«12»
TM 4/07 Liikenteessä:
Kärkikolmion merkityksestä vasemmalle käännyttäessä on syntynyt runsaasti keskustelua työpaikalla. Tässä yksi esimerkki: Vammalassa lähdettäessä keskustasta Marttilankatua Tampereen suuntaan, T-risteyksessä, jossa käännytään vasemmalle Varilankadulle, on Marttilankatua vastaan tulevilla kärkikolmio. Kaikki muut Marttilankadun risteykset ovat tasa-arvoisia. Lisäksi ko. T-risteystä edeltää yleinen varoitusmerkki varustettuna lisäkilvellä, joka ilmoittaa pääliikennesuunnanan T-risteyksestä vasemmalle. Onko Marttilankatua suoraan tuleva (kärkikolmion takaa) väistämisvelvollinen vai ei?
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Väännä mielessäsi se mutka suoraksi ja arvio tilanne uudestaa.
Auttoiko??
Ainakin minulle autokoulussa opetettiin että kärkikolmion takaa tuleva väistää, kuis nykyään?
Tosin etelässä ajavat kaikki yleensä kuin pullopersesiat ja kait eri säännöt?
Tosin etelässä ajavat kaikki yleensä kuin pullopersesiat ja kait eri säännöt?
heheh, aiemmassa keskustelussa kysyin keskustelijoiden kommentteja väistämisvelvollisuuden noudattamisesta ja piittaamattomuudesta, ja yllätyksekseni näiden sikailijoiden päitä lähinnä siliteltiin
Minusta siellä ei puututtu millään tavalla väistämisvelvollisuuden rikkojiin. Ainoastaan kysyttiin, mitä itse voisi tehdä välttääkseen onnettomuuden toisen tehdessä virheen.
Näin vähemmän kännissä pitää kertoa että poika teoriakokeeseen harjoitellessaan ihmetteli että miksi kolmion takaa suoraan ajava on etuoikeutettu verrattuna ilman kolmiota vastaan tulevaan ja kääntyvään?
Minä kun olin kertonut että AINA kolmion takaa tuleva väistää, mutta meneekö tuo kääntymissääntö kolmion ohitse?
Minä kun olin kertonut että AINA kolmion takaa tuleva väistää, mutta meneekö tuo kääntymissääntö kolmion ohitse?
Kolmion takaa tuleva todellakin väistää tuossa. Tiedän vastaavan risteyksen, ja kiltisti siellä kolmion takana odotetaan kun pääväylää ajavat kääntyvät edestä
Ei noissa voi alkaa mittailemaan risteyksen kulmia ja sitä, onko sivutieltä tulija vastaantulija vai oikealta tuleva. Se on joka tapausessa ajolinjaasi nähden oikealta tuleva, ja vain kolmio tekee siitä väistämisvelvollisen.
Heido
Mikäli ymmärsin tilanteen oikein niin kolmion takaa ajava haluaa ajaa suoraan ja vastaan tuleva, jolla ei ole kolmiota haluaa kääntyä vasemmalle.
231. «Väistämisvelvollisuus» risteyksessä
Merkki 231
Merkillä osoitetaan, että risteykseen tulevan ajoneuvon on väistettävä ajoneuvoja ja raitiovaunuja, jotka saapuvat risteykseen risteävältä tieltä tai etuajo-oikeutetulta suunnalta.
Eli tässä tapauksessa kolmion takaa tuleva saa ajaa ensin koska se kaveri joka tulee vastaan ei ole risteävän tien käyttäjä.
-
Minä kun olin kertonut että AINA kolmion takaa tuleva väistää, mutta meneekö tuo kääntymissääntö kolmion ohitse?
Niin ihmettelen minäkin. Kerrataanpas TLL 14-15 § ja ihmetellään sitten, voiko näin menetellä.
Tieliikennelaissa on sellainen piirre, että yhteen asiaan voi vaikuttaa monta pykälää. Perusliikennesäännöt voidaan kumota liikennemerkeillä, jotka voidaan kumota liikennevaloilla, jotka voidaan kumota poliisin ohjatessa liikennettä.
JOXA Jr:n kuvaama tilanne on tietysti mahdollinen, jos risteyksessä on liikennevalot toiminnassa ja kolmio osoittamassa väistämisvelvollisuutta muuna aikana. Mutta näillä tiedoilla väistämisvelvollisuus on harvinaisen selvä.
Vain tuo lisäkilpi "etuajo-oikeutetun liikenteen suunta" aiheuttaa
sen, että kääntyjän ei tarvitse väistää. Ilman sitä kääntyjä tietysti
väistäisi.
Mikäli ymmärsin tilanteen oikein niin kolmion takaa ajava haluaa ajaa suoraan ja vastaan tuleva, jolla ei ole kolmiota haluaa kääntyä vasemmalle.
231. «Väistämisvelvollisuus» risteyksessä
Merkki 231
Merkillä osoitetaan, että risteykseen tulevan ajoneuvon on väistettävä ajoneuvoja ja raitiovaunuja, jotka saapuvat risteykseen risteävältä tieltä tai etuajo-oikeutetulta suunnalta.
Eli tässä tapauksessa kolmion takaa tuleva saa ajaa ensin koska se kaveri joka tulee vastaan ei ole risteävän tien käyttäjä.
Eipäs, sillä vastaan tuleva ja T-risteyksessä vasemmalle kääntyvä tulee juuri siltä etuajo-oikeutetulta suunnalta.
EDIT: Merkithän löytyvät siis Tieliikenneasetuksesta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820182
sen, että kääntyjän ei tarvitse väistää. Ilman sitä kääntyjä tietysti
väistäisi.
Ei pelkästään lisäkilven ansiosta, sillä käytännön kaupunki- tai yleisemmin taajamaliikenteessä kuljettaja näkee etuajo-oikeutensa yleensä tarkkailemalla joko sivusta tai takapuolelta näkyviä, muista suunnista risteykseen ajavien liikennemerkkejä.
Jos siis olet ajamassa risteykseen kolmion takaa (ilman lisäkilpiä), niin et ole ainakaan ajamassa etuajo-oikeutetussa suunnassa. Jos lisäksi vasemmalle kääntyvän vastaantulijan suunnassa ei ole kärkikolmiota tms. liikennemerkkiä, niin olet väistämisvelvollinen.
PS. Anteeksi tämä yksinpuhelu, jonka johdosta ilmeisesti kukaan ei ole tulkinnut lakia toisin.
-
Omasta mielestäni kolmion takaa tulevan on annettava häiriötön kulku kaikille muille ihan riippumatta siitä kuka mihinkin kääntyy tai on kääntymättä ja kaiken kukkuraksi on väistettävä muita siten, että osoittaa selvästi, että on antamassa tietä muille. En pysty unissanikaan kuvittelemaan toisin. Olen ymmärtänyt siten, että koko etuajo-oikeus terminä olisi poistettu, mutta on niin kömpelöä sanoa, että olet saapumassa risteykseen, jota lähestyviin ja jossa kulkeviin nähden sinulla on väistämisvelvollisuus ... tai kokonaisen tien ollessa kyseessä, että tämä on tie, jossa kulkevia kaikkien muiden tulee väistää häiritsemättä niitä lainkaan (siis etuajo-oikeutettu tie).
En kehoita ketään pitämään luulluista oikeuksistaan kiinni, kääntyipä tie ihan miten tahansa, sillä pahoin pelkään, että oikeudessa kärjellään seisova kolmio tulkitaan aina siten, että sen takaa tuleva väistää ... ja tietenkin poliisi, ambulanssit ym. ovat poikeuksia.
Pointtihan oli että itsellä ei ole kolmiota kun kääntyy mutta vastaan tulevalla suoraan ajavalla on?
T-risteys on yleensä selvä mutta normaalista nyt kyse ja maalaisjärjellä ajateltuna kolmion takaa tulevan pitäisi väistää!
Neuvoin että väistä aina kun olet epävarma etuajo-oikeudesta!
Näinhän se menee käytännössä, mutta teoriakokeessa ja ajo- sellaisessa voi olla hieman hankalampaa. Jos taas ne läpäisee, niin sitten ei ole enää mitään väliä
Juuri näin .. sitäpaitsi päälleajo on AINA kielletty .. olipa tilanne mikä hyvänsä. Ja mitä väliä sillä on missä se kolmio on .. olipa tie suora tai käyrä, jos ja kun sen merkin takaa tullaan, niin väistetään kaikkia ja mennään sitten vasta. Kuinka moni OIKEASTI alkaa mietiskelemään ajellessaan kotinurkkiensa ulkopuolella, että mikä kunkin liikennemerkin oikeutus on ja olisiko juuri tässä paikassa joku liikenteellinen kompa. Ihan taatusti ei kukaan, vaan merkkejä ensisijaisesti noudatetaan ja sitten joskus perillä mietitään mikäli mietitään ollenkaan. Entäpä, jos oma pohdinta sitten kumminkin osoittautuu virheelliseksi ja on jo ehtinyt aiheuttamaan kaaoksen. En usko, että kukaan uskaltaa riskeerata varsinkin, kun maksumiehen rooli häämöttää melkoisella todennäköisyydellä.
"Jos siis olet ajamassa risteykseen kolmion takaa (ilman lisäkilpiä), niin et ole ainakaan ajamassa etuajo-oikeutetussa suunnassa. Jos lisäksi vasemmalle kääntyvän vastaantulijan suunnassa ei ole kärkikolmiota tms. liikennemerkkiä, niin olet väistämisvelvollinen.
PS. Anteeksi tämä yksinpuhelu, jonka johdosta ilmeisesti kukaan ei ole tulkinnut lakia toisin."
Risteyksessä vasemmalle kääntyjä väistää vastaantulevaa liikennettä, vaikka vastaantulija tulisikin kolmion takaa ellei risteyksessä ole noita etuajo-oiketun suunnan osoittavia lisäkilpiä.
Viisaat sanovat, ettei tuollaisia risteyksiä saisi tehdä, mutta ainakin Mäntsälän keskustassa on kaksi tuollaista risteystä, jotka aiheuttavat hämmennystä.
Tässä tiehallinon ohjeesta liikennemerkkien käytöstä:
Lisäkilven käyttö:
Kääntyvä suunta voidaan vain poikkeuksellisesti valita etuajo-oikeutetuksi. Tällöin väistämisvelvollisuus ja etuajo-oikeus osoitetaan aina selvästi kaikille ajosuunnille liikennemerkein käyttäen apuna
lisäkilpeä 861a tai 861b. Etuajo-oikeussuhteiden määrittämisestä on tarkemmin liikennemerkin 231 yhteydessä.
Lisäkilpeä voidaan käyttää liikennemerkkien 211
(etuajo-oikeutettu tie), 231 ja 232 yhteydessä kääntyvän
etuajo-oikeutetun suunnan selventämiseksi risteyksessä. Erityisestä syystä lisäkilpeä voidaan käyttää myös merkin 189 (muu vaara) yhteydessä.
Lisäkilven käyttö merkin 189 yhteydessä tulee kysymykseen lähinnä T-liittymässä etuajo-oikeutetulla suunnalla, jos se on kääntyvä. Kilvessä osoitettua kuviota sovelletaan tilanteen mukaan.
Lisäkilpeä 861 b voidaan käyttää ilman kääntyvää
suuntaa korostavia rakenteita vain tilapäisesti.
Lisäkilpeä käytetään risteyksen kaikilla tulosuunnilla.
Lisäkilpeä ei kuitenkaan saa käyttää, jos pyörätie risteää kääntyvää etuajo-oikeutettua suuntaa samassa tasossa.
Täällä Ruotsissa on oikealta tulevalla melkein ehdoton "päälleajo-oikeus" , jota ei kumoa muu muin kärkikolmio.
Siitä huolimatta melkein kaikissa T-risteyksissä suoraan ajavat pitävät itseään etuajo-oikeutettuina ja oikealta tuleva väistää.
Ja niin myös autokoulussa neuvotaan tekemään ;koska se suoraan ajava tulee niin kovaa ettei se ehdi pysähtyä.
On tietysti sinänsä hyvä olla varovainen mutta melko päälaellinen tapa kuitenkin.Jos rytisee , luetaan pykälät niinkuin ne on ja oikealta tullut on oikeassa.
-
En ole kovin vakuuttunut tämän tulkinnan oikeellisuudesta. TLL 4 § 'Liikenteen ohjaus' mukaan "Liikenteen ohjauslaitteella annettua ohjetta on noudatettava, vaikka se edellyttäisi poikkeamista liikennesäännöstä." (eli tässä tapauksessa 14 §). 2 §:n mukaan liikennemerkki on liikenteen ohjauslaite.
Jos siis liikennemerkin 231 'Väistämisvelvollisuus risteyksessä' takaa tuleva ei olisikaan väistämisvelvollinen vain sen takia, että ko. merkin selityksessä Tieliikenneasetuksessa puhutaan pelkästään risteävästä tiestä ja etuajo-oikeutetusta suunnasta, ihmettelen suuresti, mikä on lainsäätäjän todellinen tarkoitus vs. lakiteksti.
Vuoden 1998 lopulla edellinen ja korvattu versio tästä oli:
"Merkki 231. Väistämisvelvollisuus risteyksessä
Merkkiä käytetään etuajo-oikeutettuja teitä risteävillä teillä sekä muulloin, kun liikennemerkillä on tarpeen järjestää väistämisvelvollisuus risteyksessä. Merkkiä käytetään osoittamaan tieliikennelain 14 §:n 3 tai 4 momentin mukaista väistämisvelvollisuutta vain, milloin väistämisvelvollisuudesta voi syntyä epäselvyyttä. Merkki sijoitetaan mahdollisimman lähelle risteystä. Merkkiä ei saa sijoittaa 30 metriä kauemmas risteävän tien ajoradan lähimmästä reunasta. Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Jos tulosuunnassa on kaksi tai useampia ajokaistoja, sijoitetaan samanlainen merkki yleensä lisäksi ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradan yläpuolelle. Lisäkilvellä 815 varustettuna merkkiä voidaan käyttää merkin 231 ja lisäkilvellä 816 varustettuna merkin 232 ennakkomerkkinä. Merkin yhteydessä voidaan käyttää myös lisäkilpeä 861 osoittamaan etuajo-oikeutetun liikenteen suuntaa."
Mitähän tuo on suomeksi?
Hyvä kysymys. Kun risteyksellä normaalisti ymmärretään sitä suhteellisen pientä ja tavallisesti kutakuinkin suorakaiteen muotoista aluetta tiestöstä, niin sille alueelle ajaminen on kiellettyä, mikäli siitä on häiriötä jo siellä oleville tai sitä aluetta muista suunnista lähestyville mikäli itse tullaan kärjellään olevan kolmion takaa. Ja kaikki tämä ihan riippumatta siitä miten mikäkin tie kääntyy, on kääntymättä tai minkä kokoinen tai niminen kukin tie mahtaakaan olla. Mikäli kolmiota ei ole niin voimassa ovat normaalit väistämissäännöt mikäli paikalla ei ole poliisia ohjaamassa tai hälytysajoneuvoja tai kulkueita tai liikennevaloja etc... Kiertoliittymät ja liikenneympyrätkin ovat vain paikkoja, joissa on vain paljon pikkuristeyksiä - risteysnippuja.
Joskus kolmion merkitystä kuvattiin, että kolmion takaa risteykseen SAAPUVAN on väistettävä muita, mutta kun oli ehtinyt nokkansa tuupata risteysalueelle, niin sitten ei enää ollutkaan SAAPUVA vaan risteyksessä jo oleva ja näitä sitten puitiin oikeudessa. Pahoin pelkään, että nytkin on kyse saman tapaisesta semantiikasta vaikka jokainen ihan hyvin tietää kenen pitää oikeasti väistellä riippumatta siitä mitä sanamuotovirheitä asetusten kiemuroissa sattaakaan olla. Muistaakseni laiksi tulkitaan kirjoitettu laki ja se mitä lainlaatija on mahtanut kullakin asialla tarkoittaa, sillä ihan kaikkia erikoistapauksia ja poikeuksia on mahdotonta kirjoittaa lakikirjoihin.
Mutta valitettavasti on olemassa joukko ihmisiä, jotka lukevat lakeja vain kirjain kirjaimelta ja kokonaan unohtavat sen, mitä laeilla on ajatukseltaan tarkoitettu. Aika harvassa ovat ne tekstit, jotka kattavat kaikki poikkeustapauksetkin. Sehän olisi jo täydellistä ja sellaista ei ole olemassakaan. Sehän tarkoittaisi, että niitä ei tarvitsisi enää ikinä muuttaa ja siihen en usko, sillä vaikka lait olisiva kuinka hyviä tahansa ja niitä ei sinänsä tarvitsisi muuttaa niin maailma kyllä muuttuu ympärillä ja sitä myöten kasvavat muutostarpeet mille tahansa "täydellisellekin" asialle.
Kolareiden välttämiseksi "Viisaampi antaa periksi ja väistää" .. riippumatta olemassaolevista merkeistä lainkaan. Vanha vitsihän on, että miten insinööri saa paljain käsi taivutettua metrin mittaisen ratakiskonpätkän? Viisaampi antaa periksi.
Mikäli ymmärsin tilanteen oikein niin kolmion takaa ajava haluaa ajaa suoraan ja vastaan tuleva, jolla ei ole kolmiota haluaa kääntyä vasemmalle.
231. «Väistämisvelvollisuus» risteyksessä
Merkki 231
Merkillä osoitetaan, että risteykseen tulevan ajoneuvon on väistettävä ajoneuvoja ja raitiovaunuja, jotka saapuvat risteykseen risteävältä tieltä tai etuajo-oikeutetulta suunnalta.
Eli tässä tapauksessa kolmion takaa tuleva saa ajaa ensin koska se kaveri joka tulee vastaan ei ole risteävän tien käyttäjä.
Tuossa oli taydellinen vastaus. Samaa asiaa puitiin myös jossain loppuvuoden 2006 TM:n liikenneosiossa. Ikävä kyllä tällaisia risteyksiä vielä löytyy.
Aiheuttaa helposti sekaannuksia.
Aiheuttaa helposti sekaannuksia.
Ettei ollut TM 04/2007 Liikenteessä-palsta. Se oli mielestäni tämän kärkikolmioasian puolesta täyttä puppua (ja muilta osin en sitä ole lukenut).
Älkää hyvät ihmiset omiko itsellenne oikeuksia lehtijuttujen tai vielä vähemmän nettikirjoitusten perusteella! Liikenneaiheinen kirjallisuuskin saattaa olla epäilyttävää, tai ainakin osittain vanhentunutta, vaikka sitä olisi käytetty vuonna -77 autokoulussa. Tarkkana pitää siis olla liikenteessä!
kyllä mielestäni vasemmalle kääntyvä väistää vastaantulevaa.
kärkikolmio määrää väistämään risteävällä ajoradalla ajavia ja
risteysalueella olevia ,jos tähän tedään muutos laitetaan lisäkilpi
etuajo-oikeutetun liikenteen suunta.
ei liikennemerkkejä kai lueta takapuolelta,ellei ne ole kaksipuoleisia
esim. etuajo-oikeus päättyy.
Aina kannataa risteyksissä miettiä onkohan vastaantulia samaa
mieltä.
Mikäli ymmärsin tilanteen oikein niin kolmion takaa ajava haluaa ajaa suoraan ja vastaan tuleva, jolla ei ole kolmiota haluaa kääntyä vasemmalle.
231. «Väistämisvelvollisuus» risteyksessä
Merkki 231
Merkillä osoitetaan, että risteykseen tulevan ajoneuvon on väistettävä ajoneuvoja ja raitiovaunuja, jotka saapuvat risteykseen risteävältä tieltä tai etuajo-oikeutetulta suunnalta.
Eli tässä tapauksessa kolmion takaa tuleva saa ajaa ensin koska se kaveri joka tulee vastaan ei ole risteävän tien käyttäjä.
Tuossa oli taydellinen vastaus. Samaa asiaa puitiin myös jossain loppuvuoden 2006 TM:n liikenneosiossa. Ikävä kyllä tällaisia risteyksiä vielä löytyy.
Aiheuttaa helposti sekaannuksia.
Saanen kysyä, miksi tuollaiseen risteykseen sitten on laitettu kolmio, kun päätelmäsi perusteella se ei näytä muuttavan ajojärjestystä mitenkään.
Jos kolmio ei velvoita väistämään vasemmalle kääntyvää vastaantulevaa, ei se velvoita mitään muutakaan, koska oikealta tulevia piti väistää jo muutenkin.
Itse olen aikanaan oppinut niin, että kolmion takaa väistetään kaikkia suuntia, joilla ei ole kolmiota (taikka stop merkkiä). Yleensähän se on risteävä tie jota väistetään, mutta se voi olla myös muu etuajo-oikeutettu suunta, kuten vastaantuleva suunta tai rinnakkainen kaista. Ihan hyvä on, että näitä on ruvettu merkitsemään lisäkilvillä, jotka osoittavat etuajo-oikeutetun suunnan.
Asia selvä ja selitin pojallenikin, mutta oli kaveri selittänyt jo!