Onkos havaintoni oikea, kun minusta lyhtypylväät ovat yllättävän usein ulkokaarteen puolella eikä sisäkaarteen puolella, varsinkin ns. haja-asutus alueilla, kun pylväitä on vain yhdellä puolen.
Tuntuisi että ne turvallisuuden takia pitäisi olla juuri sisäpuolella ja säästyisihän siinä hieman sähköjohtoakin.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Havainto on oikea. Sijoitus perustuu tiensuunnittelun periaatteisiin, jossa linjaus pyritään tekemään jouhevaksi ja ympäristön rakenteet sitä tukevaksi. Ulkokaarteeseen sijoitetut pylväät tukevat vaikutelmaa, minne tie kaartuu. Sisäkurvin puolella vaikutelma olisi jotenkin omituinen, tosin sellaisiakin kohtia teillämme on.
Linjaus pyritään sijoittamaan myös maastoon siten, että eräänlainen ajamisen helppous ja ennalta-arvattavuus lisääntyy. Tämän takia esim. mäen harjalla tie ei saisi kääntyä. Vastaavia periaatteita suunnitteluohjeissa on lukuisia.
Tiessä on yleensä mutkia molempiin suuntiin. Ei kait niitä valaisinpylväitä vaihdeta tien toiselle puolelle sen mukaan mihin tie kaartuu?
Periaatteessa vaihdetaan. Kiinnittäkääpä ajaessanne huomiota erilaisiin elementteihin, joilla tuetaan tien linjausta. Ramppien ulkokaarteissa saattaa olla istutuksia, jyrkissä kaarteissa säde muuttuu, pystygeometria on jouheva toisin kuin vanhoilla teillä, jotka seuraavat tarkasti maaston muotoja, pääteillä on näkyvissä kerrallaan 1-2 elementtiä (suora ja kaarre tai kaksi kaarretta) jne. Nämä ovat sellaisia asioita, joihin ei onnistuneesti suunnitellulla tiellä kiinnitä huomiota, koska ajaminen on helppoa.
Pitääkin kaivaa vanhat koulukirjat viikonloppuna esiin, niin voin kirjoittaa aiheesta täsmällisemmin.
Valotolppiin tarvitaan sähköäkin, enkä usko että monikaan sähkölaitos tykkää vaihdella piuhoja tien toiselta puolelta toiselle? Ei ainakaan ilmajohtona, jolloin lankoja menisi tien yli yhtenään.
Katuvalaistus on tienpitäjän bisneksiä. Sähköurakoitsija asentaa tolpat ja johdot sinne, mihin tilaaja käskee, johdot pääsääntöisesti maahan. Tien ali johto kulkee yhtä helposti kuin luiskaa pitkin. Samaa mursketta kummassakin on. Sähkölaitos ei tee muuta kuin myy tienpitäjälle sähköä.
Linjaus pyritään sijoittamaan myös maastoon siten, että eräänlainen ajamisen helppous ja ennalta-arvattavuus lisääntyy. Tämän takia esim. mäen harjalla tie ei saisi kääntyä. Vastaavia periaatteita suunnitteluohjeissa on lukuisia.
Kaikkea sitä kuulee. Empä tosiaan aikaisemmin kiinnittänyt huomiota tuollaiseen. Pitääpä pitää silmät auki seuraavalla ajokerralla