Siirretään keskustelu leveistä keskialueista omalle topicilleen häiritsemästä liikennesääntökeskustelua.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Siirretään keskustelu leveistä keskialueista omalle topicilleen häiritsemästä liikennesääntökeskustelua.
Herbert: Otsikkona tuossa kohdassa on vertailu aikaisempiin tuloksiin. Vuoden 2009 tutkimuksessa siirtymät olivat isompia kuin uudessa vuoden 2011 tutkimuksessa. Itsestään selvää ei siis siirtymän tapahtuminen ole. Sivulla 28 kerrotaan uuden tutkimuksen tuloksista, samoin alkusivujen yhteenvedossa.
Sitten siinä sattui kohdallani lukihärö tai muu virhe, joka tapauksia siirtymät ovat olleet tosiasia.
2009 käytettiin metrin levyistä aluetta ja 2011 0,7 m levyistä aluetta. Nykyisin käytetään ja suositellaan vähintään metrin levyistä aluetta. Johtunee tuosta keskialueen leveydestä nuo erot sivuttaissiirtymässäkin.
Ja toisekseen pientareet olivat leveämmät kuin 2009 merkinnöissä. En näe yhteyttä vaikutuksiin, mutta mistäs sitä tietää. Harmi, ettei siihen ole tutkimuksissa otettu kantaa kuinka tuo pientareen leveys vaikuttaa sivuttaissiirtymään.
Uusimmassa tutkimuksessa mainitaan 2011 merkinnöistä näin:
"Ohitusten määrät pysyivät ennallaan ja sivuttaissijainneissa ei tapahtunut muutosta kuin yhdessä mittauspisteessä. Kolmessa muussa mittauspisteessä ajoneuvojen etäisyydet toisistaan olivat jo ennen leveän keskimerkinnän kokeilua tavallista suuremmat."
Minusta tuo kertoo siitä, että turvallisuuskehityksen muutoksen syyt ei ole selvillä.
Kanadassa on käytetty jyrsintöjä 1992 lähtien ja ne ovat vähentä-
neet liikenneonnettomuuksia 14 – 16 %. Keskijyrsinnöillä luku oli 14 %. (http://www.transportation.alberta.ca/Content/docType256/Production/Rumble StripsCTEPLandL2011.pdf).
Jos liikenneturvallisuusvaikutukset ovat 21 % tuon ELYn raportin mukaan, tostahan voitanee vetää johtopäätös, että pelkät merkinnät olisi n. 5 - 7 % luokkaa. Niin tai näin, leveitä merkintöjä tehtänee jatkossakin tärinäraitojen kanssa niin onko tolla nyt niin väliäkään?
Ohitin tänään rekan tuollaisella tieosuudella ja kokemus oli ikävä. Raidat nykii auton ohjausta ja tärinä tuntuu muuten vain ikävältä.
Mutuna pidän hyvänä ratkaisuna yhden jyrsityn raidan tekemistä keskelle, mutta kaksi on turhaa. Samoin pidän hyvänä kaistojen kaventamista, kunhan piennarta levennetään ilman, että sitä jyrsitään pilalle. Mielestäni asialla on väliä, koska ei infralla pidä turhaan kikkailla.
Ihan tuollaista päätelmää en ole valmis eri tekijöiden suhteesta laskemalla yhteen suomalaisen ja kanadalaisen tutkimuksen prosentteja. Saatko muuten linkkiä Elyn tutkimukseen?
Laitilassa kuorma-auton alle jäänyt pyöräilijä kuoli. Tiellä on leveä keskialue ja kapea piennar ja sekin tuhottu tärinäraidalla.
Mikä oli näiden älyttömyyksien vaikutus pyöräilijän ja autoilijan ajolinjoihin?
Olisi ajanut Volvolla.