Merkkiuskollisuus

70 kommenttia
13»
  • Olempa kerrankin täysin samaa mieltä A-utoilijan kanssa tuosta Saabista, mutta ei siitä sen enempää.



    En ole kovin merkkiuskollinen, on tullut omistettua aika montaa merkkiä. Kuitenkin yleisesti saksalaiset iskee ominaisuuksiensa ja japanilaiset laatunsa takia. Italialaisissa olisi tunnetta paljonkin, mutta sellaista ei vaan uskalla hankkia, viat ja tyhmät ratkaisut huollon suhteen ärsyttävät sen verran paljon. Ranskalaisia jopa inhoan, niissä ei itseni mielestä juurikaan mitään hyvää ole, ne ovat epäluotettavia, rumia ja varmaan humalassa suunniteltuja ja tehtyjä. Ruotsalaisissa taas ärsyttää kuljettajan holhoaminen, tylsyys ja keskiluokkaisuus. Amerikan maalta tulee muutamia mielenkiintoisia malleja, ne vaan yleensä kaatuu aina sisätilojen kauheaan viimeistelyyn. Englantilaisesta tyylistä pidän, mutta niissä jm-arvo ja myynnin vaikeus estää niiden hankinnan. Mutta korostan, ettei kannata noista mielipiteistä ottaa hernettä nenään, joku ei taas tykkää saksalaisista ja japanilaisista autoista.



    Noilla peruspilareilla sitten kun rupeaa autoa etsimään lisättynä vaatimuksella takavedosta tai hyvästä nelivedosta (takapainotteinen tai jatkuva), rajaantuu merkit aika pieneen määrään. Viimeksi kun mietin mitä ostan, merkkivaihtoehdot olivat Audi, Bmw, Lexus, MB ja Porsas ja noiden väliltä varmasti seuraavakin auto tulee valittua. Jagge tosiaan tekisi mieli ottaa tuohon joukkoon mukaan, katsotaan koska rohkaistun riittävästi. Jotkin VW:n mallitkin tuohon saattaisi sopia.

      
  • Mitenkä lie Cadillac CTS-V? Tuo voisi periaatteessa kiinnostaa minuakin. Sisusta ei ainakaan ole ihan kamala, ja kulkupuoli niin mutkissa kuin suorillakin on kunnossa.

      
  • Täytyy kyllä luokitella itseni merkkiuskolliseksi. 12 vuoden aikana 4 Accordia ilman yhtään teknistä vikaa. Perheen kakkosautoina toki ollut IV Golf, 2xcorolla, almera.



    Toki kaikkien ei Hondaa kannata hommata koska eihän siitä kukaan vaihtaisi enää toiseen merkkiin. Loppuisi terve kilpailu :wave:

      
  • ilmeisesti kaikki olleet uusia, mutta ei mikää kovin erikoinen saavutus olla 3 vuotta ilman vikoja...tuohon pääsee auto kuin auto

      
  • Melkein kaikki Hondat ollut ostaessa 2-3 vuotta ja noin 50tkm vanhoja. Ainut poikkeus nykyinen on vuodelta 2006 ja ostettu uutena.

      
  • Kyllä tuo Caddy kiinnostaa, olen vaan sen verran pihi mies, että uskon CTS-V:n ylläpitokulujen olevan liikaa kukkarolleni, joten normiversio sopisi paremmin sillä isommalla koneella. Samasta syystä en usko hankkivani myöskään esim M-Bemaria tai AMG:tä vaikka oman autoni hinnalla olisinkin saanut esim saman ikäisen E 55 AMG:n.



    Koeajoin STS:n pari vuotta sitten ja ihan ok auto sekin oli. Tuon CTS:n viimeistely on kuvista päätellen vielä parempi. Vanha malli oli ruma, mutta tämä uusi on jo ihan kivan näköinen. Ongelmana tuossakin on vain arvon romahtaminen ja jälleenmyynnin vaikeus. Eli tuokin pitäisi löytää käytettynä, jolloin pääsisi edes osaksi hyötymään arvon tippumisesta. Ennen kuin CTS:ää rupeaa käytettynä olemaan, kuluu vielä aikaa. Sama juttu XF:n kanssa, joka myös kiinnostaa. GS Lexusta saisi jo kivaan hintaan ja olen niitä hiukan katsellut, harmi että tuossa on vain muutamia ominaisuuksia jotka ärsyttää oikein kunnolla ja halvan oloinen sisusta maustettuna Camryn 80-luvun digitaalikellolla.



    Minulla kun on koko ajan akuutti autokuume, niin täytyy tuota myynnin helppoutta miettiä. Vaikka olen 100 % tyytyväinen nykyiseen, niin jotenkin tekisi mieli vaihtaa autoa.. :sunglasses: Tästä syystä olenkin päättänyt hankkia autoni pääosin käytettynä.

      
  • Ei tuo perus CTS kuulemma kovin kummoinen auto ole. Itseäni kiinnostaa vain tuo V-malli. Itseasiassa en vuokra STS:kään nyt mitenkään kauheasti pitänyt. Tuo uusi CTS on kyllä vielä kokeilematta, mutta perustan tämän vanhaan malliin ja lehtijuttuihin.



    Tämä edellinen CTS-V on kuulemma sekin kelpo peli. Yllättävän hyvä:



    http://www.evo.co.uk/carreviews/evocarreviews/55720/cadillac_ctsv.html



    Cadillacilta tulee kai myös suht pian uusi XLR. Se voisi olla mielenkiintoinen peli kunhan käytettynä rupeaa saamaan. Uuden hinnat kohoavat kuitenkin liian kalliiksi minun lompakolleni. Itseasiassa tämä nykyinenkin XLR on mielestäni hienon näköinen, vaikka Cadillacin muotoilu jakaa tunnetusti mielipiteitä.



    Lexus GS ei ole minunkaan suosikkejani. En hankkisi vaikka saisi mihin hintaan.



    Minulla ei noita vetotaparajoituksia ole ja suhtaudu muutenkin aika avoimesti eri merkkeihin, niin tosiaan noita kiinnostavia pelejä löytyy vaikka millä mitalla.

      
  • Kyllä tuo vanha malli CTS-V:näkin on aika kauhea sisältä, ei kyllä houkuta. Tuo STS on käytettybä vähän kuin pihin miehen vastaava Bemari tai Mersu, saat todella paljon halvemmalla melkein yhtä hyvät ominaisuudet. V8 kone on ihan samalla tasolla.



    Lexuksessa houkuttelisi sen erilaisuus, laatu, huoltopalvelun parempi palvelutaso ja se ettei niitä tule joka kadun kulmassa vastaan. Vielä kun se olisi hiukan parempi autona, valinta olisi helppo. Siinä on kuitenkin jotain ihan käsittämättömiä puutteita, kuten vanhemmissa vuosimalleissa ei ajonvakautusta saa pois päältä, sisätilojen ankea muovi, osa osista on suoraan Corollasta, tuo ihana kello keskellä kojelautaa, sisävaloilla ei tee mitään, ei ole saattovaloja, sadetunnistin ei toimi sinnepäinkään mutta sitä ei saa pois päältä tai säädettyä, valot ja lämmityslaite ovat huonot, yms.



    Jo nykyisestä XLR:stä pidän. Onko sulla uuden kuvista mitään linkkiä?

      
  • jahas, en ole ollut ajan hermolla. GM on ilmeisesti peruuttanut koko uuden XLR:n. Harmi. Olisi ollut jos ei muuta, niin ainakin erottuva kilpailija saksalaisia vastaan.



    CTS coupe on kuitenkin vielä suunnitelmissa.



    Cadillacillahan on vähän oudosti etuvetoinen auto hienoimpanan edustusvehkeenä. DTS:hän on se, jonka pohjalta esimerkiksi Caddyn limusiinit ja panssaroidut autot rakennetaan.



    Ja mitä tuohon autokuumeeseen tulee, niin poismuutto Suomesta oli ihan viimeinen niitti kroonistumisen kannalta. Täällä näkee autoklubien tapahtumissa sellaisia laitteita, että kuola valuu vielä kotiinpäin ajaessakin. Vaimo leikillään jo kielsi käymästä, ettei tulisi totaalista vararikkoa. Ei mun psyyke kestä nähdä vaikkapa Ferrarin V12-autoja useampaa kertaa kuukaudessa.



    Näiden Italialaisten suhteen varsinkin oireet ovat kovia. Onneksi joku Ferrari on vielä minulle niin kaukainen haave, ettei kuitenkaan ihan tolkuttomaksi mene tämä touhu.

      
  • Itse olen ollut "merkkiuskollinen" (Toyota) lähinnä järkisyistä. Tutun kautta edulliset huollot eikä itselläni - eikä muillakaan tutuilla - koskaan mitään suurempaa vikaa, joten miksipä sitä merkkiä vaihtaa?

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit