«12»
Uusiin autohin ehdotetaan laitetta ja rajoittavat nopeuden rajoituksen puitteisiin. Vanhoihin ehdotetaan rajoitinta, jotka rajoittavat nopeuden tiettyym enimmäisnopeuteen. http://www.telegraph.co.uk/motoring/road-safety/10278702/EU-plans-to-fit-all-cars-with-speed-limiters.html
No joo.. Vastuulliset ja osaavat kuskit noudattavat nytkin rajoituksia ilman noita vehkeitäkin - paitsi joskus menee huomaamatta yli. Eikö niin?
Tarvetta kuitenkin moisiin laitteisiin on vaikka kuinka. Onko hyvä ajatus varustaa autot näin?
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Ei ole pelkoa toteutumisesta. Saksan autoteollisuus on sen verran poliittisesti valveutunut, että jo olemassaoleva max. nopeus todetaan riittäväksi. Saksassahan on jo autojen max. nopeus rajoitettu, 250km/h.
Englannissa taas ajetaan sen verran ruuhkaisilla teillä että vain tiettyihin aikoihin vuorokaudesta voisi edes kuvitella ajavansa yli 70mph.
Kysymys on kustannuksista ja saavutetuista hyödyistä. Periaatteessa minulla ei ole mitään sitä vastaan, että autoni ei kulje esim. 130 km/h lujempaa.
Herbert:
Sama varmaan kaikilla mutta onhan tuo 130km/h ihan hulppeaa menoa jossain taajamassa tai kaupungissa jos rajoitus tehdään turvallisuuden nimissä ...
Kun saadaan se satelliittivalvonta joskus valmiiksi, ehkä auton max nopeutta voisi säätää tiekohtaisesti. Olen tutustunut liikenteeseen Kiinassa ja täällä on esim. kolmikaistaisella moottoritiellä sekä minimi- että maksiminopeusrajoitukset. 130km/h kaistalla ei saa ajaa 100 km/h hiljempaa ilman syytä (ruuhka tms.).
Jorma L:
Nytkin tarvitaan vain kännykkä kertomaan nopeuden ja huomauttamaan ylinopeudesta. Ihan yhtä hyvin voidaan suurin nopeus säätää rajoituksen mukaan. Joko niin, että kuski voi tarvittaessa kuitenkin ajaa nopeammin (esim vaaratilanne ohituksessa) tai niin , ettei auto voi mennä rajoitusta kovempaa. Tällaiseia laitteita on jo olemassa ja varmaasti voitaisiin laittaa vaikka tänään uusiin autoihin. Ongelma lienee siinä, että kaikkia rajoituksia ei ole saatu kuntoon, jotta niitä voitaisiin sateliittia käyttäen hyödyntää.
Toinen mahdollisuus on laittaa autoon kamera, joka lukee rajoitukset. Sekin tekniikka on olemassa ja voitaisiin laittaa säätämään auton nopeutta.
"..new cars would be fitted with cameras that could read road speed limit signs and automatically apply the brakes when this is exceeded." (The Telegraph, linkki aloituksessa).
Kustannuksia toki tulee, mutta hyöty on ilmeisesti moninkertainen (monikymmenkertainen)?
Herbert:
Aivan, en koe minäkään tarpeelliseksi Suomessa ajaa kovempaa.
Mutta entä sitten, kun mennään jonnekin muualle, jossa rajoitukset poikkeavat suomalaisista ja tietkin ovat parempikuntoisia ja toisinaan sallivat hyvinkin reippaan ajamisen?
Järjestelmän pitää vähintäänkin hyväksyä tietty toleranssi,sekä ymmärtää liikenneympäristö.
Eikös Nousevan auringon maassa ole joku vastaava?
Näin käsitin yhdestä Top Gearin jaksosta, jossa Jeremy ajoi radalle, jolloin myös auton rajoitin ymmärsi olla toimimatta.
Poni:
Enpä koe itsekkään tarpeelliseksi ajaa kovempaa.
EU:n esittää, että kaikkiin uusiin autohin laitettaisiin tekniikka, joka säätää nopeuden korkeintaan rajoitusnopeuteen - ei siis sellaista rajoitusta, että korkein olisi esim. 130 km/h.
Minusta se olisi ihan OK. Miksi pitäisi ajaa rajoitusta nopeammin? Ihan hyvin olen nytkin joka paikkaan ehtinyt, kun olen ajanut noin rajoitusnopeutta.
Ajaminen on asennekysymys, niinkuin melkein mikä tahansa muukin asia, tai siihen suhtautuminen.
Minua kuitenkin rassaa se holhousmentaliteetti.
PAKOTETAAN kaikki toimimaan samalla tavalla.
Ok, turvallisuutta tavoitellaan, mutta mielestäni tapa ei ole oikea.
Nykyisin rajoituksen ylitys on erittäin harvinainen tapahtuma minun ajaessani, eikä silloinkaan puhuta kuin alamäen parista pykälästä, tai ehkä pahimmillaan ohitustilanteessa. Jujuu, tiedän, ei saa ohittaessakaan...
Mutta, vastustan silti tuota pakkorajoittamista.
Syy on ennemmin psyykkinen, kuin todelliseen "tarpeeseen" perustuva.
Poni:
Ihan sama omalla kohdallani. ylinopeuden puolelle menee lähinnä alamäessä tai joskus harvoin ohittaessani.
Kuitenkin ylinopeudet ovat todellinen ongelma: niitä ajetaan paljon ja ne ovat ihan keskeinen tekijä vakavissa liikenneonnerttomuuksissa (onnettomuuksien syynä ja seurauksien pahentajana). Koulutuksella ja valistuksella saadaan osa kuskeista noudattamaan (paremmin) rajoituksia, mutta vain osa. Tietysti on muitakin keinoja kuten valvonnan lisääminen, sakotusrajan alentaminen ja sakkojen korottaminen.
Voisiko ajatella myönteisesti - ei siis pakkorajoituksena? Laite, joka säätää auton nopeuden korkeintaan rajoitukseen onkin tervetullut uutuus autohin. Ajaminen helpottuu, kun ei tarvitse katsella rajoituksia ja turvallisuus teillä paranee. Kokeiluissa tällainen laite on saanut varsin myönteisen vastaanoton, joten miksei myös laajemmin.
Jos on vapaaehtoinen systeemi, niin OK. Te saisitte ajaa rajoitettuina ja minä ilman. Vakuutusyhtiö voisi kannustavana eleenä tarjota tikkarin jokaiselle tiestömme sankarille.
Pakkoa voisi käyttää törkeitä liikennerikkomuksia pari kappaletta keränneiden urpojen tapauksissa. Niillähän voisi pakko-ostattaa näitä muitakin turvakilkkeitä, kuten alkolukko, kepsi ja tallentava kamera.
Kuukeri:
Joopa joo... Minä osaan ajaa... muut ongelma.
No jos kuitenkin otettaisiin "urpot". Kolme sakkoa tai huomautuslappu ylinopeudesta voisi olla ihan hyvä syy asennuttaa vehje, joka säätää nopeuden korkeintaan rajoitukseen. Jos ei osaa ajaa niinkuin liikenteessä pitäisi niin siiten tukea tai ajot loppu. Sama alkolukon kanssa.
Näin mentäisiin taas negatiivisen kautta... rajoittaa, rajoittaa, rajoittaa...
Miksei voisi ajetella, että tällainen tekniikka on tavoiteltavaa, selvä parannus, kuten moni muukin autohin tullut "etu"?
Seuraavassa mielenkiintoista asiaa aiheeseen liittyen: http://www.etsc.eu/documents/ISA%20Myths.pdf
Tässä toinen artikkeli EU:n esityksestä: http://eandt.theiet.org/news/2013/sep/speed-limiters.cfm
Siirryin puoli vuotta sitten Volvosta VAG-konsernin halpisautoon.
Autossani on mahdollista säätää nopeus, joka ylittyessään antaa äänimerkin.
Volvossa ei vastaavaa ollut, halpis-Skodassa on.
Tuo ei tosin ole kovin nopea säädettävä, joten jatkuva rajoitusten vaihtuminen tuottaa lisätyötä ajamiseen.
Tämä on yksi Suomen vitsaus. Tikkareita pitää kylvää muutaman sadan metrin välein.
Tähänkin joku roti.
Olen oikeastaan koko yli 30 v. "ajourani" aikana ollut sitä mieltä, että helpointa olisi antaa rajoitustieto auton mittaristoon. Silloin "vahingossa" ei tulisi ylityksiä. Radiotietoja oli käytettävissä jo 70-luvulla, joten ajatelkaa, mitä mahdollisuuksia olisi käytettävissä, mikäli asioita oltaisiin ajettu eteenpäin aikaa sitten.
Edelleen olen vankasti pakottamista vastaan.
Järjestälmä voisi olla sellainen, että sen pystyy hätätilanteessa ohittamaan.
Poni:
Kyllä tuon toiminnon saa Skodaankin.
Poni:
Miksi se nopeus pitäisi itse säätää? Jopa nykyiset kännykätkin antavat tiedon nopeusrajoituksesta ja sen ylittyessä tulee äänimerkki.
Kun puhutaan näistä "nopeusavustajista" on englanninkielisen termin lyhenne ISA, pidemmin Intelligent Speed Assistance tai Intelligent Speed Adaptation. Eli puhutaan nopeuden valinnan älykkäästä avustajasta tai nopeuden älykkäästä rajoitukseen sovittajasta.
ISA-laitteistot voidaan jakaa kolmeen tyyppiin a) niihin, jotka ilmoittavat kulloisenkin nopeusrajoituksen (Advisory ISA), b) niihin, jotka varoittavat, jos nopeus menee yli rajoituksen (Supportive ISA)ja c) niihin, jotka rajoittavat nopeuden rajoituksen puitteisiin (Interventing ISA). Tuossa edellä mainitsemassani ETSC:n julkaisussa sanottiin, että kaikki nykyisin kokeiluissa ja käytössä olevat rajoittavat ISA:t ovat sellaisia, jotka pystytään tarvittaessa ohittamaan. Juuri sellaisia kuin katsoit tarpeen olevan.
Miksei henkilöautoissa voisi olla rajoitinta, kun se toimii kuorma-autoissakin. Suomessa riittää aivan hyvin, kun auto kulkee 120km/h. Kuorma-autoissa rajoittimella ei ollut vaikutusta liikenneturvallisuuteen, mutta henkilöautoissa taatusti olisi.
Kuukeri:
Mietimme samaa alkukesästä, kun perheen nuorimman motoristin kortti kasvoi rajoittamattomaan A-luokkaan. Hänen pyöränsä 25 kW tehonrajoitus poistettiin ja pyörä katsastettiin takaisin tehtaan spekseihin täydelle 72 kW teholle.
Vaikutelma ensimmäiseltä koeajolta oli yllättävä "ei tää muuttunu yhtään".
Ylävireinen kierroskone pääsee liikenteen seassa tehokierroksilleen vain ykkösvaihteella. Totta kai kolminkertainen teho jo tuntuu, mutta yllättävän vähän.
Tulimme siihen tulokseen, että jos rajoitetun mopon halvemman vakuutuksen saisi pitää sellaisen nopeudenrajoittimen turvin, joka sallii vain kolmasosateholla saavutettavan huippunopeuden, niin se kelpaisi vapaaehtoisena meille.
Paremman kiihtyvyyden ja ratapäivien vuoksi kaasutinmoottoriin asennettava mekaaninen rajoitus jäi kuitenkin asentamatta takaisin. Mutta elektroninen nopeuden rajoitin täysitehoisen moottorin kanssa kelpaisi kyllä, jos sillä saa vaikkapa 10% pois vakuutusmaksuista. Ottaisin sellaisen myös omaan pyörääni ja autooni oikein mielelläni.
Eivät kai EU:n viskaalit ole käyneet lukemassa kirjoituksiani. No eivät tietenkään, vaikka olenkin jo vuosien ajan kirjoitellut eri yhteyksissä, että autoissa voisi olla nopeudenrajoitin. Olen tosin ehdottanut kokonaisvaltaisempaa järjestelmää kuin pelkkää yhteen nopeuteen säädettyä rajoitinta, vaikka joskus sellaisestakin olen kirjoittanut.
Automaattinen "ylinopeuksien estolaite" on enemmänkin se järjestelmä mitä olen ehdottanut. Sen käyttäminen voisi olla vapaaehtoista. Tässä yhteydessä ei kannata vitsailla, että on tuollainen järjestelmä kaasupolkimen vieressä, sillä vitsailijalta unohtuu sana "automaattinen".
Järjestelmä hoitaisi automaattisesti sen, ettei nopeus kohoa yli suurimman sallitun, niin että autoilijan ei tarvitsisi tehdä robotin hommaa. Tällöin autoilija voisi keskittyä maantien ja liikennetapahtumien seuraamiseen. Tietysti autoilija voisi myös katsella maisemia ja rassata autoradiota.
Ajaminen kameroilla varustetulla maantiellä on kuin eräänlaista videopeliä. Pelaajan pitää lattiassa olevaa poljinta jalalla hienosäätämällä yrittää pitää seinässä olevan mittarin viisari tarkasti tietyssä kohdassa. Tarkka kohta vaihtelee, ja ohjetta siitä, missä se milloinkin on, vilautetaan parin sekunnin ajan ylempänä olevan, tuulilasiksi kutsutun, kuvaruudun laidassa. Pelaajalta edellytetään hyvää muistia ja tarkkaavaisuutta ja keskittymistä. Peliin osallistumisesta ei voi kieltäytyä, jos saapuu autolla pelipaikalle. Pelissä on se huono puoli, että minkäänlaista voittamisen mahdollisuutta ei ole. Palkintoja ei jaeta. Tarjolla on vain rangaistuksia ja lopulta pelikielto. Peli on eräänlainen survival game.
Kameratiellä automaattinen, vapaaehtoisesti kytkettävä ylinopeudenestolaite olisi hyvä. Käyttäisin sitä ilman muuta, koska minulla ei ole minkäänlaista halua ajaa kameraan ylinopeudella. En usko, että juuri kenelläkään on, mutta silti kameroiden perusteella jaetaan satoja tuhansia sakkoja vuosittain.
Seuraavassa lyhyessä videossa on näyte pelaamisesta ja täpärästä selviämisestä yhdeltä pelirastilta. Pelaajan huomio kiinnittyi vierellä ajavaan junaan ja takana lähestyvään perävaunua vetävään Audiin...
http://youtu.be/mV7VsRL7tE4
SO2001:
Korostat sitä, että laitteesta olisi hyötyä kameratiellä. Miksipä ei. Kuitenkin suurin haitta ylinopeuksista ei ole se, että voi saada sakkoja. Suurin haitta on tietenkin, että ylinopeudet huonontavat merkittävästi liikenneturvallisuutta. Eikö ko. laitetta olisi paikallaan käyttää aina, jolloin siitä olisi mahdollisimman paljon hyötyä?
TM36:
"...Miksi se nopeus pitäisi itse säätää? Jopa nykyiset kännykätkin antavat tiedon nopeusrajoituksesta ja sen ylittyessä tulee äänimerkki..."
Auto on auto ja kännykkä on kännykkä.
Minun mielestäni kännykkä liittyy autoon vain bluetoothin yhteydellä joko viihde- tai puhelutarkoituksessa.
Parempi olisi autossa itsessään oleva nopeusvaroitin, joka ottaa radiosignaalin, eikä mitään v...n valokuvaa liikennemerkistä.
En ole jaksanut noita järjestelmiä kovin tutkia, mutta jos ovat kuvaamiasi, niin hyvä.
Lähinnä mieleen tulee jonkun toisenkin mainitsema asia, rekan ohitus ja virhearvio.
Poni:
Tässä yksi esimerkki ISA:sta. Kyseessä on ns. aktiivinen systeemi, joka säätää auton suurimman nopeuden rajoituksen mukaiseksi.
"An active system controls the speed of the vehicle, limiting how fast it can travel."
https://www.youtube.com/watch?v=JOz_pVV_2M4
Tässä "How it works": http://kuvaton.com/k/Y7Os.bmp
Olen kirjoittanut nopeudenrajoittimista jo 1990-luvulla. Seuraava ote laajemmasta tekstistä on vuodelta 1998. Juttu oli alun perin kahdelle henkilölle lähetetty kirje, mikä käy ilmi myös kirjoitusasusta. Vuodesta 1999 lähtien juttu on ollut nettisivulla. Kirjoittajan nimi on keksitty.
"Uusiin autoihin voitaisiin asentaa nopeudenrajoittimet, jotka olisi yhdistetty satelliittipaikantimella ja CD-kartoilla varustettuihin ajotietokoneisiin (koko tämä tekniikkahan on jo olemassa ja saatavissa). Tällä laitteistolla varustettu auto ei yksinkertaisesti kulkisi ylinopeutta, van laite rajoittaisi auton suurimman nopeuden kunkin paikan nopeusrajoitusta vastaavaksi."
http://www.reocities.com/nemopat.geo/liifas.html
SO2001:
Kysyit kirjoituksessa Summalalta ja Pasaselta: "Miksi ette kannata tällaista? Tämä järjestelmä olisi autoilijan kannalta miljoona kertaa mukavampi kuin ajaminen jatkuvassa poliisinpelossa kameroiden valvovan silmän alla tehokkaalla autolla, joka pienestäkin kaasupolkimen varomattomasta liikahduksesta kulkee rangaistavan kovaa."
Summala on myöhemmin ilmaissut myönteisen kantansa Suomen Kuvalehdessä vuonna 2009:
"Olisiko valvonnalle vaihtoehtoja? Miten suhtaudutte ajatukseen, että henkilöautoihin asennettaisiin nopeudenrajoittimet, liikennepsykologian professori Heikki Summala? Hyvin myönteisesti."
"Miten liikenteen ilmapiiri muuttuisi, jos älykkäät nopeudenrajoittimet tulisivat pakollisiksi henkilöautoihin?
Se muuttuisi tyystin. Totuttaisiin siihen, ettei yksinkertaisesti pääse rajoituksia kovempaa, vaikka olisi miten kiire. Liikenteessä ei olisi kilpailutilanteita - ne ovat yksi suuri vaaratekijä. Se vähentäisi turhia kaistanvaihtoja ja tasoittaisi liikennevirran nopeutta, joka on hurjan tärkeää sekä turvallisuuden että liikenteen sujuvuuden kannalta. Ja se valmistaisi meitä kehitykseen, jossa tulee yhä enemmän ikäkuljettajia tielle.
Entä miten järjestelmä vaikuttaisi onnettomuustilastoihin?
On esitetty arvioita, että liikennekuolemat vähenisivät parhaimmillaan 50-60 prosenttia, jos nopeudenrajoittimet ottaisivat huomioon myös sään ja ajokelin. Nykytekniikalla sää- ja kelitiedot saataisiinkin autoon. Mutta olisi tehtävä kunnollinen koe, jossa 100-200 kuljettajalla olisi muutaman vuoden ajan käytössään oikealla ISA:lla varustettu auto, jolla ei pysty ajamaan rajoituksia kovempaa, Summala sanoo.
Mutta vasta sitten muutos alkaisi todella toimia, kun suurin osa autoista on varustettu tällaisella järjestelmällä.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/talous/nopeudenrajoitin-kaikkiin-autoihin
Jos autot eivät kulje ylinopeutta, sakotuspolitiikan pohja romahtaa. Valtion pitää keksiä korvaava tulonlähde. Ehkä luodaan jokin uusi kauhea rikos, josta aletaan sakottaa massoja. Eikä pelkästään valtion tarvitse keksiä uusia tulonlähteitä vaan monen muukin. Ylinopeudet ovat lehdille, televisioyhtiöille ja monille muillekin tuottoisaa toimintaa. Miten uutisvaje täytetään? Siinäpä kysymys.
Uudistuksen, jos se joskus tapahtuu, suurin ongelma on ehkä se, että monien ihmisten elämältä katoaa tarkoitus. Mistä moralistit sen jälkeen kiihkoavat, kun ylinopeus ja ylinopeusrikolliset ovat poistuneet näyttämöltä. Ehkä tullaan näkemään uusi mielenterveysongelmien ja itsemurhien aalto, kun tarkoitusta vaille jääneet ihmiset eivät kestä tyhjyyttä.
SO2001:lle
No joo.. Voihan noinkin ajatella.
Näkisin kuitenkin asian niin, että taloudelliset hyödyt yhteiskunnalle olisivat rankasti suuremmat kuin se mitä nyt tulee ylinopeussakoista. Ei tarvitsisi keksiä mitään uutta sakoitusta.
Hyvä juttu olisi varmasti myös se, että jäisi tämä ainainen jäkätys ylinopeuksilla rahastuksesta.
Turha syyttää "moralisteiksi" niitä, jotka ymmärtävät sen, että ylinopeudet ovat huono asia niin liikenneturvallisuuden kuin liikenteen hyvän sujuvuuden kannalta - ja itse pyrkivät noudattamaan rajoituksia (vaikkei poliisia tai valvontaa olisi mailla halmeilla). Yhtä vähän he ovat "moralisteja" kuin ne, jotka ymmärtävät, että kännissä ajaminen ei ole paikallaan eivätkä siksi aja kännissä (vaikkei poliisia olisi mailla halmeilla).
Joten ei hätää. Jo useita vuosia sitten esittämäsi ajatus on mielestäni OK ja tänä päivänä entistä lähempänä toteutua: "Uusiin autoihin voitaisiin asentaa nopeudenrajoittimet, jotka olisi yhdistetty satelliittipaikantimella ja CD-kartoilla varustettuihin ajotietokoneisiin (koko tämä tekniikkahan on jo olemassa ja saatavissa). Tällä laitteistolla varustettu auto ei yksinkertaisesti kulkisi ylinopeutta, van laite rajoittaisi auton suurimman nopeuden kunkin paikan nopeusrajoitusta vastaavaksi."
Tulee väkisin mieleen tuollaisen systeemin toimintavarmuus ja mahdollisen toimintavarman järjestelmän kustannukset. Ei ole ihan halpaa esim rautateilläkään nuo kulunvalvonnat. Nyt kameravalvonnan maksavat periaatteessa ne jotka ajavat ylinopeutta, tuossa maksajia olisivat kaikki nekin joiden noeudet eivät ole ongelma.
Säästöt onnettomuuksissa olisivat tietysti suuret, mutta ensin pitäisi jotenkin standardoida rajoituksetkin ja se tuskin onnistuu ihan helposti. Eihän edes ajosuunta ole EU:ssa vakio.
Sakkorahat on kyllä Suomessa ihan peanutseja, yhden terveyskeskuksen vuosikulujen verran niitä vuodessa saadaan kerättyä. Niiden menetys ei tunnu valtiontaloudessa missään.
AkiK:
EU:n alueella on käsittääkseni aika lähellä se tilanne, että digitaaliset kartat ovat kunnossa, myös nopeusrajoitukset niissä. Tämä tietysti maksaa, mutta se tehdään jo muutenkin kuin vain automaattisen nopeudensovittamisen takia. Autoihin tulevat laitteistot maksavat. Ne on nähtävä turvallisuusratkaisuina kuten monet muutkin nykyautoissa olevat turvatekniikat. Entä toimintavarmuus? Siitä ei ole tarkkaa tietoa. Vaikka kaikiossa autoissa ei tällaista systeemiä olisi eikä toimintavarmuus olisi sataprosenttinen, niin merkittävä vaikutus nopeuden hillinnän kannalta tapahtuisi.
Sakkorahat ovat todellakin aika pieni asia Suomen taloudessa. Yleisimmin saatavat sakot,rikesakot, ovat pieniä (verrattuina vaikkapa Ruotsiin ja Norjaan). Ja sakkoja ei kovin helposti saa (sakotusraja korkea, valvontaa sittenkin aika vähän).
Ei tuollainen systeemi nyt ihan noin yksinkertainen ole. Käytännön toteutus millään järkevällä luotettavuustasolla maksaa mielettömästi.
Suomessakin on saatu laitettua satoja miljardeja terveydenhuollon järjestelmiin jotka eivät silti toimi.
Yksinkertainen maksiminoepuden rajoitin kyllä olisi helppo toteuttaa, mutta ei siitä kovin suurta hyötyäkään kyllä ole.
Ja poliisivalvonnassa ei merkittävää säästöä tule siinäkään, koska on muutakin valvottavaa kuin nopeudet.
AkiK:
Samaa mieltä molemmista.
Auton valmistajan autooni pysyvästi koodaaman rajoituksen antaman merkittävän vero- ja vakuutusmaksuhelpotuksen turvin olisin valmis kokeilemaan vaikka saman tien. Ilmaiseksi en ala käyttämään tuohon omaa rahaani, koska tarvitsen nopeusvalvontaa vain muiden kuljettajien nopeuksien valvontaan.
AkiK:
Aiemmin annoin linkin, jossa näitä keskesiä kysymyksiä tulisi esiin (esim. luotettavuus, kustannukset). Tässä vielä uudestaan: http://www.etsc.eu/documents/ISA%20Myths.pdf
Esim. ISA:n toimivuudesta "ISA technologies do work, are
robust and reliable. They are technically simple, much simpler than other automatic devices such as collision avoidance systems." Eli tämän mukaan teknologiat ovat toimivia ja teknisesti yksinkertaisempia kuin vaikkapa kolarin esto systeemit.
Nopeustietojen saaminen rajoituksista: " Delivering and maintaining the relevant map data for ISA is not a problem,
provided that legislation is there to ensure action is undertaken in a harmonised way"
Kustannukset: "The substantial accident reductions to
be gained from ISA outweigh its costs, particularly if ISA ? tment was required by law. Doing nothing or achieving speed reduction by other means will turn out more expensive
in the end than implementing ISA technology."
Kuulostaa loogiselta.
Nopeustiedon downloadauksen jälkeen jokainen ajoneuvo voi edelleen toimia yksinään.
Liikennevirtojen mittaukseen ja ajoaikojen ennakointiin tarvitaan liikennevirrassa "riittävän monta" järjestelmään tietoa syöttävää autoa.
Näiden lisäksi törmäysten estäminen vaatii ajoneuvojen vuorovaikutuksen hallintaa, joten myös tietotekniikan V2V (Vehicle-to-Vehicle) ja V2I (Vehicle-to-Infrastructure) logiikka on vuorovaikutteista. Se tekee toiminnasta monimutkaisempaa ja vaatii tehokkaasti toimiakseen kaikkien asianosaisten ajoneuvojen olevan systeemissä mukana.
Riteävien teiden kohdalla ei tarvitsisi turhaan laskea nopeutta, jos järjestelmä tunnistaisi risteyksen olevan tyhjä. Nythän tuon joutuu hoitamaan manuaalisesti ja huonolla tuurilla tuosta luonnonvarojen säästämisestä saa vieläpä sakot. Hyvissä olosuhteissa vähäisellä liikenteellä nopeutta voisi nostaa. Vastaatulijat kapealla mutkaisella tiellä jarruttaisivat nopeuden automaattisesti, jolloin yleisnopeutta voitaisiin nostaa. Ja kyllä, silloin harvoin kun olosuhteet sitä edellyttävät, nopeus voisi säätyä jopa nykyisten köröttelynopeuksien alle.