Taajamajärkeä käyttävät voisivat välttää urien muodostumista välttämällä ajamasta urissa. Etenkin talvella taajamaoloissa sillä tavalla voisi pienentää tienhoitokustannuksia ja lisätä turvallisuutta.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Taajamajärkeä käyttävät voisivat välttää urien muodostumista välttämällä ajamasta urissa. Etenkin talvella taajamaoloissa sillä tavalla voisi pienentää tienhoitokustannuksia ja lisätä turvallisuutta.
Polanteissa, joista lumi ja jää ovat jo kuluneet tai kulumassa pois, on paras pito talvella. Sen maksimaalisen pidon nimiinhän valtaosa laskee vedoten maksimaaliseen turvallisuuteen ja kaikki vain, että voitaisiin ylläpitää maksimaalista ajonopeutta olosuhteisiin nähden. Siksi siis on parempi ajaa urissa kuin jäisillä ja lumisilla harjanteilla. Kuitenkin näyttäisi olevan niin, että tällaisella maksimoinnilla on maksimaaliset kustannuksetkin. Tekniikan ja teknologian tuomat maksimaaliset hyödyt vain ulosmitataan välittömästi, sillä mehän olemme perinteisesti rallikansaa ja me kyllä osaamme ja hallitsemme auton kuin auton aina ja kaikissa olosuhteissa aina Inarista Monacoon. Mutta ei se mitään .. autoiluhan ei olekaan persaukisten hommaa. Tämä keskusteluhan on jo käyty nastallisten ja nastattomien renkaiden palstalla.
Kun nyt on syntymässä lähes asiallista keskustelua urista , niin tarkennan mielipidettäni.
Urien syntymistä tulisi estää ajamalla lumen tultua ja muutenkin ajoissa omia polkujaan.
Syvistä urista poistumista voi harjoitella taajamissa hitaassa vauhdissa.
Mitenkä käy , jos ei pääse urista pois tilanteessa , jossa kurviin on oikaistu urat sisäkaarteeseen ja joku sattumalta tulee vastaan?
Itse asiassa on pohdittavana kaksi asiaa ...
1) mitä hyötyjä on urissa-ajamisesta
2) mitä haittoja on urissa-ajamisesta
ja miksi?
Parasta tietenkin olisi, kun uria ei olisi lainkaan.
Uria puoltaa tietenkin, kuten jo aiemmin kerroin, parempi pito ja sivuttaisvakaus. Lisäksi urat ovat aika usein tien kohdassa, joka on juuri sopivalla etäisyydellä oikeasta ja vasemmasta reunasta. Urat myös ikäänkuin ohjaa oikealle uralla ja styyraaminen on ikäänkuin helpompaa. Sopii henkilöille, joita ei muutenkaan kiinnosta liikennne tai ajaminen ja jotka vain olosuhteiden pakosta liikuvat A:sta B:hen ja kun saatavilla on auto, niin sillä sitten (tästä porukasta voisi rupatella enemmänkin, sillä se on juuri se suurin tielläliikkujaryhmä ja juuri se ryhmä, joka kirveltää joidenkin enempi liikenteestä kiinnostuneiden mieliä omalaatuisilla tilanneratkaisiullaan tai sokeudellaan, mutta jotka ajavat loppujen lopuksi melko laillisesti - siis useinmiten).
Haittoja ovat tietenkin tien nopea kuluminen sekä urilta poistumisen ongelmat ja urapaikkausten tai kokoasfaltoinnin hinta. Poikkeama uran reunamille aiheuttaa heittelehdintää. Kesällä ne ovat pullollaan vettä ja siitä on sitten omat ongelmansa. Kaikkien ajoneuvojen raideväli ei ole sama, joten urautuminen saattaa paikoitellen olla melko villiä.
Tässä muutama samppeli ja joku toinen voi miettiä lisää.
1) mitä hyötyjä on urissa-ajamisesta
2) mitä haittoja on urissa-ajamisesta
ja miksi?
Uria puoltaa tietenkin, kuten jo aiemmin kerroin, parempi pito ja sivuttaisvakaus. Lisäksi urat ovat aika usein tien kohdassa, joka on juuri sopivalla etäisyydellä oikeasta ja vasemmasta reunasta.
Veikkaan, ettei ainakaan etelässä ole tien kulumisen kannalta merkitystä, ajetaanko urissa vai niiden vieressä lumisella tai jäisellä tien osalla. Täällä on harvoin tuollaisia kelejä. Sen sijaan musta jää on hyvinkin yleinen ilmiö. Jostain syystä sitä muodostuu usein ajouriin, joten aina siellä ei ole pitävämpi alusta kuin muualla. Urien väliin ja viereen jäävä alue on pitävämpi. Mikä sitten tien jäädyttää?
Hiljattain ajoin rekan perässä päätietä. Taajaman kohdalla oli liikennevalot ja valaistu tie, jolloin voi nähdä, että rekan lämpimät renkaat jäädyttivät tietä. Siltä se ainakin vaikutti. Teoriassahan ainakin noin voisi käydä, koska raskaan auton renkaat lämpenevät ajossa selvästi ja irtolunta riittää kuivalla kelillä aina sen verran, että kulutuspinnan saa märäksi. Lumi pöllyää tien varsilta ajoneuvon ilmavirrassa.
Tuolla kelillä takavetoisella autolla ajaminen oli mielenkiintoista, vaikkei varsinaisia kulumisuria ollutkaan. Yleisimmällä ajolinjalla tie oli hyvin liukas, hieman sivussa ajaen pärjäsi paremmin. Onneksi ei tarvinnut tehdä nopeita väistöliikkeitä.
Miten henkilöautot mahtaa vaikuttaa liukkauteen? Kuluttavatko nastat jäätä pois vai voiko niidenkin renkaat muodostaa jäätä kuivalle ja kylmälle pinnalle. Irtoluntahan riittää aina tienvarsilla tuollaisella kelillä.
On nuo kaistat yleensä niin kapeita että urien vieressä ajaminen on vaarallista, ainakin pimeällä!
on suomalaiselle junttiautoilijalle mahdottomuus. Ajetaan samanlaisilla autoilla samassa kohtaa tietä. Urissa on ajettava, vaikka pohja ottaisi keskeltä kiinni. Ja mielellään keskikaistalla, jos sellainen on...
Nuo kulumaurat näyttävät olevan 60-80cm leveät, eikö se kerro että samoissa urissa ei ajeta jos ajettaisiin niin silloinhan ne olisivat 25cm leveitä eikö niin. Herää kysymys voiko suomalaisilla kärrypoluilla kauhean paljon enemmän kaistalla seikkailla?
Leveäkaistatiellä on myös tarkoitus ajaa oikeassa reunassa, siellähän sitä olisi tilaa seikkailla. Ei taida vaan olla suositeltavaa.
Herbertille
Jos eteläisessä Suomessa urissa ajaminen ei kuluta tietä , niin mistä urat ovat syntyneet?
Tuossa tilanteessa oli kyse siitä, ajetaanko paremman pidon toivossa urissa vai niiden ulkopuolella jäisellä tai lumisella tiellä. Asialla etelässä ei tien kulumisen kannalta ole merkitystä siksi, koska täällä ei pääteillä juurikaan tuollaisia olosuhteita ole. Liikennemäärä, joka noissa olosuhteissa ajaa urissa, on talven aikana vähäinen.
Kyse ei siis ollut asvalttiin syntyneissä urissa ajamisesta.
Urat ovat siitä hassu ilmiö, että jos ihmiset ajelisivat vähän eri jälkiä, uria ei pääsisi syntymään. Mitä syvemmiksi urat ehtivät kulua, sitä vaikeampi niitä on väistellä ja sitä helpompi on ajaa niissä ja sitä nopeammin ne kuluvat entistä syvemmiksi jne. Voisi sanoa, että hölmöimpiä ovat ne matalissa urissa ajajat.
Uriksi lasken sellaiset 30 cm ja kapeammat raiteet, joihin pikkuauto sopii sisäreunoihin ja isompi ulkoreunoihin. 60...80 cm on normaali ajolinja, ei ura.