Rakennusmaailman sivuilla ei liene keskustelua, joten
laitanpa kommenttini tänne:
Rakennusmaailma julkaisi testin ilmalämpöpumpuista numerossa 8/08.
Mittaustulokset lienevät oikeita, mutta lasketut energiansäästöt ovat täysin teoreettisia ja käytännössä jäävät saavuttamatta.
Laskelmissa on jäänyt huomioimatta, että asunnot muodostuvat huoneista joiden välillä ilmankierto ei ole esteetöntä. Erityisesti pesutilat ja sauna sijaitsevat yleensä niin, että niiden ilma vaihtuu tehokkaasti ilmanvaihtokoneen kautta. Mikäli näitä tiloja haluttaisiin lämmittää tehokkaasti ILP:lla, ne vaatisivat oman sisäyksikön. Lisäksi ne on varustettu lattialämmityksellä, jota on syytä käyttää pitämään lattiapinta lämpimänä ja kuivana mukavuuden ja rakenteiden kuivana pysymisen vuoksi.
Lähellekään laskettuja säästöarvoja ei päästä kuin loft-asunnossa, jossa on vain erillinen WC ja suihkukoppi.
Ilmalämpöpumppu on hyvä lisä lämmitykseen ja energiansäästöön, mutta sen vaikutuksia ei kannata yliarvioida.
Lisäksi, mikäli kotitaloussähkön määrä on 0kWh (kesämökki), lienee myös ilmaisenergia pienempi kuin muissa tapauksissa.
Tarkkuutta toivoo Juri K
Hyvää keskustelua aiheesta yleisesti ottaen linkissä. Jos jollain uusia kokemuksia, voisi jälleen nostaa ketjun ylös.
http://www.tekniikanmaailma.fi/keskustelu/t3624
Rakennusmaailmaa en ole lukenut, mutta netissä oli artikkelista tiivistelmä. Lupaava ja kuluttajan kannalta positiivinen oli maininta siitä, että laitteiden ilmoitetut hyötysuhteet pitävät paikkaansa. Se, mitä siitä käytännössä saa irti juuri asunnon pohjan yms. tekijöiden vaikutuksen jälkeen, on sitten tapauskohtainen juttu. Tärkeintä olisi minusta tietää, mikä laite on kestävin ja toimintavarmin. Se kuitenkin on kannattavuuden kannalta kenties ratkaisevin asia. Kompuran uusinta romuttaa kannattavuuden kertaheitolla.
Itse laitoin tänä syksynä pumpun, saa nähdä miten toimii. Vielä on liian aikaista sanoa mitään.
Tuoreena talonrakentajana ja ilmalämpöpumpun omistajana voin todeta että yksi erittäin tärkeä asia on jätetty kokonaan tutkimatta, eli ulkoyksikön aiheuttama melu.
Nykyään halpiskoneidenkin sisäyksikkö on hiljainen, mutta ulkoyksikkö saattaa pitää kovaakin melua. Meillä on yksi tunnetuista huippumerkkisistä koneista (merkki on uudessa testissä mukana)... Oikeastaan ainoa ongelma koneen kanssa on ulkoyksikön aiheuttama melu joka tunkee sisään huoneistoon rakenteita pitkin. Yöllä joudutaan usein laittamaan kone pois päältä melun takia.
Energiansäästöstä olen kyllä sitä mieltä että se on kiistaton, kunhan vain konetta voisi käyttää koko ajan erityisesti lämmityskauden aikana. Sisäyksikön asennuspaikka pitää vain valita siten että hyöty mahdollisimman hyvä.
Se melu vain vaivaa... Ainakin meillä.
Ystäväni myös kärsii samasta ilmiöstä, hänellä on halpis ei invertteri, meillä tunnettu huippumerkki ja invertteriversio.
... Ja mitä tulee TM Rakennusmaaimaan lehtenä niin aika vaikea löytää hyvää sanottavaa (olen tilaaja ja rakentaja)
Asensin ilmalämpäpumpun kaksikerroksisen omakotitalon yläkertaan, jossa muutoin suora sähkölämmitys. Asennuspäivä oli 7.1.2008 ja tuona samana hetkenä kytkin sähkölämmityksen pois, eikä yläkerrassa ole muita lämmönlähteitä kuin tuo ilmalämpöpumppu, jonka ottoteho maksimi on 1100W. Eli aika pienellä kokonaisenergian kulutuksella mennään, kun suurimmillaan n. 100 neliön yläkertaa lämmittää auton sisätilan lämmittimen puolitehoa vastaava ottoteho. lämmön jaosta huoneiden välillä huolehtii kaksikennoinen lämmöntalteenottoilmanvaihto. Noista runkoäänistä samaa mieltä, kompura on asennettu poikkiharjan räystään alle ja vedet johdettu vesikouruun. Paransin vaimennusta ja saavutin riittävän hiljaisen tason. Tämä laitteisto on asennettu Vaasassa. Kesähelteillä on kiva käyttää talven säästöistä osa viilennykseen.