Kärkikolmio ja vasemmalle kääntyjät

37 kommenttia
2»
  • Lainaus:
    23.03.2007 klo 23:19 JOXA kirjoitti
    Asia selvä ja selitin pojallenikin, mutta oli kaveri selittänyt jo! :innocent:


    Olen tullut päätelmään, että kolmiristeyksessä, jossa yhdellä suunnalla on kolmio, ne kaksi muuta suuntaa ovat risteyksen geometrisesta muodosta riippumatta tähän nähden risteäviä teitä.

    Jos jonkun mielestä kuitenkin suora tie on suora eikä risteävä, sanotaan vaikka että kolmioton suunta on kolmiolliseen nähden etuajo-oikeutettu, sillä KOLMIO OSOITTAA VÄISTÄMISVELVOLLISUUDEN RISTEYKSESSÄ. Risteys on paikka, jossa useampia teitä kohtaa.

    Toivottavasti kukaan ei ala virheellisten oppien perusteella, joita löytyy mm. liikenneturvan sivulta, puskemaan kolmion takaa eteen. Niitä hörhöjä on ihan riittävästi tavallisissakin risteyksissä.

    [K10 muokkasi tätä viestiä 26.03.2007 klo 21:45]
      
  • Täysin samaa mieltä. TM 04/2007 Liikenteessä-artikkelin virheitä ei ole oikaistu tai kyseenalaistettu numeroissa 5 ja 6/2007. Toivottavasti jo seiskassa, jotta säilyy tältäkin osin edes jonkiklainen luottamus lehden luotettavuuteen ainakin lakiasioissa.

    Lehden jakama liikenne"tietous" perustuu niin vanhoihin pykäliin, ettei niitä löydy edes Finlexin sähköisestä arkistosta.

      
  • Lainaus:
    22.03.2007 klo 12:18 mikahe kirjoitti
    Lainaus:
    22.03.2007 klo 12:04 Carina E kirjoitti
    Tuossa oli taydellinen vastaus. Samaa asiaa puitiin myös jossain loppuvuoden 2006 TM:n liikenneosiossa. Ikävä kyllä tällaisia risteyksiä vielä löytyy.
    Aiheuttaa helposti sekaannuksia.

    Ettei ollut TM 04/2007 Liikenteessä-palsta. Se oli mielestäni tämän kärkikolmioasian puolesta täyttä puppua (ja muilta osin en sitä ole lukenut).

    Älkää hyvät ihmiset omiko itsellenne oikeuksia lehtijuttujen tai vielä vähemmän nettikirjoitusten perusteella! Liikenneaiheinen kirjallisuuskin saattaa olla epäilyttävää, tai ainakin osittain vanhentunutta, vaikka sitä olisi käytetty vuonna -77 autokoulussa. Tarkkana pitää siis olla liikenteessä!


    Ei ollut puppua numerossa 04/2007. Mikä tässä on niin vaikeata, lukekaa finlexistä pykälät, älkääkä arvailko. Carina E:n viittaama on täydellinen vastaus on täydellinen.

    Eli rautalangasta: Kärkkäri velvoittaa väistämään ajoneuvoja, jotka saapuvat risteykseen RISTEÄVÄLTÄ TIELTÄ TAI ETUAJO-OIKEUTETUSTA SUUNNASTA. Etuajo-oikeutettu suunta on aina merkitty lisäkilvellä 861. Kääntyvä suunta ilman lisäkilpeä ei ole myöskään risteävä tie, jolloin kääntyjä väïstää myös kärkkärin takaa tulijaa. (Tosin tällaisista risteyskistä pitäis pikimmiten päästä eroon)

    TM 04/2007 kerrottu tapaus on poikkeus em. yleissäännöstä. Eli kun kärkkäri on pantu jostain syystä TLL 14 §:n 3 momentin mukaiselle vähäiselle tielle, niin silloin sen takaa pitää väistää kaikkia, myös kääntyviä. Tämä siksi, että TLA 14 §:n merkin 231 (kärkkäri) selityksessä sanotaan, että "Merkillä voidaan osoittaa myös tieliikennelain 14 §:n 3 tai 4 momentin mukainen väistämisvelvollisuus" TLL 14§ 3 mom kuuluu: "Kuljettajan on kuuitenkin aina väistettävä muta liikennettä, jos hän on tulossa tielle pishasta ... tai muulta vähäiseltä tieltä.

      
  • jos tämä on oikea laintulkinta, niin voisiko joku käydä poistamassa sen kärkikolmion jonka ainoa virka on aiheuttaa hämmennystä.

      
  • Näitä tulkintoja pohtiessa kannattaa huomioida, että liikennemerkin 232. 'Pakollinen pysäyttäminen' selityksen nykyinen muotoilu on tieliikenneasetuksessa käytännössä identtinen merkin 231:n kanssa, pysähtymistä lukuunottamatta. Itse tieliikenneasetus kertoo liikennemerkkien merkityksestä yleensä jotain enemmän tai vähemmän olennaista.

    Hyvinvarustelluista autotarvikeliikkeistä saanee pika-asennettavia pysäytysvaloja, joiden avulla tyhmempikin merkitön vasemmalle kääntyjä tajuaa odottaa tarpeeksi kauan stop-merkin takaa tulevaa, pysähtyvää ja liikkeelle lähtevää "etuajo-oikeutettua".

      
  • Ja sanomasi oli?

      
  • Beati pauperes spiritu.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit