Tästä taitaa olla myöhäistä ja todennäköisesti aika turhaakin valittaa, mutta silti: EU-normiin pohjautuvien CO2-päästöjen pohjalta laadittava päästöveromalli on mielestäni erittäin huono ratkaisu. Olen tuota EU-normia moittinut monesti aiemminkin, mutta luettuani uusimman Taloustaito-lehden artikkelin aiheesta alkoi minua todella kummastuttaa. Minulle uutta tietoa oli, että EU-syklissä ei käytetä lainkaan auton kuudetta vaihdetta, vaikka autossa sellainen olisikin. Artikkelissa kerrottiin myös, kuinka sykli on täsmälleen sama kaikille autoille käytettäviä vaihteita ja vaihtokohtia myöten. Tällainen tapa ei tietenkään kerro käytännön tilanteesta kovinkaan paljoa, koska vaikkapa vapari-bensalla ja turbodieselillä ei kukaan oikeasti aja samalla tavalla. Kaikki kuskit osaavat myös ainakin joten kuten sovittaa käyttämänsä vaihteen moottorin kierrosluvun mukaan, eli esim. tiheästi välitetyllä autolla vaihtaa suuremmalle alemmassa nopeudessa. EU-syklissä näitä muuttujia ei kuitenkaan huomioida lainkaan.
EU-syklin epätäydellisyys johtaa siihen, että tulokset ovat parhaimmillaankin vain suuntaa antavia. Valtiovarainministeriö ei kuitenkaan tunnu huomioivan tätä lainkaan. YLE:n uutisen mukaan päästöveromallin virkamiesvalmistelussa yhtenä reunaehtona oli, että jokaisen hiilidioksidigramman tuli vaikuttaa verotasoon. Autojen jakaminen laajempiin päästöluokkiin loiventaisi puutteellisen mittaustavan aiheuttamia epäoikeudenmukaisuuksia, kun taas välitön vaikutusmekanismi tuo erot korostetusti esiin.
Yksi mahdollinen tapa loiventaa epätäydelliseen mittaustapaan perustuvien maksujen vaikutusta on tietenkin myös veron yleistason määrittäminen. Tästä saattaa johtua kaavailtujen maksujen maallikon silmissä varsin mitättömältä vaikuttava ohjausvaikutus. On siis todettu, että mittaustapa ei anna aivan oikeudenmukaisia tuloksia, ja päätetty loiventaa epäoikeudenmukaisuuksia määrittelemällä yleistaso maltilliseksi. Parempi tapa olisi kuitenkin ehdottomasti tehdä määrittelyperusteista yleispäteviä, koska oikeudenmukaista mallia voitaisiin käyttää pidemmällä aikavälillä säätelemällä ainoastaan maksujen yleistä tasoa. Tässä on tietysti ongelmana se, että EU-sykliä parempaa vakiintunutta mittausmenetelmää ei taida olla olemassa. Kuinkakohan pitkään sellaisen kehittäminen lykkäisi päästöperusteisen verotusmallin käyttöönottoa?
Älä välitä. Ei ne tuollaisista pikkujutuista ole kiinnostuneita. Katainen selitteli taannoisen dieselveron korotuksen yhteydessä, että bensaa suurempi korotus on osa verotuksen kokonaisuudistusta. Siitä huolimatta, ettei ehdotusta päästöveron mallista ole edes tuotu julkiseen keskusteluun.
Yle uutisoi samassa yhteydessä, että korotuksen takana oli tarve kerätä lisää rahaa, mutta ei vaikuttaa ympäristöön. Tieto oli ongittu valtiovarainministeriöstä. Vihreät (Cronberg) tosin lopussa käänsi asian päälaelleen ja keräsi pinnat omien keskuudessa julistamalla korotuksen merkittäväksi edistysaskeleeksi ympäristöasioissa. Mitä mahtaa Pajerokuski Cronberg oikeasti ajatella?
Kauheita virityksiä nämä tällaiset.
Vero sen mukaan mitä auto kuluttaa oikeasti, eli vero polttoaineen hintaan eikä mitään hemmetin vuosimaksu-kikkailuja. Ihan turhaa ajanhukkaa mokomien verojen kehittely.
Vai pelottaako verottajaa oikeasti se, että jos kaikki vero olisi polttoaineessa, niin ihmisethän ostaisivat vähemmän kuluttavia autoja, ja ehkä ajaisivat vähemmän, josta seuraisi verokertymän pieneneminen
Olen samaa mieltä benderin kanssa. turha verorahoja haaskata sen laskemiseen ja luokittelemiseen, mikä malli tuo minkäkin verran päästöjä. Polttoaineen hintaan muutaman sentin korotus ja, kaikki muut kiinteät verot pois, se olisi kaikkein yksinkertaisinta oikeudenmukaisinta: se maksaa joka ajaa. Esim. jos taloudessa joutuu käytännön syistä pitämään 2-3 autoa, niin ei ne pihalla seisovat autot aiheuta mitään päästöjä, vaan ne ajossa olevat.
[quote title="25.09.2007 klo 18:42 kenesis kirjoitti"]
Tästä taitaa olla myöhäistä ja todennäköisesti aika turhaakin valittaa, mutta silti: EU-normiin pohjautuvien CO2-päästöjen pohjalta laadittava päästöveromalli on mielestäni erittäin huono ratkaisu.
Ei se ole paras mahdollinen, se on totta. Tosin, jos nuo ennakkotiedot pitävät paikkaansa, tuolla käyttöverolla ei tule muutenkaan olemaan mitään muuta merkitystä kuin rahankeräys. Keskimääräinen päästö EU-kulutuksen mukaan menee entisellä maksulla, siitä alle pienemmällä ja siitä yli isommalla. Kyse on siis siitä, maksatko 0-300 eur / vuosi päästömaksua, ylivoimaisesti suurimman osan autoista osuessa välille 100-200 euroa. Tuolla ei heilauteta yhtään mitään.
Muutenkin tämä päästömaksuhomma on autoteollisuusmaiden lobbaama asia.
Minulle uutta tietoa oli, että EU-syklissä ei käytetä lainkaan auton kuudetta vaihdetta, vaikka autossa sellainen olisikin
Ei käytetä. Tosin vaikutus jää usein aika vähäiseksi, koska maantiekeskinopeus on tuossa testissä käsittääkseni 90 km/h. Ainakaan omalla autollani ei pysty ajamaan tasamaata kutosella tuossa vauhdissa.
Artikkelissa kerrottiin myös, kuinka sykli on täsmälleen sama kaikille autoille käytettäviä vaihteita ja vaihtokohtia myöten. Tällainen tapa ei tietenkään kerro käytännön tilanteesta kovinkaan paljoa, koska vaikkapa vapari-bensalla ja turbodieselillä ei kukaan oikeasti aja samalla tavalla.
Tämä on vaikea kysymys - miten normitestissä otettaisiin välitykset ja koneen luonne huomioon jotta asia olisi tasapuolinen? Autojahan on valtavan kirjava joukko. Toki ne pitäisi ottaa, se on selvä. Tapa suosii periaatteessa isompia välityksiä ja ala-alueelta hyvin vääntäviä koneita, mikä saattaa olla tarkoituskin.
Kaikki kuskit osaavat myös ainakin joten kuten sovittaa käyttämänsä vaihteen moottorin kierrosluvun mukaan
Näin voisi olettaa, mutta käytännössä ei aina näinkään tapahdu. Esim. TM:n pistokoe dieselillä ajosta: 7 kymmenestä ajoi sillä aivan liian suurilla kierroksilla.
Autojen jakaminen laajempiin päästöluokkiin loiventaisi puutteellisen mittaustavan aiheuttamia epäoikeudenmukaisuuksia
Tämä on totta, ja helpottaisi asiaa muutenkin. Tosin siinäkin jäisi sitten niitä rajatapauksia, joissa ero on oikesti vain se gramma.
Kuinkakohan pitkään sellaisen kehittäminen lykkäisi päästöperusteisen verotusmallin käyttöönottoa?
Eiköhän sitä jossain vaiheessa kuitenkin kehitetä sitä mukaa kun autotkin kehittyvät ja vaatimukset teollisuudelta kovenevat. Suomi ottanee sen VM:n painostuksesta käyttöön vasta 2030.
Tapahtui pahin mahdollinen: viallisella perusteella päätetiin määrätä paitsi ajoneuvovero, myös autovero. Muutos on sikäli ihan hyvä, että sitä vanhaa verotustilkkutäkkiä oli todellakin korkea aika tuulettaa oikein kunnolla. Harmi vaan, että langettiin tähän EU-normiansaan. Aika pahoja oikeusmurhia tapahtuu 1.1.2008 alkaen: käytännössä saman verran kuluttavien autojen veronalennuksissa saattaa olla monien satojen eurojen eroja.
Aika pahoja oikeusmurhia tapahtuu 1.1.2008 alkaen: käytännössä saman verran kuluttavien autojen veronalennuksissa saattaa olla monien satojen eurojen eroja.
Ajoneuvovero kuitenkin vasta 2010 alkaen.
EU-normi vaan on tällä hetkellä se virallinen mittari, olisi aika vaikea kuvitella että Valtiovarainministeriö olisi alkanut käyttää Tekniikan Maailman mittausta määrityksen perusteena.
Ongelmia tuohon liittyy, mutta niin liittyy kaikkiin muihinkin normeihin ja varmasti tuo normikin kehittyy jatkossa.
Mielenkiintoiseksi menee, miltä autohinnasto 1.1.2008 näyttää.
Taitaa mennä ainakin palstalla kovan väännön kohteina olleiden Bemarin ja Volvon hintasuhteet uusiksi
Ajoneuvovero kuitenkin vasta 2010 alkaen.
EU-normi vaan on tällä hetkellä se virallinen mittari, olisi aika vaikea kuvitella että Valtiovarainministeriö olisi alkanut käyttää Tekniikan Maailman mittausta määrityksen perusteena.
Ongelmia tuohon liittyy, mutta niin liittyy kaikkiin muihinkin normeihin ja varmasti tuo normikin kehittyy jatkossa.
Mielenkiintoiseksi menee, miltä autohinnasto 1.1.2008 näyttää.
Taitaa mennä ainakin palstalla kovan väännön kohteina olleiden Bemarin ja Volvon hintasuhteet uusiksi
Niinhän se on, että EU-normilla mennään. Kuten ensimmäisessä viestissä sanoin, niin tällä hetkellä parempaakaan ei ole tarjolla. Se ei silti poista sitä faktaa, että esim. BMW sai kuin taivaanlahjana merkittävän hintaedun, jolle ei tosielämän polttoaineenkulutuksesta löydy perusteita. Ei siinä mitään, pitää alkaa katsella sopivaa Bemaria...
Volvojen ja Bemarien lisäksi uudistus osuu merkittävästi myös yhteen itse jo pidemmän aikaa himoitsemaani autoon eli Lexus IS 220d:hen. Siihen on tarjolla kaksi eri välitystä, joista pidemmän CO2-päästöt normin mukaan ovat 168 g/km ja lyhyemmän taas 195 g/km. Näistä se lyhyempi on kaikin tavoin parempi ainakin Suomen olosuhteissa, eikä se myöskään tosielämässä kuluta yhtään sen enempää. Nyt siitä kuitenkin tehdään veroteknisesti hankintahinnaltaan toista tonnia kalliimpi kuin pidemmällä välityksellä varustetusta versiosta ja lisäksi ajoneuvovero tulee v. 2010 olemaan yli 40 euroa korkeampi. Ei tuollaista ainakaan uutena tule nyt ostettua. Tietysti jos sattuisi ennen muutosta rekisteröity Sport (muutoksen jälkeen niitä ei nimittäin enää rekisteriin juurikaan tule) käytettynä eteen, niin kyllä tuon vajaan viisi kymppiä vuodessa tietysti voisi ekstraa maksaa. Käytettyjen autojen markkinatilanteen muutoksia en kuitenkaan uskalla sen kummemmin alkaa vielä edes miettiä, ne nähdään sitten ensi vuonna.
Joka tapauksessa muutos itsessään vaikuttaa ihan hyvältä, mutta tuollaisia erikoisia vinoutumia tulee uudistuksen mukana. Niihin on vain sopeuduttava ja sillä hyvä.
Taitaa mennä ainakin palstalla kovan väännön kohteina olleiden Bemarin ja Volvon hintasuhteet uusiksi
Kunhan eduskunta ensin hallituksen esityksen siunaa.
Taitaa mennä ainakin palstalla kovan väännön kohteina olleiden Bemarin ja Volvon hintasuhteet uusiksi
Saattaapa mennä niin, sillä BMW on jo lyönyt pöytään sellaiset rätingit, että ainakin AMS:n toimittajilla on mennyt avaimenperä kurkkuun. Ja mitä Volvoon tulee, sellaisen tankkaajiahan on jo perinteisesti vastaanotettu punaisen maton kera jopa kylmillä asemilla
Kun katsotaan hinnan alennuksia, niin bemari oli edellä muita päästöjen suhteen, kun hinnat aleni tosi paljon mielestäni. Varmaan aiheuttaa keskusteluja, mutta niinhän sen pitääkin. Varmaan bemarin 520 dieselin myynti saattaa nousta kovasta hinnan alennuksesta johtuen, ei ole enää kaukana passateista tms.
Aika pahoja oikeusmurhia tapahtuu 1.1.2008 alkaen: käytännössä saman verran kuluttavien autojen veronalennuksissa saattaa olla monien satojen eurojen eroja.
Ajoneuvovero kuitenkin vasta 2010 alkaen.
EU-normi vaan on tällä hetkellä se virallinen mittari, olisi aika vaikea kuvitella että Valtiovarainministeriö olisi alkanut käyttää Tekniikan Maailman mittausta määrityksen perusteena.
Ongelmia tuohon liittyy, mutta niin liittyy kaikkiin muihinkin normeihin ja varmasti tuo normikin kehittyy jatkossa.
Mielenkiintoiseksi menee, miltä autohinnasto 1.1.2008 näyttää.
Taitaa mennä ainakin palstalla kovan väännön kohteina olleiden Bemarin ja Volvon hintasuhteet uusiksi
Juu. BMW tosiaan pääsee kuin koira veräjästä, kun on osannut optimoida nuo autonsa EU-sykliin. Se joka ei minua usko voi tarkastella japsien kulutustestiä, jossa BMW:llä ei ole samoilla koneilla minkäänlaista etua verrattuna kilpailijoihin. Kyllä tuossa kuluttajaa kustaan silmään ja rankasti.
Todennäköisesti kun suomeen palaan, ostan käyttikseksi jonkun dieselöidyn baijerilaisen, Audin tai Volvon äskeisestä vuodatuksesta huolimatta. Saas nyt nähdä minkälainen käyttömaksu jaggelle tulisi, kun rööreistä tulee hiilidioksidia 294g/km. Hirvitää ajatellakin! Todennäköisimmin jagge on jo myyty tosin tuolloin (2010).