On hieman harhaanjohtavaa höpistä, että rattijupot ovat vaaraksi lähinnä itselleen ja kyydissä olijoille. Se on tietenkin totta, mutta eiköhän täysin sama fakta päde mihin tahansa riskiryhmään, kuten kännykän näprääjiin, väsyneisiin tai dementikkoihin.
Olet sitä mieltä, että rattijuopot ovat vaaraksi lähinnä itselleen ja kyydissä oleville. Hyvä. Näinhän asia on.
Mielestäni sama ei päde kuitenkaan läheskään samassa mitassa kännykän näprääjiin, väsyneisiin ja dementiikkoihin. Rattijuoppojen kuolonkolarit ovat pitkälti yksittäsonnettomuuksia, tieltä suistumisia, ja niiden ajankohta on pääosin silloin kun muu liikenne on vähäistä.
Kännykän räplääjiä, dementikkoja, liian suurta nopeutta ajavia (lähinnä "lievää" ylinopeutta ajavia ja tilanteeseen ja olosuhteisiin nähden liian kovaa ajavia) ja väsyneitä löytyy pitkin päivää eli silloin, kun liikenteessä on paljon porukkaa. Toki heidän aiheuttamista vakavista onnettomuuksista osa on yksittäisonnettomuuksia, mutta myöskään sivulliset eivät säästy vakavilta onnettomuuksilta.
On hieman harhaanjohtavaa höpistä, että rattijupot ovat vaaraksi lähinnä itselleen ja kyydissä olijoille. Se on tietenkin totta, mutta eiköhän täysin sama fakta päde mihin tahansa riskiryhmään, kuten kännykän näprääjiin, väsyneisiin tai dementikkoihin.
Olet sitä mieltä, että rattijuopot ovat vaaraksi lähinnä itselleen ja kyydissä oleville. Hyvä. Näinhän asia on.
Mielestäni sama ei päde kuitenkaan läheskään samassa mitassa kännykän näprääjiin, väsyneisiin ja dementiikkoihin. Rattijuoppojen kuolonkolarit ovat pitkälti yksittäsonnettomuuksia, tieltä suistumisia, ja niiden ajankohta on pääosin silloin kun muu liikenne on vähäistä.
Kännykän räplääjiä, dementikkoja, liian suurta nopeutta ajavia (lähinnä "lievää" ylinopeutta ajavia ja tilanteeseen ja olosuhteisiin nähden liian kovaa ajavia) ja väsyneitä löytyy pitkin päivää eli silloin, kun liikenteessä on paljon porukkaa. Toki heidän aiheuttamista vakavista onnettomuuksista osa on yksittäisonnettomuuksia, mutta myöskään sivulliset eivät säästy vakavilta onnettomuuksilta.
Jos näin väittää, niin ei muuta kuin tilastot pöytään. Osoita, että nämä muut yksittäiset riskiryhmät ovat selkeästi sivullisille vaarallisempia kuin rattijuopot. Yhden vuoden tilastohan ei sitten kerro vielä mitään.
Jos nyt jotain pitäisi pelätä niin yksi ryhmä ovat ne, jotka eivät keskity ajoonsa. Näihin kuuluvat muun muassa ne, jotka räpläävät puhelintaan esim. tekstiviestejä lukien ja kirjoittaen.
Jaa, onko Ekin lääkitystä korjattu sinä aikana, kun olen ollut poissa? Tähän asti pahin uhkahan oli ne pienet ylinopeudet, koska niitä ajetaan niin paljon.
Enää en ole entiseen malliin seurannut tilastoja enkä kuolonkolareiden raportteja, mutta ainakin aikaisempina vuosina merkittävimpinä riskeinä nousi esiin rattijuopumus ja/tai järjettömät kaahaukset, sairaskohtaukset ja seniilit vanhukset, sekä itsemurhat.
Henkilökohtainen mielipiteeni on, että laki ns. handsfreen käytöstä on täysin typerä. Oletko tosiaan kannattamassa lisää tuollaisia idioottimaisia lakeja, minkä noudattamista ei valvota tai edes pysty valvoa?
Samantien pitäisi kieltää sitten kiukuttelevien vaimojen ja lapsien kuljettaminen, autoradiot, navigaattorit, ajotietokoneet ym.
Suurin ongelma kuolonkolarien aiheuttajissa on se, että lakien mukaan heistä suurin osa ei olisi alunperinkään saanut toimia ajoneuvon kuljettajana!
Tästä näkee selvästi, että et ole tyytynyt kirkumaan peilin edessä, vaan olet myös säätänyt omaa toimintaasi pienentääksesi riskiäsi. En olisi osannut ohjeistaa yhtään paremmin. Erityisesti pidin vastaantulijoihin kohdistamastasi kriittisestä suhtautumisesta, koska ei sillä ole väliä onko päälleajaja selvin päin vai ei. Kaikki ne on kuitenkin väistettävä.
En minä pidä sinua tyhmänä, etenkään yllä olevan vastauksesi jälkeen en missään tapauksessa.
Mutta peilin edessä kirkuminen oli sinun vastaksesi muistaakseni TM 36:lle. Ethän vain sinä pidä häntä tyhmänä, kun tulkitsit hänen muistutuksensa suurimmista riskeistä peilin edessä kirkumiseksi? Ainakin minusta huomion ohjaaminen suurimpiin todellisiin riskeihin kuulosti kehotukselta ensin tunnistaa riskinsä ja sen jälkeen tehdä niille jotain, aivan kuten olit jo tunnistamiesi riskien osalta tehnytkin.
Kuukeri:
"Väärien asioiden pelko ei minusta ole osoitus hävettävän huonosta, vaan väärään asiaan rajallista havaintokapasiteettiaan uhraavasta kuljettajasta."
-Nimenomaan: piruako minä itseänikin alan tässä pelkäämään...
Pelätä ei kannatakaan. Mutta ihmisenä pitää hyväksyä inhimillisten erehdysten mahdollisuus. Siitä seuraa väistämättä, että joutuu laskemaan omien riskiensä joukkoon mukaan myös itsensä.
Ellei asennevirhettä ole, ovat inhimilliset virheet yleensä havaintovirheitä. Niidenkin vaikutuksen voi omalla toiminnallaan minimoida, sekä havaintovirheitä tietoisesti vähentäen, että jäljelle jäävien aiheuttamaa riskiä minimoiden.
Asennevirheenä pidän promillejen ja kosmisen pakonopeuden lisäksi myös hälläväliä -asennetta, joka mahdollistaa lasten hoitamisen takapenkillä, puhelinpalaveriin tai eväitä syömään unohtumisen ja monta muuta asiaa, joiden vuoksi ratin takana istuu kuljettajan sijasta matkustaja.
Kuukeri:
Hyväksi kuskiksi voi tulla pelkäämisen kautta: pelko motivoi opettelemaan. Ei se rakettitiedettä ole.
Hyvin sanottu. Olennaista on, kuinka pelkoon reagoi, ja tätä hain itsekin kirkumisen haastaessani. Kannattaa mieluummin analysoida pelottava riski ja rakentaa pakotie siitä.
Siitä huolimatta suurin hyöty aktiivisesti harjoitelluilla toisten tarjoamien kolarimahdollisuuksien väistelyllä saavutetaan, kun mietitään mitä-jos -mallit kaikkein yleisimmille tapauksille ensin.
On hieman harhaanjohtavaa höpistä, että rattijupot ovat vaaraksi lähinnä itselleen ja kyydissä olijoille. Se on tietenkin totta, mutta eiköhän täysin sama fakta päde mihin tahansa riskiryhmään, kuten kännykän näprääjiin, väsyneisiin tai dementikkoihin.
Tilastot eivät tue teoriaasi.
Eniten tuhoja syyttömälle osapuolelle aiheutetaan ohjaamalla auto päin vastaantulevaa tai ajamallaa kolmion, STOP-merkin tai punaisen liikennevalon ohi toisen päälle.
Näiden tapausten taustalla on varmaan myös kännykän näprääjiä, väsyneitä ja dementikkoja, ja kaikki ne kannattaa väistää.
Mutta tilastojen mukaan näyttää siltä, että humalaisia näissä muita tuhoavissa ei jostain syystä ole.
Ajattelija2013:
Toinen asia on siinä, että ihminen pelkää luultavasti eniten asioita, joihin ei voi itse vaikuttaa.
Aivan, ja tähän liittyy ansa. Jos kokee, ettei kuviteltujen suurimpien pelkojen kohteeseen voi vaikuttaa, ei tarvitse tehdä mitään. Silloin omassa hallinnassa olevia todellisia riskejä ei osata käsitellä.
Jos näin väittää, niin ei muuta kuin tilastot pöytään. Osoita, että nämä muut yksittäiset riskiryhmät ovat selkeästi sivullisille vaarallisempia kuin rattijuopot. Yhden vuoden tilastohan ei sitten kerro vielä mitään.
Rattijuoppojen muihin kohdistaman riskin pienuus toistuu vuodesta toiseen, vaikka 2013 olikin erikoinen positiivinen tapaus, jolloin vähennettiin merkittävä määrä rattijuoppoja muihin osumatta.
Kannattaisiko keskittyä meille kolariin osallistumismahdollisuutta tarjoavan kuljettajan iän, sukupuolen, terveydentilan ja muiden ominaisuuksien tunnistamisen sijasta niihin tilanteisiin, joissa he meille kolaritilaisuutta tarjoavat?
Siinä käy nimittäin niin, että muutama tyyppitapaus toistuu jatkuvasti ja rakentamalla pakotie niistä, voi helposti vähentää omaa osallistumistodennäköisyyttään kaikkein useimmin toistuviin kolarityyppeihin.
Tästä on lentoliikenteessä hyviä kokemuksia. Jokainen kaputti tutkitaan, ja jos pilotti on löytänyt uuden aiemmin kokeilemattoman täystuhon reseptin, sen tapahtumaketju katkaistaan uusilla toimintaohjeilla. Näin määräysten mukaisten silti täystuhoon johtavien tapahtumaketjujen rakentaminen vaikeutuu kaiken aikaa.
Eniten tuhoja syyttömälle osapuolelle aiheutetaan ohjaamalla auto päin vastaantulevaa tai ajamallaa kolmion, STOP-merkin tai punaisen liikennevalon ohi toisen päälle.
Nyt puhutaan kahdesta eri asiasta ja jotenkin arvasinkin, että osalla keskustelijoista sekoittuvat nämä kaksi eri asiaa. Rattijuopot ovat tietty riskiryhmä, kuten dementikot tai kännykän näprääjät. STOP merkin kohdalla (tai muu vastaava) tapahtuva kolari on onnettomuustyyppi, eikä mikään tietty riskiryhmä. Tietenkin on selvää, että STOP merkin takaa eteen tuleva aiheuttaa sivullisille lähes aina vahinkoa. Tässä onkin nyt oleellista, kuuluuko STOP merkin takaa eteen ajava johonkin tiettyyn riskiryhmään, kuten rattijuoppoihin, dementikkoihin tai kännykän näprääjiin, vai oliko kuljettaja muuten vain huolimaton ja teki havaintovirheen.
Jos näin väittää, niin ei muuta kuin tilastot pöytään. Osoita, että nämä muut yksittäiset riskiryhmät ovat selkeästi sivullisille vaarallisempia kuin rattijuopot. Yhden vuoden tilastohan ei sitten kerro vielä mitään.
Tilastojen mukaan on vuosittain kuollut rattijuoppojen uhreina 2000 -luvulla keskimäärin noin 6 ihmistä. Kolmen viime vuoden (2011 - 2013) tilasto kertoo samaa.
Näinä kolmena vuotena tieliikenteessä kuoli m. 760 ihmistä eli rattijuoppojen tappamia sivullisia oli kaikista kuolleista alle 2,5 %.
Liian suuri ajonopeus on ollut syynä noin 40%:ssa kuolonkolareita (esim. VALT 2012 42%).
Kännykän käytöstä johtuvista kuolonkolareista ei ole tietoa. sen sijan VALT 2012 löytyy: "Tarkkaavaisuutta häiritsevä tekijä omassa autossa" oli riskitekijänä 4%:ssa.
Jne.
Tilastosta ei näy kuinka monessa tapauksessa uhri on ollut sivullinen. Kuitenkin näistä onnettomuuksista suuri osa on sellaisia, joissa on vastapuoli, joten sivullisia kuolee varmasti enemmän kuin rattijuoppojen aiheuttamissa onnettomuuksissa, jotka ovat pääosaltaan yksittäisonnettomuuksia.
Tilastojen mukaan on vuosittain kuollut rattijuoppojen uhreina 2000 -luvulla keskimäärin noin 6 ihmistä. Kolmen viime vuoden (2011 - 2013) tilasto kertoo samaa.
Näinä kolmena vuotena tieliikenteessä kuoli m. 760 ihmistä eli rattijuoppojen tappamia sivullisia oli kaikista kuolleista alle 2,5 %.
Liian suuri ajonopeus on ollut syynä noin 40%:ssa kuolonkolareita (esim. VALT 2012 42%).
Kännykän käytöstä johtuvista kuolonkolareista ei ole tietoa. sen sijan VALT 2012 löytyy: "Tarkkaavaisuutta häiritsevä tekijä omassa autossa" oli riskitekijänä 4%:ssa.
Jne.
Tilastosta ei näy kuinka monessa tapauksessa uhri on ollut sivullinen. Kuitenkin näistä onnettomuuksista suuri osa on sellaisia, joissa on vastapuoli, joten sivullisia kuolee varmasti enemmän kuin rattijuoppojen aiheuttamissa onnettomuuksissa, jotka ovat pääosaltaan yksittäisonnettomuuksia.
Niin, eli suomeksi sanottuna sinulla ei ole väitteesi tueksi tilastoa, vaan heität juttua mututuntumalla.
Edelleen uskallan siis väittää, että otat tarkastelun alle minkä tahansa riskiryhmän (ei onnettomuustyyppiä, kuten 740 virheellisesti tässä yhteydessä teki), niin sivullisten uhrien määrä on erittäin pieni.
Kaiken kaikkiaan tavalliselle vastuuntuntoiselle kuljettajalle riski joutua liikenneonnettomuuteen on äärimmäisen pieni. Liikenteessä ei siis tarvitse pelätä kovinkaan paljoa. Mutta edelleen rattijuopumuksen vähättely aloittajan perustein on kyseenalaista, koska samalla tavalla voidaan vähätellä mitä tahansa riskiryhmää.
Tilastojen mukaan on vuosittain kuollut rattijuoppojen uhreina 2000 -luvulla keskimäärin noin 6 ihmistä. Kolmen viime vuoden (2011 - 2013) tilasto kertoo samaa.
Näinä kolmena vuotena tieliikenteessä kuoli m. 760 ihmistä eli rattijuoppojen tappamia sivullisia oli kaikista kuolleista alle 2,5 %.
Liian suuri ajonopeus on ollut syynä noin 40%:ssa kuolonkolareita (esim. VALT 2012 42%).
Kännykän käytöstä johtuvista kuolonkolareista ei ole tietoa. sen sijan VALT 2012 löytyy: "Tarkkaavaisuutta häiritsevä tekijä omassa autossa" oli riskitekijänä 4%:ssa.
Jne.
Tilastosta ei näy kuinka monessa tapauksessa uhri on ollut sivullinen. Kuitenkin näistä onnettomuuksista suuri osa on sellaisia, joissa on vastapuoli, joten sivullisia kuolee varmasti enemmän kuin rattijuoppojen aiheuttamissa onnettomuuksissa, jotka ovat pääosaltaan yksittäisonnettomuuksia.
Niin, eli suomeksi sanottuna sinulla ei ole väitteesi tueksi tilastoa, vaan heität juttua mututuntumalla.
Edelleen uskallan siis väittää, että otat tarkastelun alle minkä tahansa riskiryhmän (ei onnettomuustyyppiä, kuten 740 virheellisesti tässä yhteydessä teki), niin sivullisten uhrien määrä on erittäin pieni.
Kaiken kaikkiaan tavalliselle vastuuntuntoiselle kuljettajalle riski joutua liikenneonnettomuuteen on äärimmäisen pieni. Liikenteessä ei siis tarvitse pelätä kovinkaan paljoa. Mutta edelleen rattijuopumuksen vähättely aloittajan perustein on kyseenalaista, koska samalla tavalla voidaan vähätellä mitä tahansa riskiryhmää.
Tilastoa löytyi osittain. Kun vielä huomioidaan, että kuolonkolareista noi 70% tapahtuu pääteillä ja noin puolet pääteillä tapahtuneista onnettomuuksista on kohtaamisonnettomuuksia olisi hyvin outoa, ettei esimerkiksi ylinopeudella tai liian suurella tilannenopeudella ajetuissa kolareissa kuolisi enemmän sivullisia (vastapuolen autossa) kuin tuo rattijuoppojen aiheuttama alle 2,5%.
Vastuuntuntoisella kuljettajalla on toki pieni riski joutua (vakavaan) liikenneonnettomuuteen. Toki niitä sattuu myös heille eikä pelkästään muiden aiheuttamana. Entä minkälainen sitten on vastuuntuntoinen kuski? Se, että noudattaa liikennesääntöjä on hyvä perusta: Huomioi nopeusrajoitukset ja tilannenopeudet, ei aja kännissä tai väsyneenä, keskittyy ajamiseen (ei esimerkiksi räpäläile kännikkäänsä, pitää reilua turvaväliä...
Sanoit, että vähättelen rattijuopoutta. Väite on täysin perusteeton. En ole missään vähätellyt sitä, vaan sanonut aina rattijuoppouden olevan keskeinen liikenneturvallisuusongelma.
Se, että kertoo tosiasiat ei ole vähättelyä. Rattijuoppo tappaa ennen muuta itsensä ja kyydissä olevat, varsin harvoin sivullisia - vuosittain yleensä vain muutamia, vuonna 2013 ei yhtään. Tosiasioiden pohjalta voidaan myös paremmin lähteä parantamaan liikenteen turvallisuutta.
Eki taaskaan halua muistaa, että puolet ylinopeudella ajetuista kuolonkolareista on ajettu kännissä. Samoin unohtuu sekin, että itsemurhatkin tehdään usein ylinopeudella ja ovat myös mukana tilastoissa.
Ja voisinpa väittää, että aika harvoin selvinpäin kaahaavat toisiin tiellä liikkujiin törmää, vaan yleensä suistutaan tieltä ja tapetaan kyydissä olijoita.
Tilastojen mukaan on vuosittain kuollut rattijuoppojen uhreina 2000 -luvulla keskimäärin noin 6 ihmistä. Kolmen viime vuoden (2011 - 2013) tilasto kertoo samaa.
Näinä kolmena vuotena tieliikenteessä kuoli m. 760 ihmistä eli rattijuoppojen tappamia sivullisia oli kaikista kuolleista alle 2,5 %.
Liian suuri ajonopeus on ollut syynä noin 40%:ssa kuolonkolareita (esim. VALT 2012 42%).
Kännykän käytöstä johtuvista kuolonkolareista ei ole tietoa. sen sijan VALT 2012 löytyy: "Tarkkaavaisuutta häiritsevä tekijä omassa autossa" oli riskitekijänä 4%:ssa.
Jne.
Tilastosta ei näy kuinka monessa tapauksessa uhri on ollut sivullinen. Kuitenkin näistä onnettomuuksista suuri osa on sellaisia, joissa on vastapuoli, joten sivullisia kuolee varmasti enemmän kuin rattijuoppojen aiheuttamissa onnettomuuksissa, jotka ovat pääosaltaan yksittäisonnettomuuksia.
Niin, eli suomeksi sanottuna sinulla ei ole väitteesi tueksi tilastoa, vaan heität juttua mututuntumalla.
Edelleen uskallan siis väittää, että otat tarkastelun alle minkä tahansa riskiryhmän (ei onnettomuustyyppiä, kuten 740 virheellisesti tässä yhteydessä teki), niin sivullisten uhrien määrä on erittäin pieni.
Kaiken kaikkiaan tavalliselle vastuuntuntoiselle kuljettajalle riski joutua liikenneonnettomuuteen on äärimmäisen pieni. Liikenteessä ei siis tarvitse pelätä kovinkaan paljoa. Mutta edelleen rattijuopumuksen vähättely aloittajan perustein on kyseenalaista, koska samalla tavalla voidaan vähätellä mitä tahansa riskiryhmää.
Tilastoa löytyi osittain. Kun vielä huomioidaan, että kuolonkolareista noi 70% tapahtuu pääteillä ja noin puolet pääteillä tapahtuneista onnettomuuksista on kohtaamisonnettomuuksia olisi hyvin outoa, ettei esimerkiksi ylinopeudella tai liian suurella tilannenopeudella ajetuissa kolareissa kuolisi enemmän sivullisia (vastapuolen autossa) kuin tuo rattijuoppojen aiheuttama alle 2,5%.
Vastuuntuntoisella kuljettajalla on toki pieni riski joutua (vakavaan) liikenneonnettomuuteen. Toki niitä sattuu myös heille eikä pelkästään muiden aiheuttamana. Entä minkälainen sitten on vastuuntuntoinen kuski? Se, että noudattaa liikennesääntöjä on hyvä perusta: Huomioi nopeusrajoitukset ja tilannenopeudet, ei aja kännissä tai väsyneenä, keskittyy ajamiseen (ei esimerkiksi räpäläile kännikkäänsä, pitää reilua turvaväliä...
Sanoit, että vähättelen rattijuopoutta. Väite on täysin perusteeton. En ole missään vähätellyt sitä, vaan sanonut aina rattijuoppouden olevan keskeinen liikenneturvallisuusongelma.
Se, että kertoo tosiasiat ei ole vähättelyä. Rattijuoppo tappaa ennen muuta itsensä ja kyydissä olevat, varsin harvoin sivullisia - vuosittain yleensä vain muutamia, vuonna 2013 ei yhtään. Tosiasioiden pohjalta voidaan myös paremmin lähteä parantamaan liikenteen turvallisuutta.
Osittain?!? Tilastoa väittämääsi asiaan ei löytynyt ollenkaan.
Ja se mitä Opelixisanoo, pitää edelleen paikkansa. Ja lopuksi voidaan myös todeta, että yrität vähätellä rattijuopumuksia, että saisit korostettua omaa agendaasi lievistä ylinopeuksista. Tätä teet vääristelemällä totuutta joko tarkoituksella tai ymmärtämättömyyttäsi.
... puolet ylinopeudella ajetuista kuolonkolareista on ajettu kännissä. Samoin unohtuu sekin, että itsemurhatkin tehdään usein ylinopeudella ja ovat myös mukana tilastoissa.
Ja voisinpa väittää, että aika harvoin selvinpäin kaahaavat toisiin tiellä liikkujiin törmää, vaan yleensä suistutaan tieltä ja tapetaan kyydissä olijoita.
Kännissä ajetut kuolonkolarit on hyvin usein ajettu kovassa kännissä ja selvällä ylinopeudella. Tilastojen mukaan (VALT 2012) yli 10 km/h:n ylinopeudella ajettiin vuonna 2012 noin 33% kuolonkolareista. Kännissä ja yli 10 km/h:n ylinopeudella ajettiin noin 11 % kuolonkolareista. Eli kännissä ajettiin noin 1/3 yli 10 km/h:n ylinopeudella ajetuista kolareista. Monena vuotena liku on kuitenkin ollut lähempänä puolta.
Kun otetaan sitten alle 10 km/h:n ylinopeudet ja liian suuret tilannenopeudet niin nähdäkseni niissä rattijuoppojen osuus on selvästi pienempi juuri sillä perusteella, että rattijuoppojen kuolonkolarit ajetaan useimiten kovalla ylinopeudella.
Käsittääkseni myös nuo selvällä ylinopeudella ajetut itsemurhatkin tehdään usein kännissä, joten ne sisältyvät tuohon 1/3:aan.
Selvinpäin kaahavat (eli hyvin suurta ylinopeutta ajavat) nähdäkseni harvoin törmäävät toisiin, vaan ajavat itse ulos. Näin erityisesti nuoret kuskit joillakin pikkuteillä. Sen sijaan "lievää" (alle 20 km/h) ylinopeutta tai liian suurta tilannenopeutta ajavat kyllä törmäilevät muihinkin niin maanteillä kuin taajamissakin. Liian suuri vauhti on tällöin ainakin osasyynä vakavaan onnettomuuteen.
Käsittääkseni myös nuo selvällä ylinopeudella ajetut itsemurhatkin tehdään usein kännissä, joten ne sisältyvät tuohon 1/3:aan.
Olen erimieltä.
TM 36:
Selvinpäin kaahavat (eli hyvin suurta ylinopeutta ajavat) nähdäkseni harvoin törmäävät toisiin, vaan ajavat itse ulos. Näin erityisesti nuoret kuskit joillakin pikkuteillä.
Niin, aivan kuten jo edellä totesin.
TM 36:
Sen sijaan "lievää" (alle 20 km/h) ylinopeutta tai liian suurta tilannenopeutta ajavat kyllä törmäilevät muihinkin niin maanteillä kuin taajamissakin. Liian suuri vauhti on tällöin ainakin osasyynä vakavaan onnettomuuteen.
Toisinsanoen mielestäsi rattijuopot eikä kaaharit ole ongelma, vaan ne pientä ylinopeutta ajavat eli varsin iso osa liikennevirrasta. Siinäpä sitä onkin pelättävää
Sen sijaan "lievää" (alle 20 km/h) ylinopeutta tai liian suurta tilannenopeutta ajavat kyllä törmäilevät muihinkin niin maanteillä kuin taajamissakin. Liian suuri vauhti on tällöin ainakin osasyynä vakavaan onnettomuuteen.
Toisinsanoen mielestäsi rattijuopot eikä kaaharit ole ongelma, vaan ne pientä ylinopeutta ajavat eli varsin iso osa liikennevirrasta. Siinäpä sitä onkin pelättävää
Rattijuopot ja kaaharit ovat ongelma, mutta ennenmuuta itselleen ja kyydissä oleville.
Lievää (alle 20 km/h) ylinopeutta ajaminen ja liian suurta tilannenopeutta ajaminen on paljon yleisempää. Juuri tästä yleisyydestä johtuu se, että asiasta tulee kokonaisuus huomioiden merkittävä, vaikka yksittäistapauksissa riski voi olla pieni.
Kun ajatellaan sitä, että itse ajaa liian kovaa ja liikenteessä on mpaljon vastaavia niin näkisin , että tämä on suurempi vaara joutua vakavaan onnettomuuten kuin se, että "rattijuoppo tai kaahari tulee ja tappaa".
Mitä liikenteessä pelkäämiseen tulee niin parempi itse ajella fiksusti kuin lähteä pelkäämään sellaista, joka on hyvin epätodennäköistä.
Joku kysyi näyttöjä rattijuoppojen yksittäisvahingoista. Yksi vastaus vuodelta 2012 löytyy haulla "VALT vuosiraportti 2012". Taulukko 30 vahvistaa käsitystä siitä, että juopot törmäilevät tyypillisesti omin päin.
Mielestäni keskustelu lähti siltä vähän väärille raiteille. Ellei itse aio aiheuttaa kolaria, kannattaisi kolarimahdollisuutta tarjoavan vastapuolen motiivien sijasta miettiä tapoja, joilla niitä kolaritilaisuuksia tarjotaan eniten.
Sen jälkeen kannattaa miettiä, miten jättää tarjotut kolarimahdollisuuden niiden käytettäväksi, joilla kolariin osallistumisintoa riittää.
Joku kysyi näyttöjä rattijuoppojen yksittäisvahingoista. Yksi vastaus vuodelta 2012 löytyy haulla "VALT vuosiraportti 2012". Taulukko 30 vahvistaa käsitystä siitä, että juopot törmäilevät tyypillisesti omin päin.
Näin on. Rattijuoppojen vakavat onnettomuudet ovat suurelta osin yksittäisonnettomuuksia. Siksi fraasi "rattijuoppo tulee ja tappaa" ei ole kovin vakavasti otettava.
Tämä on ollut esillä, otettakoon uudestaan, koska se tuo korostetusti esiin asian: Vuonna 2013 rattijuoppo ei tappanut yhtään sivullista - ei yhtään vastapuolen autossa, ei yhtään jalankulkijaa , ei yhtään pyöräilijää.
Toki vuosi 2013 oli poikkeuksellinen, mutta viime vuosina sivulliset onneksi ovat hyvin vähän joutuneet rattijuoppojen uhreiksi.
Tämä on ollut esillä, otettakoon uudestaan, koska se tuo korostetusti esiin asian: Vuonna 2013 rattijuoppo ei tappanut yhtään sivullista - ei yhtään vastapuolen autossa, ei yhtään jalankulkijaa , ei yhtään pyöräilijää.
Toki vuosi 2013 oli poikkeuksellinen, mutta viime vuosina sivulliset onneksi ovat hyvin vähän joutuneet rattijuoppojen uhreiksi.
Taas puhut sivullisista. Kuinka monta kyydissä olevaa rattijuopot tappoivat 2013? Tietänet lukeman.
Tämä on ollut esillä, otettakoon uudestaan, koska se tuo korostetusti esiin asian: Vuonna 2013 rattijuoppo ei tappanut yhtään sivullista - ei yhtään vastapuolen autossa, ei yhtään jalankulkijaa , ei yhtään pyöräilijää.
Toki vuosi 2013 oli poikkeuksellinen, mutta viime vuosina sivulliset onneksi ovat hyvin vähän joutuneet rattijuoppojen uhreiksi.
Taas puhut sivullisista. Kuinka monta kyydissä olevaa rattijuopot tappoivat 2013? Tietänet lukeman.
Otetaan nyt uudestaan jo kerran sanottu...
"Rattijuopot pelottavat suomalaisia tielläliikkujia eniten..." oli aloituksessa. Eli ajatuksena on, että ihmiset ajattelevat, että liikenteessä heihin kohdistuva suurin uhka ovat rattijuopot. Rattijuoppo uhkaa sivullisia.
Tilastoissa sivullisiksi ei luokitella rattijuopon autossa olleita.
Ja vastaus kysymykseesi: Rattijuopon autossa kuoli vuonna 2013 17 matkustajaa. Rattijuoppoja kuoli 40
Lisätietoa: Vuonna 2012 rattijuoppoja kuoli 32 ja rattijuopon matkustajia 3. Vuonna 2011 vastaavat luvut olivat 54 ja 12.
Tilastoissa sivullisiksi ei luokitella rattijuopon autossa olleita.
Ja vastaus kysymykseesi: Rattijuopon autossa kuoli vuonna 2013 17 matkustajaa. Rattijuoppoja kuoli 40
Lisätietoa: Vuonna 2012 rattijuoppoja kuoli 32 ja rattijuopon matkustajia 3. Vuonna 2011 vastaavat luvut olivat 54 ja 12.
Minä luokittelen.
Jokaista kymmentä rattijuoppoa kohden mukana kuolee siis keskimäärin muutama ihminen, kuinka monta keskimäärin kuolee muissa onnettomuustyypeissä?
Voit toki itse luokitella noin. Kuitenkin liikenneturvallisuuden parantamisen kannalta asioita on eriteltävä tarkemmin. Tiedetään, että rattijuoppojen kyydissä olevia kuolee enemmän kuin täysin sivullisia. Tiedetään myös, että rattijuoppojen kyydissä olevat ovat useinmiten nuoria. Mitä voidaan tehdä, että nuoret eivät lähtisi rattijuopon kyytiin?
Tosiasia on, että muille tielläliikkujille rattijuoppo ei ole kovin vaarallinen. Kymmenen viime vuoden aikana (2004 -2013) vuosittain kuoli rattijuopon toimesta keskimäärin 5,8 muuta tielläliikkujaa kuin rattijuopon autossa. Kaiken kaikkiaan tuona aikana kuoli vuosittain keskimäärin 317 ihmistä. Rattijuoppojen tappamien sivullisten osuus kaikista liikenteessä kuolleista oli 1,8%. Kun tämä huomioidaan niin ymmärretään, että muut tekijät ovat paljon vaarallisempia. Esimerkiksi liian suuri nopeus tai väsymys (itsellä tai vastapuolella) on jo yksittäisenä tekijänä paljon pahempi vaara liikenteessä kuin se, että rattijuoppo tulee ja tappaa. Ja omaan vauhtiinsa ja vireyteensä voi ihan itse vaikuttaa.
Kysymykseesi en nyt suoralta kädeltä voi vastata. ehkä myöhemmin?
Tilastoissa sivullisiksi ei luokitella rattijuopon autossa olleita.
Ja vastaus kysymykseesi: Rattijuopon autossa kuoli vuonna 2013 17 matkustajaa. Rattijuoppoja kuoli 40
Lisätietoa: Vuonna 2012 rattijuoppoja kuoli 32 ja rattijuopon matkustajia 3. Vuonna 2011 vastaavat luvut olivat 54 ja 12.
Minä luokittelen.
Jokaista kymmentä rattijuoppoa kohden mukana kuolee siis keskimäärin muutama ihminen, kuinka monta keskimäärin kuolee muissa onnettomuustyypeissä?
Voit toki itse luokitella noin. Kuitenkin liikenneturvallisuuden parantamisen kannalta asioita on eriteltävä tarkemmin.
Kysymykseesi en nyt suoralta kädeltä voi vastata. ehkä myöhemmin?
Miksi et voi, kyllä ne luvut sieltä löytyy. Kaivele ensin vaikka kohtaamisonnettomuuksissa kuolleet osalliset kuljettajan lisäksi, sen jälkeen risteyskolarit ja vaikkapa itsemurhat. Mielestäni kaikki kuljettajan tilasta johtuvat onnettomuudet, ensikädessä itsemurhat, pitäisi poistaa kokonaan tilastoista koska ne antavat väärän kuvan todellisuudesta. Mielenterveysongelmaiset, rattijuopot, päihteidenkäyttäjät ja vakavasti sairaat eivät kuulu ollenkaan auton rattiin, vasta kun nämä poistetaan laskuista voidaan oikeasti tarkastella mitä voidaan liikenteessä terveiden kuljettajien osalta parantaa. Tässä vain on se ongelma että sinne viivan alle ei enää jääkään juuri ketään.
Tosiasia on, että muille tielläliikkujille rattijuoppo ei ole kovin vaarallinen. Kymmenen viime vuoden aikana (2004 -2013) vuosittain kuoli rattijuopon toimesta keskimäärin 5,8 muuta tielläliikkujaa kuin rattijuopon autossa. Kaiken kaikkiaan tuona aikana kuoli vuosittain keskimäärin 317 ihmistä. Rattijuoppojen tappamien sivullisten osuus kaikista liikenteessä kuolleista oli 1,8%. Kun tämä huomioidaan niin ymmärretään, että muut tekijät ovat paljon vaarallisempia. Esimerkiksi liian suuri nopeus tai väsymys (itsellä tai vastapuolella) on jo yksittäisenä tekijänä paljon pahempi vaara liikenteessä kuin se, että rattijuoppo tulee ja tappaa. Ja omaan vauhtiinsa ja vireyteensä voi ihan itse vaikuttaa.
Edelleenkään et ole pystynyt vastaamaan siihen, kuinka paljon muut riskiryhmät tappavat sivullisia. Kuinka paljon dementikot, kännykän räplääjät yms. riskiryhmät tappavat sivullisia. Niin kauan kuin esität tästä vain mutufaktojasi, niin väitteesi on pelkkää diipadaapaa.
Kuten olen jo kymmeniä kertoja kirjoittanut, on päivänselvää, että mikä tahansa riskiryhmä (tai ryhmä tappaa pääasiassa vain itsensä ja kyydissä olijat. Tällä perusteella rattijuoppouden vähätteleminen on siis vailla pohjaa, mikäli niitä oikeita lukuja muista ryhmistä ei tule.
Jokaista kymmentä rattijuoppoa kohden mukana kuolee siis keskimäärin muutama ihminen, kuinka monta keskimäärin kuolee muissa onnettomuustyypeissä?
Tämä on näkökulmakysymys, enkä edes yritä haastaa rajaustasi. Kyse ei ole vakiintuneesta termistä, vaikka TM 36 linkittämät kolaritilastot siinä yhteydessä rajaavatkin toisin kuin sinä.
Minulta ei riitä empatiaa kaikille koheltajille, joten tyydyn tavoitteeseen pitää itseni ja perheeni poissa ajoneuvon pirstaleiden sironta-alueelta.
Yksi osa tätä tavoitetta on pysyä pois rattijuopon auton kyydistä, joten juoppo tai juopon kyydissä ollut ei ole minun ongelmani. Näin sanoessani en vihjaa, että olisi sinullekaan. Mutta ehkä sinä katsot asiaa laajemmin, yhteiskunnallisena ongelmana, jota rattijuoppous ilman muuta onkin?
Tämän keskustelun lähtökohta oli nimenomaan tuo omani, pelko omasta turvallisuudesta. Tämä rajaus ei tietenkään poista keskutelun ulkopuolelle rajattua väärinkäyttäjien yhteiskunnallista ongelmaa.
Mielestäni kaikki kuljettajan tilasta johtuvat onnettomuudet, ensikädessä itsemurhat, pitäisi poistaa kokonaan tilastoista koska ne antavat väärän kuvan todellisuudesta.
Joo ja ei. Liikenneympäristön kannalta joo, koska kuljettajaa on aika vaikea ympäristötekijöillä ja säännöillä estää kolaroimasta, jos hän lähtee ajoon kolarista piittaamatta, tai suorastaan sitä etsien.
Siltä osin taas ei, että olipa minulle kolarimahdollisuutta tarjoavan mielentila tai tausta mitä tahansa, niin minun kannaltani kaikki ne on väistettävä.
Jos pystytään tunnistamaan tyypillisiä ja toistuvia käyttäytymismalleja ja tapahtumaketjuja, silloin on myös mahdollista rakentaa hätäuloskäynti. Tässä tosin voidaan joutua siirtymään syyllisten tunnistamisesta tilanteiden tunnistamiseen.
ritsa:
Mielenterveysongelmaiset, rattijuopot, päihteidenkäyttäjät ja vakavasti sairaat eivät kuulu ollenkaan auton rattiin, vasta kun nämä poistetaan laskuista voidaan oikeasti tarkastella mitä voidaan liikenteessä terveiden kuljettajien osalta parantaa. Tässä vain on se ongelma että sinne viivan alle ei enää jääkään juuri ketään.
Myönnän hyppääväni niin heikolle jäälle, että saattaa loiskahtaa?
Mutta oma MuTu on, että viivan alle jää ihan tavallisten, ei kovin helposti riskikuljettajiksi tunnistettavien ihmisten havaintovirheet? Eli risteyskolarit.
Myönnän hyppääväni niin heikolle jäälle, että saattaa loiskahtaa?
Mutta oma MuTu on, että viivan alle jää ihan tavallisten, ei kovin helposti riskikuljettajiksi tunnistettavien ihmisten havaintovirheet? Eli risteyskolarit.
Voiko joku vahvistaa tai korjata arvioni?
Itse uskon, että arviosi osuu aika oikeaan. Niin kauan kuin ihminen on ratissa, niin tuollaisia inhimillisiä havaintovirheitä sattuu. Tilastoista on kuitenkin aika vaikeaa kaivella, kuinka paljon näissä tilanteissa sitten kuolee ihmisiä, jos riskiryhmät poistetaan tilastosta.
En enää muista tarkkoja lukuja, mutta kuten tutkijalääkäri Tervo on todennut, niin terve, jokseenkin järkevästi ajava alle 70-vuotias ihminen aiheuttaa kuolonkolarin hyvin harvoin. Ja kuitenkin valtaosa autoilijoista kuuluu tähän joukkoon. Siitä saakin sitten hyvän kuvan, kuinka vaarallinen esimerkiksi se rattijuoppo sitten on, kun sellainen sattuu tien päällä olemaan.
Niin kauan kuin ihminen on ratissa, niin tuollaisia inhimillisiä havaintovirheitä sattuu. Tilastoista on kuitenkin aika vaikeaa kaivella, kuinka paljon näissä tilanteissa sitten kuolee ihmisiä, jos riskiryhmät poistetaan tilastosta.
En enää muista tarkkoja lukuja, mutta kuten tutkijalääkäri Tervo on todennut, niin terve, jokseenkin järkevästi ajava alle 70-vuotias ihminen aiheuttaa kuolonkolarin hyvin harvoin. Ja kuitenkin valtaosa autoilijoista kuuluu tähän joukkoon. Siitä saakin sitten hyvän kuvan, kuinka vaarallinen esimerkiksi se rattijuoppo sitten on, kun sellainen sattuu tien päällä olemaan.
Virheitä sattuu ... myös liikenteessä. Kuinka paljon sitten ihmisiä kuolee, jos kuolonkolarin kuski on ollut terve ja käyttäytynyt jokseenkin järkevästi? Eli paljonko jää viivan alle, kun pahimmat riskiryhmät on poistettu ?
Tästä tehtiin tutkimussarja "Liikennejärjestelmän kolariväkivalta". Siinä kuolonkolareista poistettiin ne, joissa
- kuljettaja oli ollut rattijuoppo tai huumeiden vaikutuksen alainen
- kuljettaja oli ajanut huomattavaa ylinopeutta (yli 10 km/h taajamassa, yli 20 km/h maantiellä ja moottoritiellä
- kuljettajalla ei ollut ajo-oikeutta
- kuljettaja toimi itsetuhotarkoituksessa
- kuljettaja ei käyttänyt turvavyötä tai kypärää
- kuljattaja oli kuollut sairauskohtaukseen
Kun "riskiryhmät" poistettiin jäljelle jäi "tavallisten" kuskien osuudeksi noin 50% liikennekuolemista.
Eniten näitä kuolemia oli yksiajorataisilla pääteillä kohtaamisonnettomuuksissa. Parannusehdotuksena oli keskikaiteiden laittaminen näille teille tai vaihtoehtoisesti nopeusrajoituksen alentaminen korkeintaan 80 km/h:iin.
Edelleenkään et ole pystynyt vastaamaan siihen, kuinka paljon muut riskiryhmät tappavat sivullisia. Kuinka paljon dementikot, kännykän räplääjät yms. riskiryhmät tappavat sivullisia. Niin kauan kuin esität tästä vain mutufaktojasi, niin väitteesi on pelkkää diipadaapaa.
Ei sentään diipadaapaa, koska avauksen väite oli, että rattijuoppoja pelätään paljon, mutta todellisuudessa he eivät ole ulkopuolisille niin vaarallisia kuin kuvitellaan. Tämä väite on myös toteen näytetty.
Dementikkojen, kännyköijien ja muiden koheltajien ulkopuolisille aiheuttamasta riskitasosta en minäkään ole nähnyt näyttöjä, mutta sehän ei ollutkaan alkuperäisen väitteen osana.
Alkuperäistä väitettä laajennettaessa ehdotinkin jo aiemmin siirtymistä kuljettajan taustojen analyysistä törmäysten tapahtumaketjujen analyysiin.
Sillä tavoin voi saada minimoiduksi myös terveen, kokeneen, huolellisen, selväpäisen, vastuullisen ja kaikin tavoin kunnollisen kuljettajankin tekemän havaintovirheen seuraukset. Myös omansa.
Ajattelija2013:
Olet sitä mieltä, että rattijuopot ovat vaaraksi lähinnä itselleen ja kyydissä oleville. Hyvä. Näinhän asia on.
Mielestäni sama ei päde kuitenkaan läheskään samassa mitassa kännykän näprääjiin, väsyneisiin ja dementiikkoihin. Rattijuoppojen kuolonkolarit ovat pitkälti yksittäsonnettomuuksia, tieltä suistumisia, ja niiden ajankohta on pääosin silloin kun muu liikenne on vähäistä.
Kännykän räplääjiä, dementikkoja, liian suurta nopeutta ajavia (lähinnä "lievää" ylinopeutta ajavia ja tilanteeseen ja olosuhteisiin nähden liian kovaa ajavia) ja väsyneitä löytyy pitkin päivää eli silloin, kun liikenteessä on paljon porukkaa. Toki heidän aiheuttamista vakavista onnettomuuksista osa on yksittäisonnettomuuksia, mutta myöskään sivulliset eivät säästy vakavilta onnettomuuksilta.
TM 36:
Jos näin väittää, niin ei muuta kuin tilastot pöytään. Osoita, että nämä muut yksittäiset riskiryhmät ovat selkeästi sivullisille vaarallisempia kuin rattijuopot. Yhden vuoden tilastohan ei sitten kerro vielä mitään.
TM 36:
Jaa, onko Ekin lääkitystä korjattu sinä aikana, kun olen ollut poissa? Tähän asti pahin uhkahan oli ne pienet ylinopeudet, koska niitä ajetaan niin paljon.
Enää en ole entiseen malliin seurannut tilastoja enkä kuolonkolareiden raportteja, mutta ainakin aikaisempina vuosina merkittävimpinä riskeinä nousi esiin rattijuopumus ja/tai järjettömät kaahaukset, sairaskohtaukset ja seniilit vanhukset, sekä itsemurhat.
Henkilökohtainen mielipiteeni on, että laki ns. handsfreen käytöstä on täysin typerä. Oletko tosiaan kannattamassa lisää tuollaisia idioottimaisia lakeja, minkä noudattamista ei valvota tai edes pysty valvoa?
Samantien pitäisi kieltää sitten kiukuttelevien vaimojen ja lapsien kuljettaminen, autoradiot, navigaattorit, ajotietokoneet ym.
Suurin ongelma kuolonkolarien aiheuttajissa on se, että lakien mukaan heistä suurin osa ei olisi alunperinkään saanut toimia ajoneuvon kuljettajana!
Kuukeri:
Tästä näkee selvästi, että et ole tyytynyt kirkumaan peilin edessä, vaan olet myös säätänyt omaa toimintaasi pienentääksesi riskiäsi. En olisi osannut ohjeistaa yhtään paremmin. Erityisesti pidin vastaantulijoihin kohdistamastasi kriittisestä suhtautumisesta, koska ei sillä ole väliä onko päälleajaja selvin päin vai ei. Kaikki ne on kuitenkin väistettävä.
Yllä olevan kuultuani minua ihmetyttääkin tämä:
Kuukeri:
En minä pidä sinua tyhmänä, etenkään yllä olevan vastauksesi jälkeen en missään tapauksessa.
Mutta peilin edessä kirkuminen oli sinun vastaksesi muistaakseni TM 36:lle. Ethän vain sinä pidä häntä tyhmänä, kun tulkitsit hänen muistutuksensa suurimmista riskeistä peilin edessä kirkumiseksi? Ainakin minusta huomion ohjaaminen suurimpiin todellisiin riskeihin kuulosti kehotukselta ensin tunnistaa riskinsä ja sen jälkeen tehdä niille jotain, aivan kuten olit jo tunnistamiesi riskien osalta tehnytkin.
Kuukeri:
Pelätä ei kannatakaan. Mutta ihmisenä pitää hyväksyä inhimillisten erehdysten mahdollisuus. Siitä seuraa väistämättä, että joutuu laskemaan omien riskiensä joukkoon mukaan myös itsensä.
Ellei asennevirhettä ole, ovat inhimilliset virheet yleensä havaintovirheitä. Niidenkin vaikutuksen voi omalla toiminnallaan minimoida, sekä havaintovirheitä tietoisesti vähentäen, että jäljelle jäävien aiheuttamaa riskiä minimoiden.
Asennevirheenä pidän promillejen ja kosmisen pakonopeuden lisäksi myös hälläväliä -asennetta, joka mahdollistaa lasten hoitamisen takapenkillä, puhelinpalaveriin tai eväitä syömään unohtumisen ja monta muuta asiaa, joiden vuoksi ratin takana istuu kuljettajan sijasta matkustaja.
Kuukeri:
Hyvin sanottu. Olennaista on, kuinka pelkoon reagoi, ja tätä hain itsekin kirkumisen haastaessani. Kannattaa mieluummin analysoida pelottava riski ja rakentaa pakotie siitä.
Siitä huolimatta suurin hyöty aktiivisesti harjoitelluilla toisten tarjoamien kolarimahdollisuuksien väistelyllä saavutetaan, kun mietitään mitä-jos -mallit kaikkein yleisimmille tapauksille ensin.
Ajattelija2013:
Tilastot eivät tue teoriaasi.
Eniten tuhoja syyttömälle osapuolelle aiheutetaan ohjaamalla auto päin vastaantulevaa tai ajamallaa kolmion, STOP-merkin tai punaisen liikennevalon ohi toisen päälle.
Näiden tapausten taustalla on varmaan myös kännykän näprääjiä, väsyneitä ja dementikkoja, ja kaikki ne kannattaa väistää.
Mutta tilastojen mukaan näyttää siltä, että humalaisia näissä muita tuhoavissa ei jostain syystä ole.
Ajattelija2013:
Aivan, ja tähän liittyy ansa. Jos kokee, ettei kuviteltujen suurimpien pelkojen kohteeseen voi vaikuttaa, ei tarvitse tehdä mitään. Silloin omassa hallinnassa olevia todellisia riskejä ei osata käsitellä.
Ajattelija2013:
Rattijuoppojen muihin kohdistaman riskin pienuus toistuu vuodesta toiseen, vaikka 2013 olikin erikoinen positiivinen tapaus, jolloin vähennettiin merkittävä määrä rattijuoppoja muihin osumatta.
Kannattaisiko keskittyä meille kolariin osallistumismahdollisuutta tarjoavan kuljettajan iän, sukupuolen, terveydentilan ja muiden ominaisuuksien tunnistamisen sijasta niihin tilanteisiin, joissa he meille kolaritilaisuutta tarjoavat?
Siinä käy nimittäin niin, että muutama tyyppitapaus toistuu jatkuvasti ja rakentamalla pakotie niistä, voi helposti vähentää omaa osallistumistodennäköisyyttään kaikkein useimmin toistuviin kolarityyppeihin.
Tästä on lentoliikenteessä hyviä kokemuksia. Jokainen kaputti tutkitaan, ja jos pilotti on löytänyt uuden aiemmin kokeilemattoman täystuhon reseptin, sen tapahtumaketju katkaistaan uusilla toimintaohjeilla. Näin määräysten mukaisten silti täystuhoon johtavien tapahtumaketjujen rakentaminen vaikeutuu kaiken aikaa.
Opelixi:
Sama juttu kuin pelon kanssa. Ärsyke ei ole vaarallinen, mutta kuljettajan suhtautuminen siihen voi ollakin.
740GLE:
Nyt puhutaan kahdesta eri asiasta ja jotenkin arvasinkin, että osalla keskustelijoista sekoittuvat nämä kaksi eri asiaa. Rattijuopot ovat tietty riskiryhmä, kuten dementikot tai kännykän näprääjät. STOP merkin kohdalla (tai muu vastaava) tapahtuva kolari on onnettomuustyyppi, eikä mikään tietty riskiryhmä. Tietenkin on selvää, että STOP merkin takaa eteen tuleva aiheuttaa sivullisille lähes aina vahinkoa. Tässä onkin nyt oleellista, kuuluuko STOP merkin takaa eteen ajava johonkin tiettyyn riskiryhmään, kuten rattijuoppoihin, dementikkoihin tai kännykän näprääjiin, vai oliko kuljettaja muuten vain huolimaton ja teki havaintovirheen.
Ajattelija2013:
Tilastojen mukaan on vuosittain kuollut rattijuoppojen uhreina 2000 -luvulla keskimäärin noin 6 ihmistä. Kolmen viime vuoden (2011 - 2013) tilasto kertoo samaa.
Näinä kolmena vuotena tieliikenteessä kuoli m. 760 ihmistä eli rattijuoppojen tappamia sivullisia oli kaikista kuolleista alle 2,5 %.
Liian suuri ajonopeus on ollut syynä noin 40%:ssa kuolonkolareita (esim. VALT 2012 42%).
Tutkijalautakunnat arvioivat, että joka kuudennen kuolonkolarin taustalla on kujettanan väsymys tai nukahtaminen. Joka kuudes = noin 17%. https://liikenneturva.fi/fi/liikenteessa/ennakointi/vasymys
Kännykän käytöstä johtuvista kuolonkolareista ei ole tietoa. sen sijan VALT 2012 löytyy: "Tarkkaavaisuutta häiritsevä tekijä omassa autossa" oli riskitekijänä 4%:ssa.
Jne.
Tilastosta ei näy kuinka monessa tapauksessa uhri on ollut sivullinen. Kuitenkin näistä onnettomuuksista suuri osa on sellaisia, joissa on vastapuoli, joten sivullisia kuolee varmasti enemmän kuin rattijuoppojen aiheuttamissa onnettomuuksissa, jotka ovat pääosaltaan yksittäisonnettomuuksia.
Niin, eli suomeksi sanottuna sinulla ei ole väitteesi tueksi tilastoa, vaan heität juttua mututuntumalla.
Edelleen uskallan siis väittää, että otat tarkastelun alle minkä tahansa riskiryhmän (ei onnettomuustyyppiä, kuten 740 virheellisesti tässä yhteydessä teki), niin sivullisten uhrien määrä on erittäin pieni.
Kaiken kaikkiaan tavalliselle vastuuntuntoiselle kuljettajalle riski joutua liikenneonnettomuuteen on äärimmäisen pieni. Liikenteessä ei siis tarvitse pelätä kovinkaan paljoa. Mutta edelleen rattijuopumuksen vähättely aloittajan perustein on kyseenalaista, koska samalla tavalla voidaan vähätellä mitä tahansa riskiryhmää.
Ajattelija2013:
Tilastoa löytyi osittain. Kun vielä huomioidaan, että kuolonkolareista noi 70% tapahtuu pääteillä ja noin puolet pääteillä tapahtuneista onnettomuuksista on kohtaamisonnettomuuksia olisi hyvin outoa, ettei esimerkiksi ylinopeudella tai liian suurella tilannenopeudella ajetuissa kolareissa kuolisi enemmän sivullisia (vastapuolen autossa) kuin tuo rattijuoppojen aiheuttama alle 2,5%.
Vastuuntuntoisella kuljettajalla on toki pieni riski joutua (vakavaan) liikenneonnettomuuteen. Toki niitä sattuu myös heille eikä pelkästään muiden aiheuttamana. Entä minkälainen sitten on vastuuntuntoinen kuski? Se, että noudattaa liikennesääntöjä on hyvä perusta: Huomioi nopeusrajoitukset ja tilannenopeudet, ei aja kännissä tai väsyneenä, keskittyy ajamiseen (ei esimerkiksi räpäläile kännikkäänsä
Sanoit, että vähättelen rattijuopoutta. Väite on täysin perusteeton. En ole missään vähätellyt sitä, vaan sanonut aina rattijuoppouden olevan keskeinen liikenneturvallisuusongelma.
Se, että kertoo tosiasiat ei ole vähättelyä. Rattijuoppo tappaa ennen muuta itsensä ja kyydissä olevat, varsin harvoin sivullisia - vuosittain yleensä vain muutamia, vuonna 2013 ei yhtään. Tosiasioiden pohjalta voidaan myös paremmin lähteä parantamaan liikenteen turvallisuutta.
Eki taaskaan halua muistaa, että puolet ylinopeudella ajetuista kuolonkolareista on ajettu kännissä. Samoin unohtuu sekin, että itsemurhatkin tehdään usein ylinopeudella ja ovat myös mukana tilastoissa.
Ja voisinpa väittää, että aika harvoin selvinpäin kaahaavat toisiin tiellä liikkujiin törmää, vaan yleensä suistutaan tieltä ja tapetaan kyydissä olijoita.
TM 36:
Osittain?!?
Ja se mitä Opelixisanoo, pitää edelleen paikkansa. Ja lopuksi voidaan myös todeta, että yrität vähätellä rattijuopumuksia, että saisit korostettua omaa agendaasi lievistä ylinopeuksista. Tätä teet vääristelemällä totuutta joko tarkoituksella tai ymmärtämättömyyttäsi.
Opelixi:
Kännissä ajetut kuolonkolarit on hyvin usein ajettu kovassa kännissä ja selvällä ylinopeudella. Tilastojen mukaan (VALT 2012) yli 10 km/h:n ylinopeudella ajettiin vuonna 2012 noin 33% kuolonkolareista. Kännissä ja yli 10 km/h:n ylinopeudella ajettiin noin 11 % kuolonkolareista. Eli kännissä ajettiin noin 1/3 yli 10 km/h:n ylinopeudella ajetuista kolareista. Monena vuotena liku on kuitenkin ollut lähempänä puolta.
Kun otetaan sitten alle 10 km/h:n ylinopeudet ja liian suuret tilannenopeudet niin nähdäkseni niissä rattijuoppojen osuus on selvästi pienempi juuri sillä perusteella, että rattijuoppojen kuolonkolarit ajetaan useimiten kovalla ylinopeudella.
Käsittääkseni myös nuo selvällä ylinopeudella ajetut itsemurhatkin tehdään usein kännissä, joten ne sisältyvät tuohon 1/3:aan.
Selvinpäin kaahavat (eli hyvin suurta ylinopeutta ajavat) nähdäkseni harvoin törmäävät toisiin, vaan ajavat itse ulos. Näin erityisesti nuoret kuskit joillakin pikkuteillä. Sen sijaan "lievää" (alle 20 km/h) ylinopeutta tai liian suurta tilannenopeutta ajavat kyllä törmäilevät muihinkin niin maanteillä kuin taajamissakin. Liian suuri vauhti on tällöin ainakin osasyynä vakavaan onnettomuuteen.
TM 36:
Olen erimieltä.
TM 36:
Niin, aivan kuten jo edellä totesin.
TM 36:
Toisinsanoen mielestäsi rattijuopot eikä kaaharit ole ongelma, vaan ne pientä ylinopeutta ajavat eli varsin iso osa liikennevirrasta. Siinäpä sitä onkin pelättävää
Opelixi:
Rattijuopot ja kaaharit ovat ongelma, mutta ennenmuuta itselleen ja kyydissä oleville.
Lievää (alle 20 km/h) ylinopeutta ajaminen ja liian suurta tilannenopeutta ajaminen on paljon yleisempää. Juuri tästä yleisyydestä johtuu se, että asiasta tulee kokonaisuus huomioiden merkittävä, vaikka yksittäistapauksissa riski voi olla pieni.
Kun ajatellaan sitä, että itse ajaa liian kovaa ja liikenteessä on mpaljon vastaavia niin näkisin , että tämä on suurempi vaara joutua vakavaan onnettomuuten kuin se, että "rattijuoppo tai kaahari tulee ja tappaa".
Mitä liikenteessä pelkäämiseen tulee niin parempi itse ajella fiksusti kuin lähteä pelkäämään sellaista, joka on hyvin epätodennäköistä.
TM 36:
Näin on, mitäpä sitä olematonta pelkäämään.
Joku kysyi näyttöjä rattijuoppojen yksittäisvahingoista. Yksi vastaus vuodelta 2012 löytyy haulla "VALT vuosiraportti 2012". Taulukko 30 vahvistaa käsitystä siitä, että juopot törmäilevät tyypillisesti omin päin.
Mielestäni keskustelu lähti siltä vähän väärille raiteille. Ellei itse aio aiheuttaa kolaria, kannattaisi kolarimahdollisuutta tarjoavan vastapuolen motiivien sijasta miettiä tapoja, joilla niitä kolaritilaisuuksia tarjotaan eniten.
Sen jälkeen kannattaa miettiä, miten jättää tarjotut kolarimahdollisuuden niiden käytettäväksi, joilla kolariin osallistumisintoa riittää.
740 GLE:
Näin on. Rattijuoppojen vakavat onnettomuudet ovat suurelta osin yksittäisonnettomuuksia. Siksi fraasi "rattijuoppo tulee ja tappaa" ei ole kovin vakavasti otettava.
Tämä on ollut esillä, otettakoon uudestaan, koska se tuo korostetusti esiin asian: Vuonna 2013 rattijuoppo ei tappanut yhtään sivullista - ei yhtään vastapuolen autossa, ei yhtään jalankulkijaa , ei yhtään pyöräilijää.
Toki vuosi 2013 oli poikkeuksellinen, mutta viime vuosina sivulliset onneksi ovat hyvin vähän joutuneet rattijuoppojen uhreiksi.
TM 36:
Taas puhut sivullisista. Kuinka monta kyydissä olevaa rattijuopot tappoivat 2013? Tietänet lukeman.
ritsa:
Otetaan nyt uudestaan jo kerran sanottu...
"Rattijuopot pelottavat suomalaisia tielläliikkujia eniten..." oli aloituksessa. Eli ajatuksena on, että ihmiset ajattelevat, että liikenteessä heihin kohdistuva suurin uhka ovat rattijuopot. Rattijuoppo uhkaa sivullisia.
Tilastoissa sivullisiksi ei luokitella rattijuopon autossa olleita.
Ja vastaus kysymykseesi: Rattijuopon autossa kuoli vuonna 2013 17 matkustajaa. Rattijuoppoja kuoli 40
Lisätietoa: Vuonna 2012 rattijuoppoja kuoli 32 ja rattijuopon matkustajia 3. Vuonna 2011 vastaavat luvut olivat 54 ja 12.
TM 36:
Minä luokittelen.
Jokaista kymmentä rattijuoppoa kohden mukana kuolee siis keskimäärin muutama ihminen, kuinka monta keskimäärin kuolee muissa onnettomuustyypeissä?
ritsa:
Voit toki itse luokitella noin. Kuitenkin liikenneturvallisuuden parantamisen kannalta asioita on eriteltävä tarkemmin. Tiedetään, että rattijuoppojen kyydissä olevia kuolee enemmän kuin täysin sivullisia. Tiedetään myös, että rattijuoppojen kyydissä olevat ovat useinmiten nuoria. Mitä voidaan tehdä, että nuoret eivät lähtisi rattijuopon kyytiin?
Tosiasia on, että muille tielläliikkujille rattijuoppo ei ole kovin vaarallinen. Kymmenen viime vuoden aikana (2004 -2013) vuosittain kuoli rattijuopon toimesta keskimäärin 5,8 muuta tielläliikkujaa kuin rattijuopon autossa. Kaiken kaikkiaan tuona aikana kuoli vuosittain keskimäärin 317 ihmistä. Rattijuoppojen tappamien sivullisten osuus kaikista liikenteessä kuolleista oli 1,8%. Kun tämä huomioidaan niin ymmärretään, että muut tekijät ovat paljon vaarallisempia. Esimerkiksi liian suuri nopeus tai väsymys (itsellä tai vastapuolella) on jo yksittäisenä tekijänä paljon pahempi vaara liikenteessä kuin se, että rattijuoppo tulee ja tappaa. Ja omaan vauhtiinsa ja vireyteensä voi ihan itse vaikuttaa.
Kysymykseesi en nyt suoralta kädeltä voi vastata. ehkä myöhemmin?
TM 36:
Miksi et voi, kyllä ne luvut sieltä löytyy. Kaivele ensin vaikka kohtaamisonnettomuuksissa kuolleet osalliset kuljettajan lisäksi, sen jälkeen risteyskolarit ja vaikkapa itsemurhat. Mielestäni kaikki kuljettajan tilasta johtuvat onnettomuudet, ensikädessä itsemurhat, pitäisi poistaa kokonaan tilastoista koska ne antavat väärän kuvan todellisuudesta. Mielenterveysongelmaiset, rattijuopot, päihteidenkäyttäjät ja vakavasti sairaat eivät kuulu ollenkaan auton rattiin, vasta kun nämä poistetaan laskuista voidaan oikeasti tarkastella mitä voidaan liikenteessä terveiden kuljettajien osalta parantaa. Tässä vain on se ongelma että sinne viivan alle ei enää jääkään juuri ketään.
Edelleenkään et ole pystynyt vastaamaan siihen, kuinka paljon muut riskiryhmät tappavat sivullisia. Kuinka paljon dementikot, kännykän räplääjät yms. riskiryhmät tappavat sivullisia. Niin kauan kuin esität tästä vain mutufaktojasi, niin väitteesi on pelkkää diipadaapaa.
Kuten olen jo kymmeniä kertoja kirjoittanut, on päivänselvää, että mikä tahansa riskiryhmä (tai ryhmä
ritsa:
Tämä on näkökulmakysymys, enkä edes yritä haastaa rajaustasi. Kyse ei ole vakiintuneesta termistä, vaikka TM 36 linkittämät kolaritilastot siinä yhteydessä rajaavatkin toisin kuin sinä.
Minulta ei riitä empatiaa kaikille koheltajille, joten tyydyn tavoitteeseen pitää itseni ja perheeni poissa ajoneuvon pirstaleiden sironta-alueelta.
Yksi osa tätä tavoitetta on pysyä pois rattijuopon auton kyydistä, joten juoppo tai juopon kyydissä ollut ei ole minun ongelmani. Näin sanoessani en vihjaa, että olisi sinullekaan. Mutta ehkä sinä katsot asiaa laajemmin, yhteiskunnallisena ongelmana, jota rattijuoppous ilman muuta onkin?
Tämän keskustelun lähtökohta oli nimenomaan tuo omani, pelko omasta turvallisuudesta. Tämä rajaus ei tietenkään poista keskutelun ulkopuolelle rajattua väärinkäyttäjien yhteiskunnallista ongelmaa.
ritsa:
Joo ja ei. Liikenneympäristön kannalta joo, koska kuljettajaa on aika vaikea ympäristötekijöillä ja säännöillä estää kolaroimasta, jos hän lähtee ajoon kolarista piittaamatta, tai suorastaan sitä etsien.
Siltä osin taas ei, että olipa minulle kolarimahdollisuutta tarjoavan mielentila tai tausta mitä tahansa, niin minun kannaltani kaikki ne on väistettävä.
Jos pystytään tunnistamaan tyypillisiä ja toistuvia käyttäytymismalleja ja tapahtumaketjuja, silloin on myös mahdollista rakentaa hätäuloskäynti. Tässä tosin voidaan joutua siirtymään syyllisten tunnistamisesta tilanteiden tunnistamiseen.
ritsa:
Myönnän hyppääväni niin heikolle jäälle, että saattaa loiskahtaa?
Mutta oma MuTu on, että viivan alle jää ihan tavallisten, ei kovin helposti riskikuljettajiksi tunnistettavien ihmisten havaintovirheet? Eli risteyskolarit.
Voiko joku vahvistaa tai korjata arvioni?
Itse uskon, että arviosi osuu aika oikeaan. Niin kauan kuin ihminen on ratissa, niin tuollaisia inhimillisiä havaintovirheitä sattuu. Tilastoista on kuitenkin aika vaikeaa kaivella, kuinka paljon näissä tilanteissa sitten kuolee ihmisiä, jos riskiryhmät poistetaan tilastosta.
En enää muista tarkkoja lukuja, mutta kuten tutkijalääkäri Tervo on todennut, niin terve, jokseenkin järkevästi ajava alle 70-vuotias ihminen aiheuttaa kuolonkolarin hyvin harvoin. Ja kuitenkin valtaosa autoilijoista kuuluu tähän joukkoon. Siitä saakin sitten hyvän kuvan, kuinka vaarallinen esimerkiksi se rattijuoppo sitten on, kun sellainen sattuu tien päällä olemaan.
Ajattelija2013:
Virheitä sattuu ... myös liikenteessä. Kuinka paljon sitten ihmisiä kuolee, jos kuolonkolarin kuski on ollut terve ja käyttäytynyt jokseenkin järkevästi? Eli paljonko jää viivan alle, kun pahimmat riskiryhmät on poistettu ?
Tästä tehtiin tutkimussarja "Liikennejärjestelmän kolariväkivalta". Siinä kuolonkolareista poistettiin ne, joissa
- kuljettaja oli ollut rattijuoppo tai huumeiden vaikutuksen alainen
- kuljettaja oli ajanut huomattavaa ylinopeutta (yli 10 km/h taajamassa, yli 20 km/h maantiellä ja moottoritiellä
- kuljettajalla ei ollut ajo-oikeutta
- kuljettaja toimi itsetuhotarkoituksessa
- kuljettaja ei käyttänyt turvavyötä tai kypärää
- kuljattaja oli kuollut sairauskohtaukseen
Kun "riskiryhmät" poistettiin jäljelle jäi "tavallisten" kuskien osuudeksi noin 50% liikennekuolemista.
Eniten näitä kuolemia oli yksiajorataisilla pääteillä kohtaamisonnettomuuksissa. Parannusehdotuksena oli keskikaiteiden laittaminen näille teille tai vaihtoehtoisesti nopeusrajoituksen alentaminen korkeintaan 80 km/h:iin.
Ajattelija2013:
Ei sentään diipadaapaa, koska avauksen väite oli, että rattijuoppoja pelätään paljon, mutta todellisuudessa he eivät ole ulkopuolisille niin vaarallisia kuin kuvitellaan. Tämä väite on myös toteen näytetty.
Dementikkojen, kännyköijien ja muiden koheltajien ulkopuolisille aiheuttamasta riskitasosta en minäkään ole nähnyt näyttöjä, mutta sehän ei ollutkaan alkuperäisen väitteen osana.
Alkuperäistä väitettä laajennettaessa ehdotinkin jo aiemmin siirtymistä kuljettajan taustojen analyysistä törmäysten tapahtumaketjujen analyysiin.
Sillä tavoin voi saada minimoiduksi myös terveen, kokeneen, huolellisen, selväpäisen, vastuullisen ja kaikin tavoin kunnollisen kuljettajankin tekemän havaintovirheen seuraukset. Myös omansa.