Hei,
Osaako joku sanoa, milloin/ missä TM:n numerossa on tehty viimeisin ilmalämpöpumppujen vertailu? Löysin netistä vuonna 2010 tehdyn vertailun, mutta taitanee uusia lämpöpumppuja tulla markkinoille sitä vauhtia, että nuo tiedot mahtaa jo olla vanhentuneita.
Tietysti muutkin kuin Tekniikan Maailman vertailut ja lähteet käyvät.
Ja suositteluja saa myös tulla. Oletko itse vakuuttunut jostain tietystä merkistä, että se olisi paras.
Ilmalämpöpumppu olisi siis hankinnassa, mutta kun niitä on niin tuhottoman paljon, että mistäs sitä tietää mikä on paras...
Suurkiitokset kaikille vastaajille jo etukäteen!
Kirjaudu kommentoidaksesi.
En ole vakuuttunut mistään noiden laitteiden suhteen. Kestävyys on kuitenkin merkittävä asia. Lämpöpumpulla saavutettavalla säästöllä kuoletetaan laitteen hankintahinta ehkä tapauksesta riippuen noin 5-10 vuodessa, itse tarvitsen aikaa luultavasti tuotakin enemmän. Ilman korjauksia pitäisi siis laitteen toimia aika pitkään. Siksi koitin aikanaan kuulostella eri merkkien luotettavuutta. Faktaa ratkaisun tueksi ei tietenkään ole olemassa, mutta Mitsuun lopulta päädyin ja kolmisen vuotta on mennyt ilman ongelmia. Ainoastaan ulkoyksikön sijoittaisin nyt toisin. Makuuhuoneen vieressä olevan varaston kohdalle sijoitettuna erillisestä telineestä huolimatta laitteen hurina kuuluu runkoäänenä ko. makuuhuoneeseen yöllä. Itseäni tuo ei haittaa, mutta joitain muita haittaa.
Käytätkö polttopuita tai eikö talon muuta lämmitystä ole säädetty pienemmälle? Tai onko talo sokkeloinen jolloin vain yksi huone lämpenee?
Meillä on lämpöisenä syksynä polttopuun kulutus vähentynyt, uskon siihen COP 4-5:een. Myöskään varaavaa yösähköä ei tarvitse käyttää samalla tavoin kuin aiemmin. COP = 1 kW sähkömittarissa antaa saman verran lämmitystä kuin lämmityspattereiden käyttämä sähkövastus 4-5 kW siksi että 7 asteinen ulkoilma tasoittaa lämmitys-/jäähdytyslaitteen lämpötilaeroa. Pakkasella COP on matalampi.
En osaa suositella tiettyä merkkiä, Mitsu ainakin on perusvarma valinta.
Asuintilat lämmitän pääasiassa puulla, käytännössä vain pesuhuone (26/28 astetta) lämpiää sähköllä. Ilmalämpöpumppu on autotallissa. Suoran sähkön avulla siellä ei raskisi pitää riittävää lämpötilaa. Sisäyksikkö lisäksi kierrättää mukavasti ilmaa kuivattaen tallin nopeasti, joten ratkaisu on kaikkiaan oikein toimiva. Lämpötila on n. 16...18 astetta, koska alle 16 asteen ei pumppua saa säädettyä.
Tässä tapauksessa kuoletusajan laskenta on hiukan ontuvaa. Jos sähköllä pitäisi tallin vastaavassa kunnossa kuin nyt, kulutus olisi varmasti aika huimaa. Ennen kuitenkin pidin n. 12 asteessa, mikä oli huono asia. Talli kuivui tosi hitaasti. Tilannetta ehkä pahentaa painovoimainen ilmanvaihto. Ilmalämpöpumpun huono asia on se, että ainakaan minun mallissani ei voi hyödyntää yösähköä. Sellaista kellokytkintä ei ole, jolla voisi asettaa eri säädöt eri vuorokauden ajaksi.
Autotallissa suodatin pitää puhdistaa usein pölystä. Kosteuteen suosittelen ilmakuivaajalaitetta.
Yösähkö on suunnilleen 25 % halvempaa, mutta päivällä kun on lämpimämpää on hyötysuhde hieman parempi.
Lämpimässä autotallissa säästyy lohko- ja sisätilanlämmittimen käytöltä.
Huomenna ilmestyvässä TM Rakennusmaailma 11/2011 -numerossa pitäisi olla ILP-vertailu:
http://www.rakennusmaailma.fi/seuraavassa-numerossa/tm-rakennusmaailma-1111-ilmestyy-14-joulukuuta
Ilmalämpöpumppuja on vertailtu Rakennusmaailmassa suunnilleen joka toisessa numerossa ja TM:ssäkin niitä vertailtu, mutta siirrettäviä ilmastointilaitteita ei ole vertailtu koskaan. En ainakaan löytänyt TM:n ja RM:n vanhojen numeroiden sisällysluetteoista sellaista vertailua, vaikka etsin vuoteen 2006 saakka. Parina viime kesänä kyseiset laitteet on myyty loppuun koko valtakunnasta.
Kaikenmaailman viinikaappeja ja golfmailoja on vertailtu, mutta kumma, että näistä viilennyslaitteista ei ole ollut edes mitään juttua. TM:n kohderyhmän ei tietysti tarvitse turvautua näin alkeellisiin keinoihin, heillä on ilmastoidut asunnot, mutta tällaista rahvasta kiinnostaisi.