Saksalainen auto alkaa olla näinä päivinä harvinaisuus. Esimerkiksi Mersun uutta C-sarjaa tehdään Etelä-Afrikassa, Audi TT:tä Unkarissa ja Opel Zafiraa Thaimaassa.
Johtuvatkohan Mersun ja Opelin viime vuosien laatuongelmat tästä?
Enpä usko, että valmistusmaalla on paljon tekemistä laadun kanssa. Eiköhän tehtaat aseta samat laatustandardit jokaiselle tehtaalleen, sijaitsi se missä päin maapalloa tahansa.
Käsittääkseni Opelin 1990-luvun laatuongelmat johtuivat liian pitkälle viedystä alihankkijoiden kilpailuttamisesta, jolloin alihankkijoilta saatu tavara oli pakostakin ala-arvoista. Mersun ongelmiin en sen kummemmin ole jaksanut perehtyä, mutta ihme jos ei kyseessä olisi sama ongelma kuin Opelilla.
Hiluxia tehdään Etelä-Afrikassa, ja kummasti se vaan käy ja kukkuu. Miten etelä-afrikkalainen asentaja eroaa suomalaisesta asentajasta? Ettei vaan rasismi kukkisi tuon viestisi taustalla. Etelä-Afrikassa on ystävällisiä ja muutenkin loistoihmisiä, jotka eivät valita suomalaisten tapaan ihan pienestä. Mielestäni on hienoa, että tehtaita perustetaan Afrikkaankin, jotta saataisiin ainakin jotkin maat siellä jaloilleen.
[Simppa- muokkasi tätä viestiä 09.06.2007 klo 14:41]
Etelä-Afrikalla on vapaakauppasopimus EU:n kanssa. Täten siellä valmistetusta autosta ei tarvitse maksaa EU:n tulleja kuten vaikkapa Japanissa tai Koreassa valmistetusta.
Veikkaampa että aika moni meistä ajelee tulevaisuudessa Etelä-Afrikassa tehdyllä autolla.
Ei varmaankaan toimi pelkkänä kokoonpanopaikkana? Ei kai kaikkia osia rahdata Afrikkaan ja siellä sitten pelkästään kasataan, varsinkin hiukan enemmän myyvää mallia? Jos osat sitten valmistetaan paikan päällä, niin eroa saattaa sitten jo tullakin....
Ei varmaankaan toimi pelkkänä kokoonpanopaikkana? Ei kai kaikkia osia rahdata Afrikkaan ja siellä sitten pelkästään kasataan, varsinkin hiukan enemmän myyvää mallia? Jos osat sitten valmistetaan paikan päällä, niin eroa saattaa sitten jo tullakin....
Ja mitäköhän eroa? Miten se afrikkalainen asentaja eroaa suomalaisesta? Hilux taitaa olla tojoksikin poikkeuksellisen kestävä...
Mitä automerkkiä EI valmisteta 'halvemissa maissa'? En tiedä onko sellaista, enpä usko.
Valmistetaanhan osa maailman kalleimpia luksusjahtejakin Turkissa (alihankintaa ja isoja osia runkoakin), ei näytä maailman rikkaimpia ja eniten laatua vaativia haittaavan.
Ei varmaankaan toimi pelkkänä kokoonpanopaikkana? Ei kai kaikkia osia rahdata Afrikkaan ja siellä sitten pelkästään kasataan, varsinkin hiukan enemmän myyvää mallia? Jos osat sitten valmistetaan paikan päällä, niin eroa saattaa sitten jo tullakin....
Ja mitäköhän eroa? Miten se afrikkalainen asentaja eroaa suomalaisesta? Hilux taitaa olla tojoksikin poikkeuksellisen kestävä...
En uskokaan, että siinä ruuvaamisessa olisi eroa, ainakaan paljon. (Itselle jotensakin iskostunut Japanilaisten ja Saksalaisten täsmällisyys ja tarkkuus verrattuna esim. Turkkiin.) Kyse siis paikan päällä valmistuksesta eli raaka-aineen jalostamisesta. Japanikin tuo käsittääkseni lähes kaiken raaka-aineen ulkomailta ja jalostaa sen sitten auton "osiksi".
Itseäni ainakin mietityttää esimerkiksi, että onko Turkissa käytetty teräs, sähköliittimet, tiivisteet, muovit, lasit, "hitsauslangat", maalit, kankaat jne. identtisesti yhtä laadukkaat kuin Japanissa käytettävät. Toisin sanoen, tuleeko Turkkiin samat raaka-aineet? Toki voihan se olla, että Turkista ja Japanista tulleiden autojen välillä ei ole mitään eroa....
Autossa käytettävät komponentit voivat olla erilaisia eri maissa valmistetuissa autoissa. Esim. vuosituhannen vaihteen alussa Iso-Britanniassa valmistetuissa Corolloissa sähköosien toimittajana saattoi olla esim. surullisen kuuluisa (ainakin menneiden aikojen Fordien omistajat tunnistavat tuotteen) Lucas, taikka sitten Bosch. Japanissa valmistetuissa Corolloissa sähköpuolesta vastasi taas Denso. Jo tämä esimerkki saa ainakin minut vakuuttuneeksi, että valmistusmaalla on merkitystä auton laatuun. Varsinkin kun kysymyksessä on nykyautoissa tyypillisesti ongelmia aiheuttavat sähköosat. Sillä ei ole tosiaan merkitystä, seisooko liukuhihnan vieressä Marokkolainen vai Turkkilainen kaveri. Yhtä huonosti palkattuja molemmat.
Autossa käytettävät komponentit voivat olla erilaisia eri maissa valmistetuissa autoissa. Esim. vuosituhannen vaihteen alussa Iso-Britanniassa valmistetuissa Corolloissa sähköosien toimittajana saattoi olla esim. surullisen kuuluisa (ainakin menneiden aikojen Fordien omistajat tunnistavat tuotteen) Lucas, taikka sitten Bosch. Japanissa valmistetuissa Corolloissa sähköpuolesta vastasi taas Denso. Jo tämä esimerkki saa ainakin minut vakuuttuneeksi, että valmistusmaalla on merkitystä auton laatuun. Varsinkin kun kysymyksessä on nykyautoissa tyypillisesti ongelmia aiheuttavat sähköosat. Sillä ei ole tosiaan merkitystä, seisooko liukuhihnan vieressä Marokkolainen vai Turkkilainen kaveri. Yhtä huonosti palkattuja molemmat.
Olet oikeassa siinä, että alihankkijat vaihtelevat jossain määrin ja varsinkin sitä kautta valmistusmaalla saattaa olla vaikutusta auton laatuun, mutta ei sillä välttämättä ole. Toyota on nimittäin aika perkuleen tarkka speksaamaan alihankkijoilleen laatukriteerejä. Jos komponentti täyttää ne kriteerit, niin sillä ei ole paljon enää väliä, että kuka sen valmistaa ja missä. Tämä on mielestäni Toyotan ydinosaamista, joten olin aika ihmeissäni kun Aygo/C1/107-projektissa alihankkijayhteistyö annettiin PSA-yhtymän tehtäväksi. Enpä kyllä Aygoa omakseni ostaisi...
Autotehtaat kuuluvat luullakseni niihin työpaikkoihin, joihin köyhempien maiden ihmiset todella haluavat töihin. Ne ovat nimittäin aika tarkkoja maineestaan verrattuna esim. tekstiiliteollisuuteen, eivätkä siksi yleensä harjoita mitään kovin räikeää riistopolitiikkaa. Kukaan ei toimi niin tarkasti työnantajan käskyjen mukaan kuin työntekijä, joka haluaa pitää työpaikastaan kiinni kynsin ja hampain. Niinpä esimerkiksi Toyota saa ajettua omat laatukriteerinsä läpi varsin tehokkaasti halvan työvoiman maissa. Järjestelmän ongelmana on se, että se vähentää alhaalta päin tulevaa innovatiivisuutta: tuote- ja prosessikehitys ei sijoitu kovin korkealle tällaisen nöyrän liukuhihnaduunarin prioriteeteissa.
[kenesis muokkasi tätä viestiä 13.06.2007 klo 10:06]
Eikös Toyotan systeemisssä ole nimenomaan painotettu ja kannustettu liukuhihnatasonkin innovaatioita ja parannusehdotuksia? Sehän sen juuri erottaa "perusfordismista". Tuotantolinja voidaan esim. pysäyttää milloin tahansa jos joku havaitsee tuotteessa virheen. Ja varmaan Toyollakin on erilaisia alihankkijoita - on niitä joiden kanssa tehdään kehitysyhteistyötä tiiviisti ja sitten on niitä joille vain sanellaan kriteerit.
Autotehtaat kyllä haluavat halvempiin maihin juurikin siksi, että haluavat vähentää henkilöstö-, energia- ja jätekuluja sekä päästä kaiken kaikkiaankin väljempien ympäristönormien piiriin. Toki valmistus markkinoiden läheisyydessä on yksi motiivi, siksi esim. Venäjälle mennään. Ei rasita tullit ja rajasotkut kun tehdään tehtaat kohdemaahan.
Köyhien maiden ihmiset varmaan haluavat melkein mihin tahansa töihin. Toki autotehdas on paikallisessa mittakaavassa hyvä työnantaja, vaikka palkka olisikin 1/10 siitä mitä se on EU:ssa. Tosin epäilyksenä on, että suurimmassa osassa ns. kehittyvistä maista palkkataso tai ympäristön tila ei tuosta paljon tule jatkossakaan nousemaan tai paranemaan. Ja jos nousee, niin koneet pultataan irti suht nopeasti ja viedään muualle.
Aika hauskaa se on, miten hyvin propaganda niellään sellaisenaan. Nykyään halpatuotanto onkin melkein suurta hyväntekeväisyyttä, kun maksetaan niille sinne edes pieniä palkkoja ja käytetään "paikallisia normeja jas lakeja" ympäristöasioissa...
Eikös Toyotan systeemisssä ole nimenomaan painotettu ja kannustettu liukuhihnatasonkin innovaatioita ja parannusehdotuksia? Sehän sen juuri erottaa "perusfordismista". Tuotantolinja voidaan esim. pysäyttää milloin tahansa jos joku havaitsee tuotteessa virheen. Ja varmaan Toyollakin on erilaisia alihankkijoita - on niitä joiden kanssa tehdään kehitysyhteistyötä tiiviisti ja sitten on niitä joille vain sanellaan kriteerit.
Juuri näin on perinteisesti ollut. Toyota on sittemmin joutunut muokkaamaan laatujärjestelmäänsä ns. jäykäksi rakenteeksi eli hoitamaan asiat tiukalla speksauksella ikäänkuin etukäteen kuntoon. Tosin edelleenkin esim. liukuhihnan pysäytys virhetilanteessa on sellainen vaatimus, että sen toteuttamatta jättäminen johtaa ns. vakaviin seuraamuksiin. Siihen kyllä motivaatio löytyy kaikilta Toyotan työntekijöiltä. Todelliset innovaatiot täytyy sitten kehittää ns. ylhäältä alas.
Tuotekehityksessä Toyota on aika sisäänpäin kääntynyt tällä(kin) hetkellä. Niinkin uuden tekniikan kuin hybridivoimansiirron osalta Toyota ensin kehitti omien insinöörien voimin toiminnalliset ominaisuudet ja yhteistyö alihankkijoiden kanssa alkoi vasta prosessien hiomisesta. Eli tekniset speksit annettiin siinäkin tapauksessa valmiina.
Aika hauskaa se on, miten hyvin propaganda niellään sellaisenaan. Nykyään halpatuotanto onkin melkein suurta hyväntekeväisyyttä, kun maksetaan niille sinne edes pieniä palkkoja ja käytetään "paikallisia normeja jas lakeja" ympäristöasioissa...
Ei se pyyteetöntä ole, mutta minun mielestäni silti parasta "hyväntekeväisyyttä", mitä kehittyneet taloudet voivat vähemmän kehittyneille tarjota.
Ei se pyyteetöntä ole, mutta minun mielestäni silti parasta "hyväntekeväisyyttä", mitä kehittyneet taloudet voivat vähemmän kehittyneille tarjota.
Kriittisenä ihmisenä suhtaudun tähän hyvin epäilevästi. No, aina ennenkin ahneudelle on löydetty hyvät perustelut. Näitä "parhaan kehitysavun" juttuja on ollut ennenkin, esim. siirtomaavalta, öljyteollisuus, kaivokset, kalavesien käyttö, ym ym. Kyllä näitä riittää. Kaikki ne on perusteltu samoin ja ennenkin tehty rikkaiden ehdoilla, rikkaiden maiden edun mukaisesti ja luonnollisesti täysin kaksoisstandardein. En usko tässä nykymenossakaan olevan poikkeusta, vaikka siltä saattaisi ensi alkuun näyttääkin.
Ympäristön tila on jatkossa ehkä se suurin ongelma - jos nyt useissa kolmannen maailman teollisuuskeskittymissä voidaan enää puhua mistään ympäristöstä, enemmänkin kemikalistosta voitaisiin puhua.
Se mikä on muuttunut, on että nykyään köyhimmissäkin maissa tiedetään meistä ja meidän elämästämme ja elintavoistamme paljon enemmän kuin me tiedämme tai edes haluamme tietää heistä.
Joo, ja bemaria tehdään venäjällä, eikös volvokin ole suunnittelemassa venäjälle tehdasta? Chevroletia kasataan koreassa... SO WHAT? Nykyään kustannussyistä JOKAINEN automerkki valmistaa autojaan siellä missä kustannukset saadaan pienemmäksi.. poislukien jotkut harvat käsintehdyt merkit ja mallit joista nyt enempää vissiin ei tarvitse edes puhua
Joo, ja bemaria tehdään venäjällä, eikös volvokin ole suunnittelemassa venäjälle tehdasta? Chevroletia kasataan koreassa... SO WHAT? Nykyään kustannussyistä JOKAINEN automerkki valmistaa autojaan siellä missä kustannukset saadaan pienemmäksi.. poislukien jotkut harvat käsintehdyt merkit ja mallit joista nyt enempää vissiin ei tarvitse edes puhua
Ei tuo nyt ihan paikkaansa pidä. Kaikki Alfa Romeot tulevat Italiasta.
Joo, ja bemaria tehdään venäjällä, eikös volvokin ole suunnittelemassa venäjälle tehdasta? Chevroletia kasataan koreassa... SO WHAT? Nykyään kustannussyistä JOKAINEN automerkki valmistaa autojaan siellä missä kustannukset saadaan pienemmäksi.. poislukien jotkut harvat käsintehdyt merkit ja mallit joista nyt enempää vissiin ei tarvitse edes puhua
Ei tuo nyt ihan paikkaansa pidä. Kaikki Alfa Romeot tulevat Italiasta.
Sanoin sen hieman kärjistettynä mutta aika pitkältihän se on niin että tuotanto siirretään sinne missä se on halvempaa.. se on sitä bisnestä
Enpä usko, että valmistusmaalla on paljon tekemistä laadun kanssa. Eiköhän tehtaat aseta samat laatustandardit jokaiselle tehtaalleen, sijaitsi se missä päin maapalloa tahansa.
Käsittääkseni Opelin 1990-luvun laatuongelmat johtuivat liian pitkälle viedystä alihankkijoiden kilpailuttamisesta, jolloin alihankkijoilta saatu tavara oli pakostakin ala-arvoista. Mersun ongelmiin en sen kummemmin ole jaksanut perehtyä, mutta ihme jos ei kyseessä olisi sama ongelma kuin Opelilla.
Hiluxia tehdään Etelä-Afrikassa, ja kummasti se vaan käy ja kukkuu. Miten etelä-afrikkalainen asentaja eroaa suomalaisesta asentajasta? Ettei vaan rasismi kukkisi tuon viestisi taustalla. Etelä-Afrikassa on ystävällisiä ja muutenkin loistoihmisiä, jotka eivät valita suomalaisten tapaan ihan pienestä. Mielestäni on hienoa, että tehtaita perustetaan Afrikkaankin, jotta saataisiin ainakin jotkin maat siellä jaloilleen.
Etelä-Afrikalla on vapaakauppasopimus EU:n kanssa. Täten siellä valmistetusta autosta ei tarvitse maksaa EU:n tulleja kuten vaikkapa Japanissa tai Koreassa valmistetusta.
Veikkaampa että aika moni meistä ajelee tulevaisuudessa Etelä-Afrikassa tehdyllä autolla.
Ei varmaankaan toimi pelkkänä kokoonpanopaikkana? Ei kai kaikkia osia rahdata Afrikkaan ja siellä sitten pelkästään kasataan, varsinkin hiukan enemmän myyvää mallia? Jos osat sitten valmistetaan paikan päällä, niin eroa saattaa sitten jo tullakin....
Ja mitäköhän eroa? Miten se afrikkalainen asentaja eroaa suomalaisesta? Hilux taitaa olla tojoksikin poikkeuksellisen kestävä...
Bemareita on Etelä-Afrikassa tehty jo kauan.
Toyotia, Fordeja, Nissaneita ym tehdään myös Venäjällä, jatkossa saattaa osa Toyotan Euroopan malleista tulla sieltä.
Mitä automerkkiä EI valmisteta 'halvemissa maissa'? En tiedä onko sellaista, enpä usko.
Valmistetaanhan osa maailman kalleimpia luksusjahtejakin Turkissa (alihankintaa ja isoja osia runkoakin), ei näytä maailman rikkaimpia ja eniten laatua vaativia haittaavan.
Toyotia, Fordeja, Nissaneita ym tehdään myös Venäjällä, jatkossa saattaa osa Toyotan Euroopan malleista tulla sieltä.
Bemareitakin tehdään venäjällä, tai siis kasataan mutta mitä merkitystä sillä on? lähes kaikkia vamistetaan muissa maissa
Ja mitäköhän eroa? Miten se afrikkalainen asentaja eroaa suomalaisesta? Hilux taitaa olla tojoksikin poikkeuksellisen kestävä...
En uskokaan, että siinä ruuvaamisessa olisi eroa, ainakaan paljon. (Itselle jotensakin iskostunut Japanilaisten ja Saksalaisten täsmällisyys ja tarkkuus verrattuna esim. Turkkiin.) Kyse siis paikan päällä valmistuksesta eli raaka-aineen jalostamisesta. Japanikin tuo käsittääkseni lähes kaiken raaka-aineen ulkomailta ja jalostaa sen sitten auton "osiksi".
Itseäni ainakin mietityttää esimerkiksi, että onko Turkissa käytetty teräs, sähköliittimet, tiivisteet, muovit, lasit, "hitsauslangat", maalit, kankaat jne. identtisesti yhtä laadukkaat kuin Japanissa käytettävät. Toisin sanoen, tuleeko Turkkiin samat raaka-aineet? Toki voihan se olla, että Turkista ja Japanista tulleiden autojen välillä ei ole mitään eroa....
Autossa käytettävät komponentit voivat olla erilaisia eri maissa valmistetuissa autoissa. Esim. vuosituhannen vaihteen alussa Iso-Britanniassa valmistetuissa Corolloissa sähköosien toimittajana saattoi olla esim. surullisen kuuluisa (ainakin menneiden aikojen Fordien omistajat tunnistavat tuotteen) Lucas, taikka sitten Bosch. Japanissa valmistetuissa Corolloissa sähköpuolesta vastasi taas Denso. Jo tämä esimerkki saa ainakin minut vakuuttuneeksi, että valmistusmaalla on merkitystä auton laatuun. Varsinkin kun kysymyksessä on nykyautoissa tyypillisesti ongelmia aiheuttavat sähköosat. Sillä ei ole tosiaan merkitystä, seisooko liukuhihnan vieressä Marokkolainen vai Turkkilainen kaveri. Yhtä huonosti palkattuja molemmat.
Olet oikeassa siinä, että alihankkijat vaihtelevat jossain määrin ja varsinkin sitä kautta valmistusmaalla saattaa olla vaikutusta auton laatuun, mutta ei sillä välttämättä ole. Toyota on nimittäin aika perkuleen tarkka speksaamaan alihankkijoilleen laatukriteerejä. Jos komponentti täyttää ne kriteerit, niin sillä ei ole paljon enää väliä, että kuka sen valmistaa ja missä. Tämä on mielestäni Toyotan ydinosaamista, joten olin aika ihmeissäni kun Aygo/C1/107-projektissa alihankkijayhteistyö annettiin PSA-yhtymän tehtäväksi. Enpä kyllä Aygoa omakseni ostaisi...
Autotehtaat kuuluvat luullakseni niihin työpaikkoihin, joihin köyhempien maiden ihmiset todella haluavat töihin. Ne ovat nimittäin aika tarkkoja maineestaan verrattuna esim. tekstiiliteollisuuteen, eivätkä siksi yleensä harjoita mitään kovin räikeää riistopolitiikkaa. Kukaan ei toimi niin tarkasti työnantajan käskyjen mukaan kuin työntekijä, joka haluaa pitää työpaikastaan kiinni kynsin ja hampain. Niinpä esimerkiksi Toyota saa ajettua omat laatukriteerinsä läpi varsin tehokkaasti halvan työvoiman maissa. Järjestelmän ongelmana on se, että se vähentää alhaalta päin tulevaa innovatiivisuutta: tuote- ja prosessikehitys ei sijoitu kovin korkealle tällaisen nöyrän liukuhihnaduunarin prioriteeteissa.
Eikös Toyotan systeemisssä ole nimenomaan painotettu ja kannustettu liukuhihnatasonkin innovaatioita ja parannusehdotuksia? Sehän sen juuri erottaa "perusfordismista". Tuotantolinja voidaan esim. pysäyttää milloin tahansa jos joku havaitsee tuotteessa virheen. Ja varmaan Toyollakin on erilaisia alihankkijoita - on niitä joiden kanssa tehdään kehitysyhteistyötä tiiviisti ja sitten on niitä joille vain sanellaan kriteerit.
Autotehtaat kyllä haluavat halvempiin maihin juurikin siksi, että haluavat vähentää henkilöstö-, energia- ja jätekuluja sekä päästä kaiken kaikkiaankin väljempien ympäristönormien piiriin. Toki valmistus markkinoiden läheisyydessä on yksi motiivi, siksi esim. Venäjälle mennään. Ei rasita tullit ja rajasotkut kun tehdään tehtaat kohdemaahan.
Köyhien maiden ihmiset varmaan haluavat melkein mihin tahansa töihin. Toki autotehdas on paikallisessa mittakaavassa hyvä työnantaja, vaikka palkka olisikin 1/10 siitä mitä se on EU:ssa. Tosin epäilyksenä on, että suurimmassa osassa ns. kehittyvistä maista palkkataso tai ympäristön tila ei tuosta paljon tule jatkossakaan nousemaan tai paranemaan. Ja jos nousee, niin koneet pultataan irti suht nopeasti ja viedään muualle.
Aika hauskaa se on, miten hyvin propaganda niellään sellaisenaan. Nykyään halpatuotanto onkin melkein suurta hyväntekeväisyyttä, kun maksetaan niille sinne edes pieniä palkkoja ja käytetään "paikallisia normeja jas lakeja" ympäristöasioissa...
Juuri näin on perinteisesti ollut. Toyota on sittemmin joutunut muokkaamaan laatujärjestelmäänsä ns. jäykäksi rakenteeksi eli hoitamaan asiat tiukalla speksauksella ikäänkuin etukäteen kuntoon. Tosin edelleenkin esim. liukuhihnan pysäytys virhetilanteessa on sellainen vaatimus, että sen toteuttamatta jättäminen johtaa ns. vakaviin seuraamuksiin. Siihen kyllä motivaatio löytyy kaikilta Toyotan työntekijöiltä. Todelliset innovaatiot täytyy sitten kehittää ns. ylhäältä alas.
Tuotekehityksessä Toyota on aika sisäänpäin kääntynyt tällä(kin) hetkellä. Niinkin uuden tekniikan kuin hybridivoimansiirron osalta Toyota ensin kehitti omien insinöörien voimin toiminnalliset ominaisuudet ja yhteistyö alihankkijoiden kanssa alkoi vasta prosessien hiomisesta. Eli tekniset speksit annettiin siinäkin tapauksessa valmiina.
Aika hauskaa se on, miten hyvin propaganda niellään sellaisenaan. Nykyään halpatuotanto onkin melkein suurta hyväntekeväisyyttä, kun maksetaan niille sinne edes pieniä palkkoja ja käytetään "paikallisia normeja jas lakeja" ympäristöasioissa...
Ei se pyyteetöntä ole, mutta minun mielestäni silti parasta "hyväntekeväisyyttä", mitä kehittyneet taloudet voivat vähemmän kehittyneille tarjota.
Ei se pyyteetöntä ole, mutta minun mielestäni silti parasta "hyväntekeväisyyttä", mitä kehittyneet taloudet voivat vähemmän kehittyneille tarjota.
Kriittisenä ihmisenä suhtaudun tähän hyvin epäilevästi. No, aina ennenkin ahneudelle on löydetty hyvät perustelut. Näitä "parhaan kehitysavun" juttuja on ollut ennenkin, esim. siirtomaavalta, öljyteollisuus, kaivokset, kalavesien käyttö, ym ym. Kyllä näitä riittää. Kaikki ne on perusteltu samoin ja ennenkin tehty rikkaiden ehdoilla, rikkaiden maiden edun mukaisesti ja luonnollisesti täysin kaksoisstandardein. En usko tässä nykymenossakaan olevan poikkeusta, vaikka siltä saattaisi ensi alkuun näyttääkin.
Ympäristön tila on jatkossa ehkä se suurin ongelma - jos nyt useissa kolmannen maailman teollisuuskeskittymissä voidaan enää puhua mistään ympäristöstä, enemmänkin kemikalistosta voitaisiin puhua.
Se mikä on muuttunut, on että nykyään köyhimmissäkin maissa tiedetään meistä ja meidän elämästämme ja elintavoistamme paljon enemmän kuin me tiedämme tai edes haluamme tietää heistä.
Joo, ja bemaria tehdään venäjällä, eikös volvokin ole suunnittelemassa venäjälle tehdasta? Chevroletia kasataan koreassa... SO WHAT? Nykyään kustannussyistä JOKAINEN automerkki valmistaa autojaan siellä missä kustannukset saadaan pienemmäksi.. poislukien jotkut harvat käsintehdyt merkit ja mallit joista nyt enempää vissiin ei tarvitse edes puhua
kaikki subarut tehdään japanissa. samoin galantit.
sen myös huomaa ylivertaisena laatuna
Ei tuo nyt ihan paikkaansa pidä. Kaikki Alfa Romeot tulevat Italiasta.
Ei tuo nyt ihan paikkaansa pidä. Kaikki Alfa Romeot tulevat Italiasta.
Sanoin sen hieman kärjistettynä mutta aika pitkältihän se on niin että tuotanto siirretään sinne missä se on halvempaa.. se on sitä bisnestä