Vanhoihin autoihin rajoittimia tuskin tulisi. Arvatkaa vaan, mitä tuo tekisi autokannan uusiutumiselle. Lisäksi joku softamuunnosrajoitin olisi äärimmäisen helppo kiertää. Ei muuta kuin vanha softa takaisin ja katsastukseen sitten se rajoitinsofta.
Yhtään en epäile etteikö noinkin kävisi .. viritetäänhän mopojakin.
Kiinnijääneille pallo jalkaan ja katuja lakaisemaan kolmeksi kuukaudeksi, niin tulisi "hieman" huolellisemmin mietittyä miten aikoo toimia ja olisi kaupunkikin kunnolla siisti.
Ja pari-kolme toista vaihtoehtoa (eivät välttämättä toisiaan poissulkevia):
- OBD-liitin sinetöidään huollossa ja katsastuksessa, tarkastetaan tien päällä
- 120 km/h+ virittämisestä samankaltaiset veropetos/käyttömaksuseuraamukset kuin esim. vääränvärisen löpön tankkaamisesta
- Pollarit komentavat ruokakunnan ulos normaalissa liikennevalvonnassa käydäkseen kokeilemassa miten "mopo" kulkee
250km/h on varmasti riittävä nopeus joka tilanteessa, ihan Saksaan asti.
Eipä hätää, tuon tulkinnan mukaisia autoja saa ihan kaupasta ainakin täällä Euroopassa, vaikka Saksassa (rajoitettu max 250 km/h). Suomessa rajoitus pitäisi kuitenkin olla 120 km/h (maksiminopeus, ei maksimiylinopeus).
Mitä tekemistä auton huippunopeudella on ajettujen ylinopeuksien tai muiden törttöilyjen kanssa? Eipä juuri mitään. Lähellekään perusautojenkaan huippunopeutta yltävät ylinopeudet ovat harvinaisia, ja rajoittimien asennus ja valvonta kallista. Hyöty olisi todennäköisesti olematon.
Valtion sakkotulojen kannalta tuollaista rajoitinta pitää ehdottomasti vastustaa. Vasta varakkaiden tai edes keskituloisten ajamista reiluista ylinopeuksista (Guzenina ym) saadaan kunnon sakkotuloja.
AkiK: "Mitä tekemistä auton huippunopeudella on ajettujen ylinopeuksien tai muiden törttöilyjen kanssa? Eipä juuri mitään."
Ei varmaan olekaan.
"Lähellekään perusautojenkaan huippunopeutta yltävät ylinopeudet ovat harvinaisia, ja rajoittimien asennus ja valvonta kallista. Hyöty olisi todennäköisesti olematon."
Rajoitin vaikuttasikin paljon aikaisemmin kuin vasta huippunopeuksissa. 130 km/h nopeudet tavallisilla maanteillä esim. ohituksissa eivät ole mitenkään ainutlaatuisia.
Tietoisuus rajoitetusta nopeudesta saisi varmaan pohtimaan asiaa kaksi kertaa ennen tiukkaan ohitukseen lähtöä. Ja se taas rauhoittaisi taatusti liikennettä. Tästä se hyöty tulisi.
Mitä tekemistä auton huippunopeudella on ajettujen ylinopeuksien tai muiden törttöilyjen kanssa? Eipä juuri mitään. Lähellekään perusautojenkaan huippunopeutta yltävät ylinopeudet ovat harvinaisia, ja rajoittimien asennus ja valvonta kallista.
Höpö höpö, useimpiin nykyautoihin saisi nopeudenrajoittimen pienellä ohjelmamuutoksella. Siitä ei tule käytännössä mitään lisäkustannusta, ominaisuus laitetaan autoon jo tehtaalla. Mutta ymmärrettävästä syystä yksikään autonvalmistaja ei sitä vapaaehtoisesti autoonsa laita, ainakaan kovin alhaiseksi.
Jos rajoitin olis monessa maassa pakollinen, siitä seruaisi jotain hyvääkin. Auton valmistajat keskittyisivät enemmän käytännön ajettavuuteen, eikä siihen että autolla pystyy ajaa kahtasataa.
Jos rajoitin olis monessa maassa pakollinen, siitä seruaisi jotain hyvääkin. Auton valmistajat keskittyisivät enemmän käytännön ajettavuuteen, eikä siihen että autolla pystyy ajaa kahtasataa.
Oma automaattivaihteinen dieselMeganeni kulkee taulukon mukaan 174 km/h (mittarissa 250 km/h), eli on niitä autoja nytkin joiden suunnittelussa ei ole huomioitu Saksan baanoja. Tosin hyvä tällä on moottoritielläkin ajella. Siinä on varusteena nopeudenrajoitin/vakionopeudenssäädin, joten voin itse valita nopeusrajan jota en ylitä (ellen paina kaasupoljinta pohjaan).
Kyse on enempi ostajista, eli ostavatko kovakulkuisia autoja vaiko sellaisia jotka ovat ensisijaisesti mukavia. Isoja moottoreita on tarvittu jotta niissä olisi vääntöä, nykyisin turbojen myötä käyttövoimaa on käyttökierroksilla 1500-3000 eikä vasta alkaen +3000 kierroksilla joita käytetään rauhallisessa ajoissa harvoin.
Ajelin lomalla omaani kalliimmalla autolla jossa oli 235 leveät renkaat ja enemmän tehoa kuin omassani. Sileillä tienpinnoilla sekin oli oikein mukavaa (ja kivaa) riippumatta siitä oliko moottoritie tai mutkatie. Keskikulutus n. 4,8 litraa dieseliä yli 400 km sekalaisessa ajossa. Ko. auton huippunopeutta en muista, mutta oli se yli 200 km/h.
Jos ajan 40000km vuodessa ja vertailen tilannetta kahdella keskinopeudella, 50km/h ja 70km/h, saan erotukseksi n. 228 tuntia mikä on n. 30 kpl 7,5 tunnin mittaista pätkää.
Eli yksi täysi kesäloma + talviloma.
Miksi tuhlaisin aikaani tien päällä? Körötelkää te jotka olette eläkkeellä.
Joku ministeri tms. taisi perätä tehokkuutta palkankorotusten vastineeksi. Samaan aikaan toinen pässi vaatii nopeusrajoituksia alemmas.
Yrittäjällä tuollainen yhden kuukauden säästö vuodessa helposti vaihtuisi tuottavampaan toimintaan.
Jos ajan 40000km vuodessa ja vertailen tilannetta kahdella keskinopeudella, 50km/h ja 70km/h, saan erotukseksi n. 228 tuntia mikä on n. 30 kpl 7,5 tunnin mittaista pätkää.
Eli yksi täysi kesäloma + talviloma.
Miksi tuhlaisin aikaani tien päällä? Körötelkää te jotka olette eläkkeellä.
Tuhlaatko kallista aikaasi nukkumalla, lehtiä lukemalla, kirjoittelemalla ja lukemalla TM:n nettipalstoja, istumalla munkkikahveilla, harrastamalla pallopelejä, istumassa kaljakuppiloissa, käymällä elokuvissa ja ehkä oikein teatterissakin ja naisten kanssa vehtaaminen se vasta turhaa onkin jne ... Jos noihin kulunut aika lasketaan, niin siinähän menee kokonainen elinikä ihan hetkessä oikein kunnolla haaskuuseen ja nuokin ajat voisi käyttää sen rahan tekemiseen, jota ei muukansa saa, kun lähtö tulee, mutta tuleepahan aika tehokkaammin käytettyä hyödyksi .. ehkä sillä saa taivaspaikan hyvinkin ja kirkkaan kruunun ...
Toinen vaihtoehto olisi ottaa hieman mukavammin ja lopettaa jatkuva hosuminen ja kiire ja nauttia hieman maisemista matkalla kalmistoon.
Ei ohitetun kuulu tietää mihin jollakulla on kiire. Vai pitäisikö vaatia kaikille takaikkunaan vaihtuvatekstinen selitysruutu? Paljon harmia muille aiheuttaa päinvastoin se, että moni tuntuu ajattelevan: "koska minulla ei ole kiire, voin mielin määrin aikailla liikenteessä."
Liikenteessä ollaan menossa jonnekin, ei viettämässä laatuaikaa. Hitasti toimivat perustelevat toimintaansa usein turvallisuudella tai ekologisuudella. Kumpikaan ei lisäänny jos vaikkapa seisoo vielä 5 sek. kun vihreä on vaihtunut tai "kiihdyttää" niin ,että auton nopeus on 300m päässä 30 km/h. Aikailija aiheuttaa häiriön liikennevirran sujumiseen ja siten kaikkien yhteinen polttoaineenkulutuskin kasvaa, pinna kiristyy ja onnettomuusriski kasvaa.
Liikenteessä ollaan menossa jonnekin, ei viettämässä laatuaikaa.
Jotkut viettävät laatuaikaa nimen omaan ajamalla kovaa. Laatuaika voi tarkoittaa ihan mitä tahansa.
Lawnmoverin kanssa on juuri ollut kova vääntö siitä pitääkö nopeammin takaatuleva päästää kivuttomasti ilman estelyitä ohitse ja ihan riippumatta ajaako tuo ylinopeutta tai ei. Hänen mielestään ylinopeutta ajavia ei pidä päästää helpolla. Minun mielestäni vauhdilla ei ole väliä ja riittää, jos toinen on nopeampi, niin ohitse vaan ja mitä pikemmin sen parempi.
Liikenteessä on tavallista, että kaikilla on hieman oma vauhtinsa. Tuo on oletus. Tuosta seuraa tietenkin se, että hitaammat jumittavat nopeampia. Tuokin on niin itsestään selvää kuin vain olla voi. Kun se kerran on itsestäänselvää, niin missä on vika, jos liikenteen perusominaisuus alkaa sapettamaan.
Jos ajan 40000km vuodessa ja vertailen tilannetta kahdella keskinopeudella, 50km/h ja 70km/h, saan erotukseksi n. 228 tuntia mikä on n. 30 kpl 7,5 tunnin mittaista pätkää.
Eli yksi täysi kesäloma + talviloma.
Miksi tuhlaisin aikaani tien päällä? Körötelkää te jotka olette eläkkeellä.
Ei aikaa tien päällä tarvitsekaan tuhlata. Mutta esimerkkisi keskinopeuden muutoksesta on täysin epärealistinen. Jaa luku kymmenellä, sitten päästään sellaiseen suuruusluokkaan, joka on mahdollista saavuttaa.
Lawnmoverin kanssa on juuri ollut kova vääntö siitä pitääkö nopeammin takaatuleva päästää kivuttomasti ilman estelyitä ohitse ja ihan riippumatta ajaako tuo ylinopeutta tai ei. Hänen mielestään ylinopeutta ajavia ei pidä päästää helpolla.
Kyse ei ole kivuttomuudesta vaan siitä onko takanatulevalle annettava esteetön kulku, kuten jalankulkijalle suojatiellä tai hälytysajoneuvolle. Jos takanatuleva ei aja ylinopeutta ei ohitustarvetta edes synny.
Rätkätin:
Minun mielestäni vauhdilla ei ole väliä ja riittää, jos toinen on nopeampi, niin ohitse vaan ja mitä pikemmin sen parempi.
Samaa mieltä.
Jotkut viettävät laatuaikaa nimen omaan ajamalla kovaa.
Kun se tehdään liikenteessä syyllistytään rikokseen josta voi mennä ajolupa määräajaksi hyllylle, eli seurata ajokielto.
Näissä kirjoituksissa sekoitetaan turhan usein minkälaiset säännöt ovat ja minkälaisten ne haluttaisiin olevan. Kovaa ajaminen on kiellettyä.
Kumpikaan ei lisäänny jos vaikkapa seisoo vielä 5 sek. kun vihreä on vaihtunut tai "kiihdyttää" niin ,että auton nopeus on 300m päässä 30 km/h.
En muista että tuota jälkimmäistä olisi koskaan omalle kohdalle tullut eteen, mutta jos tuo jonkun mielestä olisi ekoa ja/tai turvallisuutta niin silloin osaaminen sen suhteen on heikkoa.
5 sek. vihreistä - Tietysti joku voi kaivella muistiinpanoja tms. ja liikennevalot vaihtuvat, mutta silloin kyse on huolimattomuudesta.
300 m 30 km/h. - Nopeusrajoitus 30 km/h tai ajoneuvona mopoauto?
Ei ohitetun kuulu tietää mihin jollakulla on kiire. Vai pitäisikö vaatia kaikille takaikkunaan vaihtuvatekstinen selitysruutu?
Tuo voisikin olla hyvä siltä kantilta että kun sitä kirjoittaa tulisi pohdittua minne on niin kiire että pitää ajaa muuta liikennettä nopeammin. Ja mieluusti miksi on kiire ja miksi ei lähtenyt aiemmin liikkeelle.
Ohitettu näkee sen tekstin yleensä silloin kun ohittaja ajaa nopeammin kuin mitä yleisessä liikenteessä on sallittua.
Höpö höpö, useimpiin nykyautoihin saisi nopeudenrajoittimen pienellä ohjelmamuutoksella. Siitä ei tule käytännössä mitään lisäkustannusta, ominaisuus laitetaan autoon jo tehtaalla. Mutta ymmärrettävästä syystä yksikään autonvalmistaja ei sitä vapaaehtoisesti autoonsa laita, ainakaan kovin alhaiseksi.
Jos rajoitin olis monessa maassa pakollinen, siitä seruaisi jotain hyvääkin. Auton valmistajat keskittyisivät enemmän käytännön ajettavuuteen, eikä siihen että autolla pystyy ajaa kahtasataa.
Uusiin autoihin asentaminen maksaisi tuskin juuri mitään, mutta valtaosa kalustosta ei ole uutta. Arvaa mitä kävisi uusien myynnille, jos vanhassa kalustossa ei olisi rajoitinta. Vanhoihin rajoittimien asennus olisi todella kallis operaatio, pelkästään Suomessa noin 2,5 miljoonaa autoa, hyvin kirjavaa kalustoa vieläpä.
Ja miten tuota käytännössä valvottaisiin? Softamuutokset on helppoja tehdä ja palauttaa tarvittaessa takaisin. Ei mopojakaan juuri kukaan todellisuudessa valvo.
Käytännön ajettavuus - hyvin harvassa autossa on mitenkään keskitytty maksimaalisella nopeudella ajamiseen. Sen näkee jo jousituksesta, jarruista, äänieristyksestä ym. Voitko kertoa, mitkä Suomessa yleisesti myytävät autot on ajettavuudeltaan tehty ajonopeuksiin yli 130?
Taloudellinen meno edellyttää välityksiä, joilla kierrokset eivät 100-120 vauhdissa nouse liian ylös. Koneessa taas on oltava jonkin verran tehoa ja vääntöä, jotta se jaksaa liikuttaa autoja, joiden massa on 1500+ kg. Näistä kahdesta asiasta seuraa se, että auton huippunopeus on väistämättä luokkaa 180-200 useimmissa perheautoissakin.
Autobaanoissa on paljon hyvääkin. Niiden ansioista meillä on esimerkiksi autoja, joiden ilmanvastuskertoimet on nykyisellä tasolla. Moni muukaan asia ei olisi kehittynyt, jos autoilla ajettaisiin vain suomalaisilla talvirajoituksilla.
Kyse on enempi ostajista, eli ostavatko kovakulkuisia autoja vaiko sellaisia jotka ovat ensisijaisesti mukavia. Isoja moottoreita on tarvittu jotta niissä olisi vääntöä, nykyisin turbojen myötä käyttövoimaa on käyttökierroksilla 1500-3000 eikä vasta alkaen +3000 kierroksilla joita käytetään rauhallisessa ajoissa harvoin.
Suurin syy autojen koneiden tehoihin ja vääntöihin on niiden massa, joka taas johtuu kahdesta vaatimuksesta: turvallisuudesta ja mukavuudesta. Molemmat ovat osaltaan lisänneet autojen massaa selvästi.
USA:ssa on alhaiset rajoitukset ja ostajat arvostavat tietynlaista mukavuutta. Se on johtanut massiivisiin autoihin joiden kulutus on korkea, ajo-ominaisuudet pienemmissäkin nopeuksissa saati ääritilanteissa heikot ja turvallisuuskin niin ja näin.
Usko nyt jo, kiireellä ei ole mitään tekemistä etenemisnopeuksien kanssa. Kiire on asenne. Tehokkuus on jotain aivan muuta.
Enkä usko.
Autokilpailuissa on kiire, että ehtii maaliin ennen muita ja tehokkuus tietenkin voi auttaa pyrkimyksissä.
Mitä vähemmän on aikaa ehtiä perille, sen kiireempi on, mutta tuo ei välttämättä kerro tehokkuudesta yhtään mitään.
Pelkällä asenteella ei ehdi teatteriin, kun näytös alkaa 15min päästä ja matkaa on vielä 50km jäljellä.
Pelkällä asenteella ei ei välttämättä etene mihinkään. Jos on "hieno" asenne, niin voi istua vaikka lehtiä lukemassa menemättä yhtään minnekkään.
Tehokkuus taasen ei ole pelkästään omasta itsestä riippuvaista vaan riippuu jokaisesta muustakin ja mikäli muilla ei ole kiire, niin koko joukko saattaa hyvinkin istuskella ja sen tehokkaan touhut loppuvat siihen kunnes tulee oikeasti kiire.
Eiköhän pidetä asioilla niiden alkuperäinen tarkoitus eikä keksitä sanoille uusia merkityksiä. Muistan kuulleeni tuollaisesta "tehokkaasta" sellaisenkin version, että kannattaa edetä "ripeästi". Tuo "ripeästi" voi tarkoittaa mitä tahansa, jopa tehokastakin.
Kiire on sitä, kun aikaa on suhteessa matkaan liian niukalti enkä näe mitenkä tehokkuus tuon asian korjaisi. Suotavaa tuolloin olisi olla viisas, että ei joutuisi tilanteeseen, jossa aikaa matkaan nähden on liian niukalti.
Onko se tehokasta, jos hosuu vaikka ei ole kiire vai se, että osaa tehdä oikeita asioita oikeaan aikaan eikä paljon kaikkea mutta kuitenkin vääriä asioita.
Eikös se ollut työhaastattelussakin niin, että töihin kannattaa ottaa viisas ja laiska. Jos ottaa tyhmän ja laiskan, niin hommat eivät tule ikinä tehtyä. Jos ottaa tyhmän ja ahkeran, niin se tekee hirvittävän määrän virheitä lyhyessä ajassa. Jos ottaa viisaan ja ahkeran, niin se ei siinä hommassa pysy, kun se jo etenee organisaatiossa täysin muihin vaativampiin hommiin. Joten viisas ja laiska on oikea yhdistelmä, kun se tietää mitä pitää tehdä ja tekee sen kerralla ja ajallaan oikein, kun ei viitsi ruveta tekemään samaa asiaa moneen kertaan.
Mielestäni esimerkkini keskinopeuden muutoksesta ei ole epärealistinen.
Tarkoitin, että nopeusrajoituksia nostettaisiin kaikkialla tuo 20 km/h. Jos ei aja alueella, jossa on liikennevaloja, esim moottoritiet ja muut valtaväylät, keskinopeuden nosto kyllä toteutuu.
En tietenkään tarkoittanut, että ajaisin ylinopeutta.
Edes rajoituksia nostamalla ei keskinopeutta saataisi 20 km/h ylös. Maantiellä raskas liikenne huolehtii sitä, ettei paljon nykyistä lujempaa päästä, kaupungissa ei muuten vain ole mahdollista ajaa nykyistä lujempaa.
Keskinopeus lasketaan kaikista ajoista. Ei ainoastaan joltain tieosuudelta. Minä tällä hetkellä voisin nostaa keskinopeuttani työmatkallani, koska suurin osa on nelikaistaista tietä. Se ei kuitenkaan ole valtakunnan mittakaavassa normaali tilanne. Lisäksi 20 km/h rajoitusten nosto ei nostaisi keskinopeutta 20 km/h, koska sillekin matkalle mahtuu muusta kuin rajoituksesta johtuvia hidasteita.
Riippuu tuo keskinopeus aika paljon siitä missä ja mihin aikaan vuorokaudesta ajelee. Suurin osa Suomen yleisistä teistä on varsin hiljaisia enimmän osan vuorokaudesta. Vilkas liikenne on ajallisesti hyvin rajallista tässä maassa, kaikesta valituksesta huolimatta.
Minusta tässä tapauksessa keskinopeus muodostuu ajoneuvojen nopeuden keskiarvosta, ei tieosuuden liikennevirran keskinopeudesta. Tällöin hiljaiseen aikaan liikenteen vaikutus keskinopeuteen on pieni. Mutta vaikka liikenne olisikin hiljaista, toimii se suht pienien nopeuserojen ansiosta. Rajoitusten merkittävällä nostamisella ei keskinopeus useimmilla teillä nousisi läheskään niin paljon kuin rajoitusta nostetaan (vrt. talvirajoitus).
Rajoitusten merkittävällä nostamisella ei keskinopeus useimmilla teillä nousisi läheskään niin paljon kuin rajoitusta nostetaan (vrt. talvirajoitus).
Ei tietenkään. Sikäli hassua, että rajoitusten laskua ja sen vaikutuksia perustellaan usein päinvastaisella argumentilla. Rajoitushan voi periaatteessa hyvin olla 100, vaikutus keskinopeuteen on vähäinen joka tapauksessa. Ja turvallisuuden kannalta vain ja ainoastaan ison liikennevirran keskinopeus on ratkaisevaa, näin on minulle kerrottu isojen tietäjien toimesta. Tuossa tarkastelussa liikennevirran koostumukselle ei anneta mitään arvoa, tarkastellaan vain ison mittakaavan nopeuksia.
Yleensä puhutaan keskinopeusvaikutuksista luokkaa 2-5 km/h, koko liikennevirrasta puhuttaessa. Tuollaisen vaikutus on kuitenkin ajankäytön kannalta suuri, koska mittakaava on suuri. Kerroin pitää aina muistaa - vaikkapa 2 km/h ei kuulosta paljolta mutta kun sen kertoo miljardeilla kilometreillä alkaa hahmottaa mittakaavan. Aika monen etenijän matkan on täytynyt vauhdittua merkittävästi, koska iso osa liikenteestä etenee joka tapauksessa sitä vauhtia mitä etenee.
Usein keskustelussa myös unohtuu, että ei kaikki liikenne ole mitenkään olennaista eikä sen etenemisnopeus ole edes tärkeää. Esim. vaikka juhannusruuhka jota aina julkisuudessa valitetaan.
Usein keskustelussa myös unohtuu, että ei kaikki liikenne ole mitenkään olennaista eikä sen etenemisnopeus ole edes tärkeää. Esim. vaikka juhannusruuhka jota aina julkisuudessa valitetaan.
Hassua, että satuit mainitsemaan juuri juhannusruuhkan epäolennaisen liikenteen yhteydessä. Poliisihan uhkasi ottaa kortin välittömästi pois toissavuonna rekkakuskilta, jos tämä hidastee juhannusliikenteessä.
Kyllä matka juhannuksen viettoon täytyy siis olla poliisin mielestä vuoden oleellisimpia aiheita liikkua liikenteessä.
Kyllä matka juhannuksen viettoon täytyy siis olla poliisin mielestä vuoden oleellisimpia aiheita liikkua liikenteessä.
Kyllähän ajokortin poisottoa tapahtuu aivan liian vähän, rekkamiehethän (ammatti-ihmisiä amatöörien seassa ) ilmoittivat että tahallaan aikovat syyllistyä Tieliikennelain vastaiseen toimintaan. Eivät uhanneet ajaa kännissä, mutta törttöillä raskaasti kuitenkin.
24 §
Liikennettä estävän tai haittaavan ajon kielto
Liikennettä ei saa estää tai haitata ajamalla aiheettoman hitaasti tai tarpeettomasti äkkiä jarruttamalla.
Rätkätin:
Ja pari-kolme toista vaihtoehtoa (eivät välttämättä toisiaan poissulkevia):
- OBD-liitin sinetöidään huollossa ja katsastuksessa, tarkastetaan tien päällä
- 120 km/h+ virittämisestä samankaltaiset veropetos/käyttömaksuseuraamukset kuin esim. vääränvärisen löpön tankkaamisesta
- Pollarit komentavat ruokakunnan ulos normaalissa liikennevalvonnassa käydäkseen kokeilemassa miten "mopo" kulkee
Kuinka usein ajetaan yli 120 km/h ylinopeutta??? Harvoinpa näkee esim. taajamisssa.
AkiK:
Täytyy olla melkoinen kaistapää että tälläista kehtaa edes kirjoittaa.
250km/h on varmasti riittävä nopeus joka tilanteessa, ihan Saksaan asti.
ritsa:
Eipä hätää, tuon tulkinnan mukaisia autoja saa ihan kaupasta ainakin täällä Euroopassa, vaikka Saksassa (rajoitettu max 250 km/h). Suomessa rajoitus pitäisi kuitenkin olla 120 km/h (maksiminopeus, ei maksimiylinopeus).
Mitä tekemistä auton huippunopeudella on ajettujen ylinopeuksien tai muiden törttöilyjen kanssa? Eipä juuri mitään. Lähellekään perusautojenkaan huippunopeutta yltävät ylinopeudet ovat harvinaisia, ja rajoittimien asennus ja valvonta kallista. Hyöty olisi todennäköisesti olematon.
Valtion sakkotulojen kannalta tuollaista rajoitinta pitää ehdottomasti vastustaa. Vasta varakkaiden tai edes keskituloisten ajamista reiluista ylinopeuksista (Guzenina ym) saadaan kunnon sakkotuloja.
AkiK: "Mitä tekemistä auton huippunopeudella on ajettujen ylinopeuksien tai muiden törttöilyjen kanssa? Eipä juuri mitään."
Ei varmaan olekaan.
"Lähellekään perusautojenkaan huippunopeutta yltävät ylinopeudet ovat harvinaisia, ja rajoittimien asennus ja valvonta kallista. Hyöty olisi todennäköisesti olematon."
Rajoitin vaikuttasikin paljon aikaisemmin kuin vasta huippunopeuksissa. 130 km/h nopeudet tavallisilla maanteillä esim. ohituksissa eivät ole mitenkään ainutlaatuisia.
Tietoisuus rajoitetusta nopeudesta saisi varmaan pohtimaan asiaa kaksi kertaa ennen tiukkaan ohitukseen lähtöä. Ja se taas rauhoittaisi taatusti liikennettä. Tästä se hyöty tulisi.
Herbert:
Laulaja Amadeus ajoi huomaamattaan 200km/h vauhdilla.
AkiK:
Höpö höpö, useimpiin nykyautoihin saisi nopeudenrajoittimen pienellä ohjelmamuutoksella. Siitä ei tule käytännössä mitään lisäkustannusta, ominaisuus laitetaan autoon jo tehtaalla. Mutta ymmärrettävästä syystä yksikään autonvalmistaja ei sitä vapaaehtoisesti autoonsa laita, ainakaan kovin alhaiseksi.
Jos rajoitin olis monessa maassa pakollinen, siitä seruaisi jotain hyvääkin. Auton valmistajat keskittyisivät enemmän käytännön ajettavuuteen, eikä siihen että autolla pystyy ajaa kahtasataa.
Oma automaattivaihteinen dieselMeganeni kulkee taulukon mukaan 174 km/h (mittarissa 250 km/h), eli on niitä autoja nytkin joiden suunnittelussa ei ole huomioitu Saksan baanoja. Tosin hyvä tällä on moottoritielläkin ajella. Siinä on varusteena nopeudenrajoitin/vakionopeudenssäädin, joten voin itse valita nopeusrajan jota en ylitä (ellen paina kaasupoljinta pohjaan).
Kyse on enempi ostajista, eli ostavatko kovakulkuisia autoja vaiko sellaisia jotka ovat ensisijaisesti mukavia. Isoja moottoreita on tarvittu jotta niissä olisi vääntöä, nykyisin turbojen myötä käyttövoimaa on käyttökierroksilla 1500-3000 eikä vasta alkaen +3000 kierroksilla joita käytetään rauhallisessa ajoissa harvoin.
Ajelin lomalla omaani kalliimmalla autolla jossa oli 235 leveät renkaat ja enemmän tehoa kuin omassani. Sileillä tienpinnoilla sekin oli oikein mukavaa (ja kivaa) riippumatta siitä oliko moottoritie tai mutkatie. Keskikulutus n. 4,8 litraa dieseliä yli 400 km sekalaisessa ajossa. Ko. auton huippunopeutta en muista, mutta oli se yli 200 km/h.
Jos ajan 40000km vuodessa ja vertailen tilannetta kahdella keskinopeudella, 50km/h ja 70km/h, saan erotukseksi n. 228 tuntia mikä on n. 30 kpl 7,5 tunnin mittaista pätkää.
Eli yksi täysi kesäloma + talviloma.
Miksi tuhlaisin aikaani tien päällä? Körötelkää te jotka olette eläkkeellä.
Joku ministeri tms. taisi perätä tehokkuutta palkankorotusten vastineeksi. Samaan aikaan toinen pässi vaatii nopeusrajoituksia alemmas.
Yrittäjällä tuollainen yhden kuukauden säästö vuodessa helposti vaihtuisi tuottavampaan toimintaan.
o-rengas:
Tuhlaatko kallista aikaasi nukkumalla, lehtiä lukemalla, kirjoittelemalla ja lukemalla TM:n nettipalstoja, istumalla munkkikahveilla, harrastamalla pallopelejä, istumassa kaljakuppiloissa, käymällä elokuvissa ja ehkä oikein teatterissakin ja naisten kanssa vehtaaminen se vasta turhaa onkin jne ... Jos noihin kulunut aika lasketaan, niin siinähän menee kokonainen elinikä ihan hetkessä oikein kunnolla haaskuuseen ja nuokin ajat voisi käyttää sen rahan tekemiseen, jota ei muukansa saa, kun lähtö tulee, mutta tuleepahan aika tehokkaammin käytettyä hyödyksi .. ehkä sillä saa taivaspaikan hyvinkin ja kirkkaan kruunun ...
Toinen vaihtoehto olisi ottaa hieman mukavammin ja lopettaa jatkuva hosuminen ja kiire ja nauttia hieman maisemista matkalla kalmistoon.
Ei ohitetun kuulu tietää mihin jollakulla on kiire. Vai pitäisikö vaatia kaikille takaikkunaan vaihtuvatekstinen selitysruutu? Paljon harmia muille aiheuttaa päinvastoin se, että moni tuntuu ajattelevan: "koska minulla ei ole kiire, voin mielin määrin aikailla liikenteessä."
Liikenteessä ollaan menossa jonnekin, ei viettämässä laatuaikaa. Hitasti toimivat perustelevat toimintaansa usein turvallisuudella tai ekologisuudella. Kumpikaan ei lisäänny jos vaikkapa seisoo vielä 5 sek. kun vihreä on vaihtunut tai "kiihdyttää" niin ,että auton nopeus on 300m päässä 30 km/h. Aikailija aiheuttaa häiriön liikennevirran sujumiseen ja siten kaikkien yhteinen polttoaineenkulutuskin kasvaa, pinna kiristyy ja onnettomuusriski kasvaa.
ananas:
Jotkut viettävät laatuaikaa nimen omaan ajamalla kovaa. Laatuaika voi tarkoittaa ihan mitä tahansa.
Lawnmoverin kanssa on juuri ollut kova vääntö siitä pitääkö nopeammin takaatuleva päästää kivuttomasti ilman estelyitä ohitse ja ihan riippumatta ajaako tuo ylinopeutta tai ei. Hänen mielestään ylinopeutta ajavia ei pidä päästää helpolla. Minun mielestäni vauhdilla ei ole väliä ja riittää, jos toinen on nopeampi, niin ohitse vaan ja mitä pikemmin sen parempi.
Liikenteessä on tavallista, että kaikilla on hieman oma vauhtinsa. Tuo on oletus. Tuosta seuraa tietenkin se, että hitaammat jumittavat nopeampia. Tuokin on niin itsestään selvää kuin vain olla voi. Kun se kerran on itsestäänselvää, niin missä on vika, jos liikenteen perusominaisuus alkaa sapettamaan.
o-rengas:
Ei aikaa tien päällä tarvitsekaan tuhlata. Mutta esimerkkisi keskinopeuden muutoksesta on täysin epärealistinen. Jaa luku kymmenellä, sitten päästään sellaiseen suuruusluokkaan, joka on mahdollista saavuttaa.
Rätkätin:
Kyse ei ole kivuttomuudesta vaan siitä onko takanatulevalle annettava esteetön kulku, kuten jalankulkijalle suojatiellä tai hälytysajoneuvolle. Jos takanatuleva ei aja ylinopeutta ei ohitustarvetta edes synny.
Rätkätin:
Samaa mieltä.
Kun se tehdään liikenteessä syyllistytään rikokseen josta voi mennä ajolupa määräajaksi hyllylle, eli seurata ajokielto.
Näissä kirjoituksissa sekoitetaan turhan usein minkälaiset säännöt ovat ja minkälaisten ne haluttaisiin olevan. Kovaa ajaminen on kiellettyä.
ananas:
En muista että tuota jälkimmäistä olisi koskaan omalle kohdalle tullut eteen, mutta jos tuo jonkun mielestä olisi ekoa ja/tai turvallisuutta niin silloin osaaminen sen suhteen on heikkoa.
5 sek. vihreistä - Tietysti joku voi kaivella muistiinpanoja tms. ja liikennevalot vaihtuvat, mutta silloin kyse on huolimattomuudesta.
300 m 30 km/h. - Nopeusrajoitus 30 km/h tai ajoneuvona mopoauto?
ananas:
Tuo voisikin olla hyvä siltä kantilta että kun sitä kirjoittaa tulisi pohdittua minne on niin kiire että pitää ajaa muuta liikennettä nopeammin. Ja mieluusti miksi on kiire ja miksi ei lähtenyt aiemmin liikkeelle.
Ohitettu näkee sen tekstin yleensä silloin kun ohittaja ajaa nopeammin kuin mitä yleisessä liikenteessä on sallittua.
drive:
Uusiin autoihin asentaminen maksaisi tuskin juuri mitään, mutta valtaosa kalustosta ei ole uutta. Arvaa mitä kävisi uusien myynnille, jos vanhassa kalustossa ei olisi rajoitinta. Vanhoihin rajoittimien asennus olisi todella kallis operaatio, pelkästään Suomessa noin 2,5 miljoonaa autoa, hyvin kirjavaa kalustoa vieläpä.
Ja miten tuota käytännössä valvottaisiin? Softamuutokset on helppoja tehdä ja palauttaa tarvittaessa takaisin. Ei mopojakaan juuri kukaan todellisuudessa valvo.
Käytännön ajettavuus - hyvin harvassa autossa on mitenkään keskitytty maksimaalisella nopeudella ajamiseen. Sen näkee jo jousituksesta, jarruista, äänieristyksestä ym. Voitko kertoa, mitkä Suomessa yleisesti myytävät autot on ajettavuudeltaan tehty ajonopeuksiin yli 130?
Taloudellinen meno edellyttää välityksiä, joilla kierrokset eivät 100-120 vauhdissa nouse liian ylös. Koneessa taas on oltava jonkin verran tehoa ja vääntöä, jotta se jaksaa liikuttaa autoja, joiden massa on 1500+ kg. Näistä kahdesta asiasta seuraa se, että auton huippunopeus on väistämättä luokkaa 180-200 useimmissa perheautoissakin.
Autobaanoissa on paljon hyvääkin. Niiden ansioista meillä on esimerkiksi autoja, joiden ilmanvastuskertoimet on nykyisellä tasolla. Moni muukaan asia ei olisi kehittynyt, jos autoilla ajettaisiin vain suomalaisilla talvirajoituksilla.
Rätkätin:
Usko nyt jo, kiireellä ei ole mitään tekemistä etenemisnopeuksien kanssa. Kiire on asenne. Tehokkuus on jotain aivan muuta.
lawnmover:
Suurin syy autojen koneiden tehoihin ja vääntöihin on niiden massa, joka taas johtuu kahdesta vaatimuksesta: turvallisuudesta ja mukavuudesta. Molemmat ovat osaltaan lisänneet autojen massaa selvästi.
USA:ssa on alhaiset rajoitukset ja ostajat arvostavat tietynlaista mukavuutta. Se on johtanut massiivisiin autoihin joiden kulutus on korkea, ajo-ominaisuudet pienemmissäkin nopeuksissa saati ääritilanteissa heikot ja turvallisuuskin niin ja näin.
AkiK:
Enkä usko.
Autokilpailuissa on kiire, että ehtii maaliin ennen muita ja tehokkuus tietenkin voi auttaa pyrkimyksissä.
Mitä vähemmän on aikaa ehtiä perille, sen kiireempi on, mutta tuo ei välttämättä kerro tehokkuudesta yhtään mitään.
Pelkällä asenteella ei ehdi teatteriin, kun näytös alkaa 15min päästä ja matkaa on vielä 50km jäljellä.
Pelkällä asenteella ei ei välttämättä etene mihinkään. Jos on "hieno" asenne, niin voi istua vaikka lehtiä lukemassa menemättä yhtään minnekkään.
Tehokkuus taasen ei ole pelkästään omasta itsestä riippuvaista vaan riippuu jokaisesta muustakin ja mikäli muilla ei ole kiire, niin koko joukko saattaa hyvinkin istuskella ja sen tehokkaan touhut loppuvat siihen kunnes tulee oikeasti kiire.
Eiköhän pidetä asioilla niiden alkuperäinen tarkoitus eikä keksitä sanoille uusia merkityksiä. Muistan kuulleeni tuollaisesta "tehokkaasta" sellaisenkin version, että kannattaa edetä "ripeästi". Tuo "ripeästi" voi tarkoittaa mitä tahansa, jopa tehokastakin.
Kiire on sitä, kun aikaa on suhteessa matkaan liian niukalti enkä näe mitenkä tehokkuus tuon asian korjaisi. Suotavaa tuolloin olisi olla viisas, että ei joutuisi tilanteeseen, jossa aikaa matkaan nähden on liian niukalti.
Onko se tehokasta, jos hosuu vaikka ei ole kiire vai se, että osaa tehdä oikeita asioita oikeaan aikaan eikä paljon kaikkea mutta kuitenkin vääriä asioita.
Eikös se ollut työhaastattelussakin niin, että töihin kannattaa ottaa viisas ja laiska. Jos ottaa tyhmän ja laiskan, niin hommat eivät tule ikinä tehtyä. Jos ottaa tyhmän ja ahkeran, niin se tekee hirvittävän määrän virheitä lyhyessä ajassa. Jos ottaa viisaan ja ahkeran, niin se ei siinä hommassa pysy, kun se jo etenee organisaatiossa täysin muihin vaativampiin hommiin. Joten viisas ja laiska on oikea yhdistelmä, kun se tietää mitä pitää tehdä ja tekee sen kerralla ja ajallaan oikein, kun ei viitsi ruveta tekemään samaa asiaa moneen kertaan.
Hyvä Herbert
Mielestäni esimerkkini keskinopeuden muutoksesta ei ole epärealistinen.
Tarkoitin, että nopeusrajoituksia nostettaisiin kaikkialla tuo 20 km/h. Jos ei aja alueella, jossa on liikennevaloja, esim moottoritiet ja muut valtaväylät, keskinopeuden nosto kyllä toteutuu.
En tietenkään tarkoittanut, että ajaisin ylinopeutta.
Edes rajoituksia nostamalla ei keskinopeutta saataisi 20 km/h ylös. Maantiellä raskas liikenne huolehtii sitä, ettei paljon nykyistä lujempaa päästä, kaupungissa ei muuten vain ole mahdollista ajaa nykyistä lujempaa.
Keskinopeus lasketaan kaikista ajoista. Ei ainoastaan joltain tieosuudelta. Minä tällä hetkellä voisin nostaa keskinopeuttani työmatkallani, koska suurin osa on nelikaistaista tietä. Se ei kuitenkaan ole valtakunnan mittakaavassa normaali tilanne. Lisäksi 20 km/h rajoitusten nosto ei nostaisi keskinopeutta 20 km/h, koska sillekin matkalle mahtuu muusta kuin rajoituksesta johtuvia hidasteita.
Riippuu tuo keskinopeus aika paljon siitä missä ja mihin aikaan vuorokaudesta ajelee. Suurin osa Suomen yleisistä teistä on varsin hiljaisia enimmän osan vuorokaudesta. Vilkas liikenne on ajallisesti hyvin rajallista tässä maassa, kaikesta valituksesta huolimatta.
Minusta tässä tapauksessa keskinopeus muodostuu ajoneuvojen nopeuden keskiarvosta, ei tieosuuden liikennevirran keskinopeudesta. Tällöin hiljaiseen aikaan liikenteen vaikutus keskinopeuteen on pieni. Mutta vaikka liikenne olisikin hiljaista, toimii se suht pienien nopeuserojen ansiosta. Rajoitusten merkittävällä nostamisella ei keskinopeus useimmilla teillä nousisi läheskään niin paljon kuin rajoitusta nostetaan (vrt. talvirajoitus).
Rätkätin:
Minä olen luullut että autokilpailuissa pärjää se joka on nopea. En ole koskaan kuullut, että kiireisin pärjää...
Herbert:
Ei tietenkään. Sikäli hassua, että rajoitusten laskua ja sen vaikutuksia perustellaan usein päinvastaisella argumentilla. Rajoitushan voi periaatteessa hyvin olla 100, vaikutus keskinopeuteen on vähäinen joka tapauksessa. Ja turvallisuuden kannalta vain ja ainoastaan ison liikennevirran keskinopeus on ratkaisevaa, näin on minulle kerrottu isojen tietäjien toimesta. Tuossa tarkastelussa liikennevirran koostumukselle ei anneta mitään arvoa, tarkastellaan vain ison mittakaavan nopeuksia.
Yleensä puhutaan keskinopeusvaikutuksista luokkaa 2-5 km/h, koko liikennevirrasta puhuttaessa. Tuollaisen vaikutus on kuitenkin ajankäytön kannalta suuri, koska mittakaava on suuri. Kerroin pitää aina muistaa - vaikkapa 2 km/h ei kuulosta paljolta mutta kun sen kertoo miljardeilla kilometreillä alkaa hahmottaa mittakaavan. Aika monen etenijän matkan on täytynyt vauhdittua merkittävästi, koska iso osa liikenteestä etenee joka tapauksessa sitä vauhtia mitä etenee.
Usein keskustelussa myös unohtuu, että ei kaikki liikenne ole mitenkään olennaista eikä sen etenemisnopeus ole edes tärkeää. Esim. vaikka juhannusruuhka jota aina julkisuudessa valitetaan.
AkiK:
Hassua, että satuit mainitsemaan juuri juhannusruuhkan epäolennaisen liikenteen yhteydessä. Poliisihan uhkasi ottaa kortin välittömästi pois toissavuonna rekkakuskilta, jos tämä hidastee juhannusliikenteessä.
Kyllä matka juhannuksen viettoon täytyy siis olla poliisin mielestä vuoden oleellisimpia aiheita liikkua liikenteessä.
Kyllähän ajokortin poisottoa tapahtuu aivan liian vähän, rekkamiehethän (ammatti-ihmisiä amatöörien seassa ) ilmoittivat että tahallaan aikovat syyllistyä Tieliikennelain vastaiseen toimintaan. Eivät uhanneet ajaa kännissä, mutta törttöillä raskaasti kuitenkin.
24 §
Liikennettä estävän tai haittaavan ajon kielto
Liikennettä ei saa estää tai haitata ajamalla aiheettoman hitaasti tai tarpeettomasti äkkiä jarruttamalla.