Minä olin ja olen edelleen sitä mieltä että kun työsuhdeautoa tarjotaan lisäpalkkana (mikä on työnantajallekin edullisempi kuin palkankorotus) niin se kannattaa ottaa ja sijoittaa oman auton omaisuudenmassa edellyttäen tietysti että sellainen on ollut.
Te voitte vatuloida muilla minulle vierailla vaihtoehdoilla.
Ei kai sitä kukaan laskutaitoinen kiistäkään, että tuollainen työsuhdeauto tulee vielä edullisemmaksi kuin palkasta vähennettävä, jonka senkin näyttäisi saavan sopivilla asetuksilla kannattamaan.
Autoveroa ajattelin. Jos ostaa vaikka uuden ison diesel mersun eikä ole pätäkkää tarpeeksi takataskussa, ei auta kuin hakea rahoitusyhtiöltä tai pankilta rahaa veron maksuun.
Perintövero on suorastaan naurettavan pieni verrattuna monelle autolle langetettuun veroon. Siis saman suuruisesta perinnöstä kuin auton hinta, maksettava vero. Jos ei puhuta hybrideistä sun sellaisista erikoistapauksista.
200.000,- euron perinnöstä pitää II-veroluokassa pulittaa perintöveroa 3.900,-. Jos sama summa menee perintönä vainajan lapselle, vero on 3.500.
20.000,- perinnöstä ei mene veroa ollenkaan.
Jos ostaa n. 200.000,- maksavan mersun uutena, pitää pulittaa veroa n. 70.000,-.
Perintövero ei juuri rasita tavallisen tallaajan perintöä vaikka voikin ihmetellä, onko oikein, että valtio sitä yleensä vaatii. Yritysten ja esim. maatilojen sukupolvenvaihdoksissa se on jo ongelma, mutta ei liity autoaiheisiin juurikaan.
Moni ei varmaan miellä uutta autoa ostaessaan, että ottaa rahoituksen ja maksaa jopa korkoa voidakseen maksaa veroa valtiolle.
Näyttää n. 40.000,- mersun hinnassakin olevan veroa n. 7.000,-.
Autoverojen summat ovat niin suuria, että on ihmisten tasa-arvon kannaltakin todella arvelluttavaa, että sellaista veroa kannetaan. Se pitäisi ainakin suhteuttaa ostajan tulotasoon eikä olla kaikille sama, koska nykyinen periaate käsittelee kansalaisia epätasa-arvoisesti.
Veroa pitää ihmisten maksaa, se on tietysti selvä.
Onpa YLE-verosta sinänsä mitä mieltä tahansa, niin sen ilmaantumista ei tavallinen palkansaaja vuosiansioissaan edes huomaa. Mikähän sen tuotto mahtaa olla suhteessa autoveron tuottoon? Saman voisi tehdä autoveron tuoton kanssa eli jakaa vaikka samalle veropohjalle kuin ylevero, mutta ottaa mukaan enemmän progressiivisuutta.
Kukaan ei juurikaan kärsisi, mutta autojen hintojen epätasa-arvoinen kikkailu loppuisi ja Suomen autokanta alkaisi nuorentua.
Vielä perintöveron määristä, vaikka jokainenhan löytää ne helposti netistä:
Veroa maksaa jokainen perillinen erikseen eli veroa ei lasketa siitä, paljonko koko kuolinpesän säästö eli varat ovat vaan kullekin saajalle erikseen hänen osuudestaan.
Jos yhden osakkaan perintö on alle 20.000,- vero on 0,-. Jos perintö on välillä 20.000,- ja 40.000,- vero on 100,-. Sitten tulee loikka: välillä 40 - 60kE vero on 1.500,- (rintaperilliset). Välillä 60 - 200 kE, vero on 3.500,-. Em. luokissa on sitten veroprosentit ylärajan ylittävälle osuudelle, tarkemmat tiedot löytyvät esim. netistä.
Miten on alvi 24% kaikessa auton kustannuksiin liittyvässä eurossa kaikille sama varallisuudesta riippumatta.
Verotettavan osuuden arvo 45 000 €
Perintöveron määrä
I-veroluokka 2 000 €
II-veroluokka 5 150 €
Vertaa 45000 euron diesel Mersun autovero n. 5000 euroa
Ainakaan minun diesel-Mersuni hinnan verottaminen II veroluokan perintöverona autoveron sijasta ei olisi antanut mitään merkittävää etua. Toki autoveron takaisinlaskenta bruttoarvosta ja perintöveron laskenta nettoarvosta olisi saattanut pudottaa perintöveron jopa autoveron allekin? En vaan hoksaa, miksi minuun nähden II veroluokan henkilö testamenttaisi minulle noin suuren summan, joten olisi varmaan realistisempaa verrata lähisukulaiselta saatavan I veroluokan perintöveroon, joka suunnilleen puolittaisi autoveron.
HybridRulesin kysymää autoon lainaamista en ole hyväksynyt ja muuttoautona tuodun 740 GLE:n jälkeen en ole autoon lainannut rahaa. Periaatteeni on, että lainaa otetaan vain välttämättömyyteen ja tuottavaan sijoitukseen.
En myöskään velkavivuta sijoituksia, mutta näiden periaatteiden konfliktin vuoksi joudun vakavasti harkitsemaan rahoitusta tai liisaria seuraavassa autokaupassa, koska oman rahan korko monen vuoden toteutuman keskiarvona on minulle kaksinumeroinen prosenttiluku.
HybridRules: 200.000,- euron perinnöstä pitää II-veroluokassa pulittaa perintöveroa 3.900,-. Jos sama summa menee perintönä vainajan lapselle, vero on 3.500
Ei, vaan 21.700 vs. 49.500. Eli II veroluokassa siis perintöveron ja autoveron vertailu riippuu auton päästölukemista, vaikka I veroluokassa perintövero yleensä onkin halvempi.
Hyvä, kun otit konkreettisen esimerkin, että voidaan korjata väärinkäsitykset.
Jos verotus olisi menestyksen tae, tämä Verottajan Paratiisi ei näkisi lamaa ikinä.
En aio upottautua väittelyb suohon, Ensirekisteröinnistä maksettava autovero pitäisi poistaa epätasa-arvoisena verona. Sen tuotto on niin pieni, että sen korvaaminen muilla veroilla ei nostaisi kenenkään verorasitetta merkittävästi, mutta se antaisi ihmisille paremman mahdollisuuden hankkia uudempia autoja. Siis myös niille, jotka ostavat käytettyjä, koska niidenkin hinnat laskisivat.
Luin tosiaan hätäisesti perintöverotaulukon, mutta eihän siinä vertaamisessa perintöveroon muutenkaan ole tolkkua. Joku vain otti sen esiin aiemmin. Nehän ovat kuitenkin ihan eri asioita.
Minusta on kummallista se, että jotkut ihmiset näköjään kannattavat autoveroa. Mutta onhan tässä maailmassa muuutenkin monta ihmeellistä asiaa, joka hämmästyttää ja kummastuttaa ties ketä kulkijaa.....
Käytettyjen autojen kauppiaat taisi olla eniten huolissaan miten heille olisi korvattu vaihtoautoista maksettu autovero.
Autovero poistetaan hallitusohjelman mukaan asteittain, tilalle tulee tuplana muita veroja kaikille autoilijoille tuloista riippumatta tasapuolisesti.
@740GLE:
Yritit taas tuolla edellisen sivun alussa tuputtaa omaa kokemustasi jonakin yleisenä totuutena - vähän stereotyyppisesti vieläpä. Luulisi tosiaan selvinneen sinullekin tässä vaiheessa keskusteluja, että autoetukäytännöt vaihtelevat. Miksi sinun pitää yrittää nokittaa turhan takia? Tämä kaikki siis, kun päätit lähteä kertomaan omasta alastasi. Sen täytyy olla hyvin kapea? Oikeastaan tuntuu hämmentävältä kirjoittaa tällaisia, kun tuntuu että istut jossakin norsunluutornissasi!
Minun alani yrityksissä autoetuvaihtoehdot eivät todellakaan ole mikään luonnollinen oletusosa palkkaa, oli alaisia tai ei. Riippuu luonnollisesti yrityksestä, joita voi olla alallamme nyrkkipajoista kansainvälisiin korporaatioihin - pelkästään Suomessa siis. Firman kokokaan ei siis kerro, tai takaa mitään, ei edes sen markkina-asema. Palkkahaitari samallakin nimikkeellä pelkästään, on alallamme älyttömän iso - päällikköyskään, alaisilla tai ilman, ei takaa sekään yhtään mitään. Jos tittelin loppuun tulee johtaja, niin tilanne vaikuttaisi paremmalta. En tiedä miksi tempaisit virkamiehen kuvaamaan mitään? Olen itse töissä ns. yksityisellä sektorilla, mutta voisin olla julkisella puolella myös, enkä tiedä kokemukseni mukaan merkittävistä eroista sinänsä niiden välillä.
Esimerkeilläsi kirjoitat niin kuin sellaista pitäisi olla eri alojen firmoissa - tai sitten tosiaan luulet niin olevan. Firman auton mukaan saamismahdollisuudesta en ole edes kuullut - valaisisiko sinulle mitään homman yleisyydestä noin esimerkinomaisesti? Esimerkkinä laajasta spektristä käytäntöjä se toki käy.
Saat töihin pääsyt ja palkka-/etuneuvottelut kuulostamaan kovin helpolta - työssä ollessakin. Tosielämässä kikyilyjen ja muiden firman säästötoimenpiteiden keskellä ei aina mennä sopimaan omasta mielestä win-win -asioista. Firma ei ole välttämättä samaa mieltä, arvaa kumpi on win-asemassa.
Eri firmoissa sama työntekijä/-hakija ei tuo vipurvarsia tuosta vaan, oli kuinka hyvä tahansa tehtävään. Jos firma ei tuo juurikin autoetua pöytään, niin ei tuo. Toki neuvotellaan sitten muista ehdoista, liksasta vaikkapa - isolla haarukalla vielä tällä alallamme. Emme työntekijöinä tiedä maksaako autoetu firmallemme liikaa vai sopivasti. Toivottavasti sopivasti, mutta autoetua, saati muotoa se ei takaa mitenkään.
Toisaalta, useinkaan ei ole tiedossa samassa tehtävissä olevien palkkoja keskenään, haitarit voivat olla isoja. Jollakin on ollut aiemmin saavutettu autoetu ja se pysyy kauden päätteeksi, mutta myöhemmin tulleelle kaverille ei juuri nyt pystytä tulemaan vastaan. Muut työedut, tai peräti se ydin, eli työtehtävä pitää kaverin firmassa. Tai sitten ei, mutta vaihto ei takaa autoetua, vaikka ehkä jotakin muuta. Tai sitten tarjotaan käyttöetuauto, joka kaatuu vaikkapa työntekijän työmatkan pituuden takia firman vuosittaiseen kilsarajoitukseen. Siinä kaikki, näin asiat tulkitaan alallemme.
Auton hankintahan ei tietenkään kaadu siihen varmaan kellään! Autoetuhan ei ole mikään pakko, auton voi edelleen hankkia eri tavoin - ettei se puoli unohdu. Kaikki eivät edes tarvitse/halua autoa, edes etuna - ettei sekään unohdu. On sitten yksilöstä kiinni, ottavatko sinun vinkeistäsi vaarin ja laittavat sukan varteen.
Alalla on tyypillistä sekin, että liksa voi olla jollakin niin kova, ettei tarvitse miettiä muuta kuin kuluttamista, autoonkin. Silloin voinee todeta uuden auton kohdallakin kuten sinä, että ei hyväksy autoon lainaamista . Toiset samalla tehtävänkuvalla ja kokemuksella toisessa firmassa lainaavat ja ostavat edullisemman auton käytettynä. Pitäisi olla ihan perusjuttu, mutta jostakin syystä tuntuu tosiaan, että pitää havainnollistaa oikein kirjoittamalla se...
Säästäminen on meille kaikille luonnollisesti yksi vaihtoehto kuluttamisen sivussa. Silti pakollisia menoja riittää aina ja palkan nettovaroista jäävä sanoisko ylijäämä sitten on sitä mahdollisuutta. Jos sitä jää, kun yrittää muistaa että skaalaa riittää. Neuvojasi kuunnellaan, tai sitten ei. Asia sinänsä on täysin riippumatonta siitä, tarjotaanko autoetua missään muodossa.
Kumppani: Miksi sinun pitää yrittää nokittaa turhan takia? Tämä kaikki siis, kun päätit lähteä kertomaan omasta alastasi.
Otin nuo käytännön esimerkit pelkästään osoittaakseni sinun tapasi mukaan universaaliksi totuudeksi yleistämäsi oman käsityksesi vääräksi. Tilasit siis oikaisuni ihan itse kirjoittamalla valheellisia yleistyksiä.
Autoetua, kuten muutakaan palkkausta ei työnantaja määrää ilman työntekijän suostumusta. Autoetua ei tarvitse neuvotella taloon tullessa. Autoedun periaatteita yrityksessä voi muuttaa.
Nämä kaikki ja monta muutakin asiaa ovat mahdollisia, vaikka sinä et niitä osaakaan.
Kumppani:Esimerkeilläsi kirjoitat niin kuin sellaista pitäisi olla eri alojen firmoissa – tai sitten tosiaan luulet niin olevan.
Ei suinkaan, vaan sinä esitit yleispäteväksi kuvittelemiasi väitteitä, joita minä vain korjasin. Tämäkin syytöksesi on perusteeton, ellet pysty antamaan sitaattia tekstistä jossa toimin kuten minun syytät toimivan.
Ellei sellaista löydy, myös anteeksipyyntösi kelpaa.
Kumppani:Firman auton mukaan saamismahdollisuudesta en ole edes kuullut
Etpä tietenkään, eikä ole ensimmäinen kerta, kun esität väitteitä asiaa tietämättä ja sitten syytät sinun virheesi korjannutta.
740GLE: Otin nuo käytännön esimerkit pelkästään osoittaakseni sinun tapasi mukaan universaaliksi totuudeksi yleistämäsi oman käsityksesi vääräksi. Tilasit siis oikaisuni ihan itse kirjoittamalla valheellisia yleistyksiä.
Niissä ei ole mitään valheellista ja yleistyksiä ne ovat esimerkkeinä meidän alaltamme. Vain sellaisiksi se on tarkoitettu. Samalla yritin nimenomaan ilmaista sitä, että vain tämän yhden ja saman alan sisällä käytäntö vaihtelee muillakin optioilla. Ihan vastapainoksi sinne torniisi. Onko asia vaikea hahmottaa. Ja mikä siinä on universaalia, paitsi jos todetaan, että sinun esimerkkisi mahtuvat toki mukaan, mutta eivät ole ainoat.
Autoetua, kuten muutakaan palkkausta ei työnantaja määrää ilman työntekijän suostumusta. Autoetua ei tarvitse neuvotella taloon tullessa. Autoedun periaatteita yrityksessä voi muuttaa.
Totta. En tiennyt noiden olevan kyseenalaisia asioita edes.
Nämä kaikki ja monta muutakin asiaa ovat mahdollisia, vaikka sinä et niitä osaakaan.
Esimerkkini osoittavat aivan yhtä lailla toisenlaisia käytöntöjä. Siitä huolimatta, osaanko vai en. Onko asia vaikea hahmottaa?
Sinä esitit yleispäteväksi kuvittelemiasi väitteitä, joita minä vain korjasin.
Kiitos samoin.
Tämäkin syytöksesi on perusteeton, ellet pysty antamaan sitaattia tekstistä jossa toimin kuten minun syytät toimivan.
Tästä voitaisiin lähteä: Ehkä virkamiehelle voi näin käydäkin, mutta tuo on vain osatotuus. Yksityisellä sektorilla halutun työntekijän kanssa ollaan valmiita neuvottelemaan.
Kommenttini löydät edellä.
Etpä tietenkään, eikä ole ensimmäinen kerta, kun esität väitteitä asiaa tietämättä (jotkut ovat voineet viedä autoetuautonsa uuteen firmaan) ja sitten syytät sinun virheesi korjannutta.
Mikä siis oli virhe, jonka korjasit? Mistä minä sinua syytän? En minä väittänyt tuosta asiasta mitään muuta kuin sen, etten ole kuullut mahdollisuudesta missään aiemmassa yrityksessä, jossa olen ollut töissä, enkä nykyisessä. Ja perään annoin ymmärtää sen olevan mielestäni siis vähintäänkin harvinaista - ei siis yleistä. Se ei tarkoita samaa kuin ettei sitä voisi olla, ymmärrätkö?
Kumppani muistatko, kuka toi keskusteluun perintöveron?
Mutta vastataan jos perinnön arvo ei kata veroja niin kai sillä sitten on tunnearvoa että velkaa otetaan verojen maksuun.
Väite oli että aika moni. Väittäjä tosin ei varmasti tarkoittanut perintöveroa.
Voihan tietysti epäilykseni olla väärä, perintöjä en ole saanut verotettavaan rajaan saakka.
Ehei, 740GL. Tuossa edellisessä kommentissani oli suora sitaatti sinun kirjoituksistasi. Sillä viittaan edelliseen omaani, eli saamaani mielikuvaan, että yrität tuolla edellisen sivun alussa tuputtaa omaa kokemustasi jonakin yleisenä, melkeinpä stereotyyppisenä (se yksityinen sektori) ikäänkuin totuutena.
En tiedä mitä tarkoitat syytteellä. Minä tarkoitan vaikutelmaa, jonka sinun kirjoituksista saan. Jos se tuntuu sinusta ilkeältä, sitä voinee pahoitella. Olisihan se aika turhaa. Muussa tapauksessa alan minäkin vänkäämään siitä, miten sinä väität minun esittäneen valheellisia yleistyksiä. Esimerkit eivät ole valheellisia ja esimerkkeinä eivät voi olla yleistyksiä. Vain vaakakupin toiseen päähän lisää painoa. Muuta ei tipu.
Quu: muistatko, kuka toi keskusteluun perintöveron?
Muistan. Muistatko mihin kommenttiisi se liittyi?
Väittäjä tosin ei varmasti tarkoittanut perintöveroa.
Se taisi selvitäkin jo.
Mutta vastataan jos perinnön arvo ei kata veroja niin kai sillä sitten on tunnearvoa että velkaa otetaan verojen maksuun. Väite oli että aika moni.
Tarkennetaan sitten, niin ehkä sinulle avartuu toinen, ei niin tavaton, tilanne: perintövero lankeaa maksettavaksi heti perunkirjoituksen jälkeen kun veroviranomainen on saanut selvityksensä tehtyä päälle. Perukirjaan liittyy vaikka asunto, jota ei voida realisoida siksi, että vainajan puoliso asuu siellä vielä. Molempien lapsi/lapset maksaa/maksavat kuitenkin asunnosta oman osuutensa perintöveron, joka summaltaan voi olla juuri sen verran suuri, että velkaa joutuu ottamaan.
Jos lapsia ei ole, niin puoliso maksaa veron toisesta puoliskosta. Tunneasioita tulee mukaan varmasti, jos puoliso ei raatsi realisoida asuntoa. Mutta kuten vihjaisit, niin tämä meni jo toiseen keskustelun aiheeeseen.
Laskeudupas sinäkin Quu sieltä norsunluutornista alas välillä. Ei toki tarvitse olla varaton, mistä sinä sen päättelit? Minähän en kertonut millaisista summista on edes kyse, joten kovin jyrkkiä johtopäätöksiäkään ei tarvitse keksiä, vai mitä? Varattomampi on tietenkin enemmän lujilla.
Ainahan sitä voi myydä niitä osakkeitaan? Ai niin, mutta kaikilla niitä ei ole... Entäs säästöjä? No, pahus ne voi olla sidottu pankkiin vaikka x vuodeksi, ennen kuin ne saa ulos... Entäs jos käyttäisi ylimääräisiä rahojaan? No ne just menee sinne säästöön kuukausittain. Vaihtoehtoja riittää elävässä elämässä, samoin erilaisia taloustilanteita.
Tosin ei ne rikkaudetkaan mediassa olleiden esimerkkien mukaan auta kaikilla perillisillä kun perittävää on ns. normiperhettä enemmän. Vaikkapa jokin yritys. Tämän vuoden puolella on käyty mediassa keskustelua perintöveron poistosta monesta näkökulmasta.
Alle 500 euron perintö- ja lahjavero on maksettava yhdessä erässä. Suurempi vero on jaettu kahteen maksuerään.
Maksueriä voi kuitenkin olla enintään kymmenen, jos verosta vähintään 1 700 euroa tulee maatilasta tai muusta yrityksestä, jonka toimintaa perinnönsaaja jatkaa. Perinnönsaaja voi hakea maksuajan pidennystä Verohallinnolta ennen verotuksen toimittamista. Jos maksamiseen myönnetään lisäaikaa, maatilasta tai yrityksestä tuleva vero jaetaan enintään kymmeneen vuosittaiseen erään. Yhden erän suuruus on vähintään 850 euroa. Pidennetyltä maksuajalta ei peritä korkoa.
Intelligentsia: Mistä nämä luvut 269 e/kk tulevat ?
Eli (Golf) alkaen 899 e/kk.
Se 269 € on minulle tarjolla oleva Opel Astra 15.000 km / vuosi.
Golffia en tarjoamallasi hinnalla huoli, koska saan E-sarjalaisen, A6:n tai Viissatasen selvästi halvemmalla.
Minä olin ja olen edelleen sitä mieltä että kun työsuhdeautoa tarjotaan lisäpalkkana (mikä on työnantajallekin edullisempi kuin palkankorotus) niin se kannattaa ottaa ja sijoittaa oman auton omaisuudenmassa edellyttäen tietysti että sellainen on ollut.
Te voitte vatuloida muilla minulle vierailla vaihtoehdoilla.
Ei kai sitä kukaan laskutaitoinen kiistäkään, että tuollainen työsuhdeauto tulee vielä edullisemmaksi kuin palkasta vähennettävä, jonka senkin näyttäisi saavan sopivilla asetuksilla kannattamaan.
Kuinka moni on muuten valmis ottamaan velkaa voidakseen maksaa veroja?
Aika moni tekee niin.
Mitä tarkoittaa aika moni? Verrattuna mihin, on saanut niin isot veromätkyt että joutuu tekemään velkaa.
Mites olisi vaikka perintöveron maksaminen?
Älä ota vastaan sellaista perintöä mistä menee enemmän veroa kuin perinnön arvo.
Autoveroa ajattelin. Jos ostaa vaikka uuden ison diesel mersun eikä ole pätäkkää tarpeeksi takataskussa, ei auta kuin hakea rahoitusyhtiöltä tai pankilta rahaa veron maksuun.
Perintövero on suorastaan naurettavan pieni verrattuna monelle autolle langetettuun veroon. Siis saman suuruisesta perinnöstä kuin auton hinta, maksettava vero. Jos ei puhuta hybrideistä sun sellaisista erikoistapauksista.
Diesel Mersunkaan autovero ei ole rahoitustavasta riippuen verovapaa.
ps.Montako % on perintövero II veroluokassa Mersua vastaavasta euromäärästä. Tiedät varmaan kun niin naurattaa.
Harmi, että tulin maininneeksi jonkun automerkin.
200.000,- euron perinnöstä pitää II-veroluokassa pulittaa perintöveroa 3.900,-. Jos sama summa menee perintönä vainajan lapselle, vero on 3.500.
20.000,- perinnöstä ei mene veroa ollenkaan.
Jos ostaa n. 200.000,- maksavan mersun uutena, pitää pulittaa veroa n. 70.000,-.
Perintövero ei juuri rasita tavallisen tallaajan perintöä vaikka voikin ihmetellä, onko oikein, että valtio sitä yleensä vaatii. Yritysten ja esim. maatilojen sukupolvenvaihdoksissa se on jo ongelma, mutta ei liity autoaiheisiin juurikaan.
Moni ei varmaan miellä uutta autoa ostaessaan, että ottaa rahoituksen ja maksaa jopa korkoa voidakseen maksaa veroa valtiolle.
Näyttää n. 40.000,- mersun hinnassakin olevan veroa n. 7.000,-.
Autoverojen summat ovat niin suuria, että on ihmisten tasa-arvon kannaltakin todella arvelluttavaa, että sellaista veroa kannetaan. Se pitäisi ainakin suhteuttaa ostajan tulotasoon eikä olla kaikille sama, koska nykyinen periaate käsittelee kansalaisia epätasa-arvoisesti.
Veroa pitää ihmisten maksaa, se on tietysti selvä.
Onpa YLE-verosta sinänsä mitä mieltä tahansa, niin sen ilmaantumista ei tavallinen palkansaaja vuosiansioissaan edes huomaa. Mikähän sen tuotto mahtaa olla suhteessa autoveron tuottoon? Saman voisi tehdä autoveron tuoton kanssa eli jakaa vaikka samalle veropohjalle kuin ylevero, mutta ottaa mukaan enemmän progressiivisuutta.
Kukaan ei juurikaan kärsisi, mutta autojen hintojen epätasa-arvoinen kikkailu loppuisi ja Suomen autokanta alkaisi nuorentua.
Eikä minua niin naurata.
Vielä perintöveron määristä, vaikka jokainenhan löytää ne helposti netistä:
Veroa maksaa jokainen perillinen erikseen eli veroa ei lasketa siitä, paljonko koko kuolinpesän säästö eli varat ovat vaan kullekin saajalle erikseen hänen osuudestaan.
Jos yhden osakkaan perintö on alle 20.000,- vero on 0,-. Jos perintö on välillä 20.000,- ja 40.000,- vero on 100,-. Sitten tulee loikka: välillä 40 - 60kE vero on 1.500,- (rintaperilliset). Välillä 60 - 200 kE, vero on 3.500,-. Em. luokissa on sitten veroprosentit ylärajan ylittävälle osuudelle, tarkemmat tiedot löytyvät esim. netistä.
https://prosentti.vero.fi/Pelalaskuri/EtusivuPerintovero.aspx
Miten on alvi 24% kaikessa auton kustannuksiin liittyvässä eurossa kaikille sama varallisuudesta riippumatta.
Verotettavan osuuden arvo 45 000 €
Perintöveron määrä
I-veroluokka 2 000 €
II-veroluokka 5 150 €
Vertaa 45000 euron diesel Mersun autovero n. 5000 euroa
Ainakaan minun diesel-Mersuni hinnan verottaminen II veroluokan perintöverona autoveron sijasta ei olisi antanut mitään merkittävää etua. Toki autoveron takaisinlaskenta bruttoarvosta ja perintöveron laskenta nettoarvosta olisi saattanut pudottaa perintöveron jopa autoveron allekin? En vaan hoksaa, miksi minuun nähden II veroluokan henkilö testamenttaisi minulle noin suuren summan, joten olisi varmaan realistisempaa verrata lähisukulaiselta saatavan I veroluokan perintöveroon, joka suunnilleen puolittaisi autoveron.
HybridRulesin kysymää autoon lainaamista en ole hyväksynyt ja muuttoautona tuodun 740 GLE:n jälkeen en ole autoon lainannut rahaa. Periaatteeni on, että lainaa otetaan vain välttämättömyyteen ja tuottavaan sijoitukseen.
En myöskään velkavivuta sijoituksia, mutta näiden periaatteiden konfliktin vuoksi joudun vakavasti harkitsemaan rahoitusta tai liisaria seuraavassa autokaupassa, koska oman rahan korko monen vuoden toteutuman keskiarvona on minulle kaksinumeroinen prosenttiluku.
ALV on myös epätasa-arvoinen vero, koska se on tasavero, kuten autovero.
Jos yksi tasavero oikeuttaa toisen, niin pannaan sitten saman tien tuloverokin tasaveroksi. Vai onko se oikea logiikka?
ALV yksin jo huolehtii, että kallis auto on vielä kalliimpi ja sitä kautta toimii kateustarpeen tyydyttäjänä vaikkei niin hyvin kuin autovero.
Tuotteessa, jonka hinta sisältää ALV:n on alveroa 19,35% muuten, koska 24% vero lasketaan verottoman hinnan päälle.
HybridRules: 200.000,- euron perinnöstä pitää II-veroluokassa pulittaa perintöveroa 3.900,-. Jos sama summa menee perintönä vainajan lapselle, vero on 3.500
Ei, vaan 21.700 vs. 49.500. Eli II veroluokassa siis perintöveron ja autoveron vertailu riippuu auton päästölukemista, vaikka I veroluokassa perintövero yleensä onkin halvempi.
Hyvä, kun otit konkreettisen esimerkin, että voidaan korjata väärinkäsitykset.
Jos verotus olisi menestyksen tae, tämä Verottajan Paratiisi ei näkisi lamaa ikinä.
HybridRules:"ALV on myös epätasa-arvoinen vero, koska se on tasavero, kuten autovero."
Minkä tyyppisessä yhteiskunnassa nuo verot jyvitetään tulojen mukaan.
En aio upottautua väittelyb suohon, Ensirekisteröinnistä maksettava autovero pitäisi poistaa epätasa-arvoisena verona. Sen tuotto on niin pieni, että sen korvaaminen muilla veroilla ei nostaisi kenenkään verorasitetta merkittävästi, mutta se antaisi ihmisille paremman mahdollisuuden hankkia uudempia autoja. Siis myös niille, jotka ostavat käytettyjä, koska niidenkin hinnat laskisivat.
Luin tosiaan hätäisesti perintöverotaulukon, mutta eihän siinä vertaamisessa perintöveroon muutenkaan ole tolkkua. Joku vain otti sen esiin aiemmin. Nehän ovat kuitenkin ihan eri asioita.
Minusta on kummallista se, että jotkut ihmiset näköjään kannattavat autoveroa. Mutta onhan tässä maailmassa muuutenkin monta ihmeellistä asiaa, joka hämmästyttää ja kummastuttaa ties ketä kulkijaa.....
Käytettyjen autojen kauppiaat taisi olla eniten huolissaan miten heille olisi korvattu vaihtoautoista maksettu autovero.
Autovero poistetaan hallitusohjelman mukaan asteittain, tilalle tulee tuplana muita veroja kaikille autoilijoille tuloista riippumatta tasapuolisesti.
Quu oikein bold-tekstillä:
Älä ota vastaan sellaista perintöä mistä menee enemmän veroa kuin perinnön arvo.
Ehkäpä se ei tosiaan kannata. Mutta ihan muitakin syitä siihen velan ottamiseen perintöverojen maksun takia voi olla, keksisitköhän?
@740GLE:
Yritit taas tuolla edellisen sivun alussa tuputtaa omaa kokemustasi jonakin yleisenä totuutena - vähän stereotyyppisesti vieläpä. Luulisi tosiaan selvinneen sinullekin tässä vaiheessa keskusteluja, että autoetukäytännöt vaihtelevat. Miksi sinun pitää yrittää nokittaa turhan takia? Tämä kaikki siis, kun päätit lähteä kertomaan omasta alastasi. Sen täytyy olla hyvin kapea? Oikeastaan tuntuu hämmentävältä kirjoittaa tällaisia, kun tuntuu että istut jossakin norsunluutornissasi!
Minun alani yrityksissä autoetuvaihtoehdot eivät todellakaan ole mikään luonnollinen oletusosa palkkaa, oli alaisia tai ei. Riippuu luonnollisesti yrityksestä, joita voi olla alallamme nyrkkipajoista kansainvälisiin korporaatioihin - pelkästään Suomessa siis. Firman kokokaan ei siis kerro, tai takaa mitään, ei edes sen markkina-asema. Palkkahaitari samallakin nimikkeellä pelkästään, on alallamme älyttömän iso - päällikköyskään, alaisilla tai ilman, ei takaa sekään yhtään mitään. Jos tittelin loppuun tulee johtaja, niin tilanne vaikuttaisi paremmalta. En tiedä miksi tempaisit virkamiehen kuvaamaan mitään? Olen itse töissä ns. yksityisellä sektorilla, mutta voisin olla julkisella puolella myös, enkä tiedä kokemukseni mukaan merkittävistä eroista sinänsä niiden välillä.
Esimerkeilläsi kirjoitat niin kuin sellaista pitäisi olla eri alojen firmoissa - tai sitten tosiaan luulet niin olevan. Firman auton mukaan saamismahdollisuudesta en ole edes kuullut - valaisisiko sinulle mitään homman yleisyydestä noin esimerkinomaisesti? Esimerkkinä laajasta spektristä käytäntöjä se toki käy.
Saat töihin pääsyt ja palkka-/etuneuvottelut kuulostamaan kovin helpolta - työssä ollessakin. Tosielämässä kikyilyjen ja muiden firman säästötoimenpiteiden keskellä ei aina mennä sopimaan omasta mielestä win-win -asioista. Firma ei ole välttämättä samaa mieltä, arvaa kumpi on win-asemassa.
Eri firmoissa sama työntekijä/-hakija ei tuo vipurvarsia tuosta vaan, oli kuinka hyvä tahansa tehtävään. Jos firma ei tuo juurikin autoetua pöytään, niin ei tuo. Toki neuvotellaan sitten muista ehdoista, liksasta vaikkapa - isolla haarukalla vielä tällä alallamme. Emme työntekijöinä tiedä maksaako autoetu firmallemme liikaa vai sopivasti. Toivottavasti sopivasti, mutta autoetua, saati muotoa se ei takaa mitenkään.
Toisaalta, useinkaan ei ole tiedossa samassa tehtävissä olevien palkkoja keskenään, haitarit voivat olla isoja. Jollakin on ollut aiemmin saavutettu autoetu ja se pysyy kauden päätteeksi, mutta myöhemmin tulleelle kaverille ei juuri nyt pystytä tulemaan vastaan. Muut työedut, tai peräti se ydin, eli työtehtävä pitää kaverin firmassa. Tai sitten ei, mutta vaihto ei takaa autoetua, vaikka ehkä jotakin muuta. Tai sitten tarjotaan käyttöetuauto, joka kaatuu vaikkapa työntekijän työmatkan pituuden takia firman vuosittaiseen kilsarajoitukseen. Siinä kaikki, näin asiat tulkitaan alallemme.
Auton hankintahan ei tietenkään kaadu siihen varmaan kellään! Autoetuhan ei ole mikään pakko, auton voi edelleen hankkia eri tavoin - ettei se puoli unohdu. Kaikki eivät edes tarvitse/halua autoa, edes etuna - ettei sekään unohdu. On sitten yksilöstä kiinni, ottavatko sinun vinkeistäsi vaarin ja laittavat sukan varteen.
Alalla on tyypillistä sekin, että liksa voi olla jollakin niin kova, ettei tarvitse miettiä muuta kuin kuluttamista, autoonkin. Silloin voinee todeta uuden auton kohdallakin kuten sinä, että ei hyväksy autoon lainaamista . Toiset samalla tehtävänkuvalla ja kokemuksella toisessa firmassa lainaavat ja ostavat edullisemman auton käytettynä. Pitäisi olla ihan perusjuttu, mutta jostakin syystä tuntuu tosiaan, että pitää havainnollistaa oikein kirjoittamalla se...
Säästäminen on meille kaikille luonnollisesti yksi vaihtoehto kuluttamisen sivussa. Silti pakollisia menoja riittää aina ja palkan nettovaroista jäävä sanoisko ylijäämä sitten on sitä mahdollisuutta. Jos sitä jää, kun yrittää muistaa että skaalaa riittää. Neuvojasi kuunnellaan, tai sitten ei. Asia sinänsä on täysin riippumatonta siitä, tarjotaanko autoetua missään muodossa.
Kumppani: Miksi sinun pitää yrittää nokittaa turhan takia? Tämä kaikki siis, kun päätit lähteä kertomaan omasta alastasi.
Otin nuo käytännön esimerkit pelkästään osoittaakseni sinun tapasi mukaan universaaliksi totuudeksi yleistämäsi oman käsityksesi vääräksi. Tilasit siis oikaisuni ihan itse kirjoittamalla valheellisia yleistyksiä.
Autoetua, kuten muutakaan palkkausta ei työnantaja määrää ilman työntekijän suostumusta. Autoetua ei tarvitse neuvotella taloon tullessa. Autoedun periaatteita yrityksessä voi muuttaa.
Nämä kaikki ja monta muutakin asiaa ovat mahdollisia, vaikka sinä et niitä osaakaan.
Kumppani:Esimerkeilläsi kirjoitat niin kuin sellaista pitäisi olla eri alojen firmoissa – tai sitten tosiaan luulet niin olevan.
Ei suinkaan, vaan sinä esitit yleispäteväksi kuvittelemiasi väitteitä, joita minä vain korjasin. Tämäkin syytöksesi on perusteeton, ellet pysty antamaan sitaattia tekstistä jossa toimin kuten minun syytät toimivan.
Ellei sellaista löydy, myös anteeksipyyntösi kelpaa.
Kumppani:Firman auton mukaan saamismahdollisuudesta en ole edes kuullut
Etpä tietenkään, eikä ole ensimmäinen kerta, kun esität väitteitä asiaa tietämättä ja sitten syytät sinun virheesi korjannutta.
740GLE:
Otin nuo käytännön esimerkit pelkästään osoittaakseni sinun tapasi mukaan universaaliksi totuudeksi yleistämäsi oman käsityksesi vääräksi. Tilasit siis oikaisuni ihan itse kirjoittamalla valheellisia yleistyksiä.
Niissä ei ole mitään valheellista ja yleistyksiä ne ovat esimerkkeinä meidän alaltamme. Vain sellaisiksi se on tarkoitettu. Samalla yritin nimenomaan ilmaista sitä, että vain tämän yhden ja saman alan sisällä käytäntö vaihtelee muillakin optioilla. Ihan vastapainoksi sinne torniisi. Onko asia vaikea hahmottaa. Ja mikä siinä on universaalia, paitsi jos todetaan, että sinun esimerkkisi mahtuvat toki mukaan, mutta eivät ole ainoat.
Autoetua, kuten muutakaan palkkausta ei työnantaja määrää ilman työntekijän suostumusta. Autoetua ei tarvitse neuvotella taloon tullessa. Autoedun periaatteita yrityksessä voi muuttaa.
Totta. En tiennyt noiden olevan kyseenalaisia asioita edes.
Nämä kaikki ja monta muutakin asiaa ovat mahdollisia, vaikka sinä et niitä osaakaan.
Esimerkkini osoittavat aivan yhtä lailla toisenlaisia käytöntöjä. Siitä huolimatta, osaanko vai en. Onko asia vaikea hahmottaa?
Sinä esitit yleispäteväksi kuvittelemiasi väitteitä, joita minä vain korjasin.
Kiitos samoin.
Tämäkin syytöksesi on perusteeton, ellet pysty antamaan sitaattia tekstistä jossa toimin kuten minun syytät toimivan.
Tästä voitaisiin lähteä:
Ehkä virkamiehelle voi näin käydäkin, mutta tuo on vain osatotuus. Yksityisellä sektorilla halutun työntekijän kanssa ollaan valmiita neuvottelemaan.
Kommenttini löydät edellä.
Etpä tietenkään, eikä ole ensimmäinen kerta, kun esität väitteitä asiaa tietämättä (jotkut ovat voineet viedä autoetuautonsa uuteen firmaan) ja sitten syytät sinun virheesi korjannutta.
Mikä siis oli virhe, jonka korjasit? Mistä minä sinua syytän? En minä väittänyt tuosta asiasta mitään muuta kuin sen, etten ole kuullut mahdollisuudesta missään aiemmassa yrityksessä, jossa olen ollut töissä, enkä nykyisessä. Ja perään annoin ymmärtää sen olevan mielestäni siis vähintäänkin harvinaista - ei siis yleistä. Se ei tarkoita samaa kuin ettei sitä voisi olla, ymmärrätkö?
Kumppani muistatko, kuka toi keskusteluun perintöveron?
Mutta vastataan jos perinnön arvo ei kata veroja niin kai sillä sitten on tunnearvoa että velkaa otetaan verojen maksuun.
Väite oli että aika moni. Väittäjä tosin ei varmasti tarkoittanut perintöveroa.
Voihan tietysti epäilykseni olla väärä, perintöjä en ole saanut verotettavaan rajaan saakka.
Ehei, Kumppani. Minä koen sinun syyttävän minua ihan aiheetta.
Nyt ei tipu mitään lisää ennen pyytämääni sitaattia, jolla vahvistat ilkeän väitteesi minun toiminnastani.
Ehei, 740GL. Tuossa edellisessä kommentissani oli suora sitaatti sinun kirjoituksistasi. Sillä viittaan edelliseen omaani, eli saamaani mielikuvaan, että yrität tuolla edellisen sivun alussa tuputtaa omaa kokemustasi jonakin yleisenä, melkeinpä stereotyyppisenä (se yksityinen sektori) ikäänkuin totuutena.
En tiedä mitä tarkoitat syytteellä. Minä tarkoitan vaikutelmaa, jonka sinun kirjoituksista saan. Jos se tuntuu sinusta ilkeältä, sitä voinee pahoitella. Olisihan se aika turhaa. Muussa tapauksessa alan minäkin vänkäämään siitä, miten sinä väität minun esittäneen valheellisia yleistyksiä. Esimerkit eivät ole valheellisia ja esimerkkeinä eivät voi olla yleistyksiä. Vain vaakakupin toiseen päähän lisää painoa. Muuta ei tipu.
Quu:
muistatko, kuka toi keskusteluun perintöveron?
Muistan. Muistatko mihin kommenttiisi se liittyi?
Väittäjä tosin ei varmasti tarkoittanut perintöveroa.
Se taisi selvitäkin jo.
Mutta vastataan jos perinnön arvo ei kata veroja niin kai sillä sitten on tunnearvoa että velkaa otetaan verojen maksuun. Väite oli että aika moni.
Tarkennetaan sitten, niin ehkä sinulle avartuu toinen, ei niin tavaton, tilanne: perintövero lankeaa maksettavaksi heti perunkirjoituksen jälkeen kun veroviranomainen on saanut selvityksensä tehtyä päälle. Perukirjaan liittyy vaikka asunto, jota ei voida realisoida siksi, että vainajan puoliso asuu siellä vielä. Molempien lapsi/lapset maksaa/maksavat kuitenkin asunnosta oman osuutensa perintöveron, joka summaltaan voi olla juuri sen verran suuri, että velkaa joutuu ottamaan.
Jos lapsia ei ole, niin puoliso maksaa veron toisesta puoliskosta. Tunneasioita tulee mukaan varmasti, jos puoliso ei raatsi realisoida asuntoa. Mutta kuten vihjaisit, niin tämä meni jo toiseen keskustelun aiheeeseen.
Perintö vie siis varattoman "ojasta allikkoon".
Laskeudupas sinäkin Quu sieltä norsunluutornista alas välillä. Ei toki tarvitse olla varaton, mistä sinä sen päättelit? Minähän en kertonut millaisista summista on edes kyse, joten kovin jyrkkiä johtopäätöksiäkään ei tarvitse keksiä, vai mitä? Varattomampi on tietenkin enemmän lujilla.
Ainahan sitä voi myydä niitä osakkeitaan? Ai niin, mutta kaikilla niitä ei ole... Entäs säästöjä? No, pahus ne voi olla sidottu pankkiin vaikka x vuodeksi, ennen kuin ne saa ulos... Entäs jos käyttäisi ylimääräisiä rahojaan? No ne just menee sinne säästöön kuukausittain. Vaihtoehtoja riittää elävässä elämässä, samoin erilaisia taloustilanteita.
Tosin ei ne rikkaudetkaan mediassa olleiden esimerkkien mukaan auta kaikilla perillisillä kun perittävää on ns. normiperhettä enemmän. Vaikkapa jokin yritys. Tämän vuoden puolella on käyty mediassa keskustelua perintöveron poistosta monesta näkökulmasta.
Alle 500 euron perintö- ja lahjavero on maksettava yhdessä erässä. Suurempi vero on jaettu kahteen maksuerään.
Maksueriä voi kuitenkin olla enintään kymmenen, jos verosta vähintään 1 700 euroa tulee maatilasta tai muusta yrityksestä, jonka toimintaa perinnönsaaja jatkaa. Perinnönsaaja voi hakea maksuajan pidennystä Verohallinnolta ennen verotuksen toimittamista. Jos maksamiseen myönnetään lisäaikaa, maatilasta tai yrityksestä tuleva vero jaetaan enintään kymmeneen vuosittaiseen erään. Yhden erän suuruus on vähintään 850 euroa. Pidennetyltä maksuajalta ei peritä korkoa.