Kysymys: perheautoni renkaiden pitää auton valmistajan mukaan olla kuormitusluokaltaan (load index) vähintään luokassa 94 (eli 670 kg). Saisin samaan hintaan kuormitusluokan 98 (eli 750 kg) renkaat. Kysymys on laadukkaaksi tunnetusta rengasmerkistä. Mitä käytännön eroja noissa kahden eri kuormitusluokan renkaissa on? Kummat kannattaa ottaa?
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Kuormitusluokka. Tämä indeksi ilmoittaa enimmäiskuorman, jonka rengas pystyy kannattamaan, kun se on täytetty suurimpaan turvalliseen paineeseen. Tässä esimerkissä ei ole kyse siitä, että rengas pystyisi kantamaan vain 94 kg vaan että indeksi on 94. Indeksin ollessa 94, sallittu enimmäiskuormitus on 670 kg/rengas. Erona siis on vain hieman isompi kantavuus jos ymmärsin oikein mitä tarkoitit.
Veikkaan kysyjän tarkoittaneen että onko eri kuormitusluokkien välillä jotain sellaista (rakenteellista) eroa että kannattaisi ottaa korkeampi luokka vaikkei kantavuutta varsinaisesti tarvitsekaan. Eli vaikkapa paremman kulutuskestävyyden tms. takia
Rakenteelliseen eroon mentäessä kuvaan astuvat luonnollisesti renkaan nopeusluokat. Renkaan nopeusluokan kasvaessa renkaan runko jäykistyy.
Korkeampi kantavuus vaaatii renkaalta lujempaa rakennetta. Tyypillisesti tämä tehdään lisäämällä kudoskerroksia runkoon. Tuo tekee renkaasta huonommin rullaavan, meluisamman ja epämukavamman. Itse en mielelläni ottaisi XL-renkaita, jos autolle riittää pienempikin kantavuus ja ei ole mitään erityistä tarvetta ekstralujalle renkaan rungolle. Rakenne voi olla joissakin tapauksissa sama, mutta itse pysyttelisin silti erossa tapeettoman kantavista renkaista.
Juuri sitä tarkoitin.
Ko. renkaiden nopeusluokat ovat samat. Tässä tapauksessa nopeusluokka on muuten Y (eli 300 km/h). Tulee mieleen epäily, että ainakin Suomen olosuhteissa tuollainen nopeusluokka on ylimitoitettu ja ylimitoituksesta saattaa olla normaalikäytössä enemmän haittaa kuin hyötyä, mutta onko niin? Mitkä ovat haitat ja hyödyt?
Kiitos vastauksesta, NHB! Renkaiden virallisissa tiedoissa suuremman kuorimitusluokan renkaan ohiajomelu näyttääkin olevan 1 dB:n verran kovempi. Ero on niin pieni, että korvan ei pitäisi pystyä havaitsemaan sitä, mutta eroa on siis valmistajankin mukaan. Mitenkähän on kulutuskestävyyden laita?
Minun mielestäni:
Samaa rengaskokoa voi käyttää monen painoisissa ajoneuvoissa. Siksi pienempi kantavuus voi riittää oikein hyvin kevyempään "sporttisesti" rengastettuun autoon verrattuna "ekorengastettuun" raskaampaan autoon.
Ohiajomelu ei ole sama asia kuin auton sisälle kuuluva melu. Ohiajomelu on ekotekijä, eli mittari sille paljonko rengasvalinnallaan voi lisätä tai vähentää liikennemelua. (Nastarenkaat on vapautettu mittauksesta, ja niiden osalta liikennemelun tuoton määrässä on huikeita korvin kuultavia eroja.)
http://www.aanipaa.tamk.fi/voima_1.htm
"Desibeliasteikko on logaritminen. Desibeliarvoja ei voi suoraan laskea yhteen. Kun yksi soittaja soittaa 60 dB:n voimakkuudella, kaksi soittajaa soi korkeintaan n. 63 – 64 dB:n voimakkuudella. Jos äänipöydässä miksatan yhteen kaksi yhtä voimakasta mutta erilaista ääntä, voimakkuus lisääntyy 3-4 dB. Jos äänet ovat täsmälleen samoja, voimakkuus lisääntyy 6 dB.
Korva kuulee äänen voimakkuuden kaksinkertaistuvan, kun voimakkuus lisääntyy 10 dB."
Kulutuskestävyydestä on Treadwear -indeksi. Voisi olettaa että renkaan kumiseos on sama, eli oikeat tai väärät rengaspaineet vaikuttavat todennäköisesti enemmän. Ja renkaiden kausivaihdot eteen ja taakse, ettei vetävät renkaat kulu ennenaikaisesti vaihtokuntoon verrattuna vapaasti pyöriviin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rengasmerkinnät
Renkaiden tuote-esittelyjä on mielenkiintoista lukea:
https://www.goodyear.eu/en_gb/consumer/tires/efficientgrip_performance2.EFFIGRIPP2.html
"50% more kilometers, Goodyear takes you further*
20% more kilometers than the next best tested competitor**"
"Summer tyres
Designed for mild weather conditions of 7°C and above."
Pahoin pelkään, että auton sisällä erot melussa ovat suurempia. Jäykempi runko lisää vain vähän katumelua mutta johtaa paljon paremmin rengasmelua auton rakenteisiin. Rungon jäykkyys nopeuttaa kulumista.
Korkeamman nopeusluokan haitat ovat pitkälti samoja kuin XL-kantavuudenkin. Melua, tärinää, heikompaa rullaavuutta, vetelyä uraisilla teillä, nopeaa kulumista, korkeampaa kustannusta jne. Hyötyinä korkealle nopeusluokalle löytyy lähinnä rakenteiden mitoitus kestämään ajamista luokan nopeudella ja jäykempi rakenne voi myös parantaa hallittavuutta joissakin ääritilanteissa.
Kiitos vastauksista!