V12, olen samaa mieltä. Yksinkertaistin liikaa kun yritin puhua ajoneuvoa hidastavasta voimasta ja juutuin kitkaan.
Haluaisin kuitenkin viilata pilkun loppuua asti ja kommentoida seuraavaa:
Lainaus:
26.09.2005 klo 20:09 V12 kirjoitti
Jos luistoa tapahtuu, niin silloin kitka astuu kuvaan.
Eikös se ole lepokitka joka estää luistoa, siis kitkaa on oltava jo ennen luistoa? Onkos se muuten niin että suurin voima saadaan siinä kohtaa kun kuvion pinta ei vielä varsinaisesti luista ja kuvio sortaa maksimaalisesti?
Ilmeistä on että tunnet aiheen paremmin joten osaatko antaa lopullisen syyn sille miksi keskimääräinen uusi henkilöauto pysähtyy vastaavanlaista mp:ää paremmin?
simBanssi: Ilmeistä on että tunnet aiheen paremmin joten osaatko antaa lopullisen syyn sille miksi keskimääräinen uusi henkilöauto pysähtyy vastaavanlaista mp:ää paremmin?
Minäkin luotan V12:n osaavan antaa asiaan jotain selvyyttä. Haluan ehtiä heittämään oman arvaukseni ennen hänen kommenttiaan; veikkaan painopisteen korkeutta. Jos kerran auto pystyy sitä parempaan sivuttaiskiihtyvyyteen mitä alempi sen painopiste on (jos muita eroja ei ole), on myös mp:n selvästi autoa korkeamman painopisteen vaikutettava kiihtyvyyteen (=hidastuvuuteen) pituussuunnassa.
Minäkin luotan V12:n osaavan antaa asiaan jotain selvyyttä. Haluan ehtiä heittämään oman arvaukseni ennen hänen kommenttiaan; veikkaan painopisteen korkeutta. Jos kerran auto pystyy sitä parempaan sivuttaiskiihtyvyyteen mitä alempi sen painopiste on (jos muita eroja ei ole), on myös mp:n selvästi autoa korkeamman painopisteen vaikutettava kiihtyvyyteen (=hidastuvuuteen) pituussuunnassa.
Painonsiirrosta kaikki varmasti johtuu, mutta vaikka lähes kaikki mp:n paino olisi etupyörällä olisi kuorma silti (yleensä) pienempi kuin henkilöautossa. Tässä tullaan siis taas siihen kosketuspinnan alaan ja paineeseen, jonka vaikutusta joku epäili. Vai onko mp:ien kumeissa niin paljon "liukkaampi" seos? Enpä usko.
Toisaalta tulee mieleen, että jos etupyörän pito käytetään kokonaan pituussunnassa ei sitä jää pyörän pystyssä pitämiseen. Maksimijarrutukseen tarvittaisiin siis apupyörät!
[simBanssi muokkasi tätä viestiä 28.09.2005 klo 14:26]
simBanssi: Tässä tullaan siis taas siihen kosketuspinnan alaan ja paineeseen, jonka vaikutusta joku epäili.
Minäkin epäilen, sillä ei pitäisi olla tähän mitään vaikutusta. Kilpa-autojen leveillä renkailla haetaan kulutuskestävyyttä eikä pitoa.
Rasitettaessa mp:n kapea kosketuspinta kuluu nopeammin ja lämpenee enemmän, mutta kitkakerroin on se mikä sen lämpötilaisella kumiseoksella sillä alustalla on, oli se rengas sitten auton tai vaikka kottikärryn alla.
Olisi mielenkiintoista tietää, miten kilpa-sivuvaunupyörät pysähtyy verrattuna soolopyöriin. Nehän ovat oikeastaan kolmepyöräisiä autoja painopisteen puolesta, joten niiden pitäisi pysähtyä korkeaa kuski-soolopyörä-yhdistelmää nopeammin. Siis jos teoriani nyt ylipäätään on oikea.
simBanssi: Toisaalta tulee mieleen, että jos etupyörän pito käytetään kokonaan pituussunnassa ei sitä jää pyörän pystyssä pitämiseen.
Hyvä huomio. Mahtaako pyörän pystyssäpitämiseen kuitenkaan suoraan ajettaessa käyttää renkaan kautta maahan tukevaa sivuvoimaa? Ehkä pystyssäpitämisestä huolehtii isoissa nopeuksissa hyrrävoima ja pienissä kuskin keplottelu painopisteensä kanssa.
Onkohan tämä asian teoreettinen pohdiskelu mennyt hieman liian pitkälle?
Mieleen tulee isäntä markkinoilla, joka näki ensimmäistä kertaa puimakoneen. Isännän kommentti oli: "Näkyyhän tuo toimivan näin käytännössä, mutta miten lie teoriassa".
Yksinkertaise asiat - kuten kumpi pysähtyy nopeammin, mp vai auto - saadaan asian teoreettisella pohdiskelulla todella monimutkaisiksi.
Asioiden teoreettinen pohdiskelu on toki hyvästä, sitähän ihmiskunta on aina tehnyt. Pyrkinyt selvittämään miksi jotakin tapahtuu. Ei ole riittänyt, että sen on nähty tapahtuvan, vaan siihen on pitänyt löytää myös selitys. Miksi?, lienee kaikkein parhaimpia kysymyksiä.
Itse olen tässäkin ketjussa peräänkuuluttanut asioiden perusteiden selkeyttä, kuten kitkan, kitkakertoimen ja kitkavoiman määrittelyjä. Asioista keskusteleminen melkein oikeilla termeillä ei minusta ole hyväksyttävää. Kun asioilla on oikeatkin määrittelyt, niin käytettäköön niiitä.
Toisenlaisiakin esimerkkejä toki on. Tiedättekö, mikä on keskivertosuomalaisen alkoholikulutus vuodessa? Minä en tiedä, ja kerron miksi en tiedä tuolla lopussa.
Tämän pysähtymismatka-asian teorian tekee hankalaksi asian näennäinen yksinkertaisuus. Kumpi pysähtyy nopeammin? Vaikean sen teoriasta tekee mm.: -Mikä kumpi? Mikä mp ja mikä auto? -Missä olosuhteissa? Lämpötila, rengasmateriaalit, ajoalusta,...? -Mikä alkunopeus, massa? -...
Ajoneuvon laatu vaikuttaa mm. ilmanvastukseen (ei pelkkään ilmanvastuskertoimeen), jarrujen materiaaliin (kuinka hyvin jarrujärjestelmä toimii). Olosuhteet vaikuttavat mahdollisuuteen hyödyntää kitkaa renkaan/renkaiden ja tiepinna välissä sekä jarrujärjestelmässä. Lisäksi eri materiaalien kitkaominaisuuksien muuttuminen jarrutuksen aikana vaikuttaa pysähtymnismatkaan. Alkunopeus ja massa vaikuttavat hävitettävän liike-energian määrään. Kuinka hyvin jarrujärjestelmä pystyy muuttamaan tuon liike-energian lämmöksi ja poistamaan sen systeemistä.
Varmasti on muitakin asioita joilla on merkitystä, ja ne osoittavat vain sen, kuinka hankalaa asioiden teoreettinen tarkastelu on.
Parhaan vastauksen kysymykseen saa, kun tekee kokeen. Jarruttaa autolla ja mp:llä samasta nopeudesta, ja mittaa pysähtymismatkat.
On kuitenkin muistettava, että tulokset ovat erilaiset, jos verrataan keskenään jotakin superpyörää, ja perushenkilöautoa tai sitten esim. Mercedes McLarenia ja jotakin kevytmoottoripyörää.
Niin, se keskivertosuomalaisen alkoholikulutus. Juju on siinä, että kun puhutaan keskivertosuomalaisesta, niin tarkoitetaankin keskiarvosuomalaista. Jos ajatellaan, että meillä on kolme kuluttajaa, jotka juovat vuodessa alkoholia 10l, 15l ja 20l. Näiden lukujen keskiarvohan on 15l, mutta näiden lukujen keskiverto on 14,42l.
Lisäksi voidaan saivarrella sillä, mitä tarkoitetaan alkoholilla? Kyseessä lienee etyylialkoholi, joka on tuo kaikkien tuntema nautintoaine, mutta kemiallisesti on olemassa paljon muitakin alkoholeja. Alkoholiksi luokitellaan orgaaninen kemiallinen yhdiste, jossa on -OH ryhmä. Näitä on mm. makeutusaineissa (sorbitoli, maltitoli, ksylitoli,...), useat vitamiinit ym. Laske nyt sitten niiden kulutuksia ja niistä keskivertoa tai keskiarvoa.
Keskiverron, eli geometrisen keskiarvon, määritelmän mukaan keskivertosuomalaisen alkoholikulutus vuodessa on pyöreä nolla. Keskiverto lasketaan ottamalla n:s juuri lukujen tulosta: http://matta.hut.fi/matta/isom/tskhtml/keskiarv2.html
Eli jos on olemassa yksikin suomalainen joka ei käytä yhtään alkoholia on tuo tulo nolla.
En kuitenkaan suosittele antamaan nollaa vastaukseksi esim. Haluatko miljonääriksi -kilpailussa. Siitä saattaisi tulla mielenkiintoinen väittely...
Asian ydin on tosiaan keskimääräisen laitteen määrittely.
Otsikon kysymys voitaisiin ehkä muotoilla niin, että kun vastakkain laitetaan perusauto ja perus-mp, sporttiauto ja sportti-mp, urheiluauto ja urheilu-mp, niin mikä tilastollisesti on lopputulos. Seuraava kysymys on sitten luokittelu. Kuluttajan kannalta paras olisi varmaan hinta, koska kovalla hinnalla pitäisi saada kovat ominaisuudet. Eli esim. kunkin mp-luokan hintaväli = (kallein mahdollinen - halvin mahdollinen) / 3 (olettaen että luokkia on kolme). Tai normalisoidaan molempien ajoneuvojen [kallein, halvin] hintaväli väliksi [0, 1], ja valitaan testiin ne auto ja mp joilla on sama normalisoitu hinta.
Tai sitten ei.
Teorian suo yllätti siinä vaiheessa kun osa sanoi että auto, ja osa että mp ja perusteli asiaa massalla tai muulla teoreettisella seikalla.
Eli sitten ei. Matemaattisilla kaavoilla ja teoreettisella fysiikalla voidaan halkoa jo kertaalleen halkaistut hiukset vielä pariin kertaan ilman että siitä on kenellekkään mitään hyötyä. Yksinkertainen perustotuus on kuitenkin että nelipyöräinen auto on paljon vaikeampi jarrutus ja väistötilanteessa saada kaatumaan kuin moottoripyörä pysymään pystyssä.Kaikenmailman nykytekniikka vielä lisää auton paremmuutta,enimmäkseen. Jos veren alkoholi on yli promillen, olet aika kännissä riippumatta siitä,mitä olet juonut,vai onkoos siihenkin jotain teoreettista sanomista ??
[salo-m muokkasi tätä viestiä 04.10.2005 klo 13:26]
Yritin kyllä tuolla edellisellä sivulla sanoa että jarrutusmatkat menee ristiin riippuen moton/auton tasosta. Oma kokemukseni on custompyörän ja sport-touringin abs jarruista, abs-pyörän taso on kuin toiselta planeetalta, se mikä customilla ei olisi millään onnistunut ilman kovaa riskitasoa, onnistuu huomaamatta huippunykyaikaisilla abs-jarruilla. Tosin täytyy muistaa ettei abs toimi alle 10km/h nopeuksilla, joten turvalleen pääsee jos sattuu unohtumaan. Asiasta on ohjekirjassa kyllä asiallisesti huomautettu.
Vaikka abs-jarrut kasvattavat jarrutusmatkaa niin uskon että tositilanteessa uskaltaa tehdä täystehoisen jarrutuksen ja tilanne kääntyy helposti abs-jarrujen eduksi.
Honda totesi tiedotteessaan että heidän kaikki pyöränsä, on mahdollista parin vuoden sisällä ostaa abs-jarruilla.
Eli sitten ei. Matemaattisilla kaavoilla ja teoreettisella fysiikalla voidaan halkoa jo kertaalleen halkaistut hiukset vielä pariin kertaan ilman että siitä on kenellekkään mitään hyötyä. Yksinkertainen perustotuus on kuitenkin että nelipyöräinen auto on paljon vaikeampi jarrutus ja väistötilanteessa saada kaatumaan kuin moottoripyörä pysymään pystyssä.Kaikenmailman nykytekniikka vielä lisää auton paremmuutta,enimmäkseen. Jos veren alkoholi on yli promillen, olet aika kännissä riippumatta siitä,mitä olet juonut,vai onkoos siihenkin jotain teoreettista sanomista ??
Kun totesit tuosta auton nykytekniikasta että auto olisi paremmalla tekniikalla varustettu. Siitä asiasta olen kyllä täysin eri mieltä, moto on kyllä teknisesti todella monimutkainen kokonaisuus ja suunnittelu todennäköisesti vaatii tosi paljon parempaa osaamista kuin keskimäärin autoissa, ehkä ollaan tasoissa jos verrataan wrc-autoja ja motoja.
Moi Misar! Nykytilannehan on kai se että lukkiutumattomat jarrut on melkein kaikissa autoissa:onneksi ne nopeasti yleistyvät myös mopoissa. Järjestelmissä sinänsä voi olla eroja ,enkä väitä että autot ehdottomasti olisi parempia. Mutta kuten itsekkin toteat jostakin järjestelmästä, se ei toimi hiljaisessa nopeudessa.Eli autoa et saa kaadetuksi mutta mopo kaatuu helposti ja kuka tunari tahansa pystyy autolla optimaaliseen jarrutukseen kun mopolla se onnistuu edelleenkin vain sinunlaisiltasi kokeneilta ja taitavilta kuskeilta.Jostain syystä olen näistä viimeisistä väitteistäni melko varma,lisäksi et ole ainakaan ihan "tyhjätasku"??
[salo-m muokkasi tätä viestiä 04.10.2005 klo 15:01]
Moi Misar! Nykytilannehan on kai se että lukkiutumattomat jarrut on melkein kaikissa autoissa:onneksi ne nopeasti yleistyvät myös mopoissa. Järjestelmissä sinänsä voi olla eroja ,enkä väitä että autot ehdottomasti olisi parempia. Mutta kuten itsekkin toteat jostakin järjestelmästä, se ei toimi hiljaisessa nopeudessa.Eli autoa et saa kaadetuksi mutta mopo kaatuu helposti ja kuka tunari tahansa pystyy autolla optimaaliseen jarrutukseen kun mopolla se onnistuu edelleenkin vain sinunlaisiltasi kokeneilta ja taitavilta kuskeilta.Jostain syystä olen näistä viimeisistä väitteistäni melko varma,lisäksi et ole ainakaan ihan "tyhjätasku"??
Käsittääkseni abs-jarrut ovat huomattavan paljon herkemmät ja kehittyneemmät motoissa, ainakin reagointi lukkiutumisen ja pyörimisen välillä on huomattavan paljon autoja nopeampaa se tuntuu voimakkaassa jarrutuksessa hyvin nopeana värinänä, joka on tietenkin loogista jos ajatellaan ettei kaksipyöräinen salli pitkää lukkiutumista ilman pyörän altamenoa.
Alle 10km nopeuksissa ei ilmeisesti autojenkaan abs-jarrut toimi koska reagointi on liian hidas.
Tuosta osaamisesta ei paljon kannata kehua vaikka kilometrejä onkin aika paljon takana, niin tiedä sitten kuinka paljon se vaikuttaa, varallisuudesta voi todeta ettei köyhän kannata huonoa ostaa, se tulee kalliimmaksi.
Olen samaa mieltä moottoripyörien lukkiutumisen eston herkkyydestä ja onhan niiden oltavakin herkempiä kuin autoissa edes jotenkin toimiakseen.Toistaiseksi ei kuitenkaan läheskään kaikissa moottoripyörässä ole lukkiutumattomia jarruja edes lisähintaan kun ne autoissa ovat melkein vakiovarusteita. Jos saa kerättyä paljon ajokilometrejä onnettomuuksitta ,varsinkin moottoripyörällä, on väkisinkin oltava muutakin kuin kohelin tuuria, siitä on meinaan varmaa tiatoo. Köyhän ei todellakaan kannata ostaa halpaa!!
V12, olen samaa mieltä. Yksinkertaistin liikaa kun yritin puhua ajoneuvoa hidastavasta voimasta ja juutuin kitkaan.
Haluaisin kuitenkin viilata pilkun loppuua asti ja kommentoida seuraavaa:
Eikös se ole lepokitka joka estää luistoa, siis kitkaa on oltava jo ennen luistoa? Onkos se muuten niin että suurin voima saadaan siinä kohtaa kun kuvion pinta ei vielä varsinaisesti luista ja kuvio sortaa maksimaalisesti?
Ilmeistä on että tunnet aiheen paremmin joten osaatko antaa lopullisen syyn sille miksi keskimääräinen uusi henkilöauto pysähtyy vastaavanlaista mp:ää paremmin?
simBanssi: Ilmeistä on että tunnet aiheen paremmin joten osaatko antaa lopullisen syyn sille miksi keskimääräinen uusi henkilöauto pysähtyy vastaavanlaista mp:ää paremmin?
Minäkin luotan V12:n osaavan antaa asiaan jotain selvyyttä. Haluan ehtiä heittämään oman arvaukseni ennen hänen kommenttiaan; veikkaan painopisteen korkeutta. Jos kerran auto pystyy sitä parempaan sivuttaiskiihtyvyyteen mitä alempi sen painopiste on (jos muita eroja ei ole), on myös mp:n selvästi autoa korkeamman painopisteen vaikutettava kiihtyvyyteen (=hidastuvuuteen) pituussuunnassa.
Painonsiirrosta kaikki varmasti johtuu, mutta vaikka lähes kaikki mp:n paino olisi etupyörällä olisi kuorma silti (yleensä) pienempi kuin henkilöautossa. Tässä tullaan siis taas siihen kosketuspinnan alaan ja paineeseen, jonka vaikutusta joku epäili. Vai onko mp:ien kumeissa niin paljon "liukkaampi" seos? Enpä usko.
Toisaalta tulee mieleen, että jos etupyörän pito käytetään kokonaan pituussunnassa ei sitä jää pyörän pystyssä pitämiseen. Maksimijarrutukseen tarvittaisiin siis apupyörät!
simBanssi: Tässä tullaan siis taas siihen kosketuspinnan alaan ja paineeseen, jonka vaikutusta joku epäili.
Minäkin epäilen, sillä ei pitäisi olla tähän mitään vaikutusta. Kilpa-autojen leveillä renkailla haetaan kulutuskestävyyttä eikä pitoa.
Rasitettaessa mp:n kapea kosketuspinta kuluu nopeammin ja lämpenee enemmän, mutta kitkakerroin on se mikä sen lämpötilaisella kumiseoksella sillä alustalla on, oli se rengas sitten auton tai vaikka kottikärryn alla.
Olisi mielenkiintoista tietää, miten kilpa-sivuvaunupyörät pysähtyy verrattuna soolopyöriin. Nehän ovat oikeastaan kolmepyöräisiä autoja painopisteen puolesta, joten niiden pitäisi pysähtyä korkeaa kuski-soolopyörä-yhdistelmää nopeammin. Siis jos teoriani nyt ylipäätään on oikea.
simBanssi: Toisaalta tulee mieleen, että jos etupyörän pito käytetään kokonaan pituussunnassa ei sitä jää pyörän pystyssä pitämiseen.
Hyvä huomio. Mahtaako pyörän pystyssäpitämiseen kuitenkaan suoraan ajettaessa käyttää renkaan kautta maahan tukevaa sivuvoimaa? Ehkä pystyssäpitämisestä huolehtii isoissa nopeuksissa hyrrävoima ja pienissä kuskin keplottelu painopisteensä kanssa.
Onkohan tämä asian teoreettinen pohdiskelu mennyt hieman liian pitkälle?
Mieleen tulee isäntä markkinoilla, joka näki ensimmäistä kertaa puimakoneen. Isännän kommentti oli: "Näkyyhän tuo toimivan näin käytännössä, mutta miten lie teoriassa".
Yksinkertaise asiat - kuten kumpi pysähtyy nopeammin, mp vai auto - saadaan asian teoreettisella pohdiskelulla todella monimutkaisiksi.
Asioiden teoreettinen pohdiskelu on toki hyvästä, sitähän ihmiskunta on aina tehnyt. Pyrkinyt selvittämään miksi jotakin tapahtuu. Ei ole riittänyt, että sen on nähty tapahtuvan, vaan siihen on pitänyt löytää myös selitys. Miksi?, lienee kaikkein parhaimpia kysymyksiä.
Itse olen tässäkin ketjussa peräänkuuluttanut asioiden perusteiden selkeyttä, kuten kitkan, kitkakertoimen ja kitkavoiman määrittelyjä. Asioista keskusteleminen melkein oikeilla termeillä ei minusta ole hyväksyttävää. Kun asioilla on oikeatkin määrittelyt, niin käytettäköön niiitä.
Toisenlaisiakin esimerkkejä toki on. Tiedättekö, mikä on keskivertosuomalaisen alkoholikulutus vuodessa? Minä en tiedä, ja kerron miksi en tiedä tuolla lopussa.
Tämän pysähtymismatka-asian teorian tekee hankalaksi asian näennäinen yksinkertaisuus. Kumpi pysähtyy nopeammin? Vaikean sen teoriasta tekee mm.:
-Mikä kumpi? Mikä mp ja mikä auto?
-Missä olosuhteissa? Lämpötila, rengasmateriaalit, ajoalusta,...?
-Mikä alkunopeus, massa?
-...
Ajoneuvon laatu vaikuttaa mm. ilmanvastukseen (ei pelkkään ilmanvastuskertoimeen), jarrujen materiaaliin (kuinka hyvin jarrujärjestelmä toimii). Olosuhteet vaikuttavat mahdollisuuteen hyödyntää kitkaa renkaan/renkaiden ja tiepinna välissä sekä jarrujärjestelmässä. Lisäksi eri materiaalien kitkaominaisuuksien muuttuminen jarrutuksen aikana vaikuttaa pysähtymnismatkaan. Alkunopeus ja massa vaikuttavat hävitettävän liike-energian määrään. Kuinka hyvin jarrujärjestelmä pystyy muuttamaan tuon liike-energian lämmöksi ja poistamaan sen systeemistä.
Varmasti on muitakin asioita joilla on merkitystä, ja ne osoittavat vain sen, kuinka hankalaa asioiden teoreettinen tarkastelu on.
Parhaan vastauksen kysymykseen saa, kun tekee kokeen. Jarruttaa autolla ja mp:llä samasta nopeudesta, ja mittaa pysähtymismatkat.
On kuitenkin muistettava, että tulokset ovat erilaiset, jos verrataan keskenään jotakin superpyörää, ja perushenkilöautoa tai sitten esim. Mercedes McLarenia ja jotakin kevytmoottoripyörää.
Niin, se keskivertosuomalaisen alkoholikulutus. Juju on siinä, että kun puhutaan keskivertosuomalaisesta, niin tarkoitetaankin keskiarvosuomalaista. Jos ajatellaan, että meillä on kolme kuluttajaa, jotka juovat vuodessa alkoholia 10l, 15l ja 20l. Näiden lukujen keskiarvohan on 15l, mutta näiden lukujen keskiverto on 14,42l.
Lisäksi voidaan saivarrella sillä, mitä tarkoitetaan alkoholilla? Kyseessä lienee etyylialkoholi, joka on tuo kaikkien tuntema nautintoaine, mutta kemiallisesti on olemassa paljon muitakin alkoholeja. Alkoholiksi luokitellaan orgaaninen kemiallinen yhdiste, jossa on -OH ryhmä. Näitä on mm. makeutusaineissa (sorbitoli, maltitoli, ksylitoli,...), useat vitamiinit ym. Laske nyt sitten niiden kulutuksia ja niistä keskivertoa tai keskiarvoa.
Keskiverron, eli geometrisen keskiarvon, määritelmän mukaan keskivertosuomalaisen alkoholikulutus vuodessa on pyöreä nolla. Keskiverto lasketaan ottamalla n:s juuri lukujen tulosta:
http://matta.hut.fi/matta/isom/tskhtml/keskiarv2.html
Eli jos on olemassa yksikin suomalainen joka ei käytä yhtään alkoholia on tuo tulo nolla.
En kuitenkaan suosittele antamaan nollaa vastaukseksi esim. Haluatko miljonääriksi -kilpailussa. Siitä saattaisi tulla mielenkiintoinen väittely...
Asian ydin on tosiaan keskimääräisen laitteen määrittely.
Otsikon kysymys voitaisiin ehkä muotoilla niin, että kun vastakkain laitetaan perusauto ja perus-mp, sporttiauto ja sportti-mp, urheiluauto ja urheilu-mp, niin mikä tilastollisesti on lopputulos. Seuraava kysymys on sitten luokittelu. Kuluttajan kannalta paras olisi varmaan hinta, koska kovalla hinnalla pitäisi saada kovat ominaisuudet. Eli esim. kunkin mp-luokan hintaväli = (kallein mahdollinen - halvin mahdollinen) / 3 (olettaen että luokkia on kolme). Tai normalisoidaan molempien ajoneuvojen [kallein, halvin] hintaväli väliksi [0, 1], ja valitaan testiin ne auto ja mp joilla on sama normalisoitu hinta.
Tai sitten ei.
Teorian suo yllätti siinä vaiheessa kun osa sanoi että auto, ja osa että mp ja perusteli asiaa massalla tai muulla teoreettisella seikalla.
Eli sitten ei.
Matemaattisilla kaavoilla ja teoreettisella fysiikalla voidaan halkoa jo kertaalleen halkaistut hiukset vielä pariin kertaan ilman että siitä on kenellekkään mitään hyötyä.
Yksinkertainen perustotuus on kuitenkin että nelipyöräinen auto on paljon vaikeampi jarrutus ja väistötilanteessa saada kaatumaan kuin moottoripyörä pysymään pystyssä.Kaikenmailman nykytekniikka vielä lisää auton paremmuutta,enimmäkseen.
Jos veren alkoholi on yli promillen, olet aika kännissä riippumatta siitä,mitä olet juonut,vai onkoos siihenkin jotain teoreettista sanomista ??
Yritin kyllä tuolla edellisellä sivulla sanoa että jarrutusmatkat menee ristiin riippuen moton/auton tasosta. Oma kokemukseni on custompyörän ja sport-touringin abs jarruista, abs-pyörän taso on kuin toiselta planeetalta, se mikä customilla ei olisi millään onnistunut ilman kovaa riskitasoa, onnistuu huomaamatta huippunykyaikaisilla abs-jarruilla. Tosin täytyy muistaa ettei abs toimi alle 10km/h nopeuksilla, joten turvalleen pääsee jos sattuu unohtumaan. Asiasta on ohjekirjassa kyllä asiallisesti huomautettu.
Vaikka abs-jarrut kasvattavat jarrutusmatkaa niin uskon että tositilanteessa uskaltaa tehdä täystehoisen jarrutuksen ja tilanne kääntyy helposti abs-jarrujen eduksi.
Honda totesi tiedotteessaan että heidän kaikki pyöränsä, on mahdollista parin vuoden sisällä ostaa abs-jarruilla.
Matemaattisilla kaavoilla ja teoreettisella fysiikalla voidaan halkoa jo kertaalleen halkaistut hiukset vielä pariin kertaan ilman että siitä on kenellekkään mitään hyötyä.
Yksinkertainen perustotuus on kuitenkin että nelipyöräinen auto on paljon vaikeampi jarrutus ja väistötilanteessa saada kaatumaan kuin moottoripyörä pysymään pystyssä.Kaikenmailman nykytekniikka vielä lisää auton paremmuutta,enimmäkseen.
Jos veren alkoholi on yli promillen, olet aika kännissä riippumatta siitä,mitä olet juonut,vai onkoos siihenkin jotain teoreettista sanomista ??
Kun totesit tuosta auton nykytekniikasta että auto olisi paremmalla tekniikalla varustettu. Siitä asiasta olen kyllä täysin eri mieltä, moto on kyllä teknisesti todella monimutkainen kokonaisuus ja suunnittelu todennäköisesti vaatii tosi paljon parempaa osaamista kuin keskimäärin autoissa, ehkä ollaan tasoissa jos verrataan wrc-autoja ja motoja.
Moi Misar!
Nykytilannehan on kai se että lukkiutumattomat jarrut on melkein kaikissa autoissa:onneksi ne nopeasti yleistyvät myös mopoissa.
Järjestelmissä sinänsä voi olla eroja ,enkä väitä että autot ehdottomasti olisi parempia.
Mutta kuten itsekkin toteat jostakin järjestelmästä, se ei toimi hiljaisessa nopeudessa.Eli autoa et saa kaadetuksi mutta mopo kaatuu helposti ja kuka tunari tahansa pystyy autolla optimaaliseen jarrutukseen kun mopolla se onnistuu edelleenkin vain sinunlaisiltasi kokeneilta ja taitavilta kuskeilta.Jostain syystä olen näistä viimeisistä väitteistäni melko varma,lisäksi et ole ainakaan ihan "tyhjätasku"??
Nykytilannehan on kai se että lukkiutumattomat jarrut on melkein kaikissa autoissa:onneksi ne nopeasti yleistyvät myös mopoissa.
Järjestelmissä sinänsä voi olla eroja ,enkä väitä että autot ehdottomasti olisi parempia.
Mutta kuten itsekkin toteat jostakin järjestelmästä, se ei toimi hiljaisessa nopeudessa.Eli autoa et saa kaadetuksi mutta mopo kaatuu helposti ja kuka tunari tahansa pystyy autolla optimaaliseen jarrutukseen kun mopolla se onnistuu edelleenkin vain sinunlaisiltasi kokeneilta ja taitavilta kuskeilta.Jostain syystä olen näistä viimeisistä väitteistäni melko varma,lisäksi et ole ainakaan ihan "tyhjätasku"??
Käsittääkseni abs-jarrut ovat huomattavan paljon herkemmät ja kehittyneemmät motoissa, ainakin reagointi lukkiutumisen ja pyörimisen välillä on huomattavan paljon autoja nopeampaa se tuntuu voimakkaassa jarrutuksessa hyvin nopeana värinänä, joka on tietenkin loogista jos ajatellaan ettei kaksipyöräinen salli pitkää lukkiutumista ilman pyörän altamenoa.
Alle 10km nopeuksissa ei ilmeisesti autojenkaan abs-jarrut toimi koska reagointi on liian hidas.
Tuosta osaamisesta ei paljon kannata kehua vaikka kilometrejä onkin aika paljon takana, niin tiedä sitten kuinka paljon se vaikuttaa,
varallisuudesta voi todeta ettei köyhän kannata huonoa ostaa, se tulee kalliimmaksi.
Olen samaa mieltä moottoripyörien lukkiutumisen eston herkkyydestä
ja onhan niiden oltavakin herkempiä kuin autoissa edes jotenkin toimiakseen.Toistaiseksi ei kuitenkaan läheskään kaikissa moottoripyörässä ole lukkiutumattomia jarruja edes lisähintaan kun ne autoissa ovat melkein vakiovarusteita.
Jos saa kerättyä paljon ajokilometrejä onnettomuuksitta ,varsinkin moottoripyörällä, on väkisinkin oltava muutakin kuin kohelin tuuria, siitä on meinaan varmaa tiatoo.
Köyhän ei todellakaan kannata ostaa halpaa!!
Onko kellään heittää linkkiä missä olisi moottoripyörien/autojen jarrutusmatkoja?