....ei ole suomenkielinen. Suomenkielisiä löytyy tietääkseni vain Toyotalta, Nissanilta ja Opelilta ja BMV:ltä
Kirjaudu kommentoidaksesi.
....ei ole suomenkielinen. Suomenkielisiä löytyy tietääkseni vain Toyotalta, Nissanilta ja Opelilta ja BMV:ltä
Jos suomennoksen taso on samaa luokkaa kuin esim. joissakin kännyköissä (Samsung), mieluummin valitsen vaikkapa englannin tai saksan. Samoin suomenkielisen tietokoneen kanssa voi mennä joskus sormi suuhun.
Kerrotko vielä miksi emme saisi ostaa autoa, jonka näyttö on englanninkielinen?
On kyllä muissakin kuin noissa, esim MB ja Volvo, taitaa olla vielä muitakin.
Jos äidinkielesi on Suomi, niin äidinkieli on äidinkieli, oletpa kuinka hyvä kielimies tahansa. Suomeen tuodussa autossa pitää olla suomenkielinen monitoiminäyttö, kuten meillä on 99 prosenttisesti suomenkieliset tietokoneetkin.
Ja siksi emme osta, että automaahntuojatkin oppisivat jotakin. Ei kiinnota VW-konsernin autot, Seatit, Fordit jne.
Jaaha. Minua tuo asia ei taas kiinnosta pätkääkään ja jatkossakin valitsen autoni aivan muilla kriteereillä. Mutta jokainen valitkoon mitä haluaa.
Jaguarissakin on suomenkielinen. Jos sillä nyt sitten on merkitystä.
Nykyinen auton monitoiminäyttö on niin täynnä erilaisia toimintoja, että se pitää olla suomenkielinen. Navigaattori, puhelintoimminnot, ajotietokone, radio, musiikintoisto, nettiyhteys, erilaiset sovellukset, (sää, huoltoasemat). Mitä vielä?
Ollaan tultu siihen, että suomenkielisyyttä ei voi enää ohittaa.
Sinä voit ostaa autosi sillä perusteella. Minua asia ei liikuta pätkääkään ja ostan jatkossakin autoni aivan muilla perusteilla.
Nykyinen auton monitoiminäyttö on niin täynnä toimintoja, että se pitää olla englanninkielinen.
Vakavasti puhuen kaikki tietokoneeni, puhelimeni, pädini ja podini, myös autoni, ovat käyttöliittymältään englanninkielisiä. En osaa luontevasti käyttää suomenkielisiä käyttöliittymiä, alkuperäkielinen sopii minulle paremmin.
Valitsen autoni kyllä ihan muilla kriteereillä kuin monitoiminäytön kielellä. Kyllä englanninkieliset käsitteet ovat helpommin ymmärrettäviä kuin googlella tehdyt tai yleiskääntäjien suomennokset.
Niiden vuosikymmenten aikana, jolloin olen tietokoneita käyttänyt ja/tai omistanut, niin yhtään suomenkielistä käyttöjärjestelmää ei ole ollut, koska valtaosa tarvittavista ohjelmistoista on joka tapauksessa englanninkielisiä, sama koskee nykyisiä tabletteja ja puhelimia. Ei hitossa sekaympäristöjä, ne ovat syvältä. Navigaattoreissa yleensä saa suomenkieliset puheopasteet siitä riippumatta, minkäkielisessä käyttöympäristössä ohjelma toimii.
Siksihän niitä tehdään erilaisia, että jokainen saa valita itselleen sopivimman.
Alkuperäisen toteutuksen käännös vieraalle kielelle tekee tietokoneesta niin vaikean käyttää, että käytön helppouden vuoksi ainakin nämä meidän neljä kotitietokonetta ja viidentenä työkoneeni on kaikki asennettu toiselle kotimaiselle, eli englanniksi.
Autossa en ole kokenut asialla olevan niin suurta väliä. Puheohjauksella joutuu suomalaisia osoitteita tavaamaan, mutta kyllä se käytön helppouden ero on oikeasti siinä välissä, että pitääkö kädet irrottaa ratista näpelöidäkseen jotain heebeleitä kojetaulussa vai saako puhua ja piirtää ja kirjoittaa touchpadille (joista jälkimmäistä ei omassa edes ole).
On turha väittää, ettei Suomen kielellä voisi ilmaista teknisiä valikoita. Suomen kieli on rikkaampi kuin esim. englanti.
Toisaalta onko se epäisänmallista hyväksyä vieraskielisiä opasteita, pitäisikö vaatia äidinkielisiä näyttöjä, opaskirjoja yms. Eurooppalaiset, kuten maailmalla yleensä, vaativat kaiken omalla kielellään; tyyppiesimerkkejä ranskalaiset. Eteläeurooppalaiset eivät taas osaa kuin omaa espanjaansa tai italiaansa.
Miksi me suomalaiset olemme niin joka suuntaan taipuvia. Pitää sallia kaikki. Kaiken maailman hölmöydet, kielet, tavat...
Maassa maan tavalla. Suomessa ollaan suomalaisia, ja te nuoret miehet: omaa isänmaata kannattaa puolustaa.
Varmasti valikoin voi tehdä myös Suomeksi, mutta minua asia ei kiinnosta pätkääkään. Te voitte kyllä ostaa autonne ihan millä perusteella haluatte.
Auton valinta valikon mukaan........ei kait kukaan?
Korjaan, on sillä kielellä merkitystä. Nova, Iskelmä, Nostalgia ja muut kuuntelemani radioasemat saa normaaliin tapaan halutun aseman radiolta pyytämällä.
YLE Suomi taipuu niin huonosti toiselle kotimaiselle englanniksi, että se pitää pyytää radiotaajuuden perusteella.
Mitenkäs teillä suomenkielisiä asetuksiä käyttävillä sujuu nuorisoradioiden englanninkielisten nimien käyttö puheohjauksella?
Huomaan, että 740 GLE:llä ja allekirjoittaneella on perustavanlaatuisesti erilainen radiomaku. Mutta niinhän meillä taitaa olla erilainen automakukin. Kukin ajaa tyylillään ja kuuntelee, mitä kuuntelee.
Erityisesti Radio Nova on asema, jota en psyykkis-fyysisistä (tai mistä lieneekään) syistä pysty kuuntelemaan lainkaan. Jos huomaan, että radio on virittynyt tälle asemalle, vaihdan kanavaa millisekunneissa tai sammutan radion tai panen kädet korvilleni tai teen mitä tahansa, etten kuulisi ohjelmaa. En kenties ole ainoa ihminen, jolla on tämä ongelma. Nauroin aikoinaan kippurassa, kun Yleisradion Hannu Taanila omassa ohjelmassaan sanoi, että pahin mahdollinen rangaistus, minkä hän kenellekään pystyy keksimään, on ihmisen sulkeminen huoneeseen ja Radion Novan kytkeminen päälle päivän ajaksi.
Otsikossa mainittu aihe ei ole radioasemien ohjelmien sisältö vaan uusien autojen monitoiminäyttö – jollaisesta minulla ei ole hajuakaan – joten en kirjoita enää pitkään ohjelmien sisällöstä. Koska mahdollista lukijaa (joka on jaksanut selata tekstiä tähän asti), ehkä jäi vaivaamaan, mikä Novan ohjelmassa on sellaista, että se ärsyttää, ehkä yritän selostaa asian vertauskuvallisesti.
Kuvitellaan, että menisin suosittuun ravintolaan, jonka ruokia kehuttaisiin. Astuessani sisälle kiinnittäisin ensimmäiseksi huomioni siihen, että kukaan ei puhu normaalilla äänellä, vaan kaikki huutavat niin kovaa kuin pystyvät. Pöytään ohjaava tarjoilija huutaisi suurella äänellä, että meillä on monipuolisimmat ruokalistat, ja meiltä saatte maailman parhaat ruuat. Saman sisältöinen tarjoilijoiden ja hovimestareiden huuto toistuisi muutaman minuutin välein eri puolilla ravintolasalia. Välillä huudettaisiin pidempään ja kehuttaisiin suureen ääneen erilaisten yhteistyökumppaneiden palveluja. Toistuva meteli tietysti häiritsisi, mutta päättäisin kestää sen, jos ruoka todella olisi niin hyvää kuin on väitetty.
Lopulta höyryävä lautanen lisukkeineen kannettaisiin eteeni. Ruokaan olisi lisätty suolaa ja keinotekoisia aromeja, niin että maistuisi jotenkin oudolta. Maut olisivat ikään kuin ylikorostuneita. Alkaisin joka tapauksessa syödä ruokaa, koska siksihän ravintolaan olin tullut. Yhtäkkiä kesken ruokailun taakseni hiipinyt tarjoilija tempaisisi lautasen edestäni niin yllättäen, että perunoita ja kastiketta ja porkkananpaloja lentelisi ympäriinsä. Veitsi ja haarukka putoaisivat käsistäni. Lautasen tempaissut tarjoilija huutaisi suoraan korvaani, että ravintolan ruokalistat ovat loistavia ja ruoka maailman parasta, ja ette voi olla nauttimatta.
Kun olisi jälkiruuan aika, sama toistuisi. Viimeiset lusikalliset herkullista kiisseliä olisivat vielä lautasella, kun se vetäistäisiin pois, ja tarjoilija alkaisi taas kerran huutaa iänikuista huutoaan siitä, miten loistavat ruokalistat ja loistava ruoka ravintolassa on.
Olen ihminen, joka ei helpolla usko, joten menisin vielä pari kertaa tämän jälkeenkin kyseiseen ravintolaan. Panisin kuitenkin varmuuden vuoksi pumpulia korviini. Huuto ja meteli olisivat ennallaan, ja ruoka tempaistaisiin edestäni kuten edelliselläkin kerralla. Viimeisestä lautasellista syödessäni olisin jo hermoromahduksen partaalla, koska odottaisin jännityksellä ja pelolla sitä hetkeä, jolloin lautanen taas vetäistään kesken kaiken pois, ja tympeä huuto alkaa. Miettisin, ehdinkö vielä napata yhden perunan, vai lentääkö se lattialle. Jännittäisin, ehdinkö ottaa herkullisen mansikan jälkiruokalautaselta ennen kuin lautasen sisältö heitetään roskiin. Miettisin, ehdinkö juoda lasin tyhjäksi ennen kuin tarjoilija kaataa juoman viemäriin ja huutaa samalla suureen ääneen, että tässä ravintolassa on maailman parhaat juomavalikoimat.
Olisin saanut tarpeekseni. Päättäisin, että en koskaan enää mene kyseiseen ravintolaan. Pelkkä sen nimen näkeminen alkaisi inhottaa. Keskustellessani asiasta tuttavieni kanssa, joku arvelisi, että ravintolan menettelyyn on kaupallisia syitä. Ravintola saa alennusta tukkuhinnoista, kun se ei tarjoa asiakkaille annoksia kokonaisina. Ruokia suureen ääneen koko ajan kehumalla ja niitä keinotekoisilla aromeilla maustamalla puolestaan yritetään suggeroida ihmiset kuvittelemaan, että he ovat syöneet itsensä kylläisiksi, vaikka he tosiasiassa jäävät nälkäisiksi.
Tuossa on syyt, miksi en kuuntele Radio Novaa.
Autoissani on eri ikäisiä halpoja radioita, joihin olen kaikkea muuta kuin tyytyväinen. Niin yksinkertaisesta asiasta kuin aseman vaihtamisesta on tehty yli-inhimillisen vaikeata. Radio päättää, mitä asemaa minun on kuunneltava. Asiaan itse vaikuttaminen vaatii työtä ja tuskaa, eikä se aina onnistu ollenkaan. Varsinkin pääkaupunkiseudulla on lähes mahdotonta saada kuulumiin esimerkiksi normaaleja Yleisradion uutislähetyksiä. Jos aikoo kuunnella neljän uutiset, radion virittäminen pitää aloittaa jo minuutteja aikaisemmin. Hyvällä onnella uutiset saa kuulumaan noin sadan ”nipsautuksen” eli pienen napin painamisen jälkeen. Huonolla tuurilla hommasta ei tule mitään.
Jos jonkin tietyn aseman on suurella työllä saanut kuulumaan, kesken ajon voi käydä niin, että radio hyppää lupaa kysymättä toiselle asemalle. Se etsii voimakkaamman aseman ja kytkeytyy sille. Näin käy erityisesti Yleisradion kanavien välillä. Radion valmistaja ei kenties tiedä, että kahdelta Yleisradion kanavalta ei välttämättä tule samaa ohjelmaa.
Asemia voi tallentaa muistipaikoille, mutta edes se ei auta. Jos tallennan muistipaikalle 1 esimerkiksi Radio Puheen taajuuden tietyssä kaupungissa ja muistipaikalle 2 Radio Puheen taajuuden toisessa kaupungissa (niin, että voisin vaihtaa paremmin kuuluvalle asemalle sen mukaan, missä ajelen), ennen pitkää molemmilta muistipaikoilta löytyykin sen aseman taajuus, jota viimeksi olen kuunnellut. Asemapaikoista ei ole siis mitään hyötyä.
Paras radio olisi vanhanaikainen 1960-luvun vastaanotin, jossa olisi viisari, asteikko ja nuppi, josta asemaa säädetään. Kun haluaisi aseman A, vääntäisi nuppia niin, että asema alkaisi kuulua. Asteikolta katsoisi suurin piirtein, milloin viisari tulee oikealle alueella. Viimeinen viritys tapahtuisi korvakuulolla. Vastaanottimessa voisivat olla myös lyhyet aallot, jotta sillä voisi kuunnella muutakin kuin suomalaisia paikallisradioita ja Yleisradion asemia. Keskipitkät (ja mahdollisesti pitkätkin) aallothan radioissa vielä on, mutta niillä ei tee Suomessa juuri mitään. Talven pimeinä öinä saa kenties jotain kuulumaan. Muulloin kuuluu pelkkää suhinaa.
Jossakin autotallin kätköissä pitäisi olla vielä 1970-luvun alkupuolen Philips -radio, jossa on 49 metrin lyhyet aallot. Pelkästään yksi lyhytaaltoalue on tietenkin rajoite, mutta parempi sekin kuin ei mitään. Valitettavasti Philipsin äänessä lyhyillä aalloilla oli voimakasta vinkumista.
Onko tulevaisuus langattomassa laajakaistassa ja ajon aikana kuunneltavassa nettiradiossa? Olen yrittänyt saada tietokoneesta kuulumaan nettiradion ajon aikana, mutta sim-korttini on niin hidas, ettei se oikein ole onnistunut. Läppärin kanssa häärääminen autossa on muutenkin hankalaa. Ehkä älypuhelimella voi kuunnella autossa hyvissä olosuhteissa nettiradiota. En omista älypuhelinta, joten en ole voinut kokeilla.
https://groups.yahoo.com/neo/groups/drmna/conversations/topics/4390
Luin taas kerran mielenkiinnolla SO2001 postauksen. En ole aina kaikesta samaa mieltä, mutta lähes aina saan omastani poikkeavan näkökulman :-)
COMAND on COckpit MANagement and Data system, ja puhuttu tai kirjoitettu kieli on vain yksi sen osa. COMAND puhuu aina samaa kieltä kuin kirjoittaa, joten kojetaulun tekstien kielivalinnasta minäkin puhun. Puutehan se jonkun näkökulmasta on, ettei Suomea ole tarjolla, mutta en näytä olevan edes ainoa, joka käyttää tietokonettaankin mieluummin englanniksi. Auton tapauksessa tosin puheen tunnistus taitaa olla kielivalintojen lisäämisen esteenä?
Minulla ei ole tarvetta ohjailla muiden valintoja, vaan kuten yleensäkin, vertailen eri härvelien toimintoja, joista jokainen valitkoon mieleisensä. Aloittajan ehdottamaan boikottiin en missään tapauksessa suostu, koska luen mieluummin sujuvaa englantia kuin teknolukutaidottoman vieraskielisen kääntäjän alkukielestä Suomen kielisille usein kontekstissaan merkityksettömille sanoille kryptaamaa vaikeaselkoisempaa tekstiä.
Iskelmä raivostuttaa kuin katoava ruokalautanen. Mukavan musiikin samplaaminen parin sekunnin näytteiksi on ärsyttävä tapa, joka saa minut aika usein lupaamaan että "vaihdapa kappaletta vielä kerran, niin vaihtuu kanava"! Seuraavan kerran ajoon lähtiessäni pyydän radiolta näytteen vakioasemistani jääden sillä hetkellä sopivimmalle. Jos se sattui olemaan Iskelmä, poistun nykyisin edes raivoamatta musiikkisamppelien alkaessa.
Nova on meillä silta yli sukupolvien välisen kuilun. Kevytuutiset ja kevyttä musiikkia. Jos siitä siirrytään johonkin suuntaan, on aina joku pettynyt, joko kalkkeutumiseen tai kaiuttimista kuuluvaan huutoon ja paukkeeseen:-)
Sulla on radiossa RDS päällä. Jos haluat pakottaa soittimen pitämään valittu asema, vaihda se ns. Local-moodiin, jossa vahvemman aseman etsintää ei tehdä. Tämä on ollut RDS soittimien vakiovaruste alusta lähtien, joten hämmästyisin, ellei sitä löydy. Joissain ssoittimissa on vaan vähän piilotettuna, mutta eihän sinun sitä tarvi etsiä kuin kerran ja sen jälkeen soitin pelaa kuten toivotkin.
Olipa kerran 740 GLE:n kojetaulussa Pioneer ARC V vastaanotin, jonka esiviritettävien pikavalintojen alle oli Yleisradion radiokartan avulla viritetty numerojärjestyksessä vakioreitit kotipaikalta eri suuntiin, joten käyttötapasi on tuttu. Kuunnellaan haluttua lähetintä ja ihminen päättää vaihdon hetkestä eikä kone. Heikossakin kentässä sisältö on monesti signaalin laatua tärkeämpää. Lisäetuna ajamisen kannalta se, että systemaattisella logiikalla viritettyä radiota ei tarvitse asemaa vaihtaessa katsoa, vaikkei puheohjausta olekaan.
En lähde arvailemaan nettiradion ja perinteisen radiolähetyksen kilpailua tulevaisuudessa, mutta valtateillä ajaessa matkapuhelinapplikaation kautta nettiradion tai Spotifyn kuuntelu onnistuu laajoilla alueilla, mutta ainakin nykyisin se muuttuu taajamista etäännyttäessä ULA-radiota epävarmemmaksi.