«12»
Jälleen talven tullen havaitsee raiteiden muodostumista teille.
Tervejärkisen ja sosiaalisen henkilön olettaisi ajavan tilanteen salliessa myös raiteiden vieressä , jolloin tie kuluu tasaisemmin ja tien turvallisuus paranee. Jääkelillä se voi jopa vähentää vierintävastusta.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Liukkautta pelkääville tiedoksi myös, että se paljaan asvaltin näköinen uran pohja on usein ajoradan liukkain osa.
Meillä päin on kurvi, jossa bussit ovat talven tullen ottaneet tavaksi pysähtyä, jos joku on tulossa vastaan. Tämä siksi, että henkilöautokuskit alkavat aina talven tullen ajaa keskemmällä tietä eikä bussille jää tarpeeksi tilaa. Henkilöautollakin saa olla tarkkana, että ei saa vastaantulevaa vasemmalle kaartavaa henkilöautoa nokkaansa. Paikalla on 30:n rajoitus, jolla kurvin kyllä selvittäisi omaa kaistaansakin ajaen, mutta kun se on niin naurettavan alhainen rajoitus, ettei millään malta ajaa niin hiljaa. Toisaalta ei luota siihenkään, että pysyisi tiellä kovemmassa vauhdissa. Eipä hätää, ajetaan kurvi suoraksi, kyllä muut väistää. Sitä paitsi syyhän on mädän yhteiskunnan joka tekee tiehen mutkia ja sallii talven.
Tietyissä mutkissa on talvella hauska havainnoida oikaistujen urien pohjilta lähteviä ja penkkaan päätyviä jarrutusjälkiä. Joku joustamaton jäärä on tietysti taas kehdannut ajaa omalla kaistallaan sisäkaarteessa vastaan.
Suomessa on viime aikoina yleistynyt myös vanha venäläinen tapa muodostaa koko ajoradan leveydelle kolme uraa. Siinäpä kaksi kohtaavaa raitioautoilijaa pääsevätkin mittelemään rohkeuttaan.
nimim Erkki: Suomessa on viime aikoina yleistynyt myös vanha venäläinen tapa muodostaa koko ajoradan leveydelle kolme uraa.
Tuo on veikeä ilmiö. Kun keli muuttuu hankalaksi ja tien reunaa ei enää kunnolla nähdä lumen alta, ajetaan mieluummin osittain vastaantulijan kaistalla kuin vähennetään nopeutta sellaiseksi, että uskallettaisiin ajaa siellä missä pitää. Eihän siinä mitään hätää ole niin kauan kuin saa ajella yksin, mutta eikö tule mieleen, että joku pässi saattaa olla matkalla päinvastaiseen suuntaan?
Luulisi asian huonojen puolien selviävän viimeistään kun ensimmäinen vastaantulija pakottaa ajamaan umpihankeen, auto liirailee hetken lähes ohjaamattomana ja kuskin kädet käy kuin tynnyrinpesijällä. Mutta kun tilanne on ohi palataan taas tilanteeseen, joka juuri johti lähes ulosajoon. "Yhdestä en luovu; kaasupolkimen asennosta".
Vai on venäläisillä sama tapa? Turhaan me venäläisistä vitsaillaan, että niillä on viisi luuta enemmän kuin meillä, koska niillä on mekaaniset aivot. Meillä näyttää olevan pää umpiluuta. Ilmankos niin moni suomalainen mies ajattelee munillaan ja ottaa liikenteen taisteluna tai kilpailuna.
Kummallista, ettei tämä ajolinja- ja ura-aihe herätä tämän vilkkaampaa keskustelua. Sumuvalojen väärinkäytöllekin löytyy aina kiivaita puolustajia, vaikkei kyseistä pahetta harrasta kuin ehkä joka kymmenes autoilija. Ura-autoilua sekä siihen olennaisesti kuuluvaa mutkien ja risteysten oikomista sen sijaan harjoittaa karkeasti arvioiden yhdeksän kymmenestä, silti yksikään ei ole herännyt puolustelemaan ja perustelemaan linjojensa valintaa.
Ehkä kuski tekee sen tiedostamattaan, jokainen ajattelee näin jälkeen päin ajaneensa omalla kaistallaan ja on nyt samaa mieltä; Nii onkii tyhmää ajella vastaantulijoiden kaistalla. Silti lumisateen jälkeen on taas tiessä vain kolme uraa.
Voi olla myös paatuneimmallekin päähänpinttymän riivaamalle kova pala keksiä edes yksi vähänkään uskottavalta kuulostava perustelu oikomiselleen. Sumuvaloista voi aina väittää, että ei ne ketään VOI häikäistä, milläs sen todistat, että minua häikäisee. Minä kokeilin ja minulle sanottiin, että olen kateellinen, kyttääjä ja sormella osoittelija.
Oikomiseen ja ojan pelkoon ei taida kukaan keksiä muuta syytä kuin että kuski ei itse usko pystyvänsä kuljettamaan autoaan siinä vauhdissa omalla kaistallaan. Minäkin olisin siinä tilanteessa ihan hiljaa.
Myös ympäristön paine voi olla osasyyllinen. Ei kaikilla ole munaa ajaa sitä vauhtia jota tietää osaavansa, korvakuulolta konstaapeliksi opiskelleet ovat herkästi räpsimässä valojaan tai muuten osoittamassa mieltään alinopeutta ajavalle eikä kaikkien luonto kestä sitä. Selkärangan puute ei ole ihmiselle mikään ylpeilyn aihe.
Ehkä näistä syistä löytyy selitys vaikenemiseen. Toivottavasti ei ole niin, ettei asiaa pidetä tärkeänä. Hirvittää ajatellakaan sitä vaihtoehtoa.
Kiitos, TeeCee, kirjoitusvaivojeni säästämisestä jälleen kerran. Noin minäkin olen hiljaa mielessäni olen arvellut.
Vuosia sitten eräs lukija kirjoitti TM:n postilaatikossa joutuneensa poliisin pysäyttämäksi ajettuaan talvikelillä urien ulkopuolella. Joku huolestunut kansalainen oli kuulemma ilmoittanut poliisille oudosti ajavasta autosta.
Ole hyvä vaan. Oikeastaan tämä on kosto, olet niin monta kertaa tehnyt saman minulle, että maista vaan omaa lääkettäsi.
nimim Erkki: Joku huolestunut kansalainen oli kuulemma ilmoittanut poliisille oudosti ajavasta autosta.
Minäkin saan joskus osakseni katseita, jotka kuvastavat syvää huolta mielenterveydestäni kun pöllytän lumea metrin valtavirrasta oikealla. Siinä tilanteessa kaipaa sitä viestintämahdollisuutta autojen välillä, josta SixPack kirjoitti jonkin toisen topicin alla.
Olisi mukavaa voida hälventää kanssaeläjän huolta ja kertoa, että saatan tulla kohta samaa tietä takaisin ja mieltäni rauhoittaa tieto siitä, että tätä kaistaa ajavilla on minun aukaisema ura jonne he voivat väistää vastaantulijoiden kaistalta ilman, että lentävät kylki edellä nokkaani.
Nyt en voi edes hymyillä rohkaisevasti ohittajalle, koska auton ajaminen oikean puolen pyörät umpihangessa ei ole helppoa, se vaatii täyden keskittymisen. No jaa, voi olla parempikin olla hymyilemättä, se otettaisiin kuitenkin vvittuiluna; Irvisteleekin vielä, hullu se on.
Taisinpa jo viime talvena täällä pohtia syytä raitioautoiluun. Silloin joku totesi (Laguna?), että jos ajaa oikeassa reunassa, on maantiellä lähempänä jalankulkijoita, pyöräilijöitä ym. ja risteyksissä ryhmittyminen ei näy niin hyvin ja kuitenkin vasemmalle kääntyessä pitää siirtyä kaistan toiseen reunaan. Nämä ovat ainoat muistamani perustelut tässä aiheessa.
Oikeastaan taisin pohtia syytä näiden vaarallisten urien olemassaoloon. Tai vaarallisethan niistä tekevät vasta autoilijat, jotka niissä ajavat ja varsinkin ne, jotka yrittävät nousta niistä pois.
Vastuuhan on helppo kaataa tienpitäjän niskaan. Auralla ja tiekarhullahan niistä selvittäisiin. Pohjimmiltaanhan syy on autoilijoissa, jotka ajavat samaa linjaa. Mitään uriahan ei edes olisi, jos autoilijat ymmärtäisivät ajella vaikka vain 30 cm keskilinjan molemmin puolin tai ainakin urat olisivat leveämmät ja matalammat.
Mutta mikä siinä on, että kun joku ajaa aamulla ensimmäiset jäljet tielle, johon on yöllä jäätynyt paksu loskakerros, niin kaikki ajavat täsmälleen samoja jälkiä. Ja kun päivällä sataa lunta, niin kohta onkin jo sellaiset urat tiellä, että alkaa pohja kolista.
Tehkääpä vielä vertailu, missä niitä uria talvisin on, kaupungissa vai maaseudulla. Tuntuu olevan taas kaupunkilaisilla pientä maalaisjärjen puutetta.
Rattimies: Mutta mikä siinä on, että kun joku ajaa aamulla ensimmäiset jäljet tielle, johon on yöllä jäätynyt paksu loskakerros, niin kaikki ajavat täsmälleen samoja jälkiä.
Se on se ihmisen halu mennä sieltä, missä aita on matalin. Tähän kun yhdistää sen piirteen, että jokainen huolehtii vain omista asioistaan eikä jälkiä tehdessään murehdi seuraavan laumasielun ajeluita on soppa valmis.
Ihminen näyttää käyttävän oma-aloitteisuuttaan ja järkeään vain keksiessään perusteluita sille, ettei tarvitsisi noudattaa ikäviä sääntöjä. Täälläkin on kirjoitettu vaivoja säästämättä tuhansia sanoja kun on kuvailtu kuinka esim. nopeusrajoituksia säätävä valtio polkee pientä ihmistä ja nauraa päälle. Siinä tilanteessa löytyy uhrimieltä ja ollaan niin hirveän kansalaistottelemattomia marttyyreita kun omia varoja säästämättä halutaan ylinopeutta ajamalla viestittää sortajille, että nyt riittää.
Kun sitten ollaan ensimmäisenä autona pyryn jälkeen, ei uhrimieltä yhteisen hyvän puolesta enää löydykään. Sehän tarkoittaisi, että pitäisi ajaa hiljempaa, muuten alkaisi ojan reunalla pelottaa. Seuraava ajattelee, että miksi minun pitäisi olla aura-autona kun tuo edellinenkin sai ajaa lujaa keskellä tietä, sitä seuraavalla onkin jo kunnon urat ajettavanaa.
Onko niin, että lumisade tuhoaa yhteishenkeä ja halua nähdä vaivaa yhteisen hyvän vuoksi vai onko niin, että sääntöjä vastaan rimpuilevat ovatkin vain selkärangattomia vellihousuja jotka eivät pysty myöntämään totuutta edes itselleen?
Papat ( Erkki ja TeeCee ) täällä taas jaartittamassa joutavia.
Kummeksuvat kun kukaan ei tartu täkyyn.
Luulis olevan parempaakin tekemiistä, vallankin näin joulunalla ?
Noinikkää, sieltähän se ensimmäinen kädetön uranuurtaja ilmoittautui ja kuten oletettavaa oli emme saaneet perusteluja luettavaksemme.
Diavolo: Luulis olevan parempaakin tekemiistä, vallankin näin joulunalla ?
Tuosta kommentista tulee mieleen eräs tarina, jonka kuulin radiosta. Oli kysytty kuulijoilta jotain kannatatteko vai vastustatteko koirien korvien typistämisen kieltämistä tyyppistä. Niin ja niin monta prosenttia oli kiellon kannalla ja lähes loput vastaan.
MUTTA; lähes 10 % vastaajista oli nähnyt vaivan soittaakseen toimitukseen kertoakseen, että En osaa sanoa.
Jos sinulle Diavolo mitenkään sopii, niin me muut mieluusti itse päättäisimme, mitä ajallamme teemme ja mikä mielestämme on tärkeää ja mikä ei.
Talviliikenteestä tuli mieleeni turvaväli. Kesällä autot pitävät yleisesti aika pieniä turvaväliä. Omien havaintojeni mukaan talvellakaan turvavälit eivät ole kovinkaan paljoa kasvaneet kesästä. Eikö turvavälin talvella yleisesti ottaen pitäisi olla suunnilleen kaksi kertaa pidempi kuin kesällä? (tiepinta luminen/jäinen)
Näillä nykyisillä turvaväleillä taitaa syntyä mukavasti ketjukolareita, ei siinä ehdi oikeastaan mitään tehdä jos 20 metriä edellä ajava tekee paniikkijarrutuksen, muuta kuin huutaa...
Ei täällä Erkki ja TeeCee mitä turhia jaarita...täyttä asiaa. Itse ajan 25 kilometrin työmatkaa ns. maaseudulla joka helvetin päivä ja kiroan samaa asiaa.
Aina puhutaan kelivaran jättämisestä liikenteessä mutta sitä pitäisi jättää autojen kohdatessa myös sivusuunnassa. Nyt ne ajourat köllöttää keskiviivan vieressä tai päällä...jos ei jompikumpi kohdatessa (yleensä minä) jousta ja nouse pois niistä urista niin monasti olisi peilien kolina lähellä. Vaikka urat tiessä olisivatkin niin edes ajoradan oikeassa reunassa mutta kun ei.
Pahinta on tämä nykytrendin mukainen vasempaan kaartuvan mutkan oikominen. Monasti tulee auto vastaan kuskin puoleiset pyörät sulkuviivan väärällä puolella ja ajolinjasta ei siirrytä vaikka se on kuinka pielessä. On kuin ihmiset mieltäisi ajolinjansa saavutetuksi eduksi, josta pidetään kiinni viimeiseen asti.
Isäukkoni (vanhan ajan automies) opetti pojalleen että pysy poika vasemmassa kaarteessa tien oikeassa reunassa, siellä on pito parempi eikä perä karkaa alta. Sama neuvo pätee tänäkin päivänä. Keskemmällä tietä pinta on aina liukkaampi ja urissa varsinkin.
Olisi kiva saada tänne jonkun autokouluopettajan kommentti...miten niitä tulevia kuskeja opetetaan. Itse sain aikanaan vielä opin kuljettaa autoa ajoradan oikeassa reunassa.
Kai siellä tien oikeassa reunassa joku mörkö asustaa...itse en ole sitä kyllä ikinä nähnyt
Siis 25 km yhteen suuntaan.
Huomasin että kirjoitukseni meni hiukka häneksi
siitä kun saa käsityksen että ajan itsekin urissa. Itse pyrin siis kaikissa mahdollisissa tilanteissa ajamaan pois urista tien oikeassa reunassa, myös kesäkelillä. Siellä kun on rengasmelukin hiljaisempaa 
HärVeli kirjoitti:"Ei täällä Erkki ja TeeCee mitä turhia jaarita...täyttä asiaa. Itse ajan 25 kilometrin työmatkaa ns. maaseudulla joka helvetin päivä ja kiroan samaa asiaa"
Niin sitä mää vaan tarkoitinkin, että kuten jo itsekin mainitsit, joka päivä sama asian kohtaat.
Ei siis täältä MITÄÄN korjausta liikenteeseen täältä siirry.
Siis siinämielessä turhaa jorinaa, vuodesta toiseen.
( ainakin oma uskottavuuteni noihin persooniin on täysin mennyt, siksi heitänkin "pelkkää helttaa" )
Ei noilla ym henkilöiden sanomilla ( dominoiva jeesustelu ) kukaan mitään oppia vastaa ota siis kansan syvissä riveissä.
Pieni padagoginen kertaus ei olisi pahitteeksi, jos noin ehdottomasti haluaa, että oppi ei kaatuisi ojaan.
( maailma on mennyt eteenpäin sitten kansakoulun )
Siis mihin suuntaan et ole urautunut?
Diavolo: Ei siis täältä MITÄÄN korjausta liikenteeseen täältä siirry.
Tuo ei pidä paikkaansa, sen tiedän omasta kokemuksesta. Minä olen paljon parempi kuski täällä käytyjen keskustelujen ansiosta. Olen oppinut liikenteestä reilussa vuodessa paljon enemmän kuin yli miljoonan ajokilometrin aikana. Osittain tästä pitää kiittää sinuakin, ilman päättömiä väitteitäsi en olisi tullut ottaneeksi asioista selvää. On PALJON helpompaa ajaa asiallisesti kun ymmärtää, miksi niin on parempi. En ihmettele yhtään, ettei teille pakon alla eläville liikennekulttuuri maistu.
Diavolo: ainakin oma uskottavuuteni noihin persooniin on täysin mennyt, siksi heitänkin "pelkkää helttaa"
Muistan kun olit vielä halukas puhumaan myös oikeista asioista etkä heittänyt helttaa. Suutuit kun kyselin sinulta perusteluja päättömille heitoillesi. Kyselit, että eikö täällä saa enää mielipiteitään esittää. Kyselit myös, eikö saa enää leikkiä laskea, silloin oli muistaakseni aiheena liikennekuolemat. Kommenttiesi perusteella minulle jäi mielikuva, ettet kyennyt perustelemaan mielipiteitäsi etkä edes ymmärtänyt, miksi moni muu meistä piti sitä tärkeänä ja tästä turhautuneena suutuit.
Siten tuo kommenttisi alku pätee myös minun mielestäni, uskottavuutesi on tosiaan mennyttä. Silloiset perustelusi ja nykyiset heltan heittosi eivät juuri eroa toisistaan. En osaa sanoa, johtuuko se siitä, ettet erota perustelua ja heltan heittoa toisistaan vai siitä, että et itsekään tiedä, mistä mielipiteesi johtuvat, ne vain pmpsahtavat päähäsi jostain.
Minä väitän, että siirryit heltan heittoon, koska et kyennyt ajatusten vaihtoon. Keskustelupalstalla sellainenkin käy, siitä vaan, mutta eikö pelkkän ppaskan jauhamiseen löytyisi parempiakin palstoja? Täällä kun muut eivät tahallaan puhu tyhmiä, vahingossahan sitä tekee jokainen. En ole sinua häätämässä, kysyn vaan että mikä sinua motivoi kirjoittelemaan tahallasi tyhmiä ja samaan aikaan ihmettelemään, miksi me muut kirjoittelemme vaikka emme saa sillä muutosta aikaan liikenteessä?
Vai alkaako ahdistaa ja sitten suututtaa kun taas kysyn perusteluita?
Joopa joo...eilinen kirjoittelu meni kaikinpuolin häneksi.
Siis lyhyt yhteenveto mitä yritin sanoa.
Ajan siis päivittäin 50km työmatkaa (siis edestakainen) ja jo 6 vuoden ajan samalla välillä olen ihmetellyt tätä nykyajan ajotyyliä. Jos itselläni olisi sama ajolinja kuin mutkissa vastaantulijalla niin peilit saisi jättää aamusella kotia.
Talviliikenteessä epäkohta korostuu ja on kaikkien nähtävillä. Jos kaarteet ajettaisiin oikein niin käytännössä sulkuviiva pysyisi lumen alla...sillä kukaan fiksuhan ei kaarteissa ohita. Nyt mutkissa nimeen omaan vasempaan kaartavat kuskit kaivavat ne esiin ja usein kuskin puoleiset pyörät kulkevat räikeästi naapurin puolella. Tien oikeaan reunaan jää kaarteen leveydestä riippuen jopa puolitoista metriä käyttämätöntä tietä.
Olen joskus karrikoiden todennut että tielaitos voisi aivan hyvin leventää piennaralueita puolisen metriä tien kummaltakin puolelta...siis siirtämällä reunaviivaa keskemmälle. 9 kuskia 10:stä kun kuitenkin ajaa siinä keskiviivan vieressä. Saataisiin jalankulkijoille ja pyöräilijöille lisää kulkutilaa eikä jäisi käyttämätöntä tiealuetta autojen oikealle puolelle
TeeCee kyseli:"Vai alkaako ahdistaa ja sitten suututtaa kun taas kysyn perusteluita?"
"Heitot" ja "heltat" on siitä mukavia, että ne ei sido, eikä vaadi perusteluja.
Ne on tarkoitettu mm vain herättämään . . .
ja ovat "mielenkiintoista"? (vaihtoehto)seurattavaa ulkopuolisille.
Mitään, yksistään asia-ainesta, ei kukaan jaksa 9-sivua lukea.
Itse(kin) menen aina yli kaikki ~> 30 riviset vuoropuhelut.
Tästä saattaa seurata, että luulet, etten osaa lukea tai ymmärätää kaikkien juttujesi asiasisältöjä.
Joskus mä kyllä yritin lukea niitä "yliopistotutkielmia" sun muita "itsepetoksia". ( = perustele itse itsesi itsevarmaksi, luotettavaksi )
Elämä on vain "laiffia".
( Lainaus: Matti Nykänen )
( tot. 22 riviä )
Diavolo: Mitään, yksistään asia-ainesta, ei kukaan jaksa 9-sivua lukea.
Tässä nyt puheena olevassa aiheessa on kaksi sivua, sinä kyllästyit ensimmäisellä.
Minä taas en millään jaksaisi lukea 9 sivua omassa päässä keksittyjä mielipiteitä. Ne ovat yhtä kiinnostavia kuin kuunnella mikä on kunkin lempiväri tai mieliruoka; niillä on merkitystä vain kertojalle itselleen. On aika itsekästä olettaa, että muita kiinnostaa pelkät mielipiteet ilman taustatietoja. Siksi en ole jaksanut osallistua keskusteluihin, joissa kinataan siitä, onko joku auto kaunis vai ruma.
Liikenne on niin paljon tekemisissä fysiikan, mekaniikan ja vastaavien kanssa, että ilman edes jotain yleistietoja niistä on aika vaikeaa puhua myöskään liikenteestä. Minua edelleen ihmetyttää, miksi haluat ottaa osaa keskusteluihin ja arvostella niiden tasoa, jos et ole halukas hankkimaan näitä tylsiä pohjatietoja? Sekö tekee keskustelusta huonon ja vie keskustelijoiden uskottavuuden, että sinä et jaksa syventyä siihen?
Vaikka turhaan minä kai tässä kyselen, nukahdit varmaan rivillä 3 kun ei siihen mennessä ollut yhtään vitsiä.
Sinä kuuliainen toveri.
Heti kirjotit alle 30 riviä.
Arvostan sitä.
Vielä kun kirjoittelisit vitsejä kevennykseksi, vaikkapa niitten tylsien tilastojen ja tutkimusaineistojen sijaan ( joka ei ketään kiinnosta )
Diavolo: Vielä kun kirjoittelisit vitsejä kevennykseksi, vaikkapa niitten tylsien tilastojen ja tutkimusaineistojen sijaan
Tavallaan minä kirjoitinkin, siis vitsejä, tosin ne naurattavat vain minua. Selitän joskus.
Tässä eräänä päivänä kävelin jalkakäytävällä kaverini kanssa rinnakkain. Tuolloin tein saman havainnon, minkä olen aikaisemminkin usein tehnyt. Aina kun käännyimme esim. korttelin kulmassa siten, että minä jäin sisäkaarteen puolelle, kaveri oikoi kävelylinjaansa. Kaveri siis kiilasi minut! Hienotunteisesti en kehdannut tästä huomauttaa vaan väistin ja jäin askeleen verran taaemmas, jottei oltaisi kävelty yhteen.
Tämä on vain naurettavana esimerkkinä siitä, kuinka äärimmäisen yksinkertainenkin toiminta vaatii tietyntasoista keskittymistä onnistuakseen. Tältä pohjalta ei tarvitse ihmetellä, miksi autolla ajamiseen liittyy niin paljon vaikeasti selitettäviä ilmiöitä.
Tuohon TeeCeen teoriaan voisi vielä jatkaa huomioista keskustelussa naapurini kanssa. Tämä jo hieman pidemmän ajokokemuksen omaava herra usein valittelee, kuinka Suomessa ollaan töykeitä ja itsekkäitä. Ruotsissa on asiat paremmin. Siellä saa kaistanvaihtaja tilaa ja joustetaan. Kuitenkin seuraavassa lauseessa tämä toteaa, kuinka Suomessa ja jopa Ruotsissakin joku heti kiilaa hänen eteensä, jos jättää vähän etäisyyttä edelliseen! Pitäisi joskus oikein kysyä, että mihin sitä joustavuutta tarvitaan, jos minun eteeni ei saa kaistanvaihtaja tulla. No, en kysy, jotta välit pysyisivät jatkossakin kunnossa, mutta onpahan erinomainen esimerkki siitä ajattelutavan epäjohdonmukaisuudesta, joka toimintaa ohjaa.
Herbert: Tämä on vain esimerkkinä siitä, kuinka äärimmäisen yksinkertainenkin toiminta vaatii tietyntasoista keskittymistä onnistuakseen. Tältä pohjalta ei tarvitse ihmetellä, miksi autolla ajamiseen liittyy niin paljon vaikeasti selitettäviä ilmiöitä.
Se selittää myös, miksi vika löytyy niin usein muista. Jos ei tarkkaile omia tekojaan samalla tavalla kuin muiden, ei huomaa kuvaamasi kaltaisia asioita.
Muiden nopeus on väärä, vaikka pitäisi olla itsestään selvyys, että koskaan kaikki eivät voi haluta tai osata liikkua samaan tahtiin. Mutta eikun vetämään hernettä nenään jos joku ajaa eri nopeutta. Nopeammalle ei anneta tietä ja hitaampia koulutetaan. Hermot kiristyvät, kylmä harkita ei enää toimi. Tehdään ohituksia, vaikka se johtaa vain seuraavan taakse ja kaikki alkaa alusta, koska oikea nopeus on se, jonka olen sattunut cruiseeni asettamaan, muiden nopeus on ihan pielessä.
Ei mene viikkoakaan etten satu paikalle, kun edelläni ympyrään tuleva osoittaa mieltään ympyrästä vilkuttamatta pois tulleelle ja sama kuski itse jättää vilkuttamatta ympyrästä poistuessaan.
Perässä roikkujia homoiksi ja perskärpäsiksi kiroava kuski kyttää itse ohituspaikkaa parin metrin päässä edellä ajavasta huomaamatta mitään yhteyttä takana tulevan ja oman ajotyylinsä välillä. Päinvastoin, hänellä on suorastaan velvollisuus näin näyttää edellä ajavalle, että alinopeus on vaarallista kun taas takana tuleva on vain ääliö häirikkö, jotka poliisin pitäisi poimia pois liikennettä pilaamasta.
Tampereen eteläistä ohitustietä ajavat polttavat hihansa, kun joku törppö erehtyy tekemään vetoketjun, jotta liittymistä tulevat pääsisivät jonoon mukaan. Minulla on ollut tilaisuus seurata kahden kaverini reaktioita, kun he ovat yrittäneet itse tulla Pirkkalasta päätielle ruuhka-aikaan. Silloin tyhmiä kuulemma olivatkin ne tietä antamattomat. Kyselin, miksi he olivat aiemmin moittineet tyhmiksi niitä vetoketjukuskeja, eikö olisi kätevää jos yksi sellainen sattuisi nyt kohdalle, mutta en saanut kunnon vastausta.
Vastaavia esimerkkejä löytyy loputtomiin, vika on aina muissa, oma toiminta on virheetöntä. Ja miksei olisi, kun niitä virheitä ei yritäkään etsiä. Harmin paikka, koska sellaista virhettä ei voi korjata, jota ei näe.
Täydensinkin samaan aikaan edellistä kirjoitustani, mutta eipä siinä mitään uutta tullut, koska kommentissasi jo asian käsittelit.
Turvavälistä teoreettisesti saivarrellen väitän , että turvavälitarve on sama kesällä ja talvella , jos molempien pito on yhtä hyvä. Jos jarrutuspito on sama molemmilla , niin peräänajo johtuu reagointinopeudesta. Asiallisesti käytännössä peräänajon tehneenä kannatan reilua turvaväliä. Siitä on sekin etu , että ajelu on rennompaa eikä kurat lennä silmille.
Turvallista matkaa raiteiden ulkopuolella toivottaa C5.
citroen5: Turvavälistä teoreettisesti saivarrellen väitän , että turvavälitarve on sama kesällä ja talvella , jos molempien pito on yhtä hyvä. Jos jarrutuspito on sama molemmilla , niin peräänajo johtuu reagointinopeudesta.
Kiva kiva, teoreettista pohdintaa!
Tuo pitää paikkansa, jos tarkastellaan tilannetta, jossa samaan suuntaan menevistä autoista etummainen heittää ankkurin ja renkaat sekä mahdolliset auton varusteet (ABS, brakeassist) ovat samat eikä toinen autoista ole esim. ajouran jäisellä osalla.
Turvaväliä kuitenkin tarvitaan myös muunlaisten yllättävien tilanteiden marginaaliksi, autot törmäilevät muihinkin kuin edellä menevien periin. Vaikea sanoa, mikä olisi tyypillinen hidastuvuus talvikelillä, mutta jarrutusmatka pitenee suorassa suhteessa hidastuvuuden pienenemiseen. Jos kesällä 90 km/h:sta ottaa n. 35 m jarruttaa hidastuvuudella 9 m/s2, se vie 4,5 m/s2 hidastuvuudella n. 70 m. (Reaktioaikoja ei ole huomioitu.)
Vaikka joku pystyisi osoittamaan, ettei reilusta turvavälistä olekaan mitään turvallisuushyötyä, en silti luopuisi siitä, nyt kun olen isolla vaivalla oppinut sen käyttöön. Se lisää ajoni sujuvuutta erittäin paljon, jarruvaloni palavat varmasti alle 1/10 entiseen ajotyyliini verrattuna ja niin kuin sanoit, ajaminen on huomattavasti rennompaa.
Hiukan kauempaa näkee myös aivan eri tavalla muiden takaa mahdolliset ohitustilaisuudet tai vaaratilanteet. Pidempi väli mahdollistaa myös ohittamisen niin, että kiihdytys ja kaistanvaihto tapahtuu jo ennen ohituksen alkamista. Näin ehtii vielä takaisin omalle kaistalle ja jarruttamaan, jos vastaantulijoiden kaistalla kuitenkin onkin jotain yllättävää, kunhan ohitettava ei säikähdä ja ala myös jarruttaa.