtymään ilman kompuraa. Autossa on nimittäin reilusti pinta-alaa joka lämpiää auringonsäteistä, eikä muutaman asteen lämpötilaerolla jäähdytys onnistu muuten kuin puhallin täysillä. Aika heikkoa on jäähdytys jos ulkoa puhaltaa kuuman kojelaudan läpi +18 C ilmaa siinä toivossa että auton sisälämpötila tippuisi jonnekin +22-24 C paikkeille. Oma arvio on että ilman mitään tehotuuletusta (ikkunat auki tai puhallin täysillä), aurinko lämmittää autoa noin +10 C päälle ulkoilman lämpötilan.
Ole vain sitämieltä, minä taas olen sitämieltä, että auton todellakin saa jäähtymään +22-24 asteiseksi aivan järkevästi, jos ulkona on vain +15-18 astetta. Tiedän tämän käytännön kokemuksesta, kun itsellä ei ilmastointia ole. Ei siinä tarvitse puhallinta pitää täysillä eikä ikkunoita aukoa. Sitten kun ulkona on yli 20-astetta, niin sitten toki tulee kompuraa ikävä, mutta ei nyt tuollaisissa lämpötiloissa kuitenkaan.
Minä olen sitä mieltä että +15 C alkaa olla rajoilla ja siitä lämpimämpinä päivinä kirkkaalla auringonpaisteella autoa ei saa enää järkevästi jäähtymään ilman kompuraa. Autossa on nimittäin reilusti pinta-alaa joka lämpiää auringonsäteistä, eikä muutaman asteen lämpötilaerolla jäähdytys onnistu muuten kuin puhallin täysillä. Aika heikkoa on jäähdytys jos ulkoa puhaltaa kuuman kojelaudan läpi +18 C ilmaa siinä toivossa että auton sisälämpötila tippuisi jonnekin +22-24 C paikkeille. Oma arvio on että ilman mitään tehotuuletusta (ikkunat auki tai puhallin täysillä), aurinko lämmittää autoa noin +10 C päälle ulkoilman lämpötilan.
Ole vain sitämieltä, minä taas olen sitämieltä, että auton todellakin saa jäähtymään +22-24 asteiseksi aivan järkevästi, jos ulkona on vain +15-18 astetta. Tiedän tämän käytännön kokemuksesta, kun itsellä ei ilmastointia ole. Ei siinä tarvitse puhallinta pitää täysillä eikä ikkunoita aukoa. Sitten kun ulkona on yli 20-astetta, niin sitten toki tulee kompuraa ikävä, mutta ei nyt tuollaisissa lämpötiloissa kuitenkaan.
Ymmärrän mielipiteesi kun ilmastointia ei kerran ole. Ne lämpimät ilmat on historian havinaa viime kesältä. Palataan asiaan kun aurinko oikeasti paistaa kirkkaalta taivaalta ja lämpöä on noin +18 C ulkona. Laita lämpömittari autoon ja kerro paljonko asteita oli kun menit autoon sisään jos auto sattui olemaan ihan auringonpaisteessa. Yleensä autossa on n. 35 - 40 C. Sitten vaan seuraamaan puhallin ykkösellä tai kakkosella ikkunat kiinni kuinka nopsaan laskee alle +25 C. Veikkaan että taajamanopeuksilla ei koskaan. Eihän siinä tietysti mitään jos +28 C autossa ei haittaa. Aika usein lukee mielipiteitä ettei Suomessa lainkaan tarvita ilmastointia siitä syystä että vuodessa on vain muutama niin lämmin päivä jolloin sitä tarvitaan. Ilmatieteenlaitoksen helletilastojen mukaan Suomessa on ollut viimeisen 10 vuoden aikana keskimäärin 30-60 hellepäivää. Jos ilmastointi on käytännöllinen jo reilussa +20 C niin kyse ei ole ihan muutamasta päivästä. Samasta syystä ilmastointi onkin lähes vakiovaruste uusissa autoissa, ei mikään kallis luksusoptio kuten oli vielä kymmenen vuotta sitten.
Ymmärrän mielipiteesi kun ilmastointia ei kerran ole. Ne lämpimät ilmat on historian havinaa viime kesältä. Palataan asiaan kun aurinko oikeasti paistaa kirkkaalta taivaalta ja lämpöä on noin +18 C ulkona. Laita lämpömittari autoon ja kerro paljonko asteita oli kun menit autoon sisään jos auto sattui olemaan ihan auringonpaisteessa. Yleensä autossa on n. 35 - 40 C. Sitten vaan seuraamaan puhallin ykkösellä tai kakkosella ikkunat kiinni kuinka nopsaan laskee alle +25 C. Veikkaan että taajamanopeuksilla ei koskaan. Eihän siinä tietysti mitään jos +28 C autossa ei haittaa.
Älä käsitä väärin, vaikka minulla ei ole ilmastointia, niin lisävarusteena se on tärkeysjärjestyksessä 1. Ajelen kesäisin aika paljon sellaisella autolla missä on ilmastointi...
Tottahan se on, että jos auto on ollut koko päivän auringossa +18 asteessa, niin eihän se heti siitä jäähdy, mutta tarkoitinkin lähinnä pitempiä matkoja kuin muutaman kilometrin pyrähdyksiä. Itselläni kun ei auto seiso pihalla auringossa, vaan tallissa silloin kun olen kotona.
Eikait se auton sisätilan jäähtyminen nopeudesta ole kiinni...
Bemarin päivitetyssä 1-sarjassa on muuten täyssähköisen ohjaustehostimen lisäksi myös sähköinen vesipumppu.
Tuolla laturilla on tehtaan mukaan myös se ajatus, että sitä kuormitetaan enemmän jarrutuksessa ja vähemmän kiihdytyksessä, jolloin saadaan tarvittaessa aavistuksen parempi kiihtyvyys?
Tuulilasissa oli jonkinmoinen koeajo 530 I:stä. "Ajamamme 530 oli hieno peli. Kone vetää nöyrästi hyvin alhaisilla kierroksilla, ja auto lähtee kiihtmään isollakin vaihteella tuntuvasti. Voisi melkein luulla istuvansa turbossa" Lisää lainauksia" Viitosen oman ajotietokoneen mukaan lenkin kulutus asettui 7.9/100 km, vaikka MIHINKÄÄN SÄÄSTÖÖN EI PYRITTY. Iso ja painava auto kulkee siis hämmästyttävän pienillä annoksilla"
Aika näyttää kun vertailee muihin lähes kolmisataa heppaisiin bensamoottoreihin saman kokoisissa autoissa, että onko oikeasti taloudellinen. Se että automaatin yhdistetty kulutus on pienempi kuin manuaaliin, kiinnostaa suuresti.
[nature3 muokkasi tätä viestiä 10.04.2007 klo 10:41]
Eikait se auton sisätilan jäähtyminen nopeudesta ole kiinni...
Kirjoitin turhaan niin kärkevää tekstiä. Omissa autoissa on ollut niin pitkään ilmastointi, että se tuntuu olevan aivan pakollinen. Lähdin kerran työmatkalle, taksilla lentokentälle. Tuli avensis eikä ollut ilmastointia. Teki mieli jo matkalla valittaa kuskille kun paita liimaantui pikkutakin alla ihoon kiinni ja reissu oli vasta alussa.
Voin olla tuon vauhdin vaikutuksesta väärässäkin, mutta "mutu" on että satasen vauhdissa ikkunat ja pellit jäähtyy ulkopuolelta eikä aurinko pääse niin lämmittämään auton sisätilaa (vrt pysäköity auto). Lämmitys tapahtuu siten vain säteilyn kautta ikkunoiden läpi sisään.
Mielenkiintoista kun bemaria haukuttu kulutuslukemien vääristelystä ja kun oli testi samoissa olosuhteissa, niin sanottiin testissä että bemari on kaupungissa ja maantiellä omalla litraluvullaan. Olisi kiva kuunnella kommentteja heiltä jotka esim. ovat kertoneet että bemari tekee koneet eu sykliä ajatellen.
Autojen kulutukset lasketaan tietääkseni litraa / ajettu 100 km. On ihan sama milloin laitteita käytät, ajon aikana se niiden tarvitsema virta kuitenkin ladataan ja se pitää laskea kokonaiskulutukseen mukaan. Merkittävimpiä viejiä ovat ilmastointi ja ohjaustehostin. Yksittäinen sähkölaite ei vie paljon mitään kuten sanoitkin, mutta koska niitä on paljon, on niiden yhteinen kulutus varmasti jo mitattavissa oleva.
Kaikkien laitteiden kulutus on jotakin / käytetty tunti, mutta koska keskinopeudet jäävät käytännössä pysähtelyineen hyvin alhaisiksi, nousee tuo suhteellinen kulutus isommaksi kun se lasketaan suhteessa kuljettuun matkaan. Täysin ajosta riippuu, miten paljon se on. Puhtaassa maantieajossa yhteensäkin hyvin vähän, ruuhkassa nykiessä jopa useita litrojakin.
Saksalaisista ADACin tiellejäämistilastoista voi lukea mm. sen, että uusien autojen suurimpia tiellejätön syitä on "akkuvika". Mistä tuo johtuu, jos sinun mukaasi auton sähköjärjestelmät eivät tarvitse virtaa juuri lainkaan?
En ole missään vaatinut laitteiden poistamista autoista energiansäästön nimissä. Kyllä se kuitenkin ihmisten olisi hyvä tajuta, ettei mikään ilmaiseksi pyöri. Ilmastointiakaan kun ei lämpötilan puoleen useimmiten Suomessa oikeasti tarvitse vaikka se useimmissa autoissa koko ajan yli +5 asteessa pyöriikin, jos sitä ei erikseen napista pois kytke.
Ja nythän tässä ei ole laskeskeltu lainkaan, miten paljon mukavuusvarusteet ovat autojen painoa nostaneet.
Et sitten usko että ilmastointi on suurimmaksi osaksi mekaanista, ei sähköistä energiantuhlausta? Se sama lämmittimen puhallin, joka muutenkin vaihtaa ilmaa autossa, toimii myös ilmastoinnin yhteydessä. Tulee sinunkin autoon aika tunkkaista, jos pysäytät puhaltimen vaikka ei ilmastointi päällä olisikaan.
Sähköinen ohjaustehostinkin on ylellisyyttä, ei löydy kovin monista autoista.
Aluneperin keskustelu lähti siitä, voisiko bensankulutusta pienentää jos sähkösyöppöjä laitteita kehitettäisiin edelleen. Jos nyt ollaan tultu tulokseen, että yhteensä sähkölaitteiden tarvitsema energia on pieni, mutta mitattavissa, liekö niiden edelleen kehittely aivan ykkösprioriteetti kun bensiininkulutusta pitää saada pienemmäksi?
Saksalaisista ADACin tiellejäämistilastoista voi lukea mm. sen, että uusien autojen suurimpia tiellejätön syitä on "akkuvika". Mistä tuo johtuu, jos sinun mukaasi auton sähköjärjestelmät eivät tarvitse virtaa juuri lainkaan?
Oletkohan nyt ymmärtänyt tämän ADAC asian aivan oikein. Ei "ehjää" akkua tarvita ajon aikana lainkaan. Jos akussa menee vaikka yksi kenno oikosulkuun, niin auto ei käynnisty, mutta niin kauan voi jatkaa matkaa kun moottoria ei sammuta. Et kai AkiK vain ole yksi siinä suuressa autoilijajoukossa joiden mukaan paljon sähkölaitteita autossa tarkoittaa isoa akkua. Siis akulla laitetaan auto käyntiin, lopusta huolehtii auton laturi, rautalangasta vääntäen, kun auto on jo tiellä liikkeellä, akku ja auton sähköjärjestelmän vaatima virta ei juuri liity toisiinsa. Ei akusta ainakaan virtaa tarvitse ottaa laitteiden käyttämiseen. Bemarin markkinaihme-laturi voi olla asia erikseen. Siinä mahdollisesti jäädään odottamaan jarrutusta jotta laturi tuottaa virtaa ja akku ehtii odotellessa tyhjentyä.
Ainakin omassa autossani on ns. automaattinen ilmastointi, joka tarkoittaa sitä että ilmastoinnin kompuran magneettikytkin kytkee laitteen päälle vain tarvittaessa. Eli ne milliwatteja kuluttavat termostaattianturit siis itseasiassa säästävät kun kompura ei pyöri koko ajan.
No tässä on ollut kiva vängätä puoleen ja toiseen mutta summa summarum kuten jo totesitkin, kaikki luksus maksaa; hankintahinnassa ja käyttökuluissa.
Bensiinilitrasta saatava energiamäärä on n. 9kWh. Moottorin, laturin ym. hyötysuhde huomioiden voitaisiin varmaankin puhua n. 3kWh ja kahdella litralla siis 6kWh eli 6000W tunnissa. Auton 14V latausjännitteellä virtaa kulkisi siis n. 430A eli aika paksua touvia pitää Akin auton virtakaapelit olla, että tuollaista sietää...
Auton sähkölaitteista suurimmat virtasyöpöt ovat ruiskusuuttimet, polttoainepumppu, ajovalot, takalasin-, peilien- ja penkinlämmittimet.
Hyötysuhde saattoi mennä paljonkin pieleen, 30% on aivan hatusta vedetty.
Eli, kuten jokainen autoista mitään ymmärtävä tietää, Bmw on kautta aikojen ollut ns urheilullisen auton imagon kannattaja.. ja on sitä vieläkin. Uudet Bemarin ovat mielestäni koneen litratilavuuteen/tehoon nähden varsin pienikulutuksisia mutta miten on kestävyyden? Aiemmin toisessa keskustelussa "eräs" kiihko bemaristi ylisti bemaria mutta myönsi ettei kestävyydellä ollut niin väliä jos vaihtoi autonsa uuteen tarpeeksi usein?? Itse olen kyllä eri mieltä.. Bmw on kyllä sen hintainen auto että kyllä laadun pitäisi yltää myös kilometrejä nielevään kestävyyteen kanssa! Joku sanoi esim että uudessa 120d mallissa tehoja olisi nostettu lähinnä ahtimen ahtopaineita nostamalla? Tuo 177hv pikku diesel Bmw omaa todella miehekkään suorituskyvyn mikä pistää monet gti autot kyykkyyn..
Mutta miten siis on kestävyys? omakohtaisia kokemuksia ei ole joten odotan enemmän Bmw:hen perehtyneiltä kokemuksia..
Noh itsellä on nyt seitsemän yksilön kokemus, joten spekuloidaan hiukan, varmasti tuohon kestävyysasiaan ei kukaan voi vastata, ennenkuin kokemusta noista uusista koneista on enemmän.
Bemarilla on pitkään ollut tehokkaita koneita suhteessa iskutilavuuteen, esim 91 esitelty 2,5 litrainen 192 hv, 92 esitelty 140 hv 1.8 litrainen ja muistaakseni 98 esitelty 136 hv 2 litrainen diesel, puhumattakkaan M malleista. Noiden kaikkien teholukemat ovat ainakin kohtuulliset litratilavuuteen nähden vielä tänäkin päivänä.
Bemareissa on omat ongelmansa mutta yleensä ne liittyvät muihin asioihin kuin moottoreihin. 90-luvun alussa kokeiltiin hihnaa koneissa, ei kestänyt, 90-luvun kuutoskoneista menee vesipumppu 150 tkm-300 tkm välillä, ensimmäisissä Vanoksissa oli vanos remontteja, jos oli kierrätetty kylmillä öljyillä ja ekat kolmelitraiset dieselit rikkoivat turboja. Tuossa on kuitenkin ainakin suurin osa Bemarin moottoreita vaivanneista ongelmista, muuten nuo toimivat kuin kello. Itse asiassa moottorit ovat varmasti kestävin osa Bmw:tä, joten en olisi kauhean huolissani noiden uusienkaan koneiden kestävyydestä, kukaan tuota ei tosin tiedä. BTCF:n palstaa kun lukee, on porukka päässyt 3,8 litraisilla 340 hv tarjoavilla vanhoilla M5:lla pitkälti yli 400 tkm ilman mitään koneremontteja, eikä varmaan ihan kevyellä käytöllä, joten suhteellisen luottavainen olisin noiden uusienkin koneiden suhteen. Itsekkin tiedän vanhan työkaverin 3,6 litraisen 315 hv M5:n, suomi-auto, ajettu silloin mittarin mukaan 280 tkm, mutta myöhemmin selvisi mittarista hävinneen 140 tkm..
Bemarissa mahdolliset ongelmat tulevat yleensä ensimmäisinä alustan osiin, ne ovat Bemarin heikoin kohta. Myös joidenkin elektronisten laitteiden toiminnassa saattaa tulla vikoja, kuten kaikkiin nykyautoihin, joissa noita on paljon. Lisäksi penkin verhoilumateriaalit eivät ole aina kovin hyvin kulutusta kestävää. Yhteenvetona voisi todeta, että markknoilta varmasti löytyy vielä Bmw:tä luotettavampia autoja, mutta ns. urheilullisten autojen joukosta luotettavampaa voi olla hankala löytää.
Kiitos rehellisestä vastauksesta
Itseäni saattaisi kiinnostaa jossain tilanteessa 120d tai jopa 130i malli.. jollain kierolla tavalla ulkonäkö miellyttää ja kokeiltuani 130i mallia jäi sellainen voiman tunteesta johtuva virne naamalle että mukava peli olisi..
[quote title="04.04.2007 klo 15:19 Jorma 1 kirjoitti"]
Et sitten usko että ilmastointi on suurimmaksi osaksi mekaanista, ei sähköistä energiantuhlausta?
Missä olen väittänyt sen olevan sähköinen? Olen vain puhunut sen tuomasta kulutuslisästä, joka liikkuu ajosta riippuen välillä 2 desiä - 1 litra per 100 km.
Bemarin kohdalla sähköinen voi olla jatkossa totta, sillä se on ilmeisesti tuomassa autoihinsa kokonaan sähköistä ilmastointilaitetta joka olisi taloudellisempi kuin nykyinen. Toistaiseksi tyydytään vain tarkempaan ohjaukseen.
Sähköinen ohjaustehostinkin on ylellisyyttä, ei löydy kovin monista autoista.
Aika monista uusista löytyy. Mm. BMW, Toyota, Peugeot, jne. Syynä sähköiseen on se, että se on taloudellisempi kuin hydraulinen, väitetään säästön olevan muutama desi keskikulutuksessa.
Aluneperin keskustelu lähti siitä, voisiko bensankulutusta pienentää jos sähkösyöppöjä laitteita kehitettäisiin edelleen.
Olen lähtenyt siitä, miten paljon kaikkien oheislaitteiden kulutusta voidaan pienentää. Siinä on pienentämisen varaa, varsinkin ilmastoinnissa ym paljon vievissä laitteissa. Automaattilaatikon suhteen ainakin BMW ja VW ovatkin jo tehneet kehitystyötä, menee lähes samalla kulutuksella kuin manuaali ja DSG vähemmälläkin (vaikka ei sinänsä automaatti olekaan).
Kun ohjaustehostus, vaihteisto ja seuraavaksi kait myös ilmastointi siirtyvät sähköisiksi, nousee myös sähkönkulutus ja laturin kuormitus eri lukemiin. Seuraava luonnollinen askel on liene yrittää ottaa tuo tarvittava sähkö talteen jostain? Tuota kait BMW ajaa takaa tuolla laturilla, jonka itsekin epäilen olevan vielä täysin kehitysasteella.
Mikä on muuten perinteisten laturien hyötysuhde?
liekö niiden edelleen kehittely aivan ykkösprioriteetti kun bensiininkulutusta pitää saada pienemmäksi?
Bemari on jo muutenkin taloudellisin auto luokassaan. Koneita on siis kehitetty ihan tosissaan, varsinkin bensakoneita. On ihan luonnollista, että viilataan kulutusta pois siitä mistä sitä saadaan. Muutama desikin on aika paljon, jos se saadaan aikaiseksi yksinkertaisilla muutoksilla kuten vaikka sähköisellä tehostuksella ja fiksummalla ilmastoinnilla. Painonpudotustakin on tehty jo aika paljon, turvallisuudesta ei kuitenkaan voi nykypäivänä tinkiä eivätkä toisaalta valmistuskulut voi nousta aivan taivaisiin kevytmetallien ja hiilikuidun käytöllä.
lopusta huolehtii auton laturi,
"Akkuvika" oli lainausmerkeissä siksi, että se oli suora käännös saksasta. Laturivika olisi varmaan oikeampi termi meikäläisittäin.
Ainakin omassa autossani on ns. automaattinen ilmastointi, joka tarkoittaa sitä että ilmastoinnin kompuran magneettikytkin kytkee laitteen päälle vain tarvittaessa.
Oletko aivan varma että se tekee noin? Minäkin luulin niin. MatLogin kanssa tästä väiteltiinkin. MatLog oli sitä mieltä, että lähes kaikissa automaatti-ilmastoinneissakin kompura pyörii lähes koko ajan jos sitä ei napista erikseen pois kytketä, automaattia on vain lämpötilan säätö. En uskonut. Mutta tarkemmin tutustuttuani, taitaa MatLog olla sittenkin oikeassa ainakin useimpien automaatti-ilmastointien suhteen.
[quote title="04.04.2007 klo 17:20 Opelixi kirjoitti"]
Moottorin, laturin ym. hyötysuhde huomioiden voitaisiin varmaankin puhua n. 3kWh ja kahdella litralla siis 6kWh eli 6000W tunnissa
Tuntikulutus on yhtä kuin litraa / 100 km vain, jos keskinopeus on 100 km/h. Todelliset pitkän ajan keskinopeudet liikkuvat luokassa 15-50 km/h, tunteja tarvitaan todellisuudessa satasen taittamiseen 2-7. (Vai vieläkö se tyypillisin ajo on 2 km taajamassa?) Tuolloin pelkkä ilmastoinnin parin desin tuntikulutuslisä tekee jo 0,4 - 1,4 litraa / 100 km lisää.
Yli 50 km/h keskinopeudella esim. 100.000 km - käytännössä tuolloin pitää ajaa jo lähes yksistään maantieajoa. Itselläni on pitkän ajan todelliset keskinopeudet tuota luokkaa, enkä käytä autoa kaupungissa tai ruuhkissa juuri lainkaan.
Auton sähkölaitteista suurimmat virtasyöpöt ovat ruiskusuuttimet, polttoainepumppu, ajovalot, takalasin-, peilien- ja penkinlämmittimet.
Jep. Mutta puhuttiin oheislaitteiden yhteenlasketusta kulutuksesta, niitä on myös muita kuin sähköisiä. Sähköiset tekevät vain pienen osan, paitsi tietysti jos jatkossa siis tehostimet, vaihteisto, ilmastointi ym. ovat kokonaan sähköisiä.
Muistelisin, että ilmastointi pyöriessään vie noin 2 hv pois maksimitehosta.
Et sitten usko että ilmastointi on suurimmaksi osaksi mekaanista, ei sähköistä energiantuhlausta?
Missä olen väittänyt sen olevan sähköinen? Olen vain puhunut sen tuomasta kulutuslisästä, joka liikkuu ajosta riippuen välillä 2 desiä - 1 litra per 100 km.
"Lainaus:
04.04.2007 klo 11:08 AkiK kirjoitti
Autojen kulutukset lasketaan tietääkseni litraa / ajettu 100 km. On ihan sama milloin laitteita käytät, ajon aikana se niiden tarvitsema virta kuitenkin ladataan ja se pitää laskea kokonaiskulutukseen mukaan. Merkittävimpiä viejiä ovat ilmastointi ja ohjaustehostin... "
Minusta tuossa ylläolevassa kappaleessa sanot niin...
Minusta tuossa ylläolevassa kappaleessa sanot niin...
Lainaan vastaukseksi itseäni: "ilmastointilaite + automaatti-ilmastoinnin lämpötila-anturit ja ohjausjärjestelmät. Kompressori nyt ei ole sähköinen, mutta vie 2-5 dl, joissain oloissa jopa enemmän."
Ihan mielenkiintoinen on tämä keskustelu näistä auton oheislaitteista yleensäkin. Ilmastointia ei Suomen oloissa koettu vielä muutama vuosi sitten millään tavalla välttämättömäksi tai edes tarpeelliseksi. Nyt se on ikään kuin pakko olla.
No, mukavahan se toki on, mutta hyvin pärjättiin ilmankin. Kuten ilman monta muutakin "välttämätöntä" laitetta autossa ja kotona.
Onhan se toki ymmärrettävää, että raskaasti ylipainoinen kansa pihisee ja puhisee hikisenä ja valittaa elämän raskautta 2 km automatkoillaan lämpötilan ylittäessä peräti +25 astetta muutaman kerran kesässä. Monet vanhemmat ihmiset ajelevat ilmastoimattomilla kotteroillaan viileässä kesäaamuisin, eivätkä näköjään kaipaa koko laitetta. Vaikka luulisi sen terveyden puolesta helpottavan heidän elämäänsä enemmän kuin 40 vuotta nuorempien. Tosin se sydäri iskee nuoremmillekin yleensä siinä kohtaa, kun lähtee viileästä autosta helteeseen suorittamaan päivittäistä 100 m ilmastoimatonta kävelyrupeamaa marketin ovelle
Minusta ilmastointi on Suomenkin kesässä varsin tarpeellinen lisävaruste.
Muistan vieläkin kun aikoinaan lähdin aukealta parkkipaikalta töistä, jossa aurinko paistoi koko päivän siihen Corolla-vanhukseen ilman ilmastointia. Ulkona oli monesti 18-22 C mutta autossa sisällä 45 C. 40 km kotimatkalla ei voinut pitää ikkunoita auki kun nopeudet oli 60-80 km/h. Autossa oli 45 min ajon jälkeen vielä yli 35 C vaikka puhallin puhalsi sitä ulkoilmaa sisään koko matkan.
Eli ei ulkona tarvitse hellettä olla vaikka viime kesänä niitäkin päiviä riitti. Auringon säteily lämmittää kummasti autoa.
kyllä mielestäni ilmastointi on aivan ehdoton, vaikka kyllähän ilmankin pärjää. eikä ole mikään turha hienostelu-varuste.
tämä muutama vuosi sitten alkanut ja aika julmaksi muuttunut ''ilmastointipakko'' on ollut aika ikävä juttu niille jotka omistavat ''sen ikäisen auton jossa se ''pitäisi jo olla'' mutta ei ole.
mutta rahallahan siitäkin selviää
Auton oheislaitteet vievät nykyään pari litraa kokonaiskulutuksesta. Virran lataaminen niille ja itse laitteiden muuttaminen taloudellisemmaksi vaikuttaisi siis toimiessaan paljon.
Minusta autojen paino ja virtaa vievät oheislaitteet ovat kulutuksen kannalta nykyautoissa se iso taloudellisuusongelma, ja on Bemarilta fiksua että se on lähtenyt ratkaisemaan noita ongelmia.
Minusta sinä Aki puhuit sähkökuluttavista oheislaitteista... Eikä ilmastointi siis kuulu tähän joukkoon.
No vaikka ilmastointi kuuluisikin, niin aika selvää on, että pyöritettiin sitä sähköllä taikka ei, niin sen ottama teho säilyy samana, jos sen tarkoituksena on edelleen sitä autoa jäähdyttää... Ilmastointi kompura ei kuluta energiaa nimeksikään silloin kun se pyörii vapaasti eli ei ole päällä. Sama pätee ohjaustehostimeen. Aika olemattomat on kulutuksessa näkyvät säästöt, jos näitä sähköllä aletaan pyörittää.
Ilmastointi vie noin puolikkaan litran sataselle jos on käytössä.
Onhan tosiaan Suomen kesässä yleensä 5-10 päivää jolloin siitä on todellista hyötyä, siis kannatava ostos?
Oman kokemukseni mukaan ilmastointi vie 1-2 dl/100 km korkeintaan! Tai ainakin oma autoni vie; lie sitten laatuauto?
No eihän se kompura kokoajan tee työtä, mutta kulutus kannattaa silti ilmoittaa l/h, jos ei keskinopeutta tiedetä...
Onhan tosiaan Suomen kesässä yleensä 5-10 päivää jolloin siitä on todellista hyötyä, siis kannatava ostos?
No ei tasan varmasti vie puolta litraa! Sitäpaitsi kyllä mielestäni melkein kaikkina päivinä kesällä on ilmastoinnista hyötyä. Ei ulkolämpötilan tarvitse olla kovinkaan kummoinen, jotta auto lämpiää sisältä kuumaksi auringonpaisteessa.
ei sitä ilmastoinnin tarpeellisuutta mitata ''katsomalla ulkolämpömittariin ja jos on +25, niin sitten tarvii''. minulle ei tarvitse olla kuin +15 ja auringonpaiste joka lämmittää, ja ilmastointia tarvisi jo. viime loppukesänä/syksynäkin oli pirun pitkään sellaiset ilmat että kyllä siitä nauttii. voihan olla tietysti että minulla ja monella muullakin on vähän erilaiset aistit, ja en tykkää ajella saunaolosuhteissa.
Ei sitätilan jäähdyttämiseen ilmastointia tarvita, jos ulkona on vain 15-astetta lämmintä...
puhuinkin tuosta auringonpaisteen vaikutuksesta... no joo ehkä ampui vähän yli toi +15, mutta ei tosta paljoo tarvii lämmetä enempää kun väitän että tarvii.
puhuinkin tuosta auringonpaisteen vaikutuksesta... no joo ehkä ampui vähän yli toi +15, mutta ei tosta paljoo tarvii lämmetä enempää kun väitän että tarvii.
Kyllä minä ainakin ilmastointia tarvitsen +15 lämpötiloissa, kun aurinko paistaa. Se on muuten kiva, kun kesällä ikkuna auki ajaessa saa kasvohalvauksen (tuttu ammattikuski sai vuosia sitten. Kesti melkein kuukauden). Kyllä kannatti pihistää muutama desi bensaa!
Siis?! Jos ulkona on 15-astetta lämmintä ja auton sisällä tuntuu olevan liian kuuma, niin saahan sieltä ulkoa puhallettua sitä 15-asteista ilmaa sinne auton sisään. Minusta 15-asteista ilmaa ei tarvitse enään jäähdyttää, jos ei sitten ajele turkishaalarit päällä.
Itse asiassa ilmastointi LISÄÄ kulutusta 0.3-0.4d/100km!
Ite käytän ilmastointia sateella, Ja ilmasta riippuen (Auringosta) Alle +15c ilmalla.. Siitä johtuen että kun aurinko lämmittää auton kuumaksi sen saa ilmastoinnilla äkkiä jäähdytettyä haluttuun lämpötilaan..
Tai itse asiassa automatiikka säätelee ilmastointia auringonpaistteen ja sisätilaan säädetyn lämpötilan mukaan
Näissä uudemmissa Autoissa ilmastointi on kytkettynä vain sen ajan kunnen haluttu lämpötila on saavutettu vaikka ilmastointi olisikin kytkettynä jatkuvasti päällä
Minä olen sitä mieltä että +15 C alkaa olla rajoilla ja siitä lämpimämpinä päivinä kirkkaalla auringonpaisteella autoa ei saa enää järkevästi jäähtymään ilman kompuraa. Autossa on nimittäin reilusti pinta-alaa joka lämpiää auringonsäteistä, eikä muutaman asteen lämpötilaerolla jäähdytys onnistu muuten kuin puhallin täysillä. Aika heikkoa on jäähdytys jos ulkoa puhaltaa kuuman kojelaudan läpi +18 C ilmaa siinä toivossa että auton sisälämpötila tippuisi jonnekin +22-24 C paikkeille.
Oma arvio on että ilman mitään tehotuuletusta (ikkunat auki tai puhallin täysillä), aurinko lämmittää autoa noin +10 C päälle ulkoilman lämpötilan. Taajamaliikenteessä mahdollisesti vielä enemmän. Eräällä toisella nettipalstalla ollaan vakuuttuneita että aurinkoisessa ruuhkaliikenteessä ilmastointia tarvitaan avoautossakin.
Sanotaan vielä kerran: ilmastointi vie pyöriessään noin pari desiä / tunti ainetta. Paljonko se sitten on litraa / 100 km, riippuu täysin ajonopeudestasi eli siitä kuinka kauan tarvitset sen satasen taittamiseen.
Moni ei vaan usko, miten alhaiset keskinopeudet autolla ajaessa on pidemmässä juoksussa, kun sen koko käyntiaika otetaan lukuun. Useimmilla tuo keskinopeus jää tuonne 30 km/h paikkeille, usein sen allekin.
Ennen ilmastointien tuloa minulla oli kattoluukku. Aivan kovimpia helteitä lukuunottamatta se ajoi lähes saman asian. No, hiukkaspäästöt varmaan tuli autoon sisään eri tavalla kuin aktiivihiilisuodattimen kautta tulee.
Oma arvio on että ilman mitään tehotuuletusta (ikkunat auki tai puhallin täysillä), aurinko lämmittää autoa noin +10 C päälle ulkoilman lämpötilan.
Ole vain sitämieltä, minä taas olen sitämieltä, että auton todellakin saa jäähtymään +22-24 asteiseksi aivan järkevästi, jos ulkona on vain +15-18 astetta. Tiedän tämän käytännön kokemuksesta, kun itsellä ei ilmastointia ole. Ei siinä tarvitse puhallinta pitää täysillä eikä ikkunoita aukoa. Sitten kun ulkona on yli 20-astetta, niin sitten toki tulee kompuraa ikävä, mutta ei nyt tuollaisissa lämpötiloissa kuitenkaan.
Hyvin pärjää etelän reissuilla vaikka lämmintä varjossa 30, mutta eihän ole pakko olla varjossa!
Suomessa 25 ei tunnu silloin vielä miltään!
Oma arvio on että ilman mitään tehotuuletusta (ikkunat auki tai puhallin täysillä), aurinko lämmittää autoa noin +10 C päälle ulkoilman lämpötilan.
Ole vain sitämieltä, minä taas olen sitämieltä, että auton todellakin saa jäähtymään +22-24 asteiseksi aivan järkevästi, jos ulkona on vain +15-18 astetta. Tiedän tämän käytännön kokemuksesta, kun itsellä ei ilmastointia ole. Ei siinä tarvitse puhallinta pitää täysillä eikä ikkunoita aukoa. Sitten kun ulkona on yli 20-astetta, niin sitten toki tulee kompuraa ikävä, mutta ei nyt tuollaisissa lämpötiloissa kuitenkaan.
Ymmärrän mielipiteesi kun ilmastointia ei kerran ole.
Ne lämpimät ilmat on historian havinaa viime kesältä. Palataan asiaan kun aurinko oikeasti paistaa kirkkaalta taivaalta ja lämpöä on noin +18 C ulkona. Laita lämpömittari autoon ja kerro paljonko asteita oli kun menit autoon sisään jos auto sattui olemaan ihan auringonpaisteessa. Yleensä autossa on n. 35 - 40 C.
Sitten vaan seuraamaan puhallin ykkösellä tai kakkosella ikkunat kiinni kuinka nopsaan laskee alle +25 C. Veikkaan että taajamanopeuksilla ei koskaan.
Eihän siinä tietysti mitään jos +28 C autossa ei haittaa.
Aika usein lukee mielipiteitä ettei Suomessa lainkaan tarvita ilmastointia siitä syystä että vuodessa on vain muutama niin lämmin päivä jolloin sitä tarvitaan. Ilmatieteenlaitoksen helletilastojen mukaan Suomessa on ollut viimeisen 10 vuoden aikana keskimäärin 30-60 hellepäivää. Jos ilmastointi on käytännöllinen jo reilussa +20 C niin kyse ei ole ihan muutamasta päivästä. Samasta syystä ilmastointi onkin lähes vakiovaruste uusissa autoissa, ei mikään kallis luksusoptio kuten oli vielä kymmenen vuotta sitten.
Ne lämpimät ilmat on historian havinaa viime kesältä. Palataan asiaan kun aurinko oikeasti paistaa kirkkaalta taivaalta ja lämpöä on noin +18 C ulkona. Laita lämpömittari autoon ja kerro paljonko asteita oli kun menit autoon sisään jos auto sattui olemaan ihan auringonpaisteessa. Yleensä autossa on n. 35 - 40 C.
Sitten vaan seuraamaan puhallin ykkösellä tai kakkosella ikkunat kiinni kuinka nopsaan laskee alle +25 C. Veikkaan että taajamanopeuksilla ei koskaan.
Eihän siinä tietysti mitään jos +28 C autossa ei haittaa.
Älä käsitä väärin, vaikka minulla ei ole ilmastointia, niin lisävarusteena se on tärkeysjärjestyksessä 1. Ajelen kesäisin aika paljon sellaisella autolla missä on ilmastointi...
Tottahan se on, että jos auto on ollut koko päivän auringossa +18 asteessa, niin eihän se heti siitä jäähdy, mutta tarkoitinkin lähinnä pitempiä matkoja kuin muutaman kilometrin pyrähdyksiä. Itselläni kun ei auto seiso pihalla auringossa, vaan tallissa silloin kun olen kotona.
Eikait se auton sisätilan jäähtyminen nopeudesta ole kiinni...
Bemarin päivitetyssä 1-sarjassa on muuten täyssähköisen ohjaustehostimen lisäksi myös sähköinen vesipumppu.
Tuolla laturilla on tehtaan mukaan myös se ajatus, että sitä kuormitetaan enemmän jarrutuksessa ja vähemmän kiihdytyksessä, jolloin saadaan tarvittaessa aavistuksen parempi kiihtyvyys?
Tuulilasissa oli jonkinmoinen koeajo 530 I:stä. "Ajamamme 530 oli hieno peli. Kone vetää nöyrästi hyvin alhaisilla kierroksilla, ja auto lähtee kiihtmään isollakin vaihteella tuntuvasti. Voisi melkein luulla istuvansa turbossa" Lisää lainauksia" Viitosen oman ajotietokoneen mukaan lenkin kulutus asettui 7.9/100 km, vaikka MIHINKÄÄN SÄÄSTÖÖN EI PYRITTY. Iso ja painava auto kulkee siis hämmästyttävän pienillä annoksilla"
Aika näyttää kun vertailee muihin lähes kolmisataa heppaisiin bensamoottoreihin saman kokoisissa autoissa, että onko oikeasti taloudellinen. Se että automaatin yhdistetty kulutus on pienempi kuin manuaaliin, kiinnostaa suuresti.
Eikait se auton sisätilan jäähtyminen nopeudesta ole kiinni...
Kirjoitin turhaan niin kärkevää tekstiä. Omissa autoissa on ollut niin pitkään ilmastointi, että se tuntuu olevan aivan pakollinen. Lähdin kerran työmatkalle, taksilla lentokentälle. Tuli avensis eikä ollut ilmastointia. Teki mieli jo matkalla valittaa kuskille kun paita liimaantui pikkutakin alla ihoon kiinni ja reissu oli vasta alussa.
Voin olla tuon vauhdin vaikutuksesta väärässäkin, mutta "mutu" on että satasen vauhdissa ikkunat ja pellit jäähtyy ulkopuolelta eikä aurinko pääse niin lämmittämään auton sisätilaa (vrt pysäköity auto). Lämmitys tapahtuu siten vain säteilyn kautta ikkunoiden läpi sisään.
Mielenkiintoista kun bemaria haukuttu kulutuslukemien vääristelystä ja kun oli testi samoissa olosuhteissa, niin sanottiin testissä että bemari on kaupungissa ja maantiellä omalla litraluvullaan. Olisi kiva kuunnella kommentteja heiltä jotka esim. ovat kertoneet että bemari tekee koneet eu sykliä ajatellen.