Sähkön tuotannossa on toki päästöjä, mutta isojen voimalaitosten päästöjen hallinta on paljon helpompaa ja kehittyneempää. Toiseksi sähköstä valmistetaan kohtuullisen suuri osa ilman fossiilisia polttoaineitakin.
Viimeinen virke pitää sinänsä paikkansa, mutta se ei ehkä auta tässä kovin paljon.
Suomessa on se tilanne, että me tuotamme huomattavasti vähemmän sähköä kuin kulutamme. Oman sähköntuotantomme suhteellisen kaunis päästötase johtuu siitä, että meille on halvempaa tuoda sähköä kuin tehdä sitä omilla hiilivoimaloilla.
Ongelmana on kuitenkin se, että se tuontisähkökin on päästövaikutuksiltaan hiilivoiman veroista. Jos me emme ostaisi Norjasta vesivoimaa (joka sinänsä on päästötöntä, norjalaiset myisivät sen vaikkapa Tanskaan, jossa se korvaisi hiilivoimaa. Virosta me ostamme hiilivoimaakin saastuttavammin tehtyä sähköä, ja oletettavasti venäläiseenkin sähköön liittyy samoja kysymyksiä.
Jos meillä sähkönkulutus syystä tai toisesta lisääntyy, lisäkulutusta ei oikein voida kattaa millään muulla kuin fossiilisilla polttoaineilla. Sitä hiiltä ei välttämättä polteta Suomessa, mutta kulutuksen lisääntyminen meillä lisää fossiilisten polttamista jossain.
Tämä taas nostaa sähköautojen todellisia päästölukuja niin paljon, että ne ovat samat tai korkeammat kuin säästävämmän pään polttomoottoriautoilla.
Tästä huolimatta sähköautoilla on paljon etuja erityisesti kaupunkiliikenteessä, mutta hiilipäästöjen vähäisyys on aika kyseenalainen kysymys.
Ennenkuin besiiniä tai dieselöljyä päästään auton moottorissa polttamaan on sen valmistamisessa aiheutettu myös päästöjä.
Öljynporaus-kuljetus jalostamolle-valmistus-kuljetus jakeluasemille.
Lukema vaihtelee lähteestä liippuen, mutta numerot pyörivät välillä 5-20 % kokonaispäästöistä. Näitä ei yleensä laskuissa huomioida, mutta se ei kovin paljon vertailukelpoisuutta heikennä, koska myöskään esimerkiksi hiilivoiman kohdalla ei lasketa hiilen tuotanto- ja kuljetuspäästöjä.
Jätin bensan ja dieselin käytön vähenemisen pois, koska ilmeisesti sellaisia sähkömääriä ei pystytä tuottamaan että maapallon autoista esim. 20 % tai enemmän alkaisi toimimaan verkkovirtalatauksella.
Kyllä sellaisia sähkömääriä pystytään helpostikin tuottamaan. Huono puoli on se, että tuotantotapa on silloin lähinnä hiilivoima. Se on ainoa globaalisti helposti lisättävissä oleva sähköntuotantotapa.
Jos sähköautot yleistyvät laajemminkin, on sähköauton käyttövoima ratkaistavissa Chevrolet Volt:in tapaan pienellä polttomoottorilla.
Hybridit tulevat joka tapauksessa, koska niillä on erittäin merkittävä vaikutus polttoainetalouteen. Kysymys ladattavuudesta on vaikeampi. Puhdas sarjahybridi (Volt) on konstruktiona kaunis, mutta nykyteknologialla tehtynä Priuksen tyyppinen sekamuoto on bensalla kulkiessaan säästävämpi.
Pelkän sähköauton tuleminen kestää vielä kauan, koska suurin osa hyödyistä on saatavilla sekamuotoisilla ratkaisuilla. Pitkät matkat mennään bensalla tai dieselillä, lyhyet sähköllä. Nämä saa onneksi pakattua samaan autoon.
Vertailun vuoksi: Suomen koko sähkönkulutus on noin 82,5 TWh ja metsäteollisuus käyttää siitä 27 TWh.
Ei liity kovin paljon asiaan, mutta noista luvuista kannattaa huomata se, että metsäteollisuus myös tuottaa sähköä. Mustalipeää soodakattilassa polttamalla saadaan noin 6 TWh/a ja haketta, yms. polttamalla vielä muutama terawattitunti vuodessa lisää.
Näin ollen metsäteollisuuden nettokulutus on alle 20 TWh/a. Tämä jakautuu niin, että mekaanisen massan tekeminen kuluttaa huomattavan paljon sähköä, samoin paperinvalmistus. Sen sijaan sellunkeitto tuottaa sähköä.
Teoriassa siis sellutuotannon väheneminen voisi jopa nostaa metsäteollisuuden nettokulutusta. (Näin ei käytännössä ole käynyt, koska pakettiin on laitettu paljon muuta tuotantoa.)
Jos päästöjä tarkastellaan, niin silloin pitää katsoa, mihin tuotanto on mennyt. Jos kulutus vähenee, tuotanto vähenee aidosti. Jos kulutus ei vähene, tuotanto menee jonnekin muualle. Siellä muuallakin sähköä tuotetaan saastuttavasti, jolloin päästöt eivät välttämättä alene lainkaan.
Yksityisen sähkönsäästön kohdalla tilanne on toinen, koska säästö on yleensä globaalistikin katsottuna aitoa. Jos otan lyhyemmän sähkölämmitteisen suihkun, kukaan brasilialainen ei ota siitä syystä pidempää...
Tästä syystä kuitenkin yksityisen kulutuksen vertaaminen teollisuuden kulutukseen on harhaanjohtavaa. Teollisuuden kohdalla pitää tuijottaa nimenomaan tehokkuuteen. Saadaanko lopputuote tehtyä pienimmällä mahdollisella ympäristökuormituksella?
(Mutta jos kysymys oli siitä, kestääkö Suomen sähköverkko autokannan sähköistymisen, niin kyllä kantaverkko kestää. Ongelmat kasvavat kuluttajien päässä, suurissa kaupungeissa tulee kyllä vahvistamistöitä niin keskijännitepuolella kuin erityisesti kuluttajien välittömässä läheisyydessä. Lämpötolppia ei ole ihan tähän mitoitettu.)
Kyllä sellaisia sähkömääriä pystytään helpostikin tuottamaan. Huono puoli on se, että tuotantotapa on silloin lähinnä hiilivoima. Se on ainoa globaalisti helposti lisättävissä oleva sähköntuotantotapa.
Lukema vaihtelee lähteestä liippuen, mutta numerot pyörivät välillä 5-20 % kokonaispäästöistä. Näitä ei yleensä laskuissa huomioida, mutta se ei kovin paljon vertailukelpoisuutta heikennä, koska myöskään esimerkiksi hiilivoiman kohdalla ei lasketa hiilen tuotanto- ja kuljetuspäästöjä.
Hiilen prosessointi ja kuljetus on niin kevyttä verrattuna pumppubensaan, että perustelusi ontuu. Miksi muuten puhut koko ajan hiilivoimasta, vaikka se on vain yksi monista sähköntuotanomuodoista?
Kyllä sellaisia sähkömääriä pystytään helpostikin tuottamaan. Huono puoli on se, että tuotantotapa on silloin lähinnä hiilivoima. Se on ainoa globaalisti helposti lisättävissä oleva sähköntuotantotapa.
Eivät. Aurinkouutinen sanoo, että Kiinaan rakennetaan kymmenen vuoden kuluttua käytössä oleva 65 km2 pinta-alaltaan oleva aurinkovoimala, jonka maksimituotto on noin 2 GW. Tarkkaa todellista tuottoa on aika mahdoton annetuilla tiedoilla määrittää, mutta se on vastaavien voimaloiden perusteella optimistisesti laskettuna 5 TWh/a.
Tätä voi sitten verrata siihen, että jos kiinalaisten suunnitelmat toteutuvat, niin sinne rakennetaan seuraavan kymmenen vuoden aikana hiilivoimakapasiteettiakin lisää. Lisämäärä on karkeasti 2000 TWh/a. Tuohon verrattuna isokin aurinkovoimala on täysin mitätön asia, samoin tuulivoiman lisärakentaminen.
Ei ole mahdotonta tuottaa sähköä ilman fossiilisia polttoaineita. Helpoiten se hoituu ydinvoimaa lisäämällä, mutta jos sitäkin vältetään, tuuli- ja aurinkovoimaa voidaan lisätä. Kuitenkin nykytilanteessa käy niin, että hiilivoima on edelleen taloudellisin vaihtoehto, joten lisärakentaminen tehdään todellisuudessa sillä.
Tämä valitettava asia pitää paikkansa niin Euroopassa, Yhdysvalloissa kuin Aasiassakin vähäisiä poikkeuksia lukuunottamatta. Uusiutuvista projekteista puhutaan paljon, mutta ne ovat pieni vaalea läikkä isossa hiilikasassa.
Hiilen prosessointi ja kuljetus on niin kevyttä verrattuna pumppubensaan, että perustelusi ontuu.
Muutama hiilen kannalta raskauttava asia:
- hiili pitää louhia (se ei ole nesteenä )
- hiilen päästökertoimet ovat yleensä hyvälaatuiselle hiilelle, kaiken maailman ruskohiilet ja öljyhiekat ovat vielä paljon huonompia
- hiilikaivokset ja hiilen käsittely päästävät metaania ilmakehään
- hiilikaivospalot ovat suuri globaali CO2-päästölähde
Viimeistä voi pitää kiinalaisten sähläämisenä, mutta muut koskevat melkein kaikkea tuotantoa.
Tarkkoja lukemia on heikosti tarjolla, ja ne vaihtelevat esiintymästä ja käsittelytavasta riippuen. Sama tietysti koskee vaikkapa bensiiniä, koska siinäkin asioita voidaan tehdä eri tavoilla. Lisäksi metaanin ja hiilidioksidin keskinäinen painotus on hankala kysymys.
Joka tapauksessa jos tarkastellaan hiilikaivoksia kokonaisuudessa, niillä on erittäin merkittäviä tuotantoaikaisia kasvihuonekaasupäästöjä.
Miksi muuten puhut koko ajan hiilivoimasta, vaikka se on vain yksi monista sähköntuotanomuodoista?
Siksi, että se on voimakkaimmin kasvava sähköntuotantomuoto melkein koko maailmassa. Jos me kulutamme lisää sähköä, se ylimäärä tuotetaan pääosin hiilellä.
Eivät. Aurinkouutinen sanoo, että Kiinaan rakennetaan kymmenen vuoden kuluttua käytössä oleva 65 km2 pinta-alaltaan oleva aurinkovoimala, jonka maksimituotto on noin 2 GW. Tarkkaa todellista tuottoa on aika mahdoton annetuilla tiedoilla määrittää, mutta se on vastaavien voimaloiden perusteella optimistisesti laskettuna 5 TWh/a.
Hienosti taas ohitit sen olennaisemman linkin ja omistit koko kappaleen yhdelle aurinkovoimalalle.
Miten tähän hiileen pitäisi suhtautua Suomessa, kun meille tulee uusia ydinvoimaloita? Nämähän tuottavat paljon enemmän sähköä, kuin mitä autoliikenne tarvitsee. Jos haluaisi kovin yksipuoleisesti sanomaansa tukea, niin voisi väittää, että sähköautokanta olisi kasvihuonepäästötön. Tälläkin hetkellä hiili on Suomen sähköntuotannossa aika pieni tekijä. Uutta ydinvoimaa ja uusituvaa energiaa rakennetaan sitä tahtia, ettei taida hiilivoimalat pysyä kasvutahdissa mukana.
Sitten kun näin edullisia paneeleja on saatavilla laajemmin, niin olisi hyvä täälläkin siirryttäisiin siihen malliin, että kaikkien uusien talojen katoille aurinkopaneelit.
Hienosti taas ohitit sen olennaisemman linkin ja omistit koko kappaleen yhdelle aurinkovoimalalle.
Voin omistaa kappaleen myös sille tuulivoimalle. Kiinalaiset ovat päivittäneet tavoitteensa 100 GW:n kapasiteettiin. Tämä tarkoittaa noin 200 TWh/a tuotantoa. Kyseessä on kuitenkin vain tavoite, ei suunnitelma. Lisäksi tuokin on vain kymmenen prosenttia siitä määrästä, mikä samassa ajassa samassa maassa rakennetaan hiilivoimaa lisää.
Jos vielä katsotaan Kiinan energiapolitiikan ydinhaara, niin siellä on tavoite rakentaa noin 60 GW:n edestä (noin 500 TWh/a) ydinvoimaa vuoteen 2020. Kun tämä otetaan huomioon, niin Kiina tulee kattamaan sähkönkulutuksensa lisäyksestä kolme neljännestä hiilellä, vajaa viidennes ydinvoimalla ja alle kymmenen prosenttia tuulella ja auringolla.
Todellinen tilanne saattaa kuitenkin olla vielä surkeampi, koska vain hiilivoiman lisärakentaminen on varmaa. Sitä on tehty viime vuosina Kiinassa paljon, ja sitä tehdään yhäkin.
Miten tähän hiileen pitäisi suhtautua Suomessa, kun meille tulee uusia ydinvoimaloita? Nämähän tuottavat paljon enemmän sähköä, kuin mitä autoliikenne tarvitsee.
Tällä hetkellä käytännössä kaikissa länsimaissa on se tilanne, että kaikki rakennettava vähäpäästöinen tuotanto (lue: ei hiilivoima) korvaa hiilivoimaa.
Jos sähkön kulutusta lisätään, hiilivoiman määrä joko kasvaa tai ainakin vähentyy hitaammin kuin jos sähkön kulutusta ei lisättäisi. Tai jos sähkön kulutusta vähennetään, hiilivoiman määrä vähenee nopeammin kuin jos sähkön kulutus pysyy vakiona.
Suomen kohdalla tilanne muuttuu siinä vaiheessa, jos meille todella rakennetaan kaikki kolme uutta reaktoria. Sen jälkeen Suomi muuttuu sähkön nettoviejäksi. Tosin silloinkin se vienti menee pääosin korvaamaan muualla tuotettavaa hiilivoimaa, koska eurooppalainen sähköjärjestelmä on varsin verkottunut.
Jos asiaa katsotaan eurooppalaisen sähköjärjestelmän aluella, niin valitettavasti ei ole näköpiirissä sitä, että pääsisimme hiilivoimasta millään nähtävissä olevalla aikataululla eroon.
Tästä syystä sähkönsäästö on yksi tehokkaimmista tavoista vähentää päästöjä. Siihen kuvaan sähköautot soveltuvat huonosti.
Sitten kun näin edullisia paneeleja on saatavilla laajemmin, niin olisi hyvä täälläkin siirryttäisiin siihen malliin, että kaikkien uusien talojen katoille aurinkopaneelit.
Kun nyt edes siirryttäisiin siihen, että kaikki uudet talot pitäisi rakentaa järkevästi ja järkevillä lämmitysjärjestelmillä... Sen voisi tehdä ihan vaikka tänään, jos poliitikoilta löytyisi kanttia.
sjvirt:
Viimeinen virke pitää sinänsä paikkansa, mutta se ei ehkä auta tässä kovin paljon.
Suomessa on se tilanne, että me tuotamme huomattavasti vähemmän sähköä kuin kulutamme. Oman sähköntuotantomme suhteellisen kaunis päästötase johtuu siitä, että meille on halvempaa tuoda sähköä kuin tehdä sitä omilla hiilivoimaloilla.
Ongelmana on kuitenkin se, että se tuontisähkökin on päästövaikutuksiltaan hiilivoiman veroista. Jos me emme ostaisi Norjasta vesivoimaa (joka sinänsä on päästötöntä
Jos meillä sähkönkulutus syystä tai toisesta lisääntyy, lisäkulutusta ei oikein voida kattaa millään muulla kuin fossiilisilla polttoaineilla. Sitä hiiltä ei välttämättä polteta Suomessa, mutta kulutuksen lisääntyminen meillä lisää fossiilisten polttamista jossain.
Tämä taas nostaa sähköautojen todellisia päästölukuja niin paljon, että ne ovat samat tai korkeammat kuin säästävämmän pään polttomoottoriautoilla.
Tästä huolimatta sähköautoilla on paljon etuja erityisesti kaupunkiliikenteessä, mutta hiilipäästöjen vähäisyys on aika kyseenalainen kysymys.
Penteles:
Lukema vaihtelee lähteestä liippuen, mutta numerot pyörivät välillä 5-20 % kokonaispäästöistä. Näitä ei yleensä laskuissa huomioida, mutta se ei kovin paljon vertailukelpoisuutta heikennä, koska myöskään esimerkiksi hiilivoiman kohdalla ei lasketa hiilen tuotanto- ja kuljetuspäästöjä.
punto05:
Kyllä sellaisia sähkömääriä pystytään helpostikin tuottamaan. Huono puoli on se, että tuotantotapa on silloin lähinnä hiilivoima. Se on ainoa globaalisti helposti lisättävissä oleva sähköntuotantotapa.
Hybridit tulevat joka tapauksessa, koska niillä on erittäin merkittävä vaikutus polttoainetalouteen. Kysymys ladattavuudesta on vaikeampi. Puhdas sarjahybridi (Volt) on konstruktiona kaunis, mutta nykyteknologialla tehtynä Priuksen tyyppinen sekamuoto on bensalla kulkiessaan säästävämpi.
Pelkän sähköauton tuleminen kestää vielä kauan, koska suurin osa hyödyistä on saatavilla sekamuotoisilla ratkaisuilla. Pitkät matkat mennään bensalla tai dieselillä, lyhyet sähköllä. Nämä saa onneksi pakattua samaan autoon.
Penteles:
Ei liity kovin paljon asiaan, mutta noista luvuista kannattaa huomata se, että metsäteollisuus myös tuottaa sähköä. Mustalipeää soodakattilassa polttamalla saadaan noin 6 TWh/a ja haketta, yms. polttamalla vielä muutama terawattitunti vuodessa lisää.
Näin ollen metsäteollisuuden nettokulutus on alle 20 TWh/a. Tämä jakautuu niin, että mekaanisen massan tekeminen kuluttaa huomattavan paljon sähköä, samoin paperinvalmistus. Sen sijaan sellunkeitto tuottaa sähköä.
Teoriassa siis sellutuotannon väheneminen voisi jopa nostaa metsäteollisuuden nettokulutusta. (Näin ei käytännössä ole käynyt, koska pakettiin on laitettu paljon muuta tuotantoa.)
Jos päästöjä tarkastellaan, niin silloin pitää katsoa, mihin tuotanto on mennyt. Jos kulutus vähenee, tuotanto vähenee aidosti. Jos kulutus ei vähene, tuotanto menee jonnekin muualle. Siellä muuallakin sähköä tuotetaan saastuttavasti, jolloin päästöt eivät välttämättä alene lainkaan.
Yksityisen sähkönsäästön kohdalla tilanne on toinen, koska säästö on yleensä globaalistikin katsottuna aitoa. Jos otan lyhyemmän sähkölämmitteisen suihkun, kukaan brasilialainen ei ota siitä syystä pidempää...
Tästä syystä kuitenkin yksityisen kulutuksen vertaaminen teollisuuden kulutukseen on harhaanjohtavaa. Teollisuuden kohdalla pitää tuijottaa nimenomaan tehokkuuteen. Saadaanko lopputuote tehtyä pienimmällä mahdollisella ympäristökuormituksella?
(Mutta jos kysymys oli siitä, kestääkö Suomen sähköverkko autokannan sähköistymisen, niin kyllä kantaverkko kestää. Ongelmat kasvavat kuluttajien päässä, suurissa kaupungeissa tulee kyllä vahvistamistöitä niin keskijännitepuolella kuin erityisesti kuluttajien välittömässä läheisyydessä. Lämpötolppia ei ole ihan tähän mitoitettu.)
Hiilipäästö:
http://www.energytribune.com/articles.cfm?aid=2139
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=813861
Tekevätkö kiinalaiset mahdottomasta mahdollista?
Hiilipäästö:
Hiilen prosessointi ja kuljetus on niin kevyttä verrattuna pumppubensaan, että perustelusi ontuu. Miksi muuten puhut koko ajan hiilivoimasta, vaikka se on vain yksi monista sähköntuotanomuodoista?
NHB:
Eivät. Aurinkouutinen sanoo, että Kiinaan rakennetaan kymmenen vuoden kuluttua käytössä oleva 65 km2 pinta-alaltaan oleva aurinkovoimala, jonka maksimituotto on noin 2 GW. Tarkkaa todellista tuottoa on aika mahdoton annetuilla tiedoilla määrittää, mutta se on vastaavien voimaloiden perusteella optimistisesti laskettuna 5 TWh/a.
Tätä voi sitten verrata siihen, että jos kiinalaisten suunnitelmat toteutuvat, niin sinne rakennetaan seuraavan kymmenen vuoden aikana hiilivoimakapasiteettiakin lisää. Lisämäärä on karkeasti 2000 TWh/a. Tuohon verrattuna isokin aurinkovoimala on täysin mitätön asia, samoin tuulivoiman lisärakentaminen.
Ei ole mahdotonta tuottaa sähköä ilman fossiilisia polttoaineita. Helpoiten se hoituu ydinvoimaa lisäämällä, mutta jos sitäkin vältetään, tuuli- ja aurinkovoimaa voidaan lisätä. Kuitenkin nykytilanteessa käy niin, että hiilivoima on edelleen taloudellisin vaihtoehto, joten lisärakentaminen tehdään todellisuudessa sillä.
Tämä valitettava asia pitää paikkansa niin Euroopassa, Yhdysvalloissa kuin Aasiassakin vähäisiä poikkeuksia lukuunottamatta. Uusiutuvista projekteista puhutaan paljon, mutta ne ovat pieni vaalea läikkä isossa hiilikasassa.
NHB:
Muutama hiilen kannalta raskauttava asia:
- hiili pitää louhia (se ei ole nesteenä )
- hiilen päästökertoimet ovat yleensä hyvälaatuiselle hiilelle, kaiken maailman ruskohiilet ja öljyhiekat ovat vielä paljon huonompia
- hiilikaivokset ja hiilen käsittely päästävät metaania ilmakehään
- hiilikaivospalot ovat suuri globaali CO2-päästölähde
Viimeistä voi pitää kiinalaisten sähläämisenä, mutta muut koskevat melkein kaikkea tuotantoa.
Tarkkoja lukemia on heikosti tarjolla, ja ne vaihtelevat esiintymästä ja käsittelytavasta riippuen. Sama tietysti koskee vaikkapa bensiiniä, koska siinäkin asioita voidaan tehdä eri tavoilla. Lisäksi metaanin ja hiilidioksidin keskinäinen painotus on hankala kysymys.
Joka tapauksessa jos tarkastellaan hiilikaivoksia kokonaisuudessa, niillä on erittäin merkittäviä tuotantoaikaisia kasvihuonekaasupäästöjä.
Siksi, että se on voimakkaimmin kasvava sähköntuotantomuoto melkein koko maailmassa. Jos me kulutamme lisää sähköä, se ylimäärä tuotetaan pääosin hiilellä.
Hiilipäästö:
Hienosti taas ohitit sen olennaisemman linkin ja omistit koko kappaleen yhdelle aurinkovoimalalle.
Miten tähän hiileen pitäisi suhtautua Suomessa, kun meille tulee uusia ydinvoimaloita? Nämähän tuottavat paljon enemmän sähköä, kuin mitä autoliikenne tarvitsee. Jos haluaisi kovin yksipuoleisesti sanomaansa tukea, niin voisi väittää, että sähköautokanta olisi kasvihuonepäästötön. Tälläkin hetkellä hiili on Suomen sähköntuotannossa aika pieni tekijä. Uutta ydinvoimaa ja uusituvaa energiaa rakennetaan sitä tahtia, ettei taida hiilivoimalat pysyä kasvutahdissa mukana.
Voi olla, että aurinkopaneelien osalta homma helpottuu, halpenee ja tehostuu todella merkittävästi tulevaisuudessa:
http://www.tiede.fi/keskustelut/tekniikka-ja-energia-f1/aurinkopaneeli-hiuksista-t41188.html
Sitten kun näin edullisia paneeleja on saatavilla laajemmin, niin olisi hyvä täälläkin siirryttäisiin siihen malliin, että kaikkien uusien talojen katoille aurinkopaneelit.
NHB:
Voin omistaa kappaleen myös sille tuulivoimalle. Kiinalaiset ovat päivittäneet tavoitteensa 100 GW:n kapasiteettiin. Tämä tarkoittaa noin 200 TWh/a tuotantoa. Kyseessä on kuitenkin vain tavoite, ei suunnitelma. Lisäksi tuokin on vain kymmenen prosenttia siitä määrästä, mikä samassa ajassa samassa maassa rakennetaan hiilivoimaa lisää.
Jos vielä katsotaan Kiinan energiapolitiikan ydinhaara, niin siellä on tavoite rakentaa noin 60 GW:n edestä (noin 500 TWh/a) ydinvoimaa vuoteen 2020. Kun tämä otetaan huomioon, niin Kiina tulee kattamaan sähkönkulutuksensa lisäyksestä kolme neljännestä hiilellä, vajaa viidennes ydinvoimalla ja alle kymmenen prosenttia tuulella ja auringolla.
Todellinen tilanne saattaa kuitenkin olla vielä surkeampi, koska vain hiilivoiman lisärakentaminen on varmaa. Sitä on tehty viime vuosina Kiinassa paljon, ja sitä tehdään yhäkin.
Tällä hetkellä käytännössä kaikissa länsimaissa on se tilanne, että kaikki rakennettava vähäpäästöinen tuotanto (lue: ei hiilivoima) korvaa hiilivoimaa.
Jos sähkön kulutusta lisätään, hiilivoiman määrä joko kasvaa tai ainakin vähentyy hitaammin kuin jos sähkön kulutusta ei lisättäisi. Tai jos sähkön kulutusta vähennetään, hiilivoiman määrä vähenee nopeammin kuin jos sähkön kulutus pysyy vakiona.
Suomen kohdalla tilanne muuttuu siinä vaiheessa, jos meille todella rakennetaan kaikki kolme uutta reaktoria. Sen jälkeen Suomi muuttuu sähkön nettoviejäksi. Tosin silloinkin se vienti menee pääosin korvaamaan muualla tuotettavaa hiilivoimaa, koska eurooppalainen sähköjärjestelmä on varsin verkottunut.
Jos asiaa katsotaan eurooppalaisen sähköjärjestelmän aluella, niin valitettavasti ei ole näköpiirissä sitä, että pääsisimme hiilivoimasta millään nähtävissä olevalla aikataululla eroon.
Tästä syystä sähkönsäästö on yksi tehokkaimmista tavoista vähentää päästöjä. Siihen kuvaan sähköautot soveltuvat huonosti.
Matti-:
Kun nyt edes siirryttäisiin siihen, että kaikki uudet talot pitäisi rakentaa järkevästi ja järkevillä lämmitysjärjestelmillä... Sen voisi tehdä ihan vaikka tänään, jos poliitikoilta löytyisi kanttia.