Takasumuvalon tarpeen ymmärrän hyvin, mutta en ole kyllä keksinyt etusumuvaloille muutakaan syytä kuin koristevalot. Mitä hyötyä on valoista jotka näyttävät 15 metrin päähän ja joita käytettäessä teholtaan moninkertaiset ajovalot aina kuitenkin palavat?
...en ole kyllä keksinyt etusumuvaloille muutakaan syytä kuin koristevalot. Mitä hyötyä on valoista jotka näyttävät 15 metrin päähän ja joita käytettäessä teholtaan moninkertaiset ajovalot aina kuitenkin palavat?
No sehän tietysti selittääkin!
Ei siis ymmärretä edes etusumareiden toimintaperiaatetta:
Etusumuvalo tuottaa yläreunastaan tarkasti rajatun, leveän ja lyhyen valokeilan. Siinä missä tavallisten ajovalojen yläviistoon karkaava hajavalo heijastuu sumusta heti auton edessä haitaten näkyvyyttä pidemmälle, sumuvalojen tuottama valo heijastuu vain asennuskorkeuttaan alempana olevasta sumusta ennen valaistavaa tietä. Parhaiten tämä onnistuu kun lähiajovalot sammutetaan etusumuvalojen käytön ajaksi; laki sallii tämän kunhan etuvalaisimet on päällä.
Etusumuvalo sijoitetaan yleensä mahdollisimman alas säännösten sallimissa puitteissa: vähintään 35 cm korkeudelle ja valaisevan pinnan yläreuna enintään lähivalojen yläreunan korkeudelle. Suuntauksen tulee olla aina marginaalisesti alaviistoon, kuten lähivaloissakin: 0.5 - 1.5 %. Matalaan asennuskorkeuteen ja leveään keilaan yhdistettynä tämä tarkoittaa käytännössä valokeilan kantaman olevan lähivaloja lyhyempi.
Tuo ajovalojen sammuttaminen onnistuu muuten minun autossani, etusumuvalojen palaessa...
Siitä onko tuo toimiva, saati tarpeellinen systeemi, voidaan olla montaa mieltä. Niiden toimivuus alkaa oikeasti siis vasta hernerokkasumussa, sankassa lumipyryssä tai rankkasateessa, jolloin ajovalot heittää kirkkaan valkoisen "seinän" keulan eteen, etkä näe aina edes tien reunaa. Silloin etusumarit valaisevat sitä tien reunusta parhaiten alavinkkelistä, etenkin kun ajovalot sammuttaa. Tosin vauhti tippuu väkisin hyvin pieneksi, mutta voit edetä kuitenkin. Kukas sitä käytännössä sokkona ajelisi muutenkaan vauhdikkaasti?
Tuollaiseen ne on siis suunniteltu, ei muuhun. Ei tule usein sellaisia tilanteita ei, kovin marginaalista on siis käyttötarve.
Jos joku ajattelee, että vastaantulija tarvitsisi niitä sinun sumareitasi edessä samassa sumussa ajaessaenne, ikäänkuin ajovalosi eivät riittäisi, niin pieleen menee sekin. Ajovalot riittää kyllä, saati että pimenevä ilta ja tihkuvesisade edellyttäisi keneltäkään etusumareiden päälle laittamista.
Kaiken kaikkiaan vissiin aika ulkonäöllisesti vaikuttavat vehkeet paremminkin - sammutettuina. Mutta mitäs sitä karvanoppanuoriso ei yrittäisi cuulimmalta vaikuttaakseen, mutta että isot miehetkin...
Meinas unohtua: onhan ne nyt "ihan kivat" apuvaloina autolla käännyttäessä...
En muista olenko koskaan tarvinnut [etu]sumuvaloja sumussa, mutta räntäsateessa kyllä. Kun tulee teevadin kokoisia hiutaleita valkoisena verhona edessä, niin lähivaloilla ei näe eteensä yhtään, pitkistä puhumattakaan.
Silloin on syytä turvautua etusumareihin, ja saada lähivalot pimeäksi. Miten mahtaa uusin valokeilaa muokkaava tekniikka adaptoitua tuollaisiin olosuhteisiin, vai pitääkö niilläkin turvautua sumareihin? Vai pysähtyä odottamaan parempaa keliä?
En muista olenko koskaan tarvinnut [etu]sumuvaloja sumussa, mutta räntäsateessa kyllä. Kun tulee teevadin kokoisia hiutaleita valkoisena verhona edessä, niin lähivaloilla ei näe eteensä yhtään, pitkistä puhumattakaan.
Silloin on syytä turvautua etusumareihin, ja saada lähivalot pimeäksi. Miten mahtaa uusin valokeilaa muokkaava tekniikka adaptoitua tuollaisiin olosuhteisiin, vai pitääkö niilläkin turvautua sumareihin? Vai pysähtyä odottamaan parempaa keliä?
Lasketko myös nopeuden sumuvalojen kantaman mukaiseksi? Sopiva matkavauhti lienee 30 km/h luokkaa?
Lasketko myös nopeuden sumuvalojen kantaman mukaiseksi? Sopiva matkavauhti lienee 30 km/h luokkaa?
Kumppani kuvasikin sumuvalon toimintaperiaatteen hyvin, mutta valokeilan lisäksi matala asennuskorkeus aiheuttaa edelleen tuon rajoituksen.
Niillä autoilla, joissa sumuvalot on ollut, olen kokeillut niitä, kuten niitä kuuluukin käyttää, eli parkkien kanssa. Ainakin Volvon ja W204 Cee Mersun vakiosumareilla minun nopeusrajoitukseni putoaa ilman muuta alle 50 km/h.
Sen vuoksi en niitä käyttänytkään kuin äärimmäisen sakeassa kelissä. Koska lähivaloilla näkee lähes aina paremmin, en edes muista, kuinka monesti V70 ja Ceen yhteensä 6 vuoden taipaleella sumuvaloja käytin, mutta yhden käden sormet riittävät varmasti? Asiasta muistutettuna huomaan nyt, ettei nykyisessä autossani ole edessä sumuvaloja. En ole osannut kaivata. Kaukovaloja olisi kiva olla lisää, koska niillä olisi käyttöäkin.
Ei se silti ole minulta pois, jos joku haluaa käyttää sumuvaloja. Omiaanhan polttavat, ja lähes aina koristeina.
Hyvin ymmärrän toimintaperiaatteen, mutta mitään hyötyä en ole niistä näihin ajokilometreihin asti vielä löytänyt. Valokeila on niin lyhyt, ettei siitä ole mitään hyötyä millään järjellisellä matkanopeudella. Kaupungissa voidaan ajaa nopeuksilla joissa etusumuvaloista olisi ehkä todella sakeassa sumussa jotain hyötyä, mutta siellä niitä ei katuvalojen takia saa käyttää.
En muista olenko koskaan tarvinnut [etu]sumuvaloja sumussa, mutta räntäsateessa kyllä. Kun tulee teevadin kokoisia hiutaleita valkoisena verhona edessä, niin lähivaloilla ei näe eteensä yhtään, pitkistä puhumattakaan.
Silloin on syytä turvautua etusumareihin, ja saada lähivalot pimeäksi.
Väitätkö nyt tosiaan, että itse näet etusumuvaloilla tuossa kelissä jotain mitä et näe lähivaloilla? Mihin tällainen käsitys perustuu?
Oma kokemus on se, että jos sumuvaloilla näkee jonkin matkan, niin lähivaloilla aina vähintään sen saman kuitenkin.
Väitätkö nyt tosiaan, että itse näet etusumuvaloilla tuossa kelissä jotain mitä et näe lähivaloilla? Mihin tällainen käsitys perustuu?
Oma kokemus on se, että jos sumuvaloilla näkee jonkin matkan, niin lähivaloilla aina vähintään sen saman kuitenkin.
Jos asia ei ole sinulle vielä käytännössä selvinnyt, niin luepa uudelleen edellinen wiki-määritelmä: "Siinä missä tavallisten ajovalojen yläviistoon karkaava hajavalo heijastuu räntäsateesta heti auton edessä haitaten näkyvyyttä pidemmälle, sumuvalojen tuottama valo heijastuu vain asennuskorkeuttaan alempana olevasta lumesta ennen valaistavaa tietä."
Lähivaloilla ei ole mahdollista nähdä lumisateen seasta himmeitä, heijastavia kohteita, pimeistä puhumattakaan. Sumareilla on.
Jos olosuhteet ovat sellaiset, että tien eli ajolinjan näkemisessä on selviä vaikeuksia, nopeutta täytyy tietysti säätää tilanteen mukaiseksi.
Kaupungissa voidaan ajaa nopeuksilla joissa etusumuvaloista olisi ehkä todella sakeassa sumussa jotain hyötyä, mutta siellä niitä ei katuvalojen takia saa käyttää.
Kaupungissa voidaan ajaa nopeuksilla joissa etusumuvaloista olisi ehkä todella sakeassa sumussa jotain hyötyä, mutta siellä niitä ei katuvalojen takia saa käyttää.
Mikähän pykälä sen kieltää?
AkiK:n kytkennöillä ilmeisesti sumareista syttyy myös lisäkaukovalot. Se selittääkin, miksi niillä näkee sumussa huonosti.
Tuota taas niin ajankohtaista tietoiskua kun noudattaa pärjää hyvin tässä kieltojen maassa. Sopii mielestäni enemmän kuin hyvin tähän keskusteluun. Täällä älyttömätkin kiellot aiheuttavat joillekin melkoista päänvaivaa miettiessään tekeekö suurenkin rikoksen jos tuntee esimerkiksi sumuvaloista saavansa apua näkemiseen. Riittävä näkökyky tervettä harkintaa edellyttäen toki että ymmärtää tässäkin kohtaa lukemansa. Ja jos vähänkään epäilee näkökykyään kannattaa käydä optikolla se kun useimmiten riittää.
Valoisa aika päivästä käy yhä lyhyemmäksi, ja maanteillä on pimeää. Autoilijan tekee mieli nähdä paremmin ja laittaa sumuvalot päälle. Vanhempi rikoskonstaapeli Henry Aulakoski Jokilaaksojen poliisilaitokselta, milloin sumuvaloja saa käyttää?
Etu- ja takasumuvaloja saa käyttää vain sumun tai rankan vesi- tai lumisateen aikana.
Saavatko valot olla päällä yhdessä ajovalojen kanssa?
Mainituissa olosuhteissa on mahdollista ajaa pelkkien sumuvalojen avulla, jos etuvalot eli parkki- tai huomiovalot ovat samanaikaisesti kytketyt.
Minkälaisissa oloissa sumuvalojen käyttö on kielletty?
Muissa oloissa kuin sumun tai rankan vesi- tai lumisateen aikana sumuvalojen käyttö on kielletty. Huomiovaloina, huvin vuoksi sumuvaloja ei saa käyttää.
Onko etu- ja takasumuvaloista annettu erityisiä määräyksiä?
Takasumuvaloa saa käyttää myös silloin, kun ajoviima nostaa tieltä lunta, pölyä tai likaa, joka rajoittaa edellä ajavan auton näkymistä taaksepäin.
Sumuvaloista - erityisesti taka - olen kriittiset mielipiteeni esittänyt, joten ei niistä sen enempää tällä kerralla. Kirjoitan sen sijaan pitkistä valoista.
Eilen illalla melko lyhyellä matkalla peräti kaksi autoa vaihtoi pitkät valot ennen kohtaamista. Viimeisimmässä autossa, joka näytti jonkinlaiselta avolavamaasturilta, oli katolla pitkät lisäkaukovalot. Kun sellaiset syttyvät kymmenen metrin päässä, ne häikäisevät aivan kuin salamavalo. Häikäistyminen tuntuu silmissä vielä jonkin aikaa välähdyksen jälkeen.
Eräiden kirjoittajien mukaan tiede ja asiantuntijat ovat oikeassa, ja tavallinen ihminen omine kokemuksineen on väärässä. Autokoulussa opetettiin aikoinaan tieteeseen ja asiantuntijoihin vedoten, että vastaantulevan auton kuljettajan häikäiseminen vaihtamalla pitkät valot vähän ennen kohtaamista eikä vasta kohtaamisen jälkeen, parantaa liikenneturvallisuutta. Tätä tieteellistä totuutta perusteltiin sillä, että näin saadaan lisää valoa tielle autojen kohdatessa, ja että lyhyt valonvälähdys ei ehdi häikäistä.
Kameran salamavalokin on vain lyhyt välähdys, joten ilmeisesti sekään ei oikeasti häikäise, vaan häikäistymisen tuntemus on pelkkää psykologisten syiden aikaansaamaan mielikuvitusta. Olipa miten tahansa, kaikki eivät halua kokea edes mielikuvitushäikäistymistä. Niinpä useimmat autoilijat vaihtavat pitkät valot vasta kohtaamisen jälkeen. Ajallisesti ero on melko pieni, sillä hetkestä jolloin vastaan tuleva auto on edessä kymmenen metrin päässä, hetkeen jolloin se on mennyt ohi, kuluu autojen nopeudesta riippuen vain noin 1/4 sekuntia.
Ennen aikojaan tapahtuvat pitkien valojen vaihdot voivat tietysti olla myös vahinkoja eli liian nopeaa reagointia. Toivottavasti ne eivät yleisty. Jos ne yleistyvät, häikäistymistä vastaan voisi kehittää automaattista hitsauskypärää muistuttavan visiirin, joka reagoi lisääntyvään valoon ja himmenee.
Olipa miten tahansa, kaikki eivät halua kokea edes mielikuvitushäikäistymistä.
HEP! Täällä toinen.
SO2001:
Ennen aikojaan tapahtuvat pitkien valojen vaihdot voivat tietysti olla myös vahinkoja eli liian nopeaa reagointia. Toivottavasti ne eivät yleisty. Jos ne yleistyvät, häikäistymistä vastaan voisi kehittää automaattista hitsauskypärää muistuttavan visiirin, joka reagoi lisääntyvään valoon ja himmenee.
Tehokas apu on omat tehokkaat valot. Niitä ei tarvitse käyttää vastuuttomasti, vaan ne totuttavat omat silmät jatkuvasti vallitsevaan kirkkaampaan valoon. Vastaan tulevat kaukovalot häikäisevät, mutta ei niin paljon kuin hämärään tottuneita silmiä.
Mersun ILSillä näyttää olevan vaikeuksia hahmottaa kaukana toisen perässä ajessa vastaantulijan valot. Edelläni ajaneen kääntyessä mutkan taakse näkymättömiin lävähtivät kaukovalot päin jo lähivaloille vaihtanutta vastaantulijaa. Parin virheen jälkeen käänsin automaattisen valojen vaihdon pois päältä.
Jos nyt saisin valita, ottaisin mieluummin bi-xenonit ilman Intelligent Light Systeemiä. Itse asiassa voisin jopa harkita halogeenivaloja, joiden kanssa voisi asentaa sentään kunnolliset kaukovalot
Monissa saksalaisissa autoissa on etu- ja takasumuvaloille yhteinen kytkin. Ensimmäisessä asennossa syttyy etusumarit ja kakkosasennossa mukaan kytkeytyy myös takasumari. Mitä järkeä tällaisessa kytkennässä on? No, säästyy tietysti erillisten kytkimien aiheuttama kustannus autotehtaalta. Mutta kun seurauksena on kanssa-autoilijoiden mielensäpahoittaminen.
Esimerkki: Ajoin lumipyryssä pakkaskelillä sekä etu- että takasumarit päällä. Lumisade lakkasi, mutta autoni perässä seurasi 20-30m. pitkä lumipölly. Ajattelin että on turvallisempaa pitää takasumari päällä niin takanatulijat havaitsevat paremmin missä autoni takapuskuri kulkee. Koska lunta ei enää satanut ja autossani paloivat myös etusumarit, niin noin joka viides vastaantulija vilkutti kaukovaloja ja osa näytti myös joitain kansaivälisiä käsimerkkejä. Ajankohta oli päivänvalon aikaan iltapäivällä.
Ranskalaisessa kakkosautossani nämä sumuvalotoiminnot ovat erikseen kytkettävissä -eli mielestäni ranskalaiset autot ovat tässäkin parempia kuin saksalaiset.
Esitän taas mielipiteen, josta todennäköisesti yli 90% ihmisistä on eri mieltä. Mutta esitän silti.
Takasumuvalot ovat mielestäni tarpeeton ja suorastaan haitallinen varuste suomalaisissa liikenneoloissa. Ne on kehitetty alun perin Saksassa moottoriteillä esiintyvän sumun varalle. Saksalaisella moottoritiellä takaa voi tulla Porsche 180 kilometrin tuntinopeudella. Perään ajon vaara on ilmeinen, jos edessä ajaa auto 100 kilometrin tuntinopeutta, ja sen perävalot näkee vasta viime tipassa. Takasumuvalo parantaa auton näkyvyyttä takana tulijoille ja ehkäisee siten vakavia onnettomuuksia.
Suomen olosuhteet poikkeavat Saksan olosuhteissa mm. siinä, että 120 km/h nopeusrajoituksesta johtuen suomalaisilla moottoriteillä ei ole yhtä suuria nopeuseroja kuin saksalaisilla moottoriteillä. Myös liikennettä on vähemmän. Perään ajon vaara on siis jo lähtökohtaisesti pienempi kuin Saksassa. Koska nopeudet ovat hitaampia, normaalit auton perävalot näkee riittävän ajoissa. Suomen liikennehistoriassa tunnetaan muutamia moottoriteillä tapahtuneita ketjukolareita, joiden myötävaikuttava syy on ollut tien liukkaus. Huonosta perävalojen näkyvyydestä johtuvista ketjukolareista tai perään ajoista en muista nähneeni uutisia.
Takasumuvalon käyttö voi olla perusteltua sankassa sumussa – mihin valon nimikin viittaa – jos näkyvyys on todella huono, ja jos ajetaan muuta liikennettä hitaammin. Eihän kukaan nimittäin törmää perään, jos ajetaan kovempaa kuin muut?
Miten ja missä suomalaiset käyttävät takasumuvaloja?
Suomalaiset sytyttävät takasumuvalot kun maantiellä vähänkin pöllyää lumi, vaikka normaalit auton perävalot näkyvät kilometrien päähän. Radion liikenneohjelmissa joskus oikein kehotetaan tähän typeryyteen. Ja ihmisethän tunnetusti tekevät, mitä ”ylhäältä” käsketään miettimättä yhtään, onko se järkevää vai ei.
Suomalaisten takasumuvalojen käytöstä 99 % on turhaa ja monesti haitallista ja liikenneturvallisuutta heikentävää. Kirkkaat takasumuvalot – varsinkin, jos niitä on vain yksi – häikäisevät takana ajavaa, eikä häikäistyksi joutuminen ole turvallisuuden kannalta hyvä asia. Tien varressa kävelevät ihmiset tai muut väistettävät kohteet voivat jäädä huomaamatta, kun kirkas punainen valo loistaa kuljettajien silmiin.
Takasumuvaloja käyttävän ohittaminen on mahdotonta, koska punaiset kirkkaat lamput valaisevat auton takana pöllyävän lumen aivan kuin raketin perälieskoiksi, joista heijastuva valo estää näkyvyyden eteenpäin niin tehokkaasti, että vastaan tulevien autojen valojen näkeminen on mahdotonta. Ohituksen joutuisi aloittamaan sokkona. Vasta ohitettavan auton vierellä voisi nähdä maantien eteenpäin.
On olemassa ainakin yksi poikkeus siihen, mitä edellä esitin. Oikein kovasti lunta pöllyttävän kuorma-auton tai muun ison kulkuneuvon kohdalla takasumuvalojen käyttäminen – jos autossa sellaiset on – voi olla joissakin tapauksissa perusteltua, vaikka lumipölyn määrästä voi muutenkin päätellä, että edellä ajaa iso auto. Rekan normaalit takavalot voivat olla pahasti lumen peitossa, joten lisävalo ei ole pahitteeksi. Henkilöautossa takasumuvalon käyttäminen sen sijaan on tarpeetonta – ellei kuljettaja ole täysin varma siitä, ettei normaali takavalo jostakin syystä näy tai toimi.
En koskaan käytä autoni takasumuvaloja. Enkä käytä etusumuvalojakaan, vaikka sellaiset toisessa autossani ovat. En ole huomannut, että ne oleellisesti parantaisivat näkyvyyttä. Ne valaisevat tien penkkoja, jotka muutenkin näkee kohtuullisen hyvin. Sumu rajoittaa nimenomaan kauas näkemistä, ja sitä sumuvalot eivät juurikaan paranna. Eihän mikään normaali valo läpäise sumua. Valo pelkästään valaisee sumun.
Pidän nykyisin autossa aurinkolaseja mukana. Kun takasumuvaloja alkaa syttyä, panen aurinkolasit silmilleni. Tällöin punaiset kirkkaat valopisteet eivät niin paljon ärsytä. Näkyvyys tietenkin heikkenee, mutta mitä väliä sillä on, koska punaisista valoista häikäistyminen heikentää näkyvyyttä joka tapauksessa. Takasumuvalo – siten kun sitä Suomessa yleisimmin käytetään – on liikenneturvallisuuden heikentäjä.
Tiedän, että useimmat ovat eri mieltä. En silti muuta kantaani. Jos kirjoitukseni ärsytti joitakin takasumuvalojen käyttäjiä, niin tasoissa ollaan. Takasumuvaloilla häikäiseminen ärsyttää minua.
Jos ei lumipöllyn vuoksi näe, tuleeko ketään vastaan, on parempi jättää ohitus toiseen kertaan. Mitä tulee etusumareihin, päivänvalossa on tietty hetki, jolloin puolivalot eivät näytä tien reunaa. Silloin käytän sumuvaloja, koska ne valaisevat sen oleellisen kohdan tiestä. Muuten en niitä tarvitse.
Kumppani:
Takasumuvalon tarpeen ymmärrän hyvin, mutta en ole kyllä keksinyt etusumuvaloille muutakaan syytä kuin koristevalot. Mitä hyötyä on valoista jotka näyttävät 15 metrin päähän ja joita käytettäessä teholtaan moninkertaiset ajovalot aina kuitenkin palavat?
AkiK:
No sehän tietysti selittääkin!
Ei siis ymmärretä edes etusumareiden toimintaperiaatetta:
http://www.autowiki.fi/index.php/Sumuvalo
Etusumuvalo tuottaa yläreunastaan tarkasti rajatun, leveän ja lyhyen valokeilan. Siinä missä tavallisten ajovalojen yläviistoon karkaava hajavalo heijastuu sumusta heti auton edessä haitaten näkyvyyttä pidemmälle, sumuvalojen tuottama valo heijastuu vain asennuskorkeuttaan alempana olevasta sumusta ennen valaistavaa tietä. Parhaiten tämä onnistuu kun lähiajovalot sammutetaan etusumuvalojen käytön ajaksi; laki sallii tämän kunhan etuvalaisimet on päällä.
Etusumuvalo sijoitetaan yleensä mahdollisimman alas säännösten sallimissa puitteissa: vähintään 35 cm korkeudelle ja valaisevan pinnan yläreuna enintään lähivalojen yläreunan korkeudelle. Suuntauksen tulee olla aina marginaalisesti alaviistoon, kuten lähivaloissakin: 0.5 - 1.5 %. Matalaan asennuskorkeuteen ja leveään keilaan yhdistettynä tämä tarkoittaa käytännössä valokeilan kantaman olevan lähivaloja lyhyempi.
Tuo ajovalojen sammuttaminen onnistuu muuten minun autossani, etusumuvalojen palaessa...
Siitä onko tuo toimiva, saati tarpeellinen systeemi, voidaan olla montaa mieltä. Niiden toimivuus alkaa oikeasti siis vasta hernerokkasumussa, sankassa lumipyryssä tai rankkasateessa, jolloin ajovalot heittää kirkkaan valkoisen "seinän" keulan eteen, etkä näe aina edes tien reunaa. Silloin etusumarit valaisevat sitä tien reunusta parhaiten alavinkkelistä, etenkin kun ajovalot sammuttaa. Tosin vauhti tippuu väkisin hyvin pieneksi, mutta voit edetä kuitenkin. Kukas sitä käytännössä sokkona ajelisi muutenkaan vauhdikkaasti?
Tuollaiseen ne on siis suunniteltu, ei muuhun. Ei tule usein sellaisia tilanteita ei, kovin marginaalista on siis käyttötarve.
Jos joku ajattelee, että vastaantulija tarvitsisi niitä sinun sumareitasi edessä samassa sumussa ajaessaenne, ikäänkuin ajovalosi eivät riittäisi, niin pieleen menee sekin. Ajovalot riittää kyllä, saati että pimenevä ilta ja tihkuvesisade edellyttäisi keneltäkään etusumareiden päälle laittamista.
Kaiken kaikkiaan vissiin aika ulkonäöllisesti vaikuttavat vehkeet paremminkin - sammutettuina. Mutta mitäs sitä karvanoppanuoriso ei yrittäisi cuulimmalta vaikuttaakseen, mutta että isot miehetkin...
Meinas unohtua: onhan ne nyt "ihan kivat" apuvaloina autolla käännyttäessä...
En muista olenko koskaan tarvinnut [etu]sumuvaloja sumussa, mutta räntäsateessa kyllä. Kun tulee teevadin kokoisia hiutaleita valkoisena verhona edessä, niin lähivaloilla ei näe eteensä yhtään, pitkistä puhumattakaan.
Silloin on syytä turvautua etusumareihin, ja saada lähivalot pimeäksi. Miten mahtaa uusin valokeilaa muokkaava tekniikka adaptoitua tuollaisiin olosuhteisiin, vai pitääkö niilläkin turvautua sumareihin? Vai pysähtyä odottamaan parempaa keliä?
mikahe:
Lasketko myös nopeuden sumuvalojen kantaman mukaiseksi? Sopiva matkavauhti lienee 30 km/h luokkaa?
Peterstar:
Kumppani kuvasikin sumuvalon toimintaperiaatteen hyvin, mutta valokeilan lisäksi matala asennuskorkeus aiheuttaa edelleen tuon rajoituksen.
Niillä autoilla, joissa sumuvalot on ollut, olen kokeillut niitä, kuten niitä kuuluukin käyttää, eli parkkien kanssa. Ainakin Volvon ja W204 Cee Mersun vakiosumareilla minun nopeusrajoitukseni putoaa ilman muuta alle 50 km/h.
Sen vuoksi en niitä käyttänytkään kuin äärimmäisen sakeassa kelissä. Koska lähivaloilla näkee lähes aina paremmin, en edes muista, kuinka monesti V70 ja Ceen yhteensä 6 vuoden taipaleella sumuvaloja käytin, mutta yhden käden sormet riittävät varmasti? Asiasta muistutettuna huomaan nyt, ettei nykyisessä autossani ole edessä sumuvaloja. En ole osannut kaivata. Kaukovaloja olisi kiva olla lisää, koska niillä olisi käyttöäkin.
Ei se silti ole minulta pois, jos joku haluaa käyttää sumuvaloja. Omiaanhan polttavat, ja lähes aina koristeina.
Kumppani:
Hyvin ymmärrän toimintaperiaatteen, mutta mitään hyötyä en ole niistä näihin ajokilometreihin asti vielä löytänyt. Valokeila on niin lyhyt, ettei siitä ole mitään hyötyä millään järjellisellä matkanopeudella. Kaupungissa voidaan ajaa nopeuksilla joissa etusumuvaloista olisi ehkä todella sakeassa sumussa jotain hyötyä, mutta siellä niitä ei katuvalojen takia saa käyttää.
mikahe:
Väitätkö nyt tosiaan, että itse näet etusumuvaloilla tuossa kelissä jotain mitä et näe lähivaloilla? Mihin tällainen käsitys perustuu?
Oma kokemus on se, että jos sumuvaloilla näkee jonkin matkan, niin lähivaloilla aina vähintään sen saman kuitenkin.
AkiK:
Jos asia ei ole sinulle vielä käytännössä selvinnyt, niin luepa uudelleen edellinen wiki-määritelmä: "Siinä missä tavallisten ajovalojen yläviistoon karkaava hajavalo heijastuu räntäsateesta heti auton edessä haitaten näkyvyyttä pidemmälle, sumuvalojen tuottama valo heijastuu vain asennuskorkeuttaan alempana olevasta lumesta ennen valaistavaa tietä."
Lähivaloilla ei ole mahdollista nähdä lumisateen seasta himmeitä, heijastavia kohteita, pimeistä puhumattakaan. Sumareilla on.
Jos olosuhteet ovat sellaiset, että tien eli ajolinjan näkemisessä on selviä vaikeuksia, nopeutta täytyy tietysti säätää tilanteen mukaiseksi.
AkiK:
Mikähän pykälä sen kieltää?
FARwd:
AkiK:n kytkennöillä ilmeisesti sumareista syttyy myös lisäkaukovalot. Se selittääkin, miksi niillä näkee sumussa huonosti.
Tuota taas niin ajankohtaista tietoiskua kun noudattaa pärjää hyvin tässä kieltojen maassa. Sopii mielestäni enemmän kuin hyvin tähän keskusteluun. Täällä älyttömätkin kiellot aiheuttavat joillekin melkoista päänvaivaa miettiessään tekeekö suurenkin rikoksen jos tuntee esimerkiksi sumuvaloista saavansa apua näkemiseen. Riittävä näkökyky tervettä harkintaa edellyttäen toki että ymmärtää tässäkin kohtaa lukemansa. Ja jos vähänkään epäilee näkökykyään kannattaa käydä optikolla se kun useimmiten riittää.
Valoisa aika päivästä käy yhä lyhyemmäksi, ja maanteillä on pimeää. Autoilijan tekee mieli nähdä paremmin ja laittaa sumuvalot päälle. Vanhempi rikoskonstaapeli Henry Aulakoski Jokilaaksojen poliisilaitokselta, milloin sumuvaloja saa käyttää?
Etu- ja takasumuvaloja saa käyttää vain sumun tai rankan vesi- tai lumisateen aikana.
Saavatko valot olla päällä yhdessä ajovalojen kanssa?
Mainituissa olosuhteissa on mahdollista ajaa pelkkien sumuvalojen avulla, jos etuvalot eli parkki- tai huomiovalot ovat samanaikaisesti kytketyt.
Minkälaisissa oloissa sumuvalojen käyttö on kielletty?
Muissa oloissa kuin sumun tai rankan vesi- tai lumisateen aikana sumuvalojen käyttö on kielletty. Huomiovaloina, huvin vuoksi sumuvaloja ei saa käyttää.
Onko etu- ja takasumuvaloista annettu erityisiä määräyksiä?
Takasumuvaloa saa käyttää myös silloin, kun ajoviima nostaa tieltä lunta, pölyä tai likaa, joka rajoittaa edellä ajavan auton näkymistä taaksepäin.
Pohjois-Suomi 9.11.2009 | Liisa Lehto-Peippo
http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/milloin-auton-sumuvalot-saavat-olla-paalla/247538/
Sumuvaloista - erityisesti taka - olen kriittiset mielipiteeni esittänyt, joten ei niistä sen enempää tällä kerralla. Kirjoitan sen sijaan pitkistä valoista.
Eilen illalla melko lyhyellä matkalla peräti kaksi autoa vaihtoi pitkät valot ennen kohtaamista. Viimeisimmässä autossa, joka näytti jonkinlaiselta avolavamaasturilta, oli katolla pitkät lisäkaukovalot. Kun sellaiset syttyvät kymmenen metrin päässä, ne häikäisevät aivan kuin salamavalo. Häikäistyminen tuntuu silmissä vielä jonkin aikaa välähdyksen jälkeen.
Eräiden kirjoittajien mukaan tiede ja asiantuntijat ovat oikeassa, ja tavallinen ihminen omine kokemuksineen on väärässä. Autokoulussa opetettiin aikoinaan tieteeseen ja asiantuntijoihin vedoten, että vastaantulevan auton kuljettajan häikäiseminen vaihtamalla pitkät valot vähän ennen kohtaamista eikä vasta kohtaamisen jälkeen, parantaa liikenneturvallisuutta. Tätä tieteellistä totuutta perusteltiin sillä, että näin saadaan lisää valoa tielle autojen kohdatessa, ja että lyhyt valonvälähdys ei ehdi häikäistä.
Kameran salamavalokin on vain lyhyt välähdys, joten ilmeisesti sekään ei oikeasti häikäise, vaan häikäistymisen tuntemus on pelkkää psykologisten syiden aikaansaamaan mielikuvitusta. Olipa miten tahansa, kaikki eivät halua kokea edes mielikuvitushäikäistymistä. Niinpä useimmat autoilijat vaihtavat pitkät valot vasta kohtaamisen jälkeen. Ajallisesti ero on melko pieni, sillä hetkestä jolloin vastaan tuleva auto on edessä kymmenen metrin päässä, hetkeen jolloin se on mennyt ohi, kuluu autojen nopeudesta riippuen vain noin 1/4 sekuntia.
Ennen aikojaan tapahtuvat pitkien valojen vaihdot voivat tietysti olla myös vahinkoja eli liian nopeaa reagointia. Toivottavasti ne eivät yleisty. Jos ne yleistyvät, häikäistymistä vastaan voisi kehittää automaattista hitsauskypärää muistuttavan visiirin, joka reagoi lisääntyvään valoon ja himmenee.
SO2001:
HEP! Täällä toinen.
SO2001:
Tehokas apu on omat tehokkaat valot. Niitä ei tarvitse käyttää vastuuttomasti, vaan ne totuttavat omat silmät jatkuvasti vallitsevaan kirkkaampaan valoon. Vastaan tulevat kaukovalot häikäisevät, mutta ei niin paljon kuin hämärään tottuneita silmiä.
Mersun ILSillä näyttää olevan vaikeuksia hahmottaa kaukana toisen perässä ajessa vastaantulijan valot. Edelläni ajaneen kääntyessä mutkan taakse näkymättömiin lävähtivät kaukovalot päin jo lähivaloille vaihtanutta vastaantulijaa. Parin virheen jälkeen käänsin automaattisen valojen vaihdon pois päältä.
Jos nyt saisin valita, ottaisin mieluummin bi-xenonit ilman Intelligent Light Systeemiä. Itse asiassa voisin jopa harkita halogeenivaloja, joiden kanssa voisi asentaa sentään kunnolliset kaukovalot
Monissa saksalaisissa autoissa on etu- ja takasumuvaloille yhteinen kytkin. Ensimmäisessä asennossa syttyy etusumarit ja kakkosasennossa mukaan kytkeytyy myös takasumari. Mitä järkeä tällaisessa kytkennässä on? No, säästyy tietysti erillisten kytkimien aiheuttama kustannus autotehtaalta. Mutta kun seurauksena on kanssa-autoilijoiden mielensäpahoittaminen.
Esimerkki: Ajoin lumipyryssä pakkaskelillä sekä etu- että takasumarit päällä. Lumisade lakkasi, mutta autoni perässä seurasi 20-30m. pitkä lumipölly. Ajattelin että on turvallisempaa pitää takasumari päällä niin takanatulijat havaitsevat paremmin missä autoni takapuskuri kulkee. Koska lunta ei enää satanut ja autossani paloivat myös etusumarit, niin noin joka viides vastaantulija vilkutti kaukovaloja ja osa näytti myös joitain kansaivälisiä käsimerkkejä. Ajankohta oli päivänvalon aikaan iltapäivällä.
Ranskalaisessa kakkosautossani nämä sumuvalotoiminnot ovat erikseen kytkettävissä -eli mielestäni ranskalaiset autot ovat tässäkin parempia kuin saksalaiset.
+1
Esitän taas mielipiteen, josta todennäköisesti yli 90% ihmisistä on eri mieltä. Mutta esitän silti.
Takasumuvalot ovat mielestäni tarpeeton ja suorastaan haitallinen varuste suomalaisissa liikenneoloissa. Ne on kehitetty alun perin Saksassa moottoriteillä esiintyvän sumun varalle. Saksalaisella moottoritiellä takaa voi tulla Porsche 180 kilometrin tuntinopeudella. Perään ajon vaara on ilmeinen, jos edessä ajaa auto 100 kilometrin tuntinopeutta, ja sen perävalot näkee vasta viime tipassa. Takasumuvalo parantaa auton näkyvyyttä takana tulijoille ja ehkäisee siten vakavia onnettomuuksia.
Suomen olosuhteet poikkeavat Saksan olosuhteissa mm. siinä, että 120 km/h nopeusrajoituksesta johtuen suomalaisilla moottoriteillä ei ole yhtä suuria nopeuseroja kuin saksalaisilla moottoriteillä. Myös liikennettä on vähemmän. Perään ajon vaara on siis jo lähtökohtaisesti pienempi kuin Saksassa. Koska nopeudet ovat hitaampia, normaalit auton perävalot näkee riittävän ajoissa. Suomen liikennehistoriassa tunnetaan muutamia moottoriteillä tapahtuneita ketjukolareita, joiden myötävaikuttava syy on ollut tien liukkaus. Huonosta perävalojen näkyvyydestä johtuvista ketjukolareista tai perään ajoista en muista nähneeni uutisia.
Takasumuvalon käyttö voi olla perusteltua sankassa sumussa – mihin valon nimikin viittaa – jos näkyvyys on todella huono, ja jos ajetaan muuta liikennettä hitaammin. Eihän kukaan nimittäin törmää perään, jos ajetaan kovempaa kuin muut?
Miten ja missä suomalaiset käyttävät takasumuvaloja?
Suomalaiset sytyttävät takasumuvalot kun maantiellä vähänkin pöllyää lumi, vaikka normaalit auton perävalot näkyvät kilometrien päähän. Radion liikenneohjelmissa joskus oikein kehotetaan tähän typeryyteen. Ja ihmisethän tunnetusti tekevät, mitä ”ylhäältä” käsketään miettimättä yhtään, onko se järkevää vai ei.
Suomalaisten takasumuvalojen käytöstä 99 % on turhaa ja monesti haitallista ja liikenneturvallisuutta heikentävää. Kirkkaat takasumuvalot – varsinkin, jos niitä on vain yksi – häikäisevät takana ajavaa, eikä häikäistyksi joutuminen ole turvallisuuden kannalta hyvä asia. Tien varressa kävelevät ihmiset tai muut väistettävät kohteet voivat jäädä huomaamatta, kun kirkas punainen valo loistaa kuljettajien silmiin.
Takasumuvaloja käyttävän ohittaminen on mahdotonta, koska punaiset kirkkaat lamput valaisevat auton takana pöllyävän lumen aivan kuin raketin perälieskoiksi, joista heijastuva valo estää näkyvyyden eteenpäin niin tehokkaasti, että vastaan tulevien autojen valojen näkeminen on mahdotonta. Ohituksen joutuisi aloittamaan sokkona. Vasta ohitettavan auton vierellä voisi nähdä maantien eteenpäin.
On olemassa ainakin yksi poikkeus siihen, mitä edellä esitin. Oikein kovasti lunta pöllyttävän kuorma-auton tai muun ison kulkuneuvon kohdalla takasumuvalojen käyttäminen – jos autossa sellaiset on – voi olla joissakin tapauksissa perusteltua, vaikka lumipölyn määrästä voi muutenkin päätellä, että edellä ajaa iso auto. Rekan normaalit takavalot voivat olla pahasti lumen peitossa, joten lisävalo ei ole pahitteeksi. Henkilöautossa takasumuvalon käyttäminen sen sijaan on tarpeetonta – ellei kuljettaja ole täysin varma siitä, ettei normaali takavalo jostakin syystä näy tai toimi.
En koskaan käytä autoni takasumuvaloja. Enkä käytä etusumuvalojakaan, vaikka sellaiset toisessa autossani ovat. En ole huomannut, että ne oleellisesti parantaisivat näkyvyyttä. Ne valaisevat tien penkkoja, jotka muutenkin näkee kohtuullisen hyvin. Sumu rajoittaa nimenomaan kauas näkemistä, ja sitä sumuvalot eivät juurikaan paranna. Eihän mikään normaali valo läpäise sumua. Valo pelkästään valaisee sumun.
Pidän nykyisin autossa aurinkolaseja mukana. Kun takasumuvaloja alkaa syttyä, panen aurinkolasit silmilleni. Tällöin punaiset kirkkaat valopisteet eivät niin paljon ärsytä. Näkyvyys tietenkin heikkenee, mutta mitä väliä sillä on, koska punaisista valoista häikäistyminen heikentää näkyvyyttä joka tapauksessa. Takasumuvalo – siten kun sitä Suomessa yleisimmin käytetään – on liikenneturvallisuuden heikentäjä.
Tiedän, että useimmat ovat eri mieltä. En silti muuta kantaani. Jos kirjoitukseni ärsytti joitakin takasumuvalojen käyttäjiä, niin tasoissa ollaan. Takasumuvaloilla häikäiseminen ärsyttää minua.
Jos ei lumipöllyn vuoksi näe, tuleeko ketään vastaan, on parempi jättää ohitus toiseen kertaan. Mitä tulee etusumareihin, päivänvalossa on tietty hetki, jolloin puolivalot eivät näytä tien reunaa. Silloin käytän sumuvaloja, koska ne valaisevat sen oleellisen kohdan tiestä. Muuten en niitä tarvitse.