Liikkuva poliisi järjestää liikennevalvontamaratonin 19. -20.4. ja ottaa vastaan valvontatoiveita.
Samankaltainen valvontamaraton järjestettiin viime marraskuussa ja toiveita tuli noi 700. LP:n mukaan toiveet olivat asiallisia ja hyvin perusteltu ja poliisi sai paljon positiivista palautetta. Katso tarkemmin LP:n nettisivulta.
Sinne vaan hyviä esityksiä! Myös tänne palstalle voisi laittaa mitä tulisi erityisesti valvoa.
Tulipa mieleen...
Ritsan kannattaisi varmastikin laittaa pollareille ehdotus, että "se TM 36 ajaa Etelä-Suomessa rajoituksia noudattaen ja kerää jonoja. Kaiken lisäksi se väittää, että ne perääntulevat ylinopeuskuskit on kuitenkin niitä jononmuodostajia. Sille liikenteen häirikölle pitäsi ny jotain tehdä. yllyttää vielä muitakin samanlaiseen toimintaam. Ei nopeusrajoitusta saa noudattaa, jos se häiritsee ylinopeuskuskien ajoa."
Tai kannattaisiko Ritsan sittenkään ehdotella?
Toisaalla jo mainitsinkin, että kansalaisaloite.fi tarjoaa mahdollisuuden muuttaa epädemokraattista, kansan tahdon vastaista nopeusrajoitusjärjestelmää.
Herbert:
Tarjoaa mahdollisuuden ehdottaa muutoksia - ei muuttaa.
Kun erään tieosuuden nopeusrajoitus alennettiin pysyvästi 100 km/h nopeudesta 80 km/h nopeuteen, tienvarsikuntien kunnanhallitukset tekivät esityksen, että alkuperäinen nopeusrajoitus palautettaisiin. Kaupungissa kirjoituspöytänsä takana istuva herra yliherra, joka nopeusrajoituksen alentamisesta oli päättänyt, tietenkin pyyhk... tarkoitan, torjui esityksen.
Jokin aika sitten lehdessä oli uutinen, että kunnat yrittävät taas anoa alkuperäisen nopeusrajoituksen palauttamista. Lopputuloksen voi arvata.
Näin se paljon mainostettu demokratia toimii. Ei edes vaaleilla valituilla useiden kuntien edustajilla yhdessä ole mitään sananvaltaa, kun yksi ainoa virkamies norsunluutornissaan päättää jotain. Anomusten lähettäminen ja muu nöyristelevä mateleminen vain ärsyttää tuollaista tyyppiä, eikä hän ikinä muuta päätöksiään.
Kun kuntien edustajat ensimmäisen kerran tekivät ehdotuksensa alkuperäisen nopeusrajoituksen palauttamiseksi, lehdessä kerrottiin syyt, mihin vedoten virkamies oli perustellut nopeusrajoituksen alentamista. Osa syistä ei pitänyt paikkansa. Yksi perustelu oli se, että tien varrelle on rakennettu uusia liittymiä, joten liikenne on sen vuoksi tullut vaarallisemmaksi. Kuka tahansa voi kuitenkin käydä vaikka Google Street Viewistä katsomassa, kuinka monta uutta liittymää hän näkee. Ei ainoatakaan.
Jos kyseisellä tiellä on jonnekin rakennettu edes yksi uusi liittymä viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana, se on sillä osuudella maantien alkupäässä, jossa on aina ollut 80 km/h nopeusrajoitus. Vetoaminen tähän mahdolliseen liittymään on sama kun jos Lahden lähellä alennettaisiin nopeusrajoitusta sen takia, että saman tien toiseen päähän Helsinkiin on rakennettu uusi liittymä. Samanlaisia olivat virkamiehen muutkin perustelut.
Tien päällyste oli muka huono, ja liikenne oli muka lisääntynyt, ja vakavat onnettomuudet olivat muka lisääntyneet. Tien päällyste oli väliaikaisesti heikohkossa kunnossa lyhyellä tieosuudella, mutta se korjattiin jo samana vuonna hyvään kuntoon. Ja lisääntyneet vakavat onnettomuudet taas olivat sitä, että joku mummo oli jäänyt traktorin alle erään kunnan taajamassa, jonka läpi tie kulkee, ja jossa nopeusrajoitus ei ole koskaan ollut 100 km/h. Tällä samalla perusteella voitaisiin alentaa 100 km/h nopeusrajoitus Kuusamossa 80 km/h rajoitukseksi vetoamalla siihen, että samalla tiellä Kajaanin liittymässä 60 km/h nopeusrajoitusalueella on tapahtunut vakava onnettomuus.
Silloin kun puhutaan hyvin pienistä määristä kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia, sattuma ratkaisee. Jos jollakin tieosuudella kolme kännikuskia tappaa itsensä kymmenen vuoden aikana, ei siitä voi tehdä johtopäätöstä, että tie olisi vaarallinen. Siitä voi tehdä korkeintaan johtopäätöksen, että kännissä ajaminen on vaarallista.
Jos todellisia syitä nopeusrajoituksen alentamiseen haluaa etsiä, niitä lienee kaksi. Toinen on yleinen nopeusrajoitusten alennuspolitiikka. Halutaan, että Suomessa on mahdollisimman vähän maanteitä, joissa saisi ajaa 100 km/h nopeudella. Pyrkimyksenä on saada aikaan ympärivuotinen talvinopeusrajoitus. Rajoituksien laskeminen on aloitettu vähäisemmillä maanteillä eli jonkinlaisiksi b-luokan teiksi määriteltävillä teillä. Kun rajoitus alennetaan pysyvästi, tien luokitusta voidaan laskea, ja sen hoitokulut alenevat. Ihmiset siis pakotetaan ajamaan kesällä 80 km/n nopeutta, jotta tietä ei tarvitsisi aurata talvella niin hyvin. Paikalliset kunnat taas eivät halua tulla luokitelluiksi b-luokan kunniksi, jotka ovat b-luokan tien varrella, josta ajomatka ihmisten ilmoille kestää aikaisempaa kauemmin. Kyse on siis myös aluepolitiikasta.
Edellä oleva on tässä sen osoittamiseksi, millaiset mahdollisuudet kansalaisilla on vaikuttaa heitä itseään koskeviin asioihin.
Herbert:
Huomasitko, että nyt oli kysymys siitä, että poliisille voi esittää valvontatoiveita. Mitä itse katsoisit tarpeelliseksi valvoa? Laitatko vinkin poliisille?
Entäpä nopeusrajoitusjärjestelmä? Onko se oikeasti kansan tahdon vastainen? Minä en ainakaan tunne henkilökohtaisesti yhtään ihmistä, joka niin on sanonut. Onko asiaa tutkittu? Minä tiedän ainoastaan laajan kyselyn noista ehkäpä kaiken eniten keskustelua herättäneistä nopeusrajoituksista - talvinopeuksista. Siinäkin muistaakseni lähes n.80 % kyselyyn vastanneista ammattiautoilijoista hyväksyi talvinopeudet ja muiden prosentti oli vielä korkeampi. Kun kysyttiin niiden tasosta niin aika pieni prosentti olisi ollut niitä nostamassa. Toki sellaiset talviajan rajoitukset, jotka muuttuisivat olosuhteiden mukaan olisivat minun mielestäni paremmat. Tarvittaessa ne olisivat nykyisiä talvirajoituksia alempia, oikein hyvissä olosuhteissa korkeampia. Ilmeisesti systeemit kuitenkin maksaa pirusti, jote nyt mennään näin.
TM 36:
Huomasin.
Maanteillä olisi syytä valvoa yleistä ajotapaa, taajamissa tuon lisäksi etenkin valojen noudattamista ja suojatiekäytöstä.
Katsotaan nyt, laitanko palautetta.
Liikenteestä on kovin vaikea saada rehellisiä vastauksia. Ehkä syynä on säännöistä poikkeamisen perustuminen siihen, että muut noudattavat sääntöjä, joten itselle jää mahdollisuus ennakoida muiden liikkeet, vaikka ei noudattaisikaan sääntöjä. Siksi todennäköisesti suurin osa on sääntöjen noudattamisen puolella, vaikka ajaakin sakotuskynnyksen ylittävällä tavalla. Ja ainahan järjestelmää voi kehua, vaikka rajoitusten tasosta syntyisikin keskustelua.
Jos ammattiautoilijat olivat pääasiassa rekkakuskeja, tulos ei vaadi selityksiä.
Itse muistan tuoreehkon tuloksen, jossa joka toinen olisi valmis laskemaan rajoituksia. Kysymyksen asettelun takia tuloksesta ei kuitenkaan voi tehdä oikeastaan minkäänlaisia johtopäätöksiä. Siinä kysyttiin, olisitko valmis laskemaan rajoituksia turvallisuuden parantamiseksi. Harva on niin hullu, ettei olisi, jos toimenpide olisi tavoitteen suhteen perusteltu. Aina ei kuitenkaan ole, joten tämä varmasti näkyy vastauksissa ja mitätöi kyselyn tuloksen.
Tutkimuksen mukaan talvirajoitusta korkeampi nopeus on muuttuvissa vain n. 10% ajasta, joten aika vähäinen on tuolla tavalla saavutettu hyöty.
Totta, lisäksi kun vaikutus turvallisuuteen ei ole mitenkään mahtava, ei edes hyöty/kustannussuhde tilannetta pelasta.
Kameravalvontaa ajotapansa takia kammoksuville muuttuva rajoitukset ovat kuitenkin ilonaihe, koska kameroita ei tietääkseni ainakaan vielä ole osattu synkronoida rajoituksiin.
OT. Onko tietoa siitä milloin liikkuvan poliisin lopetus tulee eduskunta käsittelyyn?
Toivottavasti olisi edustajilla "munaa" ajatella asiaa ryhmäkurin ulkopuolella ja äänestää lopetusta vastaan.
Norjassa oli samantapainen lopetus uhka, mutta paikallinen eduskunta(stortinget) hylkäsi sen.
Konginkankaan onnettomuuden jälkeen poliitikot ja virkamiehet pohtivat, pitäisikö rekkojen nopeudenrajoittimet säätää tiukemmalle. Tästä asiasta löytyy selvityksiä internetistä tai ainakin on löytynyt. Rajoittimien nopeuksia päätettiin olla kiristämättä, koska sillä katsottiin olevan kansantalouden ja Suomen teollisuuden kilpailukyvyn kannalta epäedullisia vaikutuksia. Kun autot ajaisivat hitaammin, ne ehtisivät vielä vähemmän tavaraa, jolloin entisen tavaramäärän kuljettamiseen tarvittaisiin enemmän autoja, mikä merkitsisi rekkaliikenteen lisääntymistä, mikä puolestaan mitätöisi turvallisuushyötyä, joka nopeuksien alentamisella saavutettaisiin.
Selvityksistä kävi ilmi, että valtio käytännössä hyväksyy rekkojen ylinopeudet. Vaikka autoilla ei virallisesti saisi ajaa kuin 80 km/h nopeudella, niiden sallitaan ajavan rajoitinta vastaan eli selkeästi kovempaa kuin mitä nopeusrajoitus edellyttäisi.
Kiinnostaisi tietää, kuinka usein rekkoja sakotetaan ylinopeudesta maantiellä, jolla on 80 km/h nopeusrajoitus. Voiko rekka saada sakon nopeuskameran perusteella, vai onko kuvien käsittelijöille annettu ohje ohittaa rekkojen kuvat.
Valvontakamerat vaivasivat minua aikaisemmin enemmän kuin nyt, kuten tästä vanhasta (kirjoittaja on keksistty nimimerkki kuten tämä nykyinenkin) jutustani käy ilmi.
http://sfnet.fi/group.php?id=34874&newsgroup=sfnet.keskustelu.liikenne&sid=&bf=
Nykyisin ajan kameratiellä siten, että pidän katseen kohdistettuna tien reunaan, ja kun näen harmaan pöntön, hidastan hetkeksi vauhtia. Ja ja sitten taas kaasua.
Pari kuukautta sitten käännyin eräästä risteyksestä tielle, jossa on kameroita. Mietiskelin muuta, enkä muistanut koko asiaa, kunnes yhtäkkiä huomasin kameran edessäni. Kun ei jarruttaminen enää auttanut, tein paniikkipäätöksen ja ohjasin auton vastaan tulevien kaistalle. Olin lukenut jostakin, että laite ei mittaa nopeutta sieltä. Tein aikamoisia kurveja jäisellä asfaltilla, mutta hätä ei lue lakia. En loppujen lopuksi edes tiedä, ajoinko ylinopeutta, tai kuinka kovaa ajoin, jos ajoin. Mutta varma on varmaa.
SO2001: "Pari kuukautta sitten käännyin eräästä risteyksestä tielle, jossa on kameroita. Mietiskelin muuta, enkä muistanut koko asiaa, kunnes yhtäkkiä huomasin kameran edessäni. Kun ei jarruttaminen enää auttanut, tein paniikkipäätöksen ja ohjasin auton vastaan tulevien kaistalle. Olin lukenut jostakin, että laite ei mittaa nopeutta sieltä. Tein aikamoisia kurveja jäisellä asfaltilla, mutta hätä ei lue lakia. En loppujen lopuksi edes tiedä, ajoinko ylinopeutta, tai kuinka kovaa ajoin, jos ajoin. Mutta varma on varmaa."
Hienoa! Minäkin pidän joskus hauskaa kameratolppien kanssa. Varsinkin pidempää matkaa ajaessani päästelen ylinopeutta ajavat aina kohteliaasti ohi siirtymällä hieman sivuun ja väläyttämällä oikeaa vilkkua pari kertaa. Joskus kun olen yksin matkassa ja aika tulee pitkäksi, tai matkaseura on muuten tylsää, yritän ajoittaa ohi päästämiset kameratolppien kohdalle. Tietenkään valtaosa kuljettajista ei silloin lähde ohittamaan, mutta muutaman kerra olen siinä onnistunut ja yhden kerran kamera välähtikin. Ylinopeutta ohittajalla näytti olevan 20-30km/h. Sen verran rivakasti auto kiihtyi. Hauskinta oli, kun hän sitten ohituksen jälkeen melkein välittömästi kääntyi sivutielle.
SO2001:
Aloitan lopusta. Tuossa linkissä kerrot mm.
"Järjestelmällisenä ja täsmällisenä ihmisenä haluaisin, että asiat olisivat yksinkertaisia ja selviä. Jos kameratiellä olisi esimerkiksi 80 km/h rajoitusmerkki, se tarkoittaisi, että nopeusrajoitus on 80 km/h, ja suuremmasta nopeudesta saa sakon. Tarvitsisi vain pitää nopeus hitaampana kuin 80 km/h ja homma olisi sillä selvä!
Koska pidät itseäsi täsmällisenä ihmisenä, niin eikö ole helppoa ottaa nopeusrajoitukset ihan niin kuin ne on. Jos merkissä on 80, niin se on suurin sallittu nopeus ja ajat korkeintaan sitä. Mitä siinä sakkoja ajatella! Liikenteessä on muutakin ajateltavaa ja nopeusrajoituksen puitteissa pysyminen on melkoisen helppoa.
Tietenkin omalla tavallaan on hassua se, että vasta yli 10 km/h:n rajoituksesta tulee se pieni sakko. Tämä sitten johtaa siihen, että jotkut pitävät sitä pienempää ylinopeutta ihan "saa ajaa nopeutena". Monessa maassa sakko tulee pienemmästäkin ylinopeudesta. Sellaistako meillälläkin tarvittaisiin?
Sitten rekkojen rajoittimiin... Viime vuosina suhtautuminen "rajoitinta vasten" ajamiseen on muuttunut. tärkeämpi asia on se, että koko logistiikkaketju suunnitellaan niin hyvin, että kuljetukset pelaa.
Sekä kuljettajien koulutuksessa että jatkokoulutuksessa (esim. SKAL) korostetaan sittä , että liikenneturvallisuuden ja taloudellisuuden kannalta "rajoitinta vasten ajo" ei ole hyväksyttävää.
Kuljetusalan yrittäjien ja yritysten etujärjestö SKAL on mukana turvallisen ja taloudellisen ajon kampanjassa. Sen nettisivuilla kerrotaan mm. "Ajonopeus vaikuttaa suoraan kulutukseen. Mahdollisimman taloudellisesti ajat 80 kilometrin tuntinopeudella. Ison massan kiihdyttäminen ja hidastaminen lisäävät kulutusta entisestään.
Ajaminen rajoitinta vastaan aiheuttaa automerkistä riippuen 13-21 %:n lisäkulutuksen.
Vuosisäästö 9750-15750 litraa, 10725-17325 euroa