Jos koski vain ikäkuskeja, niin mitäs veikkaat, noita prosentteja kun tykkäät esitellä: Miten paljon onnettomuusriski kasvaa Liikkuvan poliisin lakkauttamisesta ihan muuten vaan ilon irti ottavien aiheuttamana, kun vertaat sitten iäkkäiden kuskien aiheuttaman riskin, samasta syystä?
Molemmista ilmiöistä lienee syytä olla huolissaan, vai mitä?
Tuskin onnettomuusriski mihinkään sen ansioista kasvaa koska kiinni jääminen on olematonta muutenkin. Ja mistä poliisi voisi sakottaa tai rangaista? Hitaasta epävarmasta ajosta. Eihän se ole kiellettyä. Väärästä ryhmittymisestäkään kukaan nykypoliiseista tuskin sakkolappua kirjoittaa ja yleensä kuskikin on "selvä" siitä huolimatta että veressä on kymmentä erilaista lääkettä.
Jälkimmäinen on niin selviö että kysymys on jälleen kerran turha ja lukemattomia kertoja aiemmin vastattu.
Minä taas pidän ikäihmisiä niin fiksuina jos lääkäri toteaa kunnon niin huonoksi ettei selviä liikenteessä, ei he mopoillakaan lähde ajamaan saati mopoautolla.
Sinä voit pitää millaisena haluat, mutta historiasta löytyy kuolonkolareita joissa tällainen seniili on lääkärin evättyä ajokortin siirtynyt mopoauton rattiin ja tapattanut itsensä kolarissa.
Ja kysypä itseltäsi, että miksei se fiksu ikäihminen ymmärrä itse luovuttaa korttiaan pois, kun kerran fysiikka ei riitä turvalliseen kuljettamiseen?!
Ja kysypä itseltäsi, että miksei se fiksu ikäihminen ymmärrä itse luovuttaa korttiaan pois, kun kerran fysiikka ei riitä turvalliseen kuljettamiseen
?
Vastaan itselleni etten tiedä vaikka olisikin.
Mutta uskallat silti voimakkaasti ottaa kantaa vaikka tietoa ei ole. Omat kokemukset, lääkäreiden kokemukset ja tilastot puhuvat sen puolesta että ajokortista pidetään kynsin ja hampain kiinni, mikäli niitä edes on. Lääkäri Tervo on sanonut että hän saa uhkailuja vanhuksilta jos edes vihjaa että kortti pitäisi ottaa pois. Niitä fiksuja vanhuksia varmasti on mutta turhan vähän.
Niitä fiksuja vanhuksia varmasti on mutta turhan vähän.
70v ja yli on 687000 kaikenkaikkiaan.
Yli 60 prosentilla 70-74 vuotiaista on ajokortti
Jonkinlainen ajokortti on vielä lähes 300 000 yli 70-vuotiaalla. Naisten osuus ajokortillisista laskee nopeasti 70-vuoden jälkeen: 70-74-vuotiaista naisten osuus on lähes 40 prosenttia, mutta yli 90-vuotiaista ajokortillisista naisia on vain 13 prosenttia.
Montako veikkaat että on luopunut ajokortista Tervoa uhkaillen?!
Tai vapaaehtoisesti luopunut kortista jo aikaisemmin.
En tiedä mutta liian vähän. Tuskin hän sitä leikillään menee julkisesti sanomaan. Jokaisen ihmisen pitää osata liikennesäännöt ainakin siinä määrin että selviää siinä missä keskiverto kuski, pärjää siis jokapäiväisessä liikenteessä ilman valojen vilkuttelua ja torven soittoa. Vieläkin tärkeämpää on se että on fyysisesti ja psyykkisesti terveessä kunnossa, kuski on siis täydessä järjessään. Nuorena saattaa psyyke heittää mutta fyysinen terveys harvemmin. Silloin jos ihminen on itsetuhoinen ja nuori, on keinot ja konstit vähissä, siltä ainakin tuntuu vaikuttavan, rattijuopot pääsee rattiin jo saman vuorokauden aikana kiinnijäämisestään ja avohoitopotilaiden määrä jatkuvasti lisääntyy vaikka elämme hyvinvointivaltiossa, mutta kun fysiikka pettää eikä silti ymmärrä täydellä järjellä varustettu ihminen luopua ajoissa on kyse suomalaisesta jääräpäisyydestä, ja sitä näyttää riittävän.
ps. Katsoppas joskus sellaista sarjaa kuin Metsolat, siinä ohjaaja Carl Mesterton joka itsekin edustaa vanhaa ikäpolvea otti asian esiin useammassakin jaksossa.
Historiasta löytyy kuolonkolareita kaikista ikäryhmistä. Epäilen että kortittomia yli 70v on hyvin vähän. Kun kaksikymppinen kolaroi tai ajaa ilman kortitta känissä niin onko kaikki kaksikymppiset tuomittava.
Voit minun puolestani jatkaa epäilyjäsi ihan rauhassa. Nyt sinun olisi hyvä tavata uudestaan, että mitä kirjoitin, koska missään kohtaa en ole tuominnut ketään. Kyse on siitä, että nuorille ja vanhoille on eri säännöt ja se ei ole oikein.
Nasta:
Ja kysypä itseltäsi, että miksei se fiksu ikäihminen ymmärrä itse luovuttaa korttiaan pois, kun kerran fysiikka ei riitä turvalliseen kuljettamiseen
?
Vastaan itselleni etten tiedä vaikka olisikin.
Muotoilin kysymyksen huonosti. Tietenkin fiksu ikäihminen ymmärtää, mutta valitettavasti niitä on harvassa.
Opelixi: Kokemus ei paljoa lämmitä, kun fysiikka on pettänyt jo paljon ennen lääkärin toteamista ja mitä tulee sääntöjen tuntemiseen, niin eipä siitä iästä ainakaan etua ole.
Sääntöjen tuntemista mittaavaa tutkimusta en tunne, mutta liikennesääntöjen noudattamista on tutkittu paljon: sääntöjen noudattaminen yleistyy kuskien vanhetessa.
Niinkö? Eli mitä vanhempi kuljettaja, niin sitä paremmin noudattaa sääntöjä? No mistähän se sitten johtuu, että juuri nämä vanhemmat tapattavat itsensä mm. yksinkertaisia väistämisvelvollisuus sääntöjä rikkomalla?
Mitä nyt omia havaintoja olen tehnyt, niin parantamisen varaa olisi mm. ryhmittymisessä, vilkun käytössä, ajoneuvon paikassa ajoradalla,kiertoliittymissä ajossa ja väistämisvelvollisuudessa.
Mutta yksi ylitse muiden on tämä:
"Ajoneuvoa ei saa kuljettaa se, jolta sairauden, vian, vamman tai väsymyksen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä puuttuvat siihen tarvittavat edellytykset."
Tietenkin fiksu ikäihminen ymmärtää, mutta valitettavasti niitä on harvassa.
Onko
Tutkimusten mukaan iäkkäät miehet luopuvat ajo- oikeudestaan lähinnä terveyssyistä, kun monet naiset vastaavasti ovat lopetta- neet ajamisen usein jo ennen 70 ikävuotta. Myös muuttunut elämäntilanne ja eläköityminen johtavat iäkkäiden kuljettajien autoilun tarpeen vähenemiseen.
2007
?Aikaisin luopuvat 181 000 6%
Ajokortista 70 ikävuoden jälkeen luopuvat 112 000 3%
2040
aikaisin luopuvat 233 000 7%
70 ikävuoden jälkeen luopuvat 198 000 6%
Joku osaa näköjään ennustaa jo tulevaisuuteen, puhelinnumero olisi kiva, voisi tehdä uusia suunnitelmia.
Jos nyt jätetään nämä kuvitelmat omaan arvoon ja keskitytään siihen mitä tiedetään. Tästä nyt ei täysin selvinnyt että missä iässä näitä 2007 luopujia on mutta kovin vähän niitä näyttää olevan.
Vielä kun laitat linkin kyseiseen niin olemme kaikki viisaampia.
Eikö sinua yhtään ihmetytä miksi prosentit on näin alhaiset vai kuvitteletko että muut, minä yhtenä tulevista vanhuksista on kykeneviä turvalliseen liikkumiseen?
Jos lääkäri jolla on vuosien ellei vuosikymmenien kokemus asiasta sanoo että merkittävä osa yli 70 vuotiaista ei läpäise ajokoetta voisi kuvitella että hän tietää paremmin asian kuin ennustajat. Ennustajat voivat sikäli olla oikeassa että nämä lukemat saattavat pitää kyllä paikkaansa mikäli ihmisten asenteet eivät muutu.
Eikö sinua yhtään ihmetytä miksi prosentit on näin alhaiset vai kuvitteletko että muut, minä yhtenä tulevista vanhuksista on kykeneviä turvalliseen liikkumiseen?
puh. 029 534 5000
Näyttää olevan trafin puhelinvaihde joten se siitä.
Eikö sinua yhtään ihmetytä miksi prosentit on näin alhaiset vai kuvitteletko että muut, minä yhtenä tulevista vanhuksista on kykeneviä turvalliseen liikkumiseen?
Eikö sinua yhtään ihmetytä miksi prosentit on näin alhaiset vai kuvitteletko että muut, minä yhtenä tulevista vanhuksista on kykeneviä turvalliseen liikkumiseen?
puh. 029 534 5000
Vastaatko vielä siihen kysymykseen.
Soita sinne ja kysy mistä mättää jos luvut ei pidä paikkaansa. Minulle on ihan sama, mutta en syylistä kymmeniätuhansia muita jotka on täysin ajokuntoisia vaikka sinun Tervo ne tarkistaisi.
En minä sitä epäile vaan kysyin sinun mielipidettä asiasta, onko luvut sinun mielestä alhaiset vai ei?
Ei tämä nyt vaikea asia ole vastata ellei ole tyypillinen jäärä joka on päättänyt asiat valmiiksi ilman ajattelua.
(Nastalle)Eikö sinua yhtään ihmetytä miksi prosentit on näin alhaiset vai kuvitteletko että muut, minä yhtenä tulevista vanhuksista on kykeneviä turvalliseen liikkumiseen?
Ihan sama. Sen sijaan että sinäkin täällä asiaa vatvot, niin mitenkäs ajattelit saattaa tämän asian niiden päättäjien tietoon, toimenpiteitä varten, jotka voivat tälle jotakin tehdäkin? Eikä vain paapattaa tällaisella keskustelupalstalla tilastoja ja omia oikeassa olevia mielipiteitä.
Sait jo puhelunnumeronkin Nastalta, aiotko vaikka soittaa?
Ei se nyt vaikea asia ole soittaa, poliitikollekin, ellei ole tyypillinen jäärä joka on päättänyt asiat mielestään valmiiksi ja ihmettelee sitten, miksei mitään tapahdu.
ritsa: Ei meidän jutuilla mitään pinoarvoa olekaan mutta lääkäreiden jutuilla voi olla, yksi varsin tunnettu lääkäri on onnettomuustutkinta lautakunnan jäsen.
Tarkoitat varmaan Timo Tervoa? Hän on muita lääkäreitä tunnetumpi siinä suhteessa, että hän kirjoittelee ahkerasti liikenneasioista. Muut lääkärit, mukaan lukien muut 19 liikenneonnettomuuksien tutkintalautakuntien jäseninä olevaa lääkäriä, eivät ole olleet yhtä aktiivisia tässä asiassa. Jostain syystä hänen kirjoituksilleen liikenneasioissa on pistetty paljon painoa tällä palstalla. Minä itse en näe miten silmälääkärin koulutus ja työkokemus pätevöittää liikenneasioissa eikä sitä tunnu tietävän tällä palstalla kukaan muukaan, ainakaan kukaan ei ole vastannut tätä kysyessäni.
Meidän jutuilla on minun mielestäni yhtä paljon tai vähän painoarvoa kuin silmälääkärinkin jutuilla silloin, kun puhutaan silmälääkärin osaamisalueen ulkopuolella olevista asioista. Minulla ei ole mitään Tervoa vastaan, mutta jos uskoisin häntä vain siitä syystä että hän on jäsenenä yhdessä tutkintalautakunnista, minun pitäisi uskoa myös kaikkia lautakuntien muita asiantuntijajäseniä. Niissä on kiinteitä jäseniä noin 300 ja keikkaluontoiset erityisosaajat siihen vielä päälle. Mitä tahansa mieltä jostain yksittäisestä liikenneturvallisuuteen liittyvästä asiasta kuka tahansa heistä onkin, niin joku poliisitoimen, ajoneuvotekniikan, tienpidon, käyttäytymistieteen ja lääketieteen asiantuntijoista on eri mieltä.
Tutkijoilla on laaja tietämys siitä mitä liikenteessä on tapahtunut, sen vuoksi heidän julkaisuillaan on painoarvoa, yksittäisillä lääkäreillä, poliiseilla tai autoinsseillä sitä ei ainakaan työnsä puolesta todennäköisesti ole.
ritsa: Lääkäri Tervo on sanonut että hän saa uhkailuja vanhuksilta jos edes vihjaa että kortti pitäisi ottaa pois. Niitä fiksuja vanhuksia varmasti on mutta turhan vähän.
Nyt puhutaan iän puolesta muista eroavasta ihmisryhmästä. Mitä järkeä siinä on? Tyhmistä ihmisistä tulee todennäköisesti tyhmiä vanhuksia ja fiksuista ihmisistä tulee todennäköisesti fiksuja vanhuksia. Jos kuski on ennen vanhuusikää sitä mieltä että hän on taitava kuljettaja jo syntyjään ja että hän tietää kaikesta jos ei nyt kaiken tai ainakin kaiken tarpeellisen, niin miksi ihmeessä hän ei olisi samaa käsitystä itsestään myös kun lääkäri sanoo, että hän ei ole riittävän hyvä auton rattiin? Kun katsoo millaista kieltä näissä keskusteluissa käytetään niin mikä ihme se on että lääkärikin saa kuulla kaikenlaista?
ritsa: Ei meidän jutuilla mitään pinoarvoa olekaan mutta lääkäreiden jutuilla voi olla, yksi varsin tunnettu lääkäri on onnettomuustutkinta lautakunnan jäsen.
Tarkoitat varmaan Timo Tervoa? Hän on muita lääkäreitä tunnetumpi siinä suhteessa, että hän kirjoittelee ahkerasti liikenneasioista. Muut lääkärit, mukaan lukien muut 19 liikenneonnettomuuksien tutkintalautakuntien jäseninä olevaa lääkäriä, eivät ole olleet yhtä aktiivisia tässä asiassa. Jostain syystä hänen kirjoituksilleen liikenneasioissa on pistetty paljon painoa tällä palstalla. Minä itse en näe miten silmälääkärin koulutus ja työkokemus pätevöittää liikenneasioissa eikä sitä tunnu tietävän tällä palstalla kukaan muukaan, ainakaan kukaan ei ole vastannut tätä kysyessäni.
Meidän jutuilla on minun mielestäni yhtä paljon tai vähän painoarvoa kuin silmälääkärinkin jutuilla silloin, kun puhutaan silmälääkärin osaamisalueen ulkopuolella olevista asioista. Minulla ei ole mitään Tervoa vastaan, mutta jos uskoisin häntä vain siitä syystä että hän on jäsenenä yhdessä tutkintalautakunnista, minun pitäisi uskoa myös kaikkia lautakuntien muita asiantuntijajäseniä. Niissä on kiinteitä jäseniä noin 300 ja keikkaluontoiset erityisosaajat siihen vielä päälle. Mitä tahansa mieltä jostain yksittäisestä liikenneturvallisuuteen liittyvästä asiasta kuka tahansa heistä onkin, niin joku poliisitoimen, ajoneuvotekniikan, tienpidon, käyttäytymistieteen ja lääketieteen asiantuntijoista on eri mieltä.
Tutkijoilla on laaja tietämys siitä mitä liikenteessä on tapahtunut, sen vuoksi heidän julkaisuillaan on painoarvoa, yksittäisillä lääkäreillä, poliiseilla tai autoinsseillä sitä ei ainakaan työnsä puolesta todennäköisesti ole.
Muistaakseni Tervo on tutkijalautakunnan johtava lääkäri tai ainakin jollain tavalla hän on tutkijalautakunnassa johtava jäsen. On suorastaan naurettavaa, että sinä täällä yrität vähätellä hänen tietämystään, vain siksi, että hän on kanssasi eri mieltä. On täysin varmaa, että hän on paneutunut asiaan erittäin syvällisesti, ja että hän on yksi Suomen asiantuntevimpia henkilöitä liikenneturvan saralla. Hän on ehkä tutkijalautakunnasta eniten äänessä, mutta voiko tutkijalautakunnan jäsen antaa kovin erilaisia mielipiteitä, kuin mitä tutkijalautakunnalla kokonaisuutena on? Epäilen! Kirjoituksesi on siis suorastaan idioottimainen.
TeeCee: Sääntöjen tuntemista mittaavaa tutkimusta en tunne, mutta liikennesääntöjen noudattamista on tutkittu paljon: sääntöjen noudattaminen yleistyy kuskien vanhetessa.
Opelixi: Niinkö? Eli mitä vanhempi kuljettaja, niin sitä paremmin noudattaa sääntöjä? No mistähän se sitten johtuu, että juuri nämä vanhemmat tapattavat itsensä mm. yksinkertaisia väistämisvelvollisuus sääntöjä rikkomalla?
Arvaan sen johtuvan siitä että vanhusten havaintokyky on huonompi ja että he kuolevat osumasta joka nuorelle saattaa aiheuttaa paranevia vammoja. Tuo ei kerro mitään vanhojen ihmisten liikennesääntöjen noudattamisesta yleensä. Siitä kertovat tutkimukset joissa asiaa on selvitetty.
Opelixi: Mitä nyt omia havaintoja olen tehnyt, niin parantamisen varaa olisi mm. ryhmittymisessä, vilkun käytössä, ajoneuvon paikassa ajoradalla,kiertoliittymissä ajossa ja väistämisvelvollisuudessa.
Omat havainnot voivat sisältää suuren tilastovirheen. Tutkijoiden mukaan yksilöerot kognitiivisessa suoriutumisessa lisääntyvät vanhemmissa ikäryhmissä. Ymmärrän tuon niin että huonoimpien ja parhaimpien ero kasvaa vanhoilla kuskeilla. Liikenteessä huomio kiinnittyy todennäköisemmin ongelmakuskeihin kuin muihin, joten et saa samassa suhteessa havaintoja koko ikäluokasta.
Ajattelija2013: Muistaakseni Tervo on tutkijalautakunnan johtava lääkäri tai ainakin jollain tavalla hän on tutkijalautakunnassa johtava jäsen.
Tekniikka&Talous lehden artikkelissa 3.1.2013 hänet esiteltiin lääkärijäsenenä Uudenmaan liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnassa.
Ajattelija2013: On suorastaan naurettavaa, että sinä täällä yrität vähätellä hänen tietämystään, vain siksi, että hän on kanssasi eri mieltä.
Minä myös perustelin mielipiteeni, oliko joku perusteluistani huono? En vähättele hänen tietämystään, kerroin vain että silmälääkärin pätevyys ei automaattisesti tarkoita että henkilö on pätevä myös jalkapallossa, ydinfysiikassa tai liikenneasioissa. En puhunut niinkään Tervosta vaan siitä, että jos silmälääkäri ja liikennetutkijat ovat eri mieltä, kuuntelen tutkijoita. Jos he ovat eri mieltä silmälääketieteestä, kuuntelen mieluummin silmälääkäriä.
Ajattelija2013: On täysin varmaa, että hän on paneutunut asiaan erittäin syvällisesti, ja että hän on yksi Suomen asiantuntevimpia henkilöitä liikenneturvan saralla.
Miksi sinä olet täysin varma että hän on Suomen asiantuntevampia henkilöitä liikenneturvan saralla? Jos kerrot sen, niin minulla olisi jotain minkä perusteella muuttaa mielipidettäni. Nyt tiedän hänestä vain, että hänellä on tieteessä vallitsevasta käsitystä poikkeavia mielipiteitä ja että hän ei ole tutkinut asioita joista hän on eri mieltä. Tämä tietoni voi olla oikea tai väärä, mutta siksihän täällä jutellaan että opittaisiin lisää.
Ajattelija2013: Hän on ehkä tutkijalautakunnasta eniten äänessä, mutta voiko tutkijalautakunnan jäsen antaa kovin erilaisia mielipiteitä, kuin mitä tutkijalautakunnalla kokonaisuutena on? Epäilen! Kirjoituksesi on siis suorastaan idioottimainen.
Hän on tällä pastalla kerrotun perusteella kertonut mielipiteitä joita yksittäiset tutkijalautakunnat eivät edes käsittele. Niitä käsittelevät vasta tutkijat, jotka poistavat jonkin tietyn tutkittavan asian ympäriltä tilastomatematiikan avulla häiriötekijöitä. Kirjoitukseni voi osoittautua idioottimaiseksi jos saan asiasta nyt parempaa tietoa, mutta tämänhetkisten tietojeni mukaan kirjoitukseni pitää paikkansa.
Tervo liikennelääketieteeseen erikoistunut soveltavan silmälääketieteen professori. Meinaatko, että hänellä ei ole liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan lääkärijäsenenä ja liikennelääketieteeseen erikoistuneena kykyä arvioida sitä, missä määrin vanhuus ja sairaudet vaikuttavat ajokykyyn? Tai tietoa ja tilastoja siitä, mitkä syyt aiheuttavat liikenneonnettomuuksia. Tai meinaatko, että hän esittää tietoa ja lukuja, joka olisi ristiriidassa tutkijalautakunnan yleisen näkemyksen kanssa?
Sairauksien ohella ikä vaikuttaa liikenteessä selviytymiseen. Monessa perheessä mietitäänkin kuumeisesti, onko vaarin tai mummon enää turvallista lähteä autoilemaan.
- Numerot eivät sinänsä ratkaise. Yli yhdeksänkymppinen voi aivan hyvin jatkaa ajamista, jos on terve, Liikennelääketieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja, neurologian erikoislääkäri Mikael Ojala toteaa.
Hän muistuttaa, että nuori mieskuljettaja on tilastojen mukaan huomattavasti suurempi riski kuin hyväkuntoinen iäkäs autoilija.
- Reaktioaikojen ja aistien lievä hidastuminen kuuluu normaaliin ikääntymiseen. Mutta näitä asioita kompensoivat iäkkäiden kuskien vahvuudet: maltti, harkinta ja kokemus. Moni iäkäs autoilija osaa vastuuntuntoisesti välttää ajamista huonoissa olosuhteissa ja kuunnella tarkasti omaa jaksamistaan.
Kukaan ei ole koskaan väittänytkään, että ikä yksinään mitään ratkaisisi. Satavuotias voi olla erinomainen kuski, eikä kukaan ole estämässä sellaisen ajamista. Tottakai hyväkuntoinen vanhus on pätevä kuski, mutta miksi tässä puhutaan hyväkuntoisista vanhuksista, kun ongelmana ovat HUONOkuntoiset vanhukset!. Tuo koko kirjoitus on taas aivan idioottimainen ja vääristää totuutta juuri sillä tavalla, kuin sitä jatkuvasti tehdään. Nuoriin lasketaan mukaan kaikki rattijuopot, itsemurhat ja päättömästi kaahaavat ja sitten todetaan, että yllätys yllätys, nuoret aiheuttavat enemmän kuolemia kuin HYVÄkuntoiset vanhukset. Ja onnettomuuksien määrään ei luultavasti ole suhteutettu edes ajettuja kilometrejä. Juuri tuon totuuden vääristelyn vuoksi minä ja uskoakseni esimerkiksi Tervo asiasta kirjoitamme.
Totuus on, että erään tutkimuksen mukaan yli 70-vuotias vanhus on liikenteessä yli 10-kertainen riski kilometriä kohden, kuin keski-ikäinen kuljettaja. Vanhus oli kilometriä kohden suurempi riski, kuin nuori kuljettaja.
Ei ne ole onnettomuuslukuja vaan ajo-oikeudesta luopuneita.
Huomasin kyllä. Siksi niitä onnettomuuslukuja juuri tulee kun kortista ei tajuta luopua ajoissa. Jos luopujien määrä olisi 30-40% olisi myös onnettomuusluvut toista luokkaa.
Laitetaan tänne koko tarina niin jokainen voi tehdä omat johtopäätöksensä kuka vääristelee, tällä hetkellä vaikuttaa siltä että sen tekee se joka lainasi valitut palat tekstistä.
"Ajoterveys on monen tekijän summa. Aiheesta kannattaa jutella avoimesti oman lääkärin kanssa, mutta lopullinen vastuu liikenteeseen lähtemisestä on aina kuskilla itsellään.
- Ajoterveys pitäisi ottaa yhtä vakavasti kuin liikenteen promillerajat ja nopeusrajoitukset. Suhtautuminen ei valitettavasti ole ainakaan vielä tällaista, soveltavan silmälääketieteen professori Timo Tervo toteaa.
Uudenmaan tieliikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan lääkärijäsenenä Tervolle on muodostunut melko synkkä kuva ajoterveyden ongelmista.
- Kontrolli ei pelaa kunnolla: liikenteessä on ihmisiä, joiden ei terveytensä puolesta tulisi siellä olla. Parannettavaa on sekä lääkäreiden että kansalaisten asenteissa ja tiedoissa.
Timo Tervo näkee korjattavaa myös ajokorttimääräyksissä.
- Niissä kyllä puhutaan sairauksista, mutta liikaa yhden sairauden näkökulmasta kerrallaan. Nimenomaan monen sairauden yhdistelmä on se, joka aiheuttaa riskejä terveydelle ja sitä kautta liikenteelle. Näissä asioissa yksi plus yksi onkin kolme.
Timo Tervon mukaan diabetes ei pomppaa erityisen voimakkaasti esiin onnettomuustilastoista. Diabeteksen hyvä hoitotasapaino tukee myös ajoterveyttä.
- Tosin ajoittain tulee vastaan näitä tapauksia, joissa diabeetikko kertoo ennen ojaan suistumistaan ajelleensa hypoglykemian vallassa kymmeniä kilometrejä väärään suuntaan - joskus jopa rekalla. Tällöinhän jokin ajoterveyden valvonnassa on mennyt pahasti pieleen, Tervo huomauttaa.
Riskialtis yhdistelmä
Selvästi diabetesta suurempaa roolia liikenneonnettomuuksissa näyttelevät sydän- ja verisuonisairaudet sekä aivoperäiset häiriöt.
- Mutta kun aletaan tutkia tarkemmin sairauskohtauksen liikenteessä saaneiden taustoja, siellä saattaakin olla diabetes mukana yhtenä monista sairauksista. Korkea verenpaine, sepelvaltimotauti, diabetes ja tupakointi on jo varsin riskialtis yhdistelmä, Timo Tervo mainitsee.
Mitä ajoterveysasenteiden parantamiseksi tulisi tehdä?
- Ensinnäkin tässä olisi oikein kunnon tiedotuskampanjan paikka. Aiheesta puhutaan julkisuudessa kovin vähän vaikkapa rattijuoppouteen verrattuna. Jokaisen meistä kannattaisi sisäistää se ajatus, että ajamisesta täytyy mahdollisesti luopua jonain päivänä terveyssyistä, Timo Tervo sanoo.
Hänen mielestään lääketieteen opintoihin tulisi sisällyttää ajoterveyttä käsittelevä osio. Potilastietoihin pitäisi saada kohta, joka kertoo henkilön ajokorttiluokan lääkärille yhdellä silmäyksellä. Näin asia tulisi varmemmin puheeksi vastaanotolla.
Arkoja tilanteita
Timo Tervon mukaan lääkäreiden pitäisi myös alkaa käyttää entistä jämäkämmin heillä lain mukaan olevaa ilmoitusvelvollisuutta.
- Monesti lääkäri on turhankin ymmärtäväinen, kun potilas haluaa jatkaa ajamista heikkenevästä terveydestä huolimatta. Nämä ovat arkoja asioita. Pahimmillaan joku voi laiminlyödä sairautensa seurannan säilyttääkseen ajo-oikeutensa.
Timo Tervo muistuttaa, että lopullinen vastuu rattiin tarttumisesta on aina ihmisellä itsellään.
- Omaa turvallisuutta kannattaa totta kai ajatella. Mutta lisäksi on hyvä muistaa, että sairauskohtauksen ratissa saava tai ajokykynsä muuten menettänyt on vaaraksi myös muille.
Ikä ei yksin ratkaise
Sairauksien ohella ikä vaikuttaa liikenteessä selviytymiseen. Monessa perheessä mietitäänkin kuumeisesti, onko vaarin tai mummon enää turvallista lähteä autoilemaan.
- Numerot eivät sinänsä ratkaise. Yli yhdeksänkymppinen voi aivan hyvin jatkaa ajamista, jos on terve, Liikennelääketieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja, neurologian erikoislääkäri Mikael Ojala toteaa.
Hän muistuttaa, että nuori mieskuljettaja on tilastojen mukaan huomattavasti suurempi riski kuin hyväkuntoinen iäkäs autoilija.
- Reaktioaikojen ja aistien lievä hidastuminen kuuluu normaaliin ikääntymiseen. Mutta näitä asioita kompensoivat iäkkäiden kuskien vahvuudet: maltti, harkinta ja kokemus. Moni iäkäs autoilija osaa vastuuntuntoisesti välttää ajamista huonoissa olosuhteissa ja kuunnella tarkasti omaa jaksamistaan.
Sen sijaan esimerkiksi dementia saattaa viedä kyvyn arvioida omaa ajamista. Toisinaan läheisten on välttämätöntä puuttua tilanteeseen.
- Nämä ovat vaikeita juttuja. Ajokortti ja auto ovat monille ikääntyville tärkeitä pärjäämisen symboleja.
Mikael Ojalan mielestä läheisten kannattaa ensimmäiseksi houkutella ikääntynyt kuski lääkärin vastaanotolle, mikäli tämän selviytyminen liikenteessä mietityttää.
Poliisi palvelee
Myös ylitarkastaja Kimmo Pylväs poliisihallituksesta kehottaa ensin menemään lääkärin juttusille, jos oma tai läheisen ajoterveys askarruttaa.
- Saattaahan käydä niin, että lääkäri toteaakin, että ajamiselle ei ole estettä. Tällöin tilanne on ainakin tarkistettu. Tosiasioiden kieltäminen sen sijaan ei kannata. Pahimmillaan saa elinikäiset tunnontuskat, jos jotain sattuu.
Entä jos läheinen ei suostu edes harkitsemaan ajoterveytensä arviointia?
- Siinä tapauksessa oman paikkakunnan poliisi palvelee. Usein jo se auttaa, että poliisin edustaja keskustelee asiasta hyvässä hengessä. Poliisi voi myös edellyttää uutta lääkärintodistusta ajokyvystä, ja asia lähtee aukenemaan sitä kautta.
Pylväs sanoo, että Suomen pitkät välimatkat tekevät ajokortista ja ajamisesta erityisen tärkeitä.
- Arki voi kieltämättä muuttua kovasti ilman autoa. Mutta ainakin kaupungeissa julkinen liikenne onneksi palvelee yleensä hyvin.
Uniapnea on riski ratissa
Uniapnea on tyypin 2 diabeteksen yleinen seuralainen. Sen oireet kannattaa ottaa vakavasti. Yksi hoitamattoman uniapnean vakavimmista vaikutuksista on se, että riski joutua liikenneonnettomuuteen kasvaa merkittävästi.
- Pahimmillaan seurauksena voi olla rattiin nukahtaminen. Lisäksi uniapnea aiheuttaa keskittymiskyvyn herpaantumista, mikä myös lisää vaaraa liikenteessä, keuhkosairauksien erikoislääkäri Pirkko Brander sanoo.
Yleisimpiä merkkejä uniapneasta ovat voimakas, katkeileva kuorsaus, unenaikaiset hengityskatkokset ja väsymys. Myös kiukkuisuus ja ärtymys ovat tavallisia oireita.
- Hyvä uutinen on se, että uniapneaan on tehokkaita hoitoja. Diagnosoitu, hoidettu uniapnea ei siis yleensä estä ajamista. Ei kannata jättää menemättä lääkäriin siinä pelossa, että menettäisi ajokortin, Pirkko Brander toteaa.
Yksilökohtaista harkintaa
Uusi ajokorttilaki tulee voimaan vuonna 2013. Kaikkien ajokorttien voimassaoloajat lyhenevät: ryhmässä 1 korkeintaan viiteentoista vuoteen ja ryhmässä 2 korkeintaan viiteen vuoteen. Lisäksi iäkkäiden kuljettajien kortin uusimisvälit lyhenevät.
Uusi ajoterveysasetus astui voimaan joulukuun 2011 alussa.
Asetus edellyttää, että henkilön kaikkien sairauksien kokonaisvaikutus on otettava huomioon, kun ajoterveyttä arvioidaan.
Diabetesta sairastavien ajoterveyden arvioinnissa käytetään aikaisempaa enemmän yksilökohtaista harkintaa.
Ajoterveysvaatimusten täyttymistä arvioidaan korttia haettaessa ja uusittaessa sekä terveydentilan muuttuessa. Arviointi on myös osa sairauden seurantakäyntejä.
Diabetesta sairastavalla henkilöauton kuljettajalla tarkastusväli on korkeintaan viisi vuotta. Raskaassa ja ammattiliikenteessä diabeetikon tarkastusväli on korkeintaan kolme vuotta. Lääkäri kirjaa terveysedellytysten täyttymisen potilasasiakirjoihin. Erillistä lausuntoa viranomaisille ei tarvita.
Elleivät ajoterveyden edellytykset täyty, lääkärin on ilmoitettava siitä poliisille - ellei kyseessä ole tilapäinen tilanne tai tutkimukset kesken. Tällöin lääkäri antaa määräaikaisen suullisen ajokiellon, joka kirjataan potilaskertomukseen ja josta potilas saa kopion.
Vastuu kannettava itse
Diabetesliiton järjestämälle tyypin 1 diabeetikoiden kurssille osallistuneet Anja-Riitta Myllynen ja Jukka Suvilehto istahtivat hetkeksi pohtimaan autoiluasioita.
Anja-Riitta Myllyselle kyse on työstä: hän ajaa ammatikseen taksia.
- Ainakaan parikymmentä vuotta sitten diabetes ei noussut taksiluvan esteeksi. Lääkärinlausunto piti totta kai olla, aivan kuten kaikilla, mutta muuten asiaa ei käsitelty.
Myllynen kertoo olevansa työajossa erityisen tarkka verensokeritasostaan.
- Yhden ainoan kerran olen joutunut pysähtymään huoltoasemalle hakemaan makeaa, kun kyydissä oli asiakas. Otin opikseni tuosta yhdestä kerrasta, ja nyt sokeria on aina käden ulottuvilla, Anja-Riitta Myllynen kertoo.
Asiakkaille hän ei tuo sairauttaan erityisesti esille. Ehkä eniten diabetes on vaikuttanut työaikoihin: Myllynen kertoo tekevänsä yksinomaan päivävuoroja, koska yötyö hankaloittaisi omahoitoa.
Huolellisesti varautuen
Jukka Suvilehto puolestaan kertoo ajavansa suhteellisen vähän. Hän taittaa neljän kilometrin työmatkan polkupyörällä ympäri vuoden.
- Työmatkaliikunta on terveellistä, ympäristöystävällistä ja halpaa. Autoa tuleekin käytettyä lähinnä asiointiin ja pidempiin reissuihin, Suvilehto sanoo.
Hän kertoo varautuvansa erityisesti pitkiin ajomatkoihin huolellisesti.
- Yleensä pyrin pitämään verensokerin suunnilleen 7:ssä. Mutta jos tiedän olevani ratissa pitkään, nostan tason 8-9 millimooliin litrassa. Lyhyet, odottamattomat autoilut ovat ainakin minulle hankalampia: jos tulee yhtäkkiä tarve käväistä autolla kaupassa, verensokerin mittaaminen saattaa unohtua, Suvilehto pohtii.
Monenlaisia kuskeja
Kumpikin sanoo, että korkean verensokerin vaikutusta ratissa on vaikeampi eritellä kuin matalan verensokerin seurauksia.
- Välillä tietysti väsyttää, eikä tarkkuus ole paras mahdollinen. Mutta väsymys voi johtua monesta muustakin asiasta kuin verensokerista, Myllynen ja Suvilehto miettivät.
Molempien mielestä on hyvä, että yksilöllinen harkinta lisääntyy diabeetikoiden ajokortin saamisessa.
- On hienoa, ettei ihmisiä niputeta pelkän sairauden perusteella. Kyllä meihin diabeetikoihin mahtuu kaikenlaisia ajajia. Joku saattaa olla jopa erityisen säntillinen kuski diabeteksen vuoksi, Anja-Riitta Myllynen huomauttaa.
- Ja ainahan vastuu liikenteeseen lähtemisestä on jokaisella itsellään - olipa diabeetikko tai ei, Jukka Suvilehto sanoo."
Tuo koko kirjoitus on taas aivan idioottimainen ja vääristää totuutta juuri sillä tavalla, kuin sitä jatkuvasti tehdään.
neurologian erikoislääkäri Mikael Ojala siis vääristelee. Luepas niitä Tervon kirjoituksia vähän laajemmin, äläkä vain sitä yhtä kohtaa jauha.
Kirjoitin vääristää, en vääristelee. Siinä on selvä ero. Ja osittain sinä olet se, jonka vuoksi totuus ainakin meidän väittämistämme vääristyy. Selitin jo, miten tuossa tekstissäsi totuus vääristyy. Kukaan ei siis ole arvostellut hyväkuntoisten vanhusten ajamista. Ja jos vanhukset rajataan vain hyväkuntoisiin, niin ei silloin tietenkään mitään ongelmaa voi ollakaan. Koko kirjoitus on siis täysin absurdi.
Aivan sama, kun tutkittaisiin suomalaisia absolutisteja ja sen jälkeen todettaisiin, että rattijuopumus ei ole Suomen liikenteessä ongelma. Aivan yhtä järkevä tutkimus ja loppupäätelmä.
Juuri tuollaiseen hyssyttelyyn olen kyllästynyt. Vanhuksien mahdollisia ongelmia kaunistellaan ja hyssytellään ja yritetään aina kääntää asia parhain päin, vetoamalla kokemukseen tai rauhallisesti ajamiseen. Nuoria sen sijaan syytetään jatkuvasti, vaikka vain pieni osa nuorista kaahaa (kännissä, aiheuttaen vakavia onnettomuuksia ja suuria riskejä. Miksi nuoria ei rajata "fiksuihin" nuoriin, kuten vanhukset rajataan hyväkuntoisiin. Olen täysin varma, että fiksut nuoret aiheuttavat onnettomuuksia huomattavasti vähemmän kuin vanhukset ajettuihin kilometreihin suhteutettuna.
Kumppani:
Tuskin onnettomuusriski mihinkään sen ansioista kasvaa koska kiinni jääminen on olematonta muutenkin. Ja mistä poliisi voisi sakottaa tai rangaista? Hitaasta epävarmasta ajosta. Eihän se ole kiellettyä. Väärästä ryhmittymisestäkään kukaan nykypoliiseista tuskin sakkolappua kirjoittaa ja yleensä kuskikin on "selvä" siitä huolimatta että veressä on kymmentä erilaista lääkettä.
Jälkimmäinen on niin selviö että kysymys on jälleen kerran turha ja lukemattomia kertoja aiemmin vastattu.
Nasta:
Sinä voit pitää millaisena haluat, mutta historiasta löytyy kuolonkolareita joissa tällainen seniili on lääkärin evättyä ajokortin siirtynyt mopoauton rattiin ja tapattanut itsensä kolarissa.
Ja kysypä itseltäsi, että miksei se fiksu ikäihminen ymmärrä itse luovuttaa korttiaan pois, kun kerran fysiikka ei riitä turvalliseen kuljettamiseen?!
Nasta:
Mutta uskallat silti voimakkaasti ottaa kantaa vaikka tietoa ei ole. Omat kokemukset, lääkäreiden kokemukset ja tilastot puhuvat sen puolesta että ajokortista pidetään kynsin ja hampain kiinni, mikäli niitä edes on. Lääkäri Tervo on sanonut että hän saa uhkailuja vanhuksilta jos edes vihjaa että kortti pitäisi ottaa pois. Niitä fiksuja vanhuksia varmasti on mutta turhan vähän.
Nasta:
En tiedä mutta liian vähän. Tuskin hän sitä leikillään menee julkisesti sanomaan. Jokaisen ihmisen pitää osata liikennesäännöt ainakin siinä määrin että selviää siinä missä keskiverto kuski, pärjää siis jokapäiväisessä liikenteessä ilman valojen vilkuttelua ja torven soittoa. Vieläkin tärkeämpää on se että on fyysisesti ja psyykkisesti terveessä kunnossa, kuski on siis täydessä järjessään. Nuorena saattaa psyyke heittää mutta fyysinen terveys harvemmin. Silloin jos ihminen on itsetuhoinen ja nuori, on keinot ja konstit vähissä, siltä ainakin tuntuu vaikuttavan, rattijuopot pääsee rattiin jo saman vuorokauden aikana kiinnijäämisestään ja avohoitopotilaiden määrä jatkuvasti lisääntyy vaikka elämme hyvinvointivaltiossa, mutta kun fysiikka pettää eikä silti ymmärrä täydellä järjellä varustettu ihminen luopua ajoissa on kyse suomalaisesta jääräpäisyydestä, ja sitä näyttää riittävän.
ps. Katsoppas joskus sellaista sarjaa kuin Metsolat, siinä ohjaaja Carl Mesterton joka itsekin edustaa vanhaa ikäpolvea otti asian esiin useammassakin jaksossa.
Nasta:
Voit minun puolestani jatkaa epäilyjäsi ihan rauhassa. Nyt sinun olisi hyvä tavata uudestaan, että mitä kirjoitin, koska missään kohtaa en ole tuominnut ketään. Kyse on siitä, että nuorille ja vanhoille on eri säännöt ja se ei ole oikein.
Nasta:
Muotoilin kysymyksen huonosti. Tietenkin fiksu ikäihminen ymmärtää, mutta valitettavasti niitä on harvassa.
TeeCee:
Niinkö? Eli mitä vanhempi kuljettaja, niin sitä paremmin noudattaa sääntöjä? No mistähän se sitten johtuu, että juuri nämä vanhemmat tapattavat itsensä mm. yksinkertaisia väistämisvelvollisuus sääntöjä rikkomalla?
Mitä nyt omia havaintoja olen tehnyt, niin parantamisen varaa olisi mm. ryhmittymisessä, vilkun käytössä, ajoneuvon paikassa ajoradalla,kiertoliittymissä ajossa ja väistämisvelvollisuudessa.
Mutta yksi ylitse muiden on tämä:
"Ajoneuvoa ei saa kuljettaa se, jolta sairauden, vian, vamman tai väsymyksen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä puuttuvat siihen tarvittavat edellytykset."
Nasta:
Joku osaa näköjään ennustaa jo tulevaisuuteen, puhelinnumero olisi kiva, voisi tehdä uusia suunnitelmia.
Jos nyt jätetään nämä kuvitelmat omaan arvoon ja keskitytään siihen mitä tiedetään. Tästä nyt ei täysin selvinnyt että missä iässä näitä 2007 luopujia on mutta kovin vähän niitä näyttää olevan.
Vielä kun laitat linkin kyseiseen niin olemme kaikki viisaampia.
Puhelinnumero jäi vielä saamatta.
Eikö sinua yhtään ihmetytä miksi prosentit on näin alhaiset vai kuvitteletko että muut, minä yhtenä tulevista vanhuksista on kykeneviä turvalliseen liikkumiseen?
Jos lääkäri jolla on vuosien ellei vuosikymmenien kokemus asiasta sanoo että merkittävä osa yli 70 vuotiaista ei läpäise ajokoetta voisi kuvitella että hän tietää paremmin asian kuin ennustajat. Ennustajat voivat sikäli olla oikeassa että nämä lukemat saattavat pitää kyllä paikkaansa mikäli ihmisten asenteet eivät muutu.
Nasta:
Näyttää olevan trafin puhelinvaihde joten se siitä.
http://www.etsc.eu/members.php
Sieltä löytyy kaikki puolueet.
On aika surullista että politiikka pitää sotkea liikenneturvallisuuteen.
Nasta:
Vastaatko vielä siihen kysymykseen.
Nasta:
En minä sitä epäile vaan kysyin sinun mielipidettä asiasta, onko luvut sinun mielestä alhaiset vai ei?
Ei tämä nyt vaikea asia ole vastata ellei ole tyypillinen jäärä joka on päättänyt asiat valmiiksi ilman ajattelua.
Nasta:
Tämä olisi riittänyt.
ritsa:
Ihan sama. Sen sijaan että sinäkin täällä asiaa vatvot, niin mitenkäs ajattelit saattaa tämän asian niiden päättäjien tietoon, toimenpiteitä varten, jotka voivat tälle jotakin tehdäkin? Eikä vain paapattaa tällaisella keskustelupalstalla tilastoja ja omia oikeassa olevia mielipiteitä.
Sait jo puhelunnumeronkin Nastalta, aiotko vaikka soittaa?
Ei se nyt vaikea asia ole soittaa, poliitikollekin, ellei ole tyypillinen jäärä joka on päättänyt asiat mielestään valmiiksi ja ihmettelee sitten, miksei mitään tapahdu.
Kumppani:
En, en kannata kyseistä puoluetta, oikeaa lottoriviä kaipasin kun ennustuksista oli puhe mutta tuskin osaavat siinäkään auttaa.
ritsa:
Juu, en minäkään kannata Trafi -puoluetta
ritsa: Ei meidän jutuilla mitään pinoarvoa olekaan mutta lääkäreiden jutuilla voi olla, yksi varsin tunnettu lääkäri on onnettomuustutkinta lautakunnan jäsen.
Tarkoitat varmaan Timo Tervoa? Hän on muita lääkäreitä tunnetumpi siinä suhteessa, että hän kirjoittelee ahkerasti liikenneasioista. Muut lääkärit, mukaan lukien muut 19 liikenneonnettomuuksien tutkintalautakuntien jäseninä olevaa lääkäriä, eivät ole olleet yhtä aktiivisia tässä asiassa. Jostain syystä hänen kirjoituksilleen liikenneasioissa on pistetty paljon painoa tällä palstalla. Minä itse en näe miten silmälääkärin koulutus ja työkokemus pätevöittää liikenneasioissa eikä sitä tunnu tietävän tällä palstalla kukaan muukaan, ainakaan kukaan ei ole vastannut tätä kysyessäni.
Meidän jutuilla on minun mielestäni yhtä paljon tai vähän painoarvoa kuin silmälääkärinkin jutuilla silloin, kun puhutaan silmälääkärin osaamisalueen ulkopuolella olevista asioista. Minulla ei ole mitään Tervoa vastaan, mutta jos uskoisin häntä vain siitä syystä että hän on jäsenenä yhdessä tutkintalautakunnista, minun pitäisi uskoa myös kaikkia lautakuntien muita asiantuntijajäseniä. Niissä on kiinteitä jäseniä noin 300 ja keikkaluontoiset erityisosaajat siihen vielä päälle. Mitä tahansa mieltä jostain yksittäisestä liikenneturvallisuuteen liittyvästä asiasta kuka tahansa heistä onkin, niin joku poliisitoimen, ajoneuvotekniikan, tienpidon, käyttäytymistieteen ja lääketieteen asiantuntijoista on eri mieltä.
Tutkijoilla on laaja tietämys siitä mitä liikenteessä on tapahtunut, sen vuoksi heidän julkaisuillaan on painoarvoa, yksittäisillä lääkäreillä, poliiseilla tai autoinsseillä sitä ei ainakaan työnsä puolesta todennäköisesti ole.
ritsa: Lääkäri Tervo on sanonut että hän saa uhkailuja vanhuksilta jos edes vihjaa että kortti pitäisi ottaa pois. Niitä fiksuja vanhuksia varmasti on mutta turhan vähän.
Nyt puhutaan iän puolesta muista eroavasta ihmisryhmästä. Mitä järkeä siinä on? Tyhmistä ihmisistä tulee todennäköisesti tyhmiä vanhuksia ja fiksuista ihmisistä tulee todennäköisesti fiksuja vanhuksia. Jos kuski on ennen vanhuusikää sitä mieltä että hän on taitava kuljettaja jo syntyjään ja että hän tietää kaikesta jos ei nyt kaiken tai ainakin kaiken tarpeellisen, niin miksi ihmeessä hän ei olisi samaa käsitystä itsestään myös kun lääkäri sanoo, että hän ei ole riittävän hyvä auton rattiin? Kun katsoo millaista kieltä näissä keskusteluissa käytetään niin mikä ihme se on että lääkärikin saa kuulla kaikenlaista?
TeeCee:
Muistaakseni Tervo on tutkijalautakunnan johtava lääkäri tai ainakin jollain tavalla hän on tutkijalautakunnassa johtava jäsen. On suorastaan naurettavaa, että sinä täällä yrität vähätellä hänen tietämystään, vain siksi, että hän on kanssasi eri mieltä. On täysin varmaa, että hän on paneutunut asiaan erittäin syvällisesti, ja että hän on yksi Suomen asiantuntevimpia henkilöitä liikenneturvan saralla. Hän on ehkä tutkijalautakunnasta eniten äänessä, mutta voiko tutkijalautakunnan jäsen antaa kovin erilaisia mielipiteitä, kuin mitä tutkijalautakunnalla kokonaisuutena on? Epäilen! Kirjoituksesi on siis suorastaan idioottimainen.
TeeCee: Sääntöjen tuntemista mittaavaa tutkimusta en tunne, mutta liikennesääntöjen noudattamista on tutkittu paljon: sääntöjen noudattaminen yleistyy kuskien vanhetessa.
Opelixi: Niinkö? Eli mitä vanhempi kuljettaja, niin sitä paremmin noudattaa sääntöjä? No mistähän se sitten johtuu, että juuri nämä vanhemmat tapattavat itsensä mm. yksinkertaisia väistämisvelvollisuus sääntöjä rikkomalla?
Arvaan sen johtuvan siitä että vanhusten havaintokyky on huonompi ja että he kuolevat osumasta joka nuorelle saattaa aiheuttaa paranevia vammoja. Tuo ei kerro mitään vanhojen ihmisten liikennesääntöjen noudattamisesta yleensä. Siitä kertovat tutkimukset joissa asiaa on selvitetty.
Opelixi: Mitä nyt omia havaintoja olen tehnyt, niin parantamisen varaa olisi mm. ryhmittymisessä, vilkun käytössä, ajoneuvon paikassa ajoradalla,kiertoliittymissä ajossa ja väistämisvelvollisuudessa.
Omat havainnot voivat sisältää suuren tilastovirheen. Tutkijoiden mukaan yksilöerot kognitiivisessa suoriutumisessa lisääntyvät vanhemmissa ikäryhmissä. Ymmärrän tuon niin että huonoimpien ja parhaimpien ero kasvaa vanhoilla kuskeilla. Liikenteessä huomio kiinnittyy todennäköisemmin ongelmakuskeihin kuin muihin, joten et saa samassa suhteessa havaintoja koko ikäluokasta.
Ajattelija2013: Muistaakseni Tervo on tutkijalautakunnan johtava lääkäri tai ainakin jollain tavalla hän on tutkijalautakunnassa johtava jäsen.
Tekniikka&Talous lehden artikkelissa 3.1.2013 hänet esiteltiin lääkärijäsenenä Uudenmaan liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnassa.
Ajattelija2013: On suorastaan naurettavaa, että sinä täällä yrität vähätellä hänen tietämystään, vain siksi, että hän on kanssasi eri mieltä.
Minä myös perustelin mielipiteeni, oliko joku perusteluistani huono? En vähättele hänen tietämystään, kerroin vain että silmälääkärin pätevyys ei automaattisesti tarkoita että henkilö on pätevä myös jalkapallossa, ydinfysiikassa tai liikenneasioissa. En puhunut niinkään Tervosta vaan siitä, että jos silmälääkäri ja liikennetutkijat ovat eri mieltä, kuuntelen tutkijoita. Jos he ovat eri mieltä silmälääketieteestä, kuuntelen mieluummin silmälääkäriä.
Ajattelija2013: On täysin varmaa, että hän on paneutunut asiaan erittäin syvällisesti, ja että hän on yksi Suomen asiantuntevimpia henkilöitä liikenneturvan saralla.
Miksi sinä olet täysin varma että hän on Suomen asiantuntevampia henkilöitä liikenneturvan saralla? Jos kerrot sen, niin minulla olisi jotain minkä perusteella muuttaa mielipidettäni. Nyt tiedän hänestä vain, että hänellä on tieteessä vallitsevasta käsitystä poikkeavia mielipiteitä ja että hän ei ole tutkinut asioita joista hän on eri mieltä. Tämä tietoni voi olla oikea tai väärä, mutta siksihän täällä jutellaan että opittaisiin lisää.
Ajattelija2013: Hän on ehkä tutkijalautakunnasta eniten äänessä, mutta voiko tutkijalautakunnan jäsen antaa kovin erilaisia mielipiteitä, kuin mitä tutkijalautakunnalla kokonaisuutena on? Epäilen! Kirjoituksesi on siis suorastaan idioottimainen.
Hän on tällä pastalla kerrotun perusteella kertonut mielipiteitä joita yksittäiset tutkijalautakunnat eivät edes käsittele. Niitä käsittelevät vasta tutkijat, jotka poistavat jonkin tietyn tutkittavan asian ympäriltä tilastomatematiikan avulla häiriötekijöitä. Kirjoitukseni voi osoittautua idioottimaiseksi jos saan asiasta nyt parempaa tietoa, mutta tämänhetkisten tietojeni mukaan kirjoitukseni pitää paikkansa.
TeeCee.
Tervo liikennelääketieteeseen erikoistunut soveltavan silmälääketieteen professori. Meinaatko, että hänellä ei ole liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan lääkärijäsenenä ja liikennelääketieteeseen erikoistuneena kykyä arvioida sitä, missä määrin vanhuus ja sairaudet vaikuttavat ajokykyyn? Tai tietoa ja tilastoja siitä, mitkä syyt aiheuttavat liikenneonnettomuuksia. Tai meinaatko, että hän esittää tietoa ja lukuja, joka olisi ristiriidassa tutkijalautakunnan yleisen näkemyksen kanssa?
Quu..:
Kukaan ei ole koskaan väittänytkään, että ikä yksinään mitään ratkaisisi. Satavuotias voi olla erinomainen kuski, eikä kukaan ole estämässä sellaisen ajamista. Tottakai hyväkuntoinen vanhus on pätevä kuski, mutta miksi tässä puhutaan hyväkuntoisista vanhuksista, kun ongelmana ovat HUONOkuntoiset vanhukset!. Tuo koko kirjoitus on taas aivan idioottimainen ja vääristää totuutta juuri sillä tavalla, kuin sitä jatkuvasti tehdään. Nuoriin lasketaan mukaan kaikki rattijuopot, itsemurhat ja päättömästi kaahaavat ja sitten todetaan, että yllätys yllätys, nuoret aiheuttavat enemmän kuolemia kuin HYVÄkuntoiset vanhukset. Ja onnettomuuksien määrään ei luultavasti ole suhteutettu edes ajettuja kilometrejä. Juuri tuon totuuden vääristelyn vuoksi minä ja uskoakseni esimerkiksi Tervo asiasta kirjoitamme.
Totuus on, että erään tutkimuksen mukaan yli 70-vuotias vanhus on liikenteessä yli 10-kertainen riski kilometriä kohden, kuin keski-ikäinen kuljettaja. Vanhus oli kilometriä kohden suurempi riski, kuin nuori kuljettaja.
Quu..:
Mitä laskelmia?
Ei niissä ole mitään pilkkaamista, ne pitävät varmasti paikkansa. Näkyyhän se onnettomuusluvuissa.
Quu..:
Vääristelee mitä? Sitä että hyväkuntoinen vanhus voi olla hyvä kuski? Ei minusta vääristele mitään mutta ainahan voit olla eri mieltä.
Quu..:
Huomasin kyllä. Siksi niitä onnettomuuslukuja juuri tulee kun kortista ei tajuta luopua ajoissa. Jos luopujien määrä olisi 30-40% olisi myös onnettomuusluvut toista luokkaa.
Quu..:
? Sinähän väitit että Ojala vääristelee, ei vääristele, kaunistelee kyllä.
Laitetaan tänne koko tarina niin jokainen voi tehdä omat johtopäätöksensä kuka vääristelee, tällä hetkellä vaikuttaa siltä että sen tekee se joka lainasi valitut palat tekstistä.
"Ajoterveys on monen tekijän summa. Aiheesta kannattaa jutella avoimesti oman lääkärin kanssa, mutta lopullinen vastuu liikenteeseen lähtemisestä on aina kuskilla itsellään.
- Ajoterveys pitäisi ottaa yhtä vakavasti kuin liikenteen promillerajat ja nopeusrajoitukset. Suhtautuminen ei valitettavasti ole ainakaan vielä tällaista, soveltavan silmälääketieteen professori Timo Tervo toteaa.
Uudenmaan tieliikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan lääkärijäsenenä Tervolle on muodostunut melko synkkä kuva ajoterveyden ongelmista.
- Kontrolli ei pelaa kunnolla: liikenteessä on ihmisiä, joiden ei terveytensä puolesta tulisi siellä olla. Parannettavaa on sekä lääkäreiden että kansalaisten asenteissa ja tiedoissa.
Timo Tervo näkee korjattavaa myös ajokorttimääräyksissä.
- Niissä kyllä puhutaan sairauksista, mutta liikaa yhden sairauden näkökulmasta kerrallaan. Nimenomaan monen sairauden yhdistelmä on se, joka aiheuttaa riskejä terveydelle ja sitä kautta liikenteelle. Näissä asioissa yksi plus yksi onkin kolme.
Timo Tervon mukaan diabetes ei pomppaa erityisen voimakkaasti esiin onnettomuustilastoista. Diabeteksen hyvä hoitotasapaino tukee myös ajoterveyttä.
- Tosin ajoittain tulee vastaan näitä tapauksia, joissa diabeetikko kertoo ennen ojaan suistumistaan ajelleensa hypoglykemian vallassa kymmeniä kilometrejä väärään suuntaan - joskus jopa rekalla. Tällöinhän jokin ajoterveyden valvonnassa on mennyt pahasti pieleen, Tervo huomauttaa.
Riskialtis yhdistelmä
Selvästi diabetesta suurempaa roolia liikenneonnettomuuksissa näyttelevät sydän- ja verisuonisairaudet sekä aivoperäiset häiriöt.
- Mutta kun aletaan tutkia tarkemmin sairauskohtauksen liikenteessä saaneiden taustoja, siellä saattaakin olla diabetes mukana yhtenä monista sairauksista. Korkea verenpaine, sepelvaltimotauti, diabetes ja tupakointi on jo varsin riskialtis yhdistelmä, Timo Tervo mainitsee.
Mitä ajoterveysasenteiden parantamiseksi tulisi tehdä?
- Ensinnäkin tässä olisi oikein kunnon tiedotuskampanjan paikka. Aiheesta puhutaan julkisuudessa kovin vähän vaikkapa rattijuoppouteen verrattuna. Jokaisen meistä kannattaisi sisäistää se ajatus, että ajamisesta täytyy mahdollisesti luopua jonain päivänä terveyssyistä, Timo Tervo sanoo.
Hänen mielestään lääketieteen opintoihin tulisi sisällyttää ajoterveyttä käsittelevä osio. Potilastietoihin pitäisi saada kohta, joka kertoo henkilön ajokorttiluokan lääkärille yhdellä silmäyksellä. Näin asia tulisi varmemmin puheeksi vastaanotolla.
Arkoja tilanteita
Timo Tervon mukaan lääkäreiden pitäisi myös alkaa käyttää entistä jämäkämmin heillä lain mukaan olevaa ilmoitusvelvollisuutta.
- Monesti lääkäri on turhankin ymmärtäväinen, kun potilas haluaa jatkaa ajamista heikkenevästä terveydestä huolimatta. Nämä ovat arkoja asioita. Pahimmillaan joku voi laiminlyödä sairautensa seurannan säilyttääkseen ajo-oikeutensa.
Timo Tervo muistuttaa, että lopullinen vastuu rattiin tarttumisesta on aina ihmisellä itsellään.
- Omaa turvallisuutta kannattaa totta kai ajatella. Mutta lisäksi on hyvä muistaa, että sairauskohtauksen ratissa saava tai ajokykynsä muuten menettänyt on vaaraksi myös muille.
Ikä ei yksin ratkaise
Sairauksien ohella ikä vaikuttaa liikenteessä selviytymiseen. Monessa perheessä mietitäänkin kuumeisesti, onko vaarin tai mummon enää turvallista lähteä autoilemaan.
- Numerot eivät sinänsä ratkaise. Yli yhdeksänkymppinen voi aivan hyvin jatkaa ajamista, jos on terve, Liikennelääketieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja, neurologian erikoislääkäri Mikael Ojala toteaa.
Hän muistuttaa, että nuori mieskuljettaja on tilastojen mukaan huomattavasti suurempi riski kuin hyväkuntoinen iäkäs autoilija.
- Reaktioaikojen ja aistien lievä hidastuminen kuuluu normaaliin ikääntymiseen. Mutta näitä asioita kompensoivat iäkkäiden kuskien vahvuudet: maltti, harkinta ja kokemus. Moni iäkäs autoilija osaa vastuuntuntoisesti välttää ajamista huonoissa olosuhteissa ja kuunnella tarkasti omaa jaksamistaan.
Sen sijaan esimerkiksi dementia saattaa viedä kyvyn arvioida omaa ajamista. Toisinaan läheisten on välttämätöntä puuttua tilanteeseen.
- Nämä ovat vaikeita juttuja. Ajokortti ja auto ovat monille ikääntyville tärkeitä pärjäämisen symboleja.
Mikael Ojalan mielestä läheisten kannattaa ensimmäiseksi houkutella ikääntynyt kuski lääkärin vastaanotolle, mikäli tämän selviytyminen liikenteessä mietityttää.
Poliisi palvelee
Myös ylitarkastaja Kimmo Pylväs poliisihallituksesta kehottaa ensin menemään lääkärin juttusille, jos oma tai läheisen ajoterveys askarruttaa.
- Saattaahan käydä niin, että lääkäri toteaakin, että ajamiselle ei ole estettä. Tällöin tilanne on ainakin tarkistettu. Tosiasioiden kieltäminen sen sijaan ei kannata. Pahimmillaan saa elinikäiset tunnontuskat, jos jotain sattuu.
Entä jos läheinen ei suostu edes harkitsemaan ajoterveytensä arviointia?
- Siinä tapauksessa oman paikkakunnan poliisi palvelee. Usein jo se auttaa, että poliisin edustaja keskustelee asiasta hyvässä hengessä. Poliisi voi myös edellyttää uutta lääkärintodistusta ajokyvystä, ja asia lähtee aukenemaan sitä kautta.
Pylväs sanoo, että Suomen pitkät välimatkat tekevät ajokortista ja ajamisesta erityisen tärkeitä.
- Arki voi kieltämättä muuttua kovasti ilman autoa. Mutta ainakin kaupungeissa julkinen liikenne onneksi palvelee yleensä hyvin.
Uniapnea on riski ratissa
Uniapnea on tyypin 2 diabeteksen yleinen seuralainen. Sen oireet kannattaa ottaa vakavasti. Yksi hoitamattoman uniapnean vakavimmista vaikutuksista on se, että riski joutua liikenneonnettomuuteen kasvaa merkittävästi.
- Pahimmillaan seurauksena voi olla rattiin nukahtaminen. Lisäksi uniapnea aiheuttaa keskittymiskyvyn herpaantumista, mikä myös lisää vaaraa liikenteessä, keuhkosairauksien erikoislääkäri Pirkko Brander sanoo.
Yleisimpiä merkkejä uniapneasta ovat voimakas, katkeileva kuorsaus, unenaikaiset hengityskatkokset ja väsymys. Myös kiukkuisuus ja ärtymys ovat tavallisia oireita.
- Hyvä uutinen on se, että uniapneaan on tehokkaita hoitoja. Diagnosoitu, hoidettu uniapnea ei siis yleensä estä ajamista. Ei kannata jättää menemättä lääkäriin siinä pelossa, että menettäisi ajokortin, Pirkko Brander toteaa.
Yksilökohtaista harkintaa
Uusi ajokorttilaki tulee voimaan vuonna 2013. Kaikkien ajokorttien voimassaoloajat lyhenevät: ryhmässä 1 korkeintaan viiteentoista vuoteen ja ryhmässä 2 korkeintaan viiteen vuoteen. Lisäksi iäkkäiden kuljettajien kortin uusimisvälit lyhenevät.
Uusi ajoterveysasetus astui voimaan joulukuun 2011 alussa.
Asetus edellyttää, että henkilön kaikkien sairauksien kokonaisvaikutus on otettava huomioon, kun ajoterveyttä arvioidaan.
Diabetesta sairastavien ajoterveyden arvioinnissa käytetään aikaisempaa enemmän yksilökohtaista harkintaa.
Ajoterveysvaatimusten täyttymistä arvioidaan korttia haettaessa ja uusittaessa sekä terveydentilan muuttuessa. Arviointi on myös osa sairauden seurantakäyntejä.
Diabetesta sairastavalla henkilöauton kuljettajalla tarkastusväli on korkeintaan viisi vuotta. Raskaassa ja ammattiliikenteessä diabeetikon tarkastusväli on korkeintaan kolme vuotta. Lääkäri kirjaa terveysedellytysten täyttymisen potilasasiakirjoihin. Erillistä lausuntoa viranomaisille ei tarvita.
Elleivät ajoterveyden edellytykset täyty, lääkärin on ilmoitettava siitä poliisille - ellei kyseessä ole tilapäinen tilanne tai tutkimukset kesken. Tällöin lääkäri antaa määräaikaisen suullisen ajokiellon, joka kirjataan potilaskertomukseen ja josta potilas saa kopion.
Vastuu kannettava itse
Diabetesliiton järjestämälle tyypin 1 diabeetikoiden kurssille osallistuneet Anja-Riitta Myllynen ja Jukka Suvilehto istahtivat hetkeksi pohtimaan autoiluasioita.
Anja-Riitta Myllyselle kyse on työstä: hän ajaa ammatikseen taksia.
- Ainakaan parikymmentä vuotta sitten diabetes ei noussut taksiluvan esteeksi. Lääkärinlausunto piti totta kai olla, aivan kuten kaikilla, mutta muuten asiaa ei käsitelty.
Myllynen kertoo olevansa työajossa erityisen tarkka verensokeritasostaan.
- Yhden ainoan kerran olen joutunut pysähtymään huoltoasemalle hakemaan makeaa, kun kyydissä oli asiakas. Otin opikseni tuosta yhdestä kerrasta, ja nyt sokeria on aina käden ulottuvilla, Anja-Riitta Myllynen kertoo.
Asiakkaille hän ei tuo sairauttaan erityisesti esille. Ehkä eniten diabetes on vaikuttanut työaikoihin: Myllynen kertoo tekevänsä yksinomaan päivävuoroja, koska yötyö hankaloittaisi omahoitoa.
Huolellisesti varautuen
Jukka Suvilehto puolestaan kertoo ajavansa suhteellisen vähän. Hän taittaa neljän kilometrin työmatkan polkupyörällä ympäri vuoden.
- Työmatkaliikunta on terveellistä, ympäristöystävällistä ja halpaa. Autoa tuleekin käytettyä lähinnä asiointiin ja pidempiin reissuihin, Suvilehto sanoo.
Hän kertoo varautuvansa erityisesti pitkiin ajomatkoihin huolellisesti.
- Yleensä pyrin pitämään verensokerin suunnilleen 7:ssä. Mutta jos tiedän olevani ratissa pitkään, nostan tason 8-9 millimooliin litrassa. Lyhyet, odottamattomat autoilut ovat ainakin minulle hankalampia: jos tulee yhtäkkiä tarve käväistä autolla kaupassa, verensokerin mittaaminen saattaa unohtua, Suvilehto pohtii.
Monenlaisia kuskeja
Kumpikin sanoo, että korkean verensokerin vaikutusta ratissa on vaikeampi eritellä kuin matalan verensokerin seurauksia.
- Välillä tietysti väsyttää, eikä tarkkuus ole paras mahdollinen. Mutta väsymys voi johtua monesta muustakin asiasta kuin verensokerista, Myllynen ja Suvilehto miettivät.
Molempien mielestä on hyvä, että yksilöllinen harkinta lisääntyy diabeetikoiden ajokortin saamisessa.
- On hienoa, ettei ihmisiä niputeta pelkän sairauden perusteella. Kyllä meihin diabeetikoihin mahtuu kaikenlaisia ajajia. Joku saattaa olla jopa erityisen säntillinen kuski diabeteksen vuoksi, Anja-Riitta Myllynen huomauttaa.
- Ja ainahan vastuu liikenteeseen lähtemisestä on jokaisella itsellään - olipa diabeetikko tai ei, Jukka Suvilehto sanoo."
Quu..:
Kirjoitin vääristää, en vääristelee. Siinä on selvä ero. Ja osittain sinä olet se, jonka vuoksi totuus ainakin meidän väittämistämme vääristyy. Selitin jo, miten tuossa tekstissäsi totuus vääristyy. Kukaan ei siis ole arvostellut hyväkuntoisten vanhusten ajamista. Ja jos vanhukset rajataan vain hyväkuntoisiin, niin ei silloin tietenkään mitään ongelmaa voi ollakaan. Koko kirjoitus on siis täysin absurdi.
Aivan sama, kun tutkittaisiin suomalaisia absolutisteja ja sen jälkeen todettaisiin, että rattijuopumus ei ole Suomen liikenteessä ongelma. Aivan yhtä järkevä tutkimus ja loppupäätelmä.
Juuri tuollaiseen hyssyttelyyn olen kyllästynyt. Vanhuksien mahdollisia ongelmia kaunistellaan ja hyssytellään ja yritetään aina kääntää asia parhain päin, vetoamalla kokemukseen tai rauhallisesti ajamiseen. Nuoria sen sijaan syytetään jatkuvasti, vaikka vain pieni osa nuorista kaahaa (kännissä