Esim. ISA:n toimivuudesta "ISA technologies do work, are
robust and reliable. They are technically simple, much simpler than other automatic devices such as collision avoidance systems." Eli tämän mukaan teknologiat ovat toimivia ja teknisesti yksinkertaisempia kuin vaikkapa kolarin esto systeemit.
Nopeustietojen saaminen rajoituksista: " Delivering and maintaining the relevant map data for ISA is not a problem,
provided that legislation is there to ensure action is undertaken in a harmonised way"
Kustannukset: "The substantial accident reductions to
be gained from ISA outweigh its costs, particularly if ISA ? tment was required by law. Doing nothing or achieving speed reduction by other means will turn out more expensive
in the end than implementing ISA technology."
Minusta tuo paperi on jotenkin kovin mainoksen oloinen. Kaikista tietojärjestelmistä on sanottu kerrottu aina samanlaista ylistystä niiden hyödyistä ja vähäisistä haitoista ja luotettavuudesta, mutta aika harva niitä lupauksia on lunastanut käytännössä. Vrt vaikkapa sairaalaohjelmistot. Ja EU-ohjelmat yleensäkin onnistuvat yleensä surkeasti, miksi tämä olisi poikkeus?
Riteävien teiden kohdalla ei tarvitsisi turhaan laskea nopeutta, jos järjestelmä tunnistaisi risteyksen olevan tyhjä. Nythän tuon joutuu hoitamaan manuaalisesti ja huonolla tuurilla tuosta luonnonvarojen säästämisestä saa vieläpä sakot. Hyvissä olosuhteissa vähäisellä liikenteellä nopeutta voisi nostaa. Vastaatulijat kapealla mutkaisella tiellä jarruttaisivat nopeuden automaattisesti, jolloin yleisnopeutta voitaisiin nostaa. Ja kyllä, silloin harvoin kun olosuhteet sitä edellyttävät, nopeus voisi säätyä jopa nykyisten köröttelynopeuksien alle.
Minä en jaksa uskoa, että nopeutta millään järjestelmällä lähdetään kovin paljon nostamaan. Muut asiat tulevat joka tapauksessa vastaan, kuten melu, päästöt, tiestön ominaisuudet, kunnossapito, metsän eläimet jne jne.
Nopeuksien nostoon on nykyisinkin jo olemassa konsti, eli rakennetaan moottoritie. Se vaan on kovin kallista.
TM 36: "Joopa joo... Minä osaan ajaa... muut ongelma. "
Eipä oikeastaan, ollenkaan.
Vaan:
Jos muut kokevat ongelmaksi ongelmia joita minä en koe, he voivat koittaa osaltaan korjata näitä ongelmia esim. em keinoin.
Mutta meidän muiden on turha tehdä asioita joista emme koe hyötyvämme. Ja näin ei siksi että kokisimme itsemme jotenkin taitavammiksi, vaan koska emme osaa, halua tai jaksa pelätä kaikkea mahdollista.
Muutenkin toivoisin liikennekeskustelukulttuurimme lähiaikoina kehittyvän sille tasolle, ettei jauhettaisi vain jostain yhdestä "isoimmasta ongelmasta" (=ylinopeudet).
Eiköhän nykyään kannattaisi puhua huonosta liikennekäyttäytymisestä yleensä. Kaikesta sellaisesta ajattelemattomuudesta (kiilaukset, kännykällä kälättäminen ajaessa jne.) ja toisten kunnioittamisen puutteesta siis, jonka seurauksena on vaaraa tai mielipahaa (ja mielipahastakin voi syntyä monella tavalla vaaraa).
Minä en jaksa uskoa, että nopeutta millään järjestelmällä lähdetään kovin paljon nostamaan. Muut asiat tulevat joka tapauksessa vastaan, kuten melu, päästöt, tiestön ominaisuudet, kunnossapito, metsän eläimet jne jne.
Muuttuvista rajoituksista tehdyn selvityksen mukaan kaksikaistaisilla pääteillä (100 km/h kesärajoitus), talviaikaan n. 90% ajasta käytettiin alempaa talvirajoitusta. Ihan turhaa on siis haikailla kovempien nopeuksien perään minkään järjestelmän avulla.
Eiköhän nykyään kannattaisi puhua huonosta liikennekäyttäytymisestä yleensä. Kaikesta sellaisesta ajattelemattomuudesta (kiilaukset, kännykällä kälättäminen ajaessa jne.) ja toisten kunnioittamisen puutteesta siis, jonka seurauksena on vaaraa tai mielipahaa (ja mielipahastakin voi syntyä monella tavalla vaaraa).
Luopumalla ylinopeuksista loppuu kuin itsestään suurin osa noidenkin ilmiöiden aiheuttamista haitoista. Ylinopeuskuskit vain eivät tätä tajua, kun heidän ympärillään muut ovat niitä, jotka ongelmia aiheuttavat.
"Luopumalla ylinopeuksista loppuu kuin itsestään suurin osa noidenkin ilmiöiden aiheuttamista haitoista. Ylinopeuskuskit vain eivät tätä tajua, kun heidän ympärillään muut ovat niitä, jotka ongelmia aiheuttavat."
Noh, mitä kiltimmin ajaa, sitä enemmän joutuu potkituksi, nykyisellään.
Mutta jos meinaat että nopeudenrajoittimilla saataisiin huono käytös kuriin, niin uskon kiireisimpien kuskien "kostavan" sen entistä huonommalla käytöksellä sallittujen rajoitusten puitteissa, sillä jotenkinhan se menetetty ylinopeuden aiemmin tuoma "ajansäästö" on kompensoitava. Kiire, kiire, pois alta...
Mutta jos meinaat että nopeudenrajoittimilla saataisiin huono käytös kuriin, niin uskon kiireisimpien kuskien "kostavan" sen entistä huonommalla käytöksellä sallittujen rajoitusten puitteissa, sillä jotenkinhan se menetetty ylinopeuden aiemmin tuoma "ajansäästö" on kompensoitava. Kiire, kiire, pois alta...
Ei ylinopeuksien ajaminen ole pääosaltaan mitään rationaalista toimintaa jossa lasketaan ajansäästöä. Jos sitä alkaa laskemaan, loppuu ylinopeuden ajaminen yleensä heti.
Ei se olekaan rationaalista toimintaa, ja minun olisi pitänyt lisätä lainausmerkit. Irrationalismi on teidemme pahin vitsaus.
Itse taas olen huomannut että välttyäkseni tallomiselta tulee minunkin lisätä nopeuttani, jottei kenellekään tule houkutusta roikkua tai ohittaa turhaan. Se on omalla kohdallani ollut aina varmin keino. En ymmärrä, miten olemme tehneet näin vastakkaiset havainnot. Mielenkiintoista.
Karkuun ajamalla ohjaat edessäsi ajavaa nostamaan nopeutta, joten menetelmä on huono. Jos noudatat rajoituksia, aluksi kyllä saat takapuskuriisi seuraa. Jos kuitenkin toimit johdonmukaisesti, tilanne kyllä asettuu. Joko sinut ohitetaan tai sitten väliä jätetään sen verran mitä normaalistikin. Epäjohdonmukainen ajotapa sen sijaan ei anna selkeää viestiä muille, joten tallominen jatkuu.
Tätä ei sitten pidä lukea kuin piru raamattua. Esim. motarilla nopeammat kyllä osaavat varata vasemman kaistan ja pussittaa rajoitusta noudattavia. Siihen ei auta muu kuin poliisin läsnäolo, kuten eilen. Harmaa coupe-bemari lähestyi minua selvää ylinopeutta, kunnes vastaan tuli poliisiauto. Jostain syystä bemari jäi viereeni ajelemaan hetkeksi, mutta kun poliisi meni ohi, tämä lippispäinen vellihousu uskalsi taas painaa kaasua.
AkiK:
Ei se olekaan rationaalista toimintaa, ja minun olisi pitänyt lisätä lainausmerkit. Irrationalismi on teidemme pahin vitsaus.
Itse taas olen huomannut että välttyäkseni tallomiselta tulee minunkin lisätä nopeuttani, jottei kenellekään tule houkutusta roikkua tai ohittaa turhaan. Se on omalla kohdallani ollut aina varmin keino. En ymmärrä, miten olemme tehneet näin vastakkaiset havainnot. Mielenkiintoista.
Minä olen ajatellut, että itse yritän käyttäytyä rationaalisesti, enkä mene mukaan kouhkaajien touhuihin. En ole kokenut että minua sen takia tallottaisiin.
Minä olen ajatellut, että itse yritän käyttäytyä rationaalisesti, enkä mene mukaan kouhkaajien touhuihin. En ole kokenut että minua sen takia tallottaisiin.
Ihan sama. Kun puhutaan ajonopeuksista niin ihan hyvin olen voinut ajaa rajoitukset huomioiden eikä yleensä ole ollut mitään ongelmia. Pääosin "kiireisemmätkin" ovat sopeutuneet vauhtiini.
Entäpä nopeuden rajoittimet? Vähitellen ne varmasti tulevat autokannan uudistumisen myötä. Todellista kehitystä! Vaikka kaikissa autoissa ei uutta teknologiaa vielä olisikaan niin vaikutus liikenteeseen olisi merkittävä. Eikö niin?
Ei ylinopeuksien ajaminen ole pääosaltaan mitään rationaalista toimintaa jossa lasketaan ajansäästöä. Jos sitä alkaa laskemaan, loppuu ylinopeuden ajaminen yleensä heti.
Jos keskinopeus on 60 kilometriä tunnissa, ja vuoden mittaan ajaa 50000 kilometriä, aikaa kuluu 833,33 tuntia.
Jos ajaa ylinopeutta ja saa keskinopeuden nousemaan kolmella kilometrillä tunnissa, kuinka paljon aikaa silloin kuluu vuodessa?
Vastas: 793,65 tuntia.
Paljonko on epärationaalisella toiminnalla saavutettu ajansäästö?
Vastaus: 39,68 tuntia
Vertailun vuoksi: Jos työntekijöitä vaaditaan tekemään vuodessa 39,68 tuntia eli noin yksi työviikko lisää työtä entisellä palkalla, mitä he sanovat?
Vastaus: "Aah, tuo on niin mitättömän lyhyt aika, että olisi epärationaalista kieltäytyä, joten totta kai me suostumme."
karkuun ajaessani ohitan rivakasti edessä mahdollisesti olevat, jolloin heidän ei tarvi muuttaa nopeuttaan mihinkään. Jos he (harvoin) nostavat nopeuttaan tuntuvasti, niin asiat vaikeutuvat kummallekin (jos siis he siten kokevat joutuvansa ajamaan kovempaa kuin haluaisivat, mutta enhän minä sitä heiltä vaadi vaikka joskus tuntuvat olettavankin).
Melkein aina aiemmin itseni takana roikkunut jää puskemaan ensimmäiseksi ohittaami autoa ja voin huokaista helpotuksesta.
Jos edessä on paljon autoja, silloin en lähde karkumatkalle. Enhän voi torua muita lyhytnäköisyydestä jos itsekin olisin sellainen.
Melkein aina aiemmin itseni takana roikkunut jää puskemaan ensimmäiseksi ohittaami autoa ja voin huokaista helpotuksesta.
Jos edessä on paljon autoja, silloin en lähde karkumatkalle. Enhän voi torua muita lyhytnäköisyydestä jos itsekin olisin sellainen.
Liikenteessä erinomainen taito on opetella torumaan itseä. Tuossa sinä nostat nopeuttasi toisen ylinopeuskuskin takia ja jätät kyseisen ylinopeuskuskin painostamaan seuraavaa uhria. Seurauksena on todennäköisesti kolme ylinopeuskuskia sen sijaan, että jatkaisit omaa ajamistasi johdonmukaisella tavalla, eikä kukaan noista kolmesta ajaisi ylinopeudella. Ja kun tuo kolmen ylinopeutta ajavan porukka saavuttaa ritsan, Jevin tai jonkun muun itsenäisen ajattelijan, määrittelevät nuo muun liikenteen ajavan ylinopeutta, johon voi parhaiten sopeutua ajamalla ylinopeutta.
Liikenteessä erinomainen taito on opetella torumaan itseä. Tuossa sinä nostat nopeuttasi toisen ylinopeuskuskin takia ja jätät kyseisen ylinopeuskuskin painostamaan seuraavaa uhria. Seurauksena on todennäköisesti kolme ylinopeuskuskia sen sijaan, että jatkaisit omaa ajamistasi johdonmukaisella tavalla, eikä kukaan noista kolmesta ajaisi ylinopeudella. Ja kun tuo kolmen ylinopeutta ajavan porukka saavuttaa ritsan, Jevin tai jonkun muun itsenäisen ajattelijan, määrittelevät nuo muun liikenteen ajavan ylinopeutta, johon voi parhaiten sopeutua ajamalla ylinopeutta.
Torun itseäni jatkuvasti, mtta joskus tulee päiviä ja tilanteita jolloin ei vaan pysty. Ehkäpä sillä ohittamallani on parempi päivä eikä tämä nosta nopeuttaan painostuksen alla tai ehkäpä hän on tyyppiä joka ei edes katso peileihin, kuka sen voi tietää...
Sen mitä olen peileistä seurannut tapahtumia, niin yleensä kahden takana olevan auton "sijoitukset" pysyvät samoina niin kauan kunnes katoavat peileistä. Ja yleensä havainto on ollut, että kaksikon vauhti ei juuri nouse.
Muutenhan en pääsisi karkuunkaan, paitsi tietysti törkynopeudella. Ja jos edes kohtuullisen usein siten tapahtuisi, niin olisin hylännyt karkuilutaktiikan ajat sitten turhana.
Koitan mahdollisuuksien mukaan pysytellä etäällä letkoista jotta voin amaa ajaa ajoani ja vaihdella vauhtiani mieleni mukaan. Silloin ei tule painostetuksi eikä itsekään painosta. Joskus kuitenkin tulee näitä jotka eivät ohita, mutta painostavat silti ja silloin mieluisimmat vaihtohdot ovat ohitukseen kannustaminen tai sen pettäessä em. tapa.
Jos keskinopeus on 60 kilometriä tunnissa, ja vuoden mittaan ajaa 50000 kilometriä, aikaa kuluu 833,33 tuntia.
Jos ajaa ylinopeutta ja saa keskinopeuden nousemaan kolmella kilometrillä tunnissa, kuinka paljon aikaa silloin kuluu vuodessa?
Vastas: 793,65 tuntia.
Paljonko on epärationaalisella toiminnalla saavutettu ajansäästö?
Vastaus: 39,68 tuntia
Sinä sotket nyt kovemmat ajonopeudet (ts. lähes koko liikenne) ja ylinopeudet (pieni osa siitä ) keskenään. Muusta liikenteestä johtuen ylinopeus ei näy pidemmän ajan keskinopeudessa ollenkaan samalla tavalla kuin ylinopeuskuskit kuvittelevat. Riskitasossa, kulutuksessa, sakoissa ja stressissä se kyllä näkyy.
Minä olen katsellut omia keskinopeuksiani vuosien varrella moneen kertaan. Rajoituksia rikkomalla en ole saanut pidemmän ajan keskinopeuksia kohoamaan, se vaan on tosiasia. Kun ottaa huomioon miten paljon levottomampaa ja rasittavampaa ajaminen ylinopeudella on, siitä ei ole vastaavaa hyötyä.
Eniten hyötyä ajonopeuksiin olen saanut valitsemalla ajoajat oikein. Ajan mielellään aikaisin aamulla ja myöhempään illalla, silloin liikenne on sujuvaa. Kun ajelen taloudellisesti ja sujuvasti, pelkästään auton pidentyneellä toimintasäteellä säästän huomattavasti aikaa vuoden mittaan.
Meinaatko, että jalankulkijoille ja pyöräilijöillekin pitäisi tuollainen laite laittaa taskuun?
TM 36:
Minusta tuo paperi on jotenkin kovin mainoksen oloinen. Kaikista tietojärjestelmistä on sanottu kerrottu aina samanlaista ylistystä niiden hyödyistä ja vähäisistä haitoista ja luotettavuudesta, mutta aika harva niitä lupauksia on lunastanut käytännössä. Vrt vaikkapa sairaalaohjelmistot. Ja EU-ohjelmat yleensäkin onnistuvat yleensä surkeasti, miksi tämä olisi poikkeus?
NHB:
Minä en jaksa uskoa, että nopeutta millään järjestelmällä lähdetään kovin paljon nostamaan. Muut asiat tulevat joka tapauksessa vastaan, kuten melu, päästöt, tiestön ominaisuudet, kunnossapito, metsän eläimet jne jne.
Nopeuksien nostoon on nykyisinkin jo olemassa konsti, eli rakennetaan moottoritie. Se vaan on kovin kallista.
TM 36: "Joopa joo... Minä osaan ajaa... muut ongelma. "
Eipä oikeastaan, ollenkaan.
Vaan:
Jos muut kokevat ongelmaksi ongelmia joita minä en koe, he voivat koittaa osaltaan korjata näitä ongelmia esim. em keinoin.
Mutta meidän muiden on turha tehdä asioita joista emme koe hyötyvämme. Ja näin ei siksi että kokisimme itsemme jotenkin taitavammiksi, vaan koska emme osaa, halua tai jaksa pelätä kaikkea mahdollista.
Muutenkin toivoisin liikennekeskustelukulttuurimme lähiaikoina kehittyvän sille tasolle, ettei jauhettaisi vain jostain yhdestä "isoimmasta ongelmasta" (=ylinopeudet).
Eiköhän nykyään kannattaisi puhua huonosta liikennekäyttäytymisestä yleensä. Kaikesta sellaisesta ajattelemattomuudesta (kiilaukset, kännykällä kälättäminen ajaessa jne.) ja toisten kunnioittamisen puutteesta siis, jonka seurauksena on vaaraa tai mielipahaa (ja mielipahastakin voi syntyä monella tavalla vaaraa).
AkiK:
Muuttuvista rajoituksista tehdyn selvityksen mukaan kaksikaistaisilla pääteillä (100 km/h kesärajoitus), talviaikaan n. 90% ajasta käytettiin alempaa talvirajoitusta. Ihan turhaa on siis haikailla kovempien nopeuksien perään minkään järjestelmän avulla.
Kuukeri:
Luopumalla ylinopeuksista loppuu kuin itsestään suurin osa noidenkin ilmiöiden aiheuttamista haitoista. Ylinopeuskuskit vain eivät tätä tajua, kun heidän ympärillään muut ovat niitä, jotka ongelmia aiheuttavat.
Herbert:
"Luopumalla ylinopeuksista loppuu kuin itsestään suurin osa noidenkin ilmiöiden aiheuttamista haitoista. Ylinopeuskuskit vain eivät tätä tajua, kun heidän ympärillään muut ovat niitä, jotka ongelmia aiheuttavat."
Noh, mitä kiltimmin ajaa, sitä enemmän joutuu potkituksi, nykyisellään.
Mutta jos meinaat että nopeudenrajoittimilla saataisiin huono käytös kuriin, niin uskon kiireisimpien kuskien "kostavan" sen entistä huonommalla käytöksellä sallittujen rajoitusten puitteissa, sillä jotenkinhan se menetetty ylinopeuden aiemmin tuoma "ajansäästö" on kompensoitava. Kiire, kiire, pois alta...
Kuukeri:
Minä olen kylläihan päinvastaista mieltä. Asiallisella käytöksellä saa yleensä asiallista käytöstä myös muilta. Ja päinvastoin.
Kuukeri:
Ei ylinopeuksien ajaminen ole pääosaltaan mitään rationaalista toimintaa jossa lasketaan ajansäästöä. Jos sitä alkaa laskemaan, loppuu ylinopeuden ajaminen yleensä heti.
AkiK:
Ei se olekaan rationaalista toimintaa, ja minun olisi pitänyt lisätä lainausmerkit. Irrationalismi on teidemme pahin vitsaus.
Itse taas olen huomannut että välttyäkseni tallomiselta tulee minunkin lisätä nopeuttani, jottei kenellekään tule houkutusta roikkua tai ohittaa turhaan. Se on omalla kohdallani ollut aina varmin keino. En ymmärrä, miten olemme tehneet näin vastakkaiset havainnot. Mielenkiintoista.
Karkuun ajamalla ohjaat edessäsi ajavaa nostamaan nopeutta, joten menetelmä on huono. Jos noudatat rajoituksia, aluksi kyllä saat takapuskuriisi seuraa. Jos kuitenkin toimit johdonmukaisesti, tilanne kyllä asettuu. Joko sinut ohitetaan tai sitten väliä jätetään sen verran mitä normaalistikin. Epäjohdonmukainen ajotapa sen sijaan ei anna selkeää viestiä muille, joten tallominen jatkuu.
Tätä ei sitten pidä lukea kuin piru raamattua. Esim. motarilla nopeammat kyllä osaavat varata vasemman kaistan ja pussittaa rajoitusta noudattavia. Siihen ei auta muu kuin poliisin läsnäolo, kuten eilen. Harmaa coupe-bemari lähestyi minua selvää ylinopeutta, kunnes vastaan tuli poliisiauto. Jostain syystä bemari jäi viereeni ajelemaan hetkeksi, mutta kun poliisi meni ohi, tämä lippispäinen vellihousu uskalsi taas painaa kaasua.
Kuukeri:
Minä olen ajatellut, että itse yritän käyttäytyä rationaalisesti, enkä mene mukaan kouhkaajien touhuihin. En ole kokenut että minua sen takia tallottaisiin.
AkiK:
Ihan sama. Kun puhutaan ajonopeuksista niin ihan hyvin olen voinut ajaa rajoitukset huomioiden eikä yleensä ole ollut mitään ongelmia. Pääosin "kiireisemmätkin" ovat sopeutuneet vauhtiini.
Entäpä nopeuden rajoittimet? Vähitellen ne varmasti tulevat autokannan uudistumisen myötä. Todellista kehitystä! Vaikka kaikissa autoissa ei uutta teknologiaa vielä olisikaan niin vaikutus liikenteeseen olisi merkittävä. Eikö niin?
AkiK:
Jos keskinopeus on 60 kilometriä tunnissa, ja vuoden mittaan ajaa 50000 kilometriä, aikaa kuluu 833,33 tuntia.
Jos ajaa ylinopeutta ja saa keskinopeuden nousemaan kolmella kilometrillä tunnissa, kuinka paljon aikaa silloin kuluu vuodessa?
Vastas: 793,65 tuntia.
Paljonko on epärationaalisella toiminnalla saavutettu ajansäästö?
Vastaus: 39,68 tuntia
Vertailun vuoksi: Jos työntekijöitä vaaditaan tekemään vuodessa 39,68 tuntia eli noin yksi työviikko lisää työtä entisellä palkalla, mitä he sanovat?
Vastaus: "Aah, tuo on niin mitättömän lyhyt aika, että olisi epärationaalista kieltäytyä, joten totta kai me suostumme."
Vai: "Lakko alkaa maanantaina."
Herbert,
karkuun ajaessani ohitan rivakasti edessä mahdollisesti olevat, jolloin heidän ei tarvi muuttaa nopeuttaan mihinkään. Jos he (harvoin) nostavat nopeuttaan tuntuvasti, niin asiat vaikeutuvat kummallekin (jos siis he siten kokevat joutuvansa ajamaan kovempaa kuin haluaisivat, mutta enhän minä sitä heiltä vaadi vaikka joskus tuntuvat olettavankin).
Melkein aina aiemmin itseni takana roikkunut jää puskemaan ensimmäiseksi ohittaami autoa ja voin huokaista helpotuksesta.
Jos edessä on paljon autoja, silloin en lähde karkumatkalle. Enhän voi torua muita lyhytnäköisyydestä jos itsekin olisin sellainen.
Kuukeri:
Liikenteessä erinomainen taito on opetella torumaan itseä. Tuossa sinä nostat nopeuttasi toisen ylinopeuskuskin takia ja jätät kyseisen ylinopeuskuskin painostamaan seuraavaa uhria. Seurauksena on todennäköisesti kolme ylinopeuskuskia sen sijaan, että jatkaisit omaa ajamistasi johdonmukaisella tavalla, eikä kukaan noista kolmesta ajaisi ylinopeudella. Ja kun tuo kolmen ylinopeutta ajavan porukka saavuttaa ritsan, Jevin tai jonkun muun itsenäisen ajattelijan, määrittelevät nuo muun liikenteen ajavan ylinopeutta, johon voi parhaiten sopeutua ajamalla ylinopeutta.
Herbert:
Torun itseäni jatkuvasti, mtta joskus tulee päiviä ja tilanteita jolloin ei vaan pysty. Ehkäpä sillä ohittamallani on parempi päivä eikä tämä nosta nopeuttaan painostuksen alla tai ehkäpä hän on tyyppiä joka ei edes katso peileihin, kuka sen voi tietää...
Sen mitä olen peileistä seurannut tapahtumia, niin yleensä kahden takana olevan auton "sijoitukset" pysyvät samoina niin kauan kunnes katoavat peileistä. Ja yleensä havainto on ollut, että kaksikon vauhti ei juuri nouse.
Muutenhan en pääsisi karkuunkaan, paitsi tietysti törkynopeudella. Ja jos edes kohtuullisen usein siten tapahtuisi, niin olisin hylännyt karkuilutaktiikan ajat sitten turhana.
Koitan mahdollisuuksien mukaan pysytellä etäällä letkoista jotta voin amaa ajaa ajoani ja vaihdella vauhtiani mieleni mukaan. Silloin ei tule painostetuksi eikä itsekään painosta. Joskus kuitenkin tulee näitä jotka eivät ohita, mutta painostavat silti ja silloin mieluisimmat vaihtohdot ovat ohitukseen kannustaminen tai sen pettäessä em. tapa.
SO2001:
Sinä sotket nyt kovemmat ajonopeudet (ts. lähes koko liikenne) ja ylinopeudet (pieni osa siitä ) keskenään. Muusta liikenteestä johtuen ylinopeus ei näy pidemmän ajan keskinopeudessa ollenkaan samalla tavalla kuin ylinopeuskuskit kuvittelevat. Riskitasossa, kulutuksessa, sakoissa ja stressissä se kyllä näkyy.
Minä olen katsellut omia keskinopeuksiani vuosien varrella moneen kertaan. Rajoituksia rikkomalla en ole saanut pidemmän ajan keskinopeuksia kohoamaan, se vaan on tosiasia. Kun ottaa huomioon miten paljon levottomampaa ja rasittavampaa ajaminen ylinopeudella on, siitä ei ole vastaavaa hyötyä.
Eniten hyötyä ajonopeuksiin olen saanut valitsemalla ajoajat oikein. Ajan mielellään aikaisin aamulla ja myöhempään illalla, silloin liikenne on sujuvaa. Kun ajelen taloudellisesti ja sujuvasti, pelkästään auton pidentyneellä toimintasäteellä säästän huomattavasti aikaa vuoden mittaan.