Uusien autojen suunnittelussa aerodynamiikkaan tullaan panemaan yhä enemmän painoa, vaikuttaahan se polttoaineen kulutukseen.
Etenkin tulevissa hybridi- ja sähköautojen ilmanvastus yritetään saada mahdollisimman pieneksi.
Vuoden 2010 hybridi Priuksen ilmanvastuskerroin on puristettu 0,26:sta 0,25:een.
Hybridi Honda Isight ilmanvastuskerroin on 0,28 (yllättävän huono).
Uuden MB E:n ilmanvastuskerroin on 0,25 ja sen tuleva coupe mallin 0,24.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
http://www.autowiki.fi/index.php/Ilmanvastuskerroin
Edelleenkään en ymmärrä, miksi ilmanvastuskerroin ilmoitetaan Cv-arvona. Miksei arvoon lisätä poikkipinta-alaa, jolloin luku olisi informatiivinen.
No, tästähän talvitestin yhteydessä oli puhetta. Sielläkin joku suhteellinen kulutus oli arvosteluperuste, mutta absoluuttinen ei. Ihan samoin menee tuon ilmanvastiksen kanssa. Alhainen kerroin on hieno asia. Sillä ei ole väliä, jos etu hukataan isoon pinta-alaan.
Vähän harhaanjohtavahan tuo kerroin on, tosin samanluokkaisissa autoissa otsapinta-alassa ei ole merkittävän suuria eroja. Kyllä se silti vähän harhaanjohtavaa on, jos pienissä urheiluautoissa päästään lukemiin alle 0,25 ja suht suurissa tila-autoissakin alle 0,30...kuluttaja saattaa luulla ettei näiden ilmanvastuksessa ole suuria eroja.
Iso pinta-alakin on kaksipiippuinen juttu - olisihan mahdollista tehdä hyvin pieni pinta-ala, mutta näkyvyys ulos autosta heikkenisi merkittävästi.
Näkyvyys arvostellaan sitten omana ominaisuutena. Ei sitä pidä kytkeä pinta-alaan.
Alhaisen ilmanvastuskertoimen korostaminen on huuhaata, juuri poikkipinta-alatekijästä johtuen. Ja eikös ilmanvastus ala vaikuttaa vasta yli 80 km nopeudessa? Mikä mahtaa olla keskivertoautoilijan vuoden ajojen keskinopeus? Alhaisen ilmanvastuksen mahdollista hyötyä on syöty kasvattamalla moottoritehoja, lisäksi tilat ja etenkin näkyvyys ulosovat heikentyneet. Istukaapa joskus 240/340 -sarjan Volvoissa. Yllätytte kuinka hyvin autosta voi nähdä ulos, myös taakse.
Herbert:
Auton suunnittelussa tuo on kuitenkin aika keskeisesti vaikuttava tekijä. Tila-autoista näkee hyvin ulos koska niissä on suuri ikkunapinta-ala, mutta tila-automainen rakenne lisää ilmanvastusta. Samoin pystympi ohjaamo lisää näkyvyyttä ja usein vähentää myös katveita, mutta lisää myös ilmanvastusta.
Zagarat:
Ilmanvastuskerroin kuitenkin kertoo sen mitä sen pitääkin kertoa, eli käytännössä kappaleen muodon edullisuuden ilmanvastuksen kannalta. Siihen kannattaa kuitenkin aina pyrkiä, eikö? Kokonaisilmanvastuksen voisi toki myös kertoa.
Ilmanvastus vaikuttaa ihan kaikissa nopeuksissa saman kaavan mukaan, kaluston taloudellisuuteen pyrittäessä sitä ei voi sivuuttaa. Niin hitaaksi liikennettä ei kannata tehdä että ilmanvastuksen merkitys katoaisi. Jos katsoo noita taloudellisempia automalleja joita nyt on tullut markkinoille, aika paljon niissä on saatu säästöä aikaiseksi EU-kulutuksiin pienillä muutoksilla, lähinnä juuri ilmanvastukseen ja vierintävastukseen.
Ei kannata unohtaa, että niissä ekomalleissa on usein eri softa moottorille ja vaihteiston välityksiä rukattu. Mersuissa on lisäksi ohjaustehostin, joka toimii vain tarvittaessa.
Ei pelkällä ilmanvastuksen minimoimisella kovin kummoisiin säästöihin päästä, kun ekomalleissa tyypillinen säästö on n. 0,5l/100km noinkin pitkällä muutoslistalla.
simppa:
Ei tietenkään, jos vertailukohtana on jo valmiiksi tuulitunnelissa pitkälle hiottu automalli johon tehdään pieniä rukkauksia. Eihän ekomalleiksi edes tehdä autoja, joiden ilmanvastus on alunalkujaan ollut päin p:tä.
Vertailussa tiiliskiven malliseen kappaleeseen ero on aika huomattava.
Tila-auton kulutuslisä verrattuna vastaavaan farmariautoon on noin 20%. Miten se mielestäsi selittyy? (Esim. Mondeon farmari vs S-max 2-litran dieselillä, eroa juuri tuo 20%).
Juu, tokihan se ilmanvastus kulutusta nostaa. Kuitenkin esimerkiksi noissa ekomalleissa pelkällä ilmanvastuksen minimoimisella on aika pienet vaikutukset.
Diesel koneella kulutttaa tuo Mondeo litran vähemmän, mutta esimerkiksi 2.5T:llä EU-yhdistetty on täysin sama S-Maxin kanssa. Kannattaa myös muistaa, että S-Max on yli 100 kg painavampi kuin Mondeo farkku.
Sitikallakin C5 farkun ja C4 Grand Picasson kulutuslukemat ovat samat ainakin 2.0 hdi:llä ja 1.6 hdi:llä. Nuo painavatkin kutakuinkin saman verran.
Kotimaisen sähköauton aerodynamiikasta: http://www.sahkoautot.fi/forum/t-120545/aerodynaamisin-auto-eli-messevaen-loogisia-kokonaisuuksia-metsaestaemaessae