@Peterstar kirjoitti:
Itse en kyllä ymmärrä mihin tarvitaan kaikenmaailmaan vaihdekepin nysiä, ja viiksiä, kun kyseessä on nykyaikainen elektroninen automaattivaihteisto. Yksinkertainen P-R-N-D-nappularivistö kaikista yksinkertaisin ratkaisu.
Mitään teknistä syytä ison paakan asentamiseen ei ole ollut enää vuosikymmeniin, silti kukaan ei näytä uskaltavan ajatella laatikon ulkopuolelta. Pelätäänkö meidän ostajien konservatiivisuutta?
Kyllä uskaltaa. Niin kuin aikaisemmin kerroin, LR Discoveryn vaihteen valitsin on n. 40mm halkaisijan pyöreä tyylikkään näköinen "nuppi", joka nousee keskipaneelista, kun virta kytketään autoon ja laskeutuu takaisin pesäänsä, kun virta katkaistaan. P-asento menee itsekseen päälle ilman, että kuski koskee pylpyrään. Kun nuppia kiertää, siinä tuntee pienet pykälät eri valintojen kohdalla. Tietysti myös P-asento on valittavissa pylpyrällä, mutta ei tarvitse ellei halua jättää autoa parkkiin virrat kytkettynä. Tuollainen valitsin oli jo vuosimallin 2012 Discoveryssä. Ilman muuta laatikon ulkopuolelta ajateltu ratkaisu. Ei muistuta yhtään ratti- tai lattiavaihdetta ja on kätevä käyttää. Auto itsessään oli ja on edelleen pelkkä polttisversio. Mutta muuten hieno.
@M880 kirjoitti:
Minä olen tykästynyt Volvon vaihdenysään. Kätevä ja nopea käyttää
Ja yhtä kaukana kuin manuaalin vaihdetanko.
"ylimääräinen" klikkaus vie jotain sekunnin osia eikä haittaa ollenkaan.
Manuaalin kaksoiskytkentäkin vie osaajalta vain hetken eikä haittaa ollenkaan.
Eri käyttöliittymien erot varmaan korostuvat erilaisia autoja ajaville? Omaa tottuu kyllä käyttämään olipa se millainen tahansa.
Sitähän minä olen sanonut, että maku- ja tottumiskysymyksiä nämä ovat. Minun puolestani Volvon nysästä saa olla tykkäämättä, mutta joidenkin harrastama omien mieltymysten julistaminen absoluuttisina totuuksina on hieman rasittavaa, varsinkin jos on taipumusta agressiiviseen esitystapaan.
Ajoin vuoden päivät varsin tiheään vuokra-autoilla, ja käyttämäni vuokraamon kalustossa tuppasi olemaan lähinnä Mersuja ja Bemareita, silloin tällöin alle osui Mini. Ihan hyviä olivat kaikki, ja erityisesti Mercedeksen "fiiliksestä" tykkäsin paljon. Sitä kuitenkin latisti taistelu rasittavan viiksiratkaisun ja infotainmentin kanssa, mutta tottumiskysymyksiä nekin.
@nödutgång kirjoitti:
Piti oikein tarkistaa lehden kannesta etten ollut vahingossa ostanut Teknikens Världiä Tekniikan Maailman sijaan. En ollut vaikka poljento oli sama. Volvo on maailman virheettömin auto, myös hybridinä. Tämä on lähtökohta ja lopputulos. Ihmisellä on monesti taipumus perustella loppupäätelmäänsä haluamansa lopputuloksen hyväksi, kielteiset puolet unohtaen.
Tässä vertailussa kuin myös kaikissa nykyisten Volvojen koeajoissa TM vaikenee valikoivasti. Olen ajanut V90 plugarilla yli 10 000 km ja joka kerta ihmettelen onko tämä todella niin ylivoimainen kulkupeli kuin TM antaa ymmärtää. Ok, tottakai V90 on hyvä auto. Valovuotta parempi ja nykyaikaisempi kuin edeltäjänsä. Periaatteesa hyvä ajaa ja laadukkaasti tehty. Piru piileekin yksityiskohdissa jotka tulevat esille vasta pitemmällä käytöllä, ja varsinkin jos ajaa välillä toisella autolla.
Eniten olen eri mieltä TM:n kanssa auton hallintalaitteiden käytettävyydestä ja kaupunkiajo-ominaisuuksista. Näissä osioissa Volvo ei todellakaan ole 10 pisteen auto. Kaukana siitä. Volvon istuma-asento on keskimittaiselle huono. Istuin jää liian matalalle ja korkeasta vyötärölinjasta johtuen näkyvyys kaikkialle auton kulmiin ja ympäristöön on erittäin huono. Iso kääntöympyrä, pitkät ylitykset ja pieni maavara vaikeuttavat lisää. Auton peruutustutka on ala-arvoinen. Vaikeutta kaupunkiajossa lisää käsittämättömän isot ulkopeilien kotelot. Ne yhdessä leveän A-pilarin kanssa muodostavat oikealle kymmenien senttien katvealueen. Ei tule vastaavaa mieleen. Sadekelillä Volvon peilit imevät pisaroita pinnalleen kuin sieni. Näkyvyys on nollassa eikä peilinlämmitys auta koska ne ovat tehottomat ja lämmitys katkeaa liian aikaisin. Sama koskee takalasin lämmitystä. Takalasi likaantuu muutenkin alta aikayksikön eikä pysy sateella puhtaana hetkeäkään. On kuin umpipakulla ajaisi. Vielä ärsyttävämmäksi asian tekee kosketusnäyttöön sijoitettu takalasin- ja peilinlämmityksen käyttö. Samasta näytöstä säädetään myös sisälämpötilaa. Varsinainen paholaisen ratkaisu. Yritäppä etsiä näitä säätöjä keskinäytöstä kesken jonoajon. Mikään ei toimi edes yhdellä kosketuksella vaan asiaan on todella keskityttävä. Etsi siinä sitten oikea valikko vaikkapa navigaattorin alta ja ala näpyttelemään ylös alas useita kertoja. Lisää tulee. Automaattivaihteiston vipu toimii yhtä järjettämällä logiikalla. Suunnan vaihto ja liikkeellle lähtö tapahtuu kahdella(!) klikkauksella. Pysäköitäessä edestakainen klikkailu on uskomattoman hidasta. Myös vakionopeussäätimen käyttö on idioottimainen. Muissa autoissa lyhyt näpäytys nostaa nopeutta aina kilometri kerrallaan ja pitempi 5 tai 10 kilometriä. Volvossa tietenkin juuri päinvastoin. Lyhyellä kosketuksella auto hyppääkin laukalle jolloin tulee kiire jarrulle. Ja sitten homma menikin sekaisin. Tässä vaiheessa viimeistään tulee mieleen auton vaihto saksalaisellä järjellä valmistettuun. Kaupunkiajossa huomaa Volvon hurjan painavuuden. Auto tuntuu rekalta jo näkyvyyssyistä kuten edellä kirjoitin. Tuo paino tuntuu aivan sormenpäissä. Urheilullisuutta tai ketteryyttä autosta ei löydy. Saksalaiset kilpalijat tuntuvat mikroautoilta kaupunkipyörityksessä Volvoon verrattuna. Sisustuksesta vielä. TM kehuu Volvon näyttöä ja kojelautaa moderniksi. Ole eri mieltä. Hybridimallin mittariston grafiikka ja värimaailma on halvan ja sekavan näköinen. Muistuttaa Toyotan kylmän sinisiä pelinäyttöjä. Keskinäyttöä ei voi verratakkaan BMW:n ja Mersun mbux näyttöihin. Mitä kojelaudan muotoiluun tulee Volvossa on sananmukaisesti mielikuvitukseton suora lauta. Mitään modernia luksusta ei Volvon sisustuksessa tai kojelaudan ilmeessä ei ole. Toivottavasti TM:n toimittajat ovat kuitenkin asuneet kalustetuissa huoneissa noin väittäessään. Joillekin IKEA:n tuotteetkin ovat taideteoksia.
TM kehuu ajaneensa testissä autoilla 10 000 km. TM on myös aiemmin koeajanut kaikki mahdolliset Volvon mallit. Kokemusta pitäisi olla. Koskaan näihin Volvon puutteisiin ei ole tartuttu. Ulkomaisista lehdistä sentään löytyy koeajoraportteja jotka tukevat kokemuksiani. Myös moni Volvon omistaja allekirjoittaa väitteeni. Volvon kauppa käy Suomessa hyvin. Paremmin kuin missään Ruotsin ulkopuolisessa maassa. Täysin Volvo-kritiikittömällä TM:lla on varmaan osuus asiaan. Takavuosina ruotsalainen Saab oli TM:n pyhä lehmä. Nyt tilalla on kiinalainen Volvo.
Mielenkiintoinen keskustelu. Moni noista varauloskäynnin kommenteista V90:n osalta on makuasioita mistä ei kannata vetää hernettä nenään. Itse kuitenkin yhdyn hänen mielipiteeseensä koskien TM:n krikiititöntä suhtautumista Volvoon. Aloitin TM:n plugaritestin autojen koeajamisen heinäkuussa. Mersu putosi omista vaihtoehdoista pois lähinnä tuon kovan rengasmelun sekä takakontin järkyttävän huonon suunnitteluin vuoksi. Rengasmelun voi pienentää vaihtamalla toisen merkkisiin renkaisiin mutta akkupattia takakontissa ei saa pois. Passatin osalta TM:n testissä todettiin: Volkswagenin poljin painuu muita syvempään, ja myös normaaliajossa polkimen liike on muita pidempi ja tuntumaltaan outo, eikä hidastuvuus muutu oletetusti. Ilman tottumista tämä aiheuttaa taajamaliikenteessä hämmennystä, ja edellä ajavan takakontti lähenee uhkaavasti. OK, jarrupoljin on hieman tunnoton mutta tämäkin on tottumuskysymys. Loppuarvostelussa oli kritisoitu tätä ominaisuutta. Eikö TM:n toimittajat osaa painaa jarrupoljinta? Antaa kyllä lapsellisen kuvan TM:n testin tasosta. Lopulta vaihtoehdoiksi jäi Bemari ja Volvo. Ajoin 330e:tä kolme eri kertaa ja eri alustoilla ja tarkoituksena oli verrata sitä V60:seen. Tuo Bemarin M-Sport alusta ei kyllä sovi Suomen huonoille teille jos haluaa hiemankin ajomukavuutta joten tässä suhteessa maahantuojalle sattui kyllä selvä kämmi. Ei tuo V60 ollut mitenkään parempi kuin 330e. Ohjauksen osalta TM:n testi totesi V60:n osalta seuraavasti: Ohjaus keskittää suorassa ajossa viimeiseen milliin asti. Volvoa on joskus moitittu siitä, että keskitys on liiankin voimakas. Tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että pienen ohjausliikkeen teko vaatii tarpeettomasti voimaa. Tämän totesin itsekin moottoritiellä. Rattia ei saanut kääntymään ilman voimaa. Ei ole kyllä mitenkään hyvä ominaisuus mutta tämäkin TM:n kommentti oli loppuarvostelussa unohdettu. Rengasmelun osalta TM:n talulukossa oli ainoastaan 1dB:n ero verrattuna 330e:hen mutta siltikin V60:n väitettiin olevan hiljaisin auto. Tämäkään ei pitänyt paikkaansa, V60 oli yhtä äänekäs kuin 330e.
Kaiken kaikkiaan tuo TM:n testi antoi asiantuntemattoman kuvan. Volvon osalta oli selvästi unohdettu negatiivisia piirteitä kun taas joidenkin muiden merkkien osalta oli kritisoitu pienen pieniä yksityiskohtia kun muuta kritiikkiä ei pystytty antamaan. Sitä en myöskään ymmärrä miksi TM rinnastaa Volvon premium-merkkeihin kuten esim. Audi, BWM, Mersu tai Lexus. Eihän tuo S90/V90 ole samaa luokkaa kuin Audin A8, BMW:n 7-sarja tai Mersun S-sarja. Volvon hinnat on kyllä nykyään premiunia.
@nödutgång kirjoitti:
Piti oikein tarkistaa lehden kannesta etten ollut vahingossa ostanut Teknikens Världiä Tekniikan Maailman sijaan. En ollut vaikka poljento oli sama. Volvo on maailman virheettömin auto, myös hybridinä. Tämä on lähtökohta ja lopputulos. Ihmisellä on monesti taipumus perustella loppupäätelmäänsä haluamansa lopputuloksen hyväksi, kielteiset puolet unohtaen.
Tässä vertailussa kuin myös kaikissa nykyisten Volvojen koeajoissa TM vaikenee valikoivasti. Olen ajanut V90 plugarilla yli 10 000 km ja joka kerta ihmettelen onko tämä todella niin ylivoimainen kulkupeli kuin TM antaa ymmärtää. Ok, tottakai V90 on hyvä auto. Valovuotta parempi ja nykyaikaisempi kuin edeltäjänsä. Periaatteesa hyvä ajaa ja laadukkaasti tehty. Piru piileekin yksityiskohdissa jotka tulevat esille vasta pitemmällä käytöllä, ja varsinkin jos ajaa välillä toisella autolla.
Eniten olen eri mieltä TM:n kanssa auton hallintalaitteiden käytettävyydestä ja kaupunkiajo-ominaisuuksista. Näissä osioissa Volvo ei todellakaan ole 10 pisteen auto. Kaukana siitä. Volvon istuma-asento on keskimittaiselle huono. Istuin jää liian matalalle ja korkeasta vyötärölinjasta johtuen näkyvyys kaikkialle auton kulmiin ja ympäristöön on erittäin huono. Iso kääntöympyrä, pitkät ylitykset ja pieni maavara vaikeuttavat lisää. Auton peruutustutka on ala-arvoinen. Vaikeutta kaupunkiajossa lisää käsittämättömän isot ulkopeilien kotelot. Ne yhdessä leveän A-pilarin kanssa muodostavat oikealle kymmenien senttien katvealueen. Ei tule vastaavaa mieleen. Sadekelillä Volvon peilit imevät pisaroita pinnalleen kuin sieni. Näkyvyys on nollassa eikä peilinlämmitys auta koska ne ovat tehottomat ja lämmitys katkeaa liian aikaisin. Sama koskee takalasin lämmitystä. Takalasi likaantuu muutenkin alta aikayksikön eikä pysy sateella puhtaana hetkeäkään. On kuin umpipakulla ajaisi. Vielä ärsyttävämmäksi asian tekee kosketusnäyttöön sijoitettu takalasin- ja peilinlämmityksen käyttö. Samasta näytöstä säädetään myös sisälämpötilaa. Varsinainen paholaisen ratkaisu. Yritäppä etsiä näitä säätöjä keskinäytöstä kesken jonoajon. Mikään ei toimi edes yhdellä kosketuksella vaan asiaan on todella keskityttävä. Etsi siinä sitten oikea valikko vaikkapa navigaattorin alta ja ala näpyttelemään ylös alas useita kertoja. Lisää tulee. Automaattivaihteiston vipu toimii yhtä järjettämällä logiikalla. Suunnan vaihto ja liikkeellle lähtö tapahtuu kahdella(!) klikkauksella. Pysäköitäessä edestakainen klikkailu on uskomattoman hidasta. Myös vakionopeussäätimen käyttö on idioottimainen. Muissa autoissa lyhyt näpäytys nostaa nopeutta aina kilometri kerrallaan ja pitempi 5 tai 10 kilometriä. Volvossa tietenkin juuri päinvastoin. Lyhyellä kosketuksella auto hyppääkin laukalle jolloin tulee kiire jarrulle. Ja sitten homma menikin sekaisin. Tässä vaiheessa viimeistään tulee mieleen auton vaihto saksalaisellä järjellä valmistettuun. Kaupunkiajossa huomaa Volvon hurjan painavuuden. Auto tuntuu rekalta jo näkyvyyssyistä kuten edellä kirjoitin. Tuo paino tuntuu aivan sormenpäissä. Urheilullisuutta tai ketteryyttä autosta ei löydy. Saksalaiset kilpalijat tuntuvat mikroautoilta kaupunkipyörityksessä Volvoon verrattuna. Sisustuksesta vielä. TM kehuu Volvon näyttöä ja kojelautaa moderniksi. Ole eri mieltä. Hybridimallin mittariston grafiikka ja värimaailma on halvan ja sekavan näköinen. Muistuttaa Toyotan kylmän sinisiä pelinäyttöjä. Keskinäyttöä ei voi verratakkaan BMW:n ja Mersun mbux näyttöihin. Mitä kojelaudan muotoiluun tulee Volvossa on sananmukaisesti mielikuvitukseton suora lauta. Mitään modernia luksusta ei Volvon sisustuksessa tai kojelaudan ilmeessä ei ole. Toivottavasti TM:n toimittajat ovat kuitenkin asuneet kalustetuissa huoneissa noin väittäessään. Joillekin IKEA:n tuotteetkin ovat taideteoksia.
TM kehuu ajaneensa testissä autoilla 10 000 km. TM on myös aiemmin koeajanut kaikki mahdolliset Volvon mallit. Kokemusta pitäisi olla. Koskaan näihin Volvon puutteisiin ei ole tartuttu. Ulkomaisista lehdistä sentään löytyy koeajoraportteja jotka tukevat kokemuksiani. Myös moni Volvon omistaja allekirjoittaa väitteeni. Volvon kauppa käy Suomessa hyvin. Paremmin kuin missään Ruotsin ulkopuolisessa maassa. Täysin Volvo-kritiikittömällä TM:lla on varmaan osuus asiaan. Takavuosina ruotsalainen Saab oli TM:n pyhä lehmä. Nyt tilalla on kiinalainen Volvo.
Mielenkiintoinen keskustelu. Moni noista varauloskäynnin kommenteista V90:n osalta on makuasioita mistä ei kannata vetää hernettä nenään. Itse kuitenkin yhdyn hänen mielipiteeseensä koskien TM:n krikiititöntä suhtautumista Volvoon. Aloitin TM:n plugaritestin autojen koeajamisen heinäkuussa. Mersu putosi omista vaihtoehdoista pois lähinnä tuon kovan rengasmelun sekä takakontin järkyttävän huonon suunnitteluin vuoksi. Rengasmelun voi pienentää vaihtamalla toisen merkkisiin renkaisiin mutta akkupattia takakontissa ei saa pois. Passatin osalta TM:n testissä todettiin: Volkswagenin poljin painuu muita syvempään, ja myös normaaliajossa polkimen liike on muita pidempi ja tuntumaltaan outo, eikä hidastuvuus muutu oletetusti. Ilman tottumista tämä aiheuttaa taajamaliikenteessä hämmennystä, ja edellä ajavan takakontti lähenee uhkaavasti. OK, jarrupoljin on hieman tunnoton mutta tämäkin on tottumuskysymys. Loppuarvostelussa oli kritisoitu tätä ominaisuutta. Eikö TM:n toimittajat osaa painaa jarrupoljinta? Antaa kyllä lapsellisen kuvan TM:n testin tasosta. Lopulta vaihtoehdoiksi jäi Bemari ja Volvo. Ajoin 330e:tä kolme eri kertaa ja eri alustoilla ja tarkoituksena oli verrata sitä V60:seen. Tuo Bemarin M-Sport alusta ei kyllä sovi Suomen huonoille teille jos haluaa hiemankin ajomukavuutta joten tässä suhteessa maahantuojalle sattui kyllä selvä kämmi. Ei tuo V60 ollut mitenkään parempi kuin 330e. Ohjauksen osalta TM:n testi totesi V60:n osalta seuraavasti: Ohjaus keskittää suorassa ajossa viimeiseen milliin asti. Volvoa on joskus moitittu siitä, että keskitys on liiankin voimakas. Tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että pienen ohjausliikkeen teko vaatii tarpeettomasti voimaa. Tämän totesin itsekin moottoritiellä. Rattia ei saanut kääntymään ilman voimaa. Ei ole kyllä mitenkään hyvä ominaisuus mutta tämäkin TM:n kommentti oli loppuarvostelussa unohdettu. Rengasmelun osalta TM:n talulukossa oli ainoastaan 1dB:n ero verrattuna 330e:hen mutta siltikin V60:n väitettiin olevan hiljaisin auto. Tämäkään ei pitänyt paikkaansa, V60 oli yhtä äänekäs kuin 330e.
Kaiken kaikkiaan tuo TM:n testi antoi asiantuntemattoman kuvan. Volvon osalta oli selvästi unohdettu negatiivisia piirteitä kun taas joidenkin muiden merkkien osalta oli kritisoitu pienen pieniä yksityiskohtia kun muuta kritiikkiä ei pystytty antamaan. Sitä en myöskään ymmärrä miksi TM rinnastaa Volvon premium-merkkeihin kuten esim. Audi, BWM, Mersu tai Lexus. Eihän tuo S90/V90 ole samaa luokkaa kuin Audin A8, BMW:n 7-sarja tai Mersun S-sarja. Volvon hinnat on kyllä nykyään premiunia.
Olisi mielenkiintoista tietää, mihin autoon sitten päädyit ja oletko jo saanut sen käyttöösi? Tilasitko A8;n, BMW 7;n vai MB S:n?
@nödutgång kirjoitti:
Piti oikein tarkistaa lehden kannesta etten ollut vahingossa ostanut Teknikens Världiä Tekniikan Maailman sijaan. En ollut vaikka poljento oli sama. Volvo on maailman virheettömin auto, myös hybridinä. Tämä on lähtökohta ja lopputulos. Ihmisellä on monesti taipumus perustella loppupäätelmäänsä haluamansa lopputuloksen hyväksi, kielteiset puolet unohtaen.
Tässä vertailussa kuin myös kaikissa nykyisten Volvojen koeajoissa TM vaikenee valikoivasti. Olen ajanut V90 plugarilla yli 10 000 km ja joka kerta ihmettelen onko tämä todella niin ylivoimainen kulkupeli kuin TM antaa ymmärtää. Ok, tottakai V90 on hyvä auto. Valovuotta parempi ja nykyaikaisempi kuin edeltäjänsä. Periaatteesa hyvä ajaa ja laadukkaasti tehty. Piru piileekin yksityiskohdissa jotka tulevat esille vasta pitemmällä käytöllä, ja varsinkin jos ajaa välillä toisella autolla.
Eniten olen eri mieltä TM:n kanssa auton hallintalaitteiden käytettävyydestä ja kaupunkiajo-ominaisuuksista. Näissä osioissa Volvo ei todellakaan ole 10 pisteen auto. Kaukana siitä. Volvon istuma-asento on keskimittaiselle huono. Istuin jää liian matalalle ja korkeasta vyötärölinjasta johtuen näkyvyys kaikkialle auton kulmiin ja ympäristöön on erittäin huono. Iso kääntöympyrä, pitkät ylitykset ja pieni maavara vaikeuttavat lisää. Auton peruutustutka on ala-arvoinen. Vaikeutta kaupunkiajossa lisää käsittämättömän isot ulkopeilien kotelot. Ne yhdessä leveän A-pilarin kanssa muodostavat oikealle kymmenien senttien katvealueen. Ei tule vastaavaa mieleen. Sadekelillä Volvon peilit imevät pisaroita pinnalleen kuin sieni. Näkyvyys on nollassa eikä peilinlämmitys auta koska ne ovat tehottomat ja lämmitys katkeaa liian aikaisin. Sama koskee takalasin lämmitystä. Takalasi likaantuu muutenkin alta aikayksikön eikä pysy sateella puhtaana hetkeäkään. On kuin umpipakulla ajaisi. Vielä ärsyttävämmäksi asian tekee kosketusnäyttöön sijoitettu takalasin- ja peilinlämmityksen käyttö. Samasta näytöstä säädetään myös sisälämpötilaa. Varsinainen paholaisen ratkaisu. Yritäppä etsiä näitä säätöjä keskinäytöstä kesken jonoajon. Mikään ei toimi edes yhdellä kosketuksella vaan asiaan on todella keskityttävä. Etsi siinä sitten oikea valikko vaikkapa navigaattorin alta ja ala näpyttelemään ylös alas useita kertoja. Lisää tulee. Automaattivaihteiston vipu toimii yhtä järjettämällä logiikalla. Suunnan vaihto ja liikkeellle lähtö tapahtuu kahdella(!) klikkauksella. Pysäköitäessä edestakainen klikkailu on uskomattoman hidasta. Myös vakionopeussäätimen käyttö on idioottimainen. Muissa autoissa lyhyt näpäytys nostaa nopeutta aina kilometri kerrallaan ja pitempi 5 tai 10 kilometriä. Volvossa tietenkin juuri päinvastoin. Lyhyellä kosketuksella auto hyppääkin laukalle jolloin tulee kiire jarrulle. Ja sitten homma menikin sekaisin. Tässä vaiheessa viimeistään tulee mieleen auton vaihto saksalaisellä järjellä valmistettuun. Kaupunkiajossa huomaa Volvon hurjan painavuuden. Auto tuntuu rekalta jo näkyvyyssyistä kuten edellä kirjoitin. Tuo paino tuntuu aivan sormenpäissä. Urheilullisuutta tai ketteryyttä autosta ei löydy. Saksalaiset kilpalijat tuntuvat mikroautoilta kaupunkipyörityksessä Volvoon verrattuna. Sisustuksesta vielä. TM kehuu Volvon näyttöä ja kojelautaa moderniksi. Ole eri mieltä. Hybridimallin mittariston grafiikka ja värimaailma on halvan ja sekavan näköinen. Muistuttaa Toyotan kylmän sinisiä pelinäyttöjä. Keskinäyttöä ei voi verratakkaan BMW:n ja Mersun mbux näyttöihin. Mitä kojelaudan muotoiluun tulee Volvossa on sananmukaisesti mielikuvitukseton suora lauta. Mitään modernia luksusta ei Volvon sisustuksessa tai kojelaudan ilmeessä ei ole. Toivottavasti TM:n toimittajat ovat kuitenkin asuneet kalustetuissa huoneissa noin väittäessään. Joillekin IKEA:n tuotteetkin ovat taideteoksia.
TM kehuu ajaneensa testissä autoilla 10 000 km. TM on myös aiemmin koeajanut kaikki mahdolliset Volvon mallit. Kokemusta pitäisi olla. Koskaan näihin Volvon puutteisiin ei ole tartuttu. Ulkomaisista lehdistä sentään löytyy koeajoraportteja jotka tukevat kokemuksiani. Myös moni Volvon omistaja allekirjoittaa väitteeni. Volvon kauppa käy Suomessa hyvin. Paremmin kuin missään Ruotsin ulkopuolisessa maassa. Täysin Volvo-kritiikittömällä TM:lla on varmaan osuus asiaan. Takavuosina ruotsalainen Saab oli TM:n pyhä lehmä. Nyt tilalla on kiinalainen Volvo.
Mielenkiintoinen keskustelu. Moni noista varauloskäynnin kommenteista V90:n osalta on makuasioita mistä ei kannata vetää hernettä nenään. Itse kuitenkin yhdyn hänen mielipiteeseensä koskien TM:n krikiititöntä suhtautumista Volvoon. Aloitin TM:n plugaritestin autojen koeajamisen heinäkuussa. Mersu putosi omista vaihtoehdoista pois lähinnä tuon kovan rengasmelun sekä takakontin järkyttävän huonon suunnitteluin vuoksi. Rengasmelun voi pienentää vaihtamalla toisen merkkisiin renkaisiin mutta akkupattia takakontissa ei saa pois. Passatin osalta TM:n testissä todettiin: Volkswagenin poljin painuu muita syvempään, ja myös normaaliajossa polkimen liike on muita pidempi ja tuntumaltaan outo, eikä hidastuvuus muutu oletetusti. Ilman tottumista tämä aiheuttaa taajamaliikenteessä hämmennystä, ja edellä ajavan takakontti lähenee uhkaavasti. OK, jarrupoljin on hieman tunnoton mutta tämäkin on tottumuskysymys. Loppuarvostelussa oli kritisoitu tätä ominaisuutta. Eikö TM:n toimittajat osaa painaa jarrupoljinta? Antaa kyllä lapsellisen kuvan TM:n testin tasosta. Lopulta vaihtoehdoiksi jäi Bemari ja Volvo. Ajoin 330e:tä kolme eri kertaa ja eri alustoilla ja tarkoituksena oli verrata sitä V60:seen. Tuo Bemarin M-Sport alusta ei kyllä sovi Suomen huonoille teille jos haluaa hiemankin ajomukavuutta joten tässä suhteessa maahantuojalle sattui kyllä selvä kämmi. Ei tuo V60 ollut mitenkään parempi kuin 330e. Ohjauksen osalta TM:n testi totesi V60:n osalta seuraavasti: Ohjaus keskittää suorassa ajossa viimeiseen milliin asti. Volvoa on joskus moitittu siitä, että keskitys on liiankin voimakas. Tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että pienen ohjausliikkeen teko vaatii tarpeettomasti voimaa. Tämän totesin itsekin moottoritiellä. Rattia ei saanut kääntymään ilman voimaa. Ei ole kyllä mitenkään hyvä ominaisuus mutta tämäkin TM:n kommentti oli loppuarvostelussa unohdettu. Rengasmelun osalta TM:n talulukossa oli ainoastaan 1dB:n ero verrattuna 330e:hen mutta siltikin V60:n väitettiin olevan hiljaisin auto. Tämäkään ei pitänyt paikkaansa, V60 oli yhtä äänekäs kuin 330e.
Kaiken kaikkiaan tuo TM:n testi antoi asiantuntemattoman kuvan. Volvon osalta oli selvästi unohdettu negatiivisia piirteitä kun taas joidenkin muiden merkkien osalta oli kritisoitu pienen pieniä yksityiskohtia kun muuta kritiikkiä ei pystytty antamaan. Sitä en myöskään ymmärrä miksi TM rinnastaa Volvon premium-merkkeihin kuten esim. Audi, BWM, Mersu tai Lexus. Eihän tuo S90/V90 ole samaa luokkaa kuin Audin A8, BMW:n 7-sarja tai Mersun S-sarja. Volvon hinnat on kyllä nykyään premiunia.
Olisi mielenkiintoista tietää, mihin autoon sitten päädyit ja oletko jo saanut sen käyttöösi? Tilasitko A8;n, BMW 7;n vai MB S:n?
Miten tämän nyt sanoisi? Odotukset Volvon osalta tosi korkealla? Vertailukohta kun näyttäisi olevan luokkaa ylempänä, kuin esim. tällä julkaisulla.
Kun kommentoit minun kommenttia, joka oli jli-nimimerkille, niin en ymmärrä, miksi linkität jonkun vanhan artikkelin tähän? Kiinnostaisi vain, että kun Volvo ei hänelle kelvannut vertailussa noihin kolmeen muuhun (A8 jne), niin minkä niistä hän sitten tilasi itselleen. SUV-puolella esim. XC90T8:n kilpailijana pitäisin Q7 enkä Q8, joka on suuremmassa kokoluokassa. Aika ymmärrettävää, että jli hankkii esim. A8:n, jos sitä kokoluokkaa etsii. Tai en kyllä tiedä onko farkkujen puolella sama kokoluokkajako kuin SUVeilla Volvo vs. Audi. En ole farkkuihin tutustunut.
Kun kommentoit minun kommenttia, joka oli jli-nimimerkille, niin en ymmärrä, miksi linkität jonkun vanhan artikkelin tähän? Kiinnostaisi vain, että kun Volvo ei hänelle kelvannut vertailussa noihin kolmeen muuhun (A8 jne), niin minkä niistä hän sitten tilasi itselleen. SUV-puolella esim. XC90T8:n kilpailijana pitäisin Q7 enkä Q8, joka on suuremmassa kokoluokassa. Aika ymmärrettävää, että jli hankkii esim. A8:n, jos sitä kokoluokkaa etsii. Tai en kyllä tiedä onko farkkujen puolella sama kokoluokkajako kuin SUVeilla Volvo vs. Audi. En ole farkkuihin tutustunut.
Vanha artikkeli toimi esimerkkinä siitä että 90-sarjalaista verrataan yleisimmin 6-sarjan Audeihin tai E-sarjan M-B:n. Toki myös BMW: n 5-sarjaan. Tämä siis ainakin sedaneissa ja farkuissa.
Nimim.jli on pettynyt Volvoon, mutta suoritettaessa vertailua ässämersuun, mielestäni vertailukohta on väärä.
Kyllä uskaltaa. Niin kuin aikaisemmin kerroin, LR Discoveryn vaihteen valitsin on n. 40mm halkaisijan pyöreä tyylikkään näköinen "nuppi", joka nousee keskipaneelista, kun virta kytketään autoon ja laskeutuu takaisin pesäänsä, kun virta katkaistaan. P-asento menee itsekseen päälle ilman, että kuski koskee pylpyrään. Kun nuppia kiertää, siinä tuntee pienet pykälät eri valintojen kohdalla. Tietysti myös P-asento on valittavissa pylpyrällä, mutta ei tarvitse ellei halua jättää autoa parkkiin virrat kytkettynä. Tuollainen valitsin oli jo vuosimallin 2012 Discoveryssä. Ilman muuta laatikon ulkopuolelta ajateltu ratkaisu. Ei muistuta yhtään ratti- tai lattiavaihdetta ja on kätevä käyttää. Auto itsessään oli ja on edelleen pelkkä polttisversio. Mutta muuten hieno.
Sitähän minä olen sanonut, että maku- ja tottumiskysymyksiä nämä ovat. Minun puolestani Volvon nysästä saa olla tykkäämättä, mutta joidenkin harrastama omien mieltymysten julistaminen absoluuttisina totuuksina on hieman rasittavaa, varsinkin jos on taipumusta agressiiviseen esitystapaan.
Ajoin vuoden päivät varsin tiheään vuokra-autoilla, ja käyttämäni vuokraamon kalustossa tuppasi olemaan lähinnä Mersuja ja Bemareita, silloin tällöin alle osui Mini. Ihan hyviä olivat kaikki, ja erityisesti Mercedeksen "fiiliksestä" tykkäsin paljon. Sitä kuitenkin latisti taistelu rasittavan viiksiratkaisun ja infotainmentin kanssa, mutta tottumiskysymyksiä nekin.
Mielenkiintoinen keskustelu. Moni noista varauloskäynnin kommenteista V90:n osalta on makuasioita mistä ei kannata vetää hernettä nenään. Itse kuitenkin yhdyn hänen mielipiteeseensä koskien TM:n krikiititöntä suhtautumista Volvoon. Aloitin TM:n plugaritestin autojen koeajamisen heinäkuussa. Mersu putosi omista vaihtoehdoista pois lähinnä tuon kovan rengasmelun sekä takakontin järkyttävän huonon suunnitteluin vuoksi. Rengasmelun voi pienentää vaihtamalla toisen merkkisiin renkaisiin mutta akkupattia takakontissa ei saa pois. Passatin osalta TM:n testissä todettiin: Volkswagenin poljin painuu muita syvempään, ja myös normaaliajossa polkimen liike on muita pidempi ja tuntumaltaan outo, eikä hidastuvuus muutu oletetusti. Ilman tottumista tämä aiheuttaa taajamaliikenteessä hämmennystä, ja edellä ajavan takakontti lähenee uhkaavasti. OK, jarrupoljin on hieman tunnoton mutta tämäkin on tottumuskysymys. Loppuarvostelussa oli kritisoitu tätä ominaisuutta. Eikö TM:n toimittajat osaa painaa jarrupoljinta? Antaa kyllä lapsellisen kuvan TM:n testin tasosta. Lopulta vaihtoehdoiksi jäi Bemari ja Volvo. Ajoin 330e:tä kolme eri kertaa ja eri alustoilla ja tarkoituksena oli verrata sitä V60:seen. Tuo Bemarin M-Sport alusta ei kyllä sovi Suomen huonoille teille jos haluaa hiemankin ajomukavuutta joten tässä suhteessa maahantuojalle sattui kyllä selvä kämmi. Ei tuo V60 ollut mitenkään parempi kuin 330e. Ohjauksen osalta TM:n testi totesi V60:n osalta seuraavasti: Ohjaus keskittää suorassa ajossa viimeiseen milliin asti. Volvoa on joskus moitittu siitä, että keskitys on liiankin voimakas. Tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että pienen ohjausliikkeen teko vaatii tarpeettomasti voimaa. Tämän totesin itsekin moottoritiellä. Rattia ei saanut kääntymään ilman voimaa. Ei ole kyllä mitenkään hyvä ominaisuus mutta tämäkin TM:n kommentti oli loppuarvostelussa unohdettu. Rengasmelun osalta TM:n talulukossa oli ainoastaan 1dB:n ero verrattuna 330e:hen mutta siltikin V60:n väitettiin olevan hiljaisin auto. Tämäkään ei pitänyt paikkaansa, V60 oli yhtä äänekäs kuin 330e.
Kaiken kaikkiaan tuo TM:n testi antoi asiantuntemattoman kuvan. Volvon osalta oli selvästi unohdettu negatiivisia piirteitä kun taas joidenkin muiden merkkien osalta oli kritisoitu pienen pieniä yksityiskohtia kun muuta kritiikkiä ei pystytty antamaan. Sitä en myöskään ymmärrä miksi TM rinnastaa Volvon premium-merkkeihin kuten esim. Audi, BWM, Mersu tai Lexus. Eihän tuo S90/V90 ole samaa luokkaa kuin Audin A8, BMW:n 7-sarja tai Mersun S-sarja. Volvon hinnat on kyllä nykyään premiunia.
Olisi mielenkiintoista tietää, mihin autoon sitten päädyit ja oletko jo saanut sen käyttöösi? Tilasitko A8;n, BMW 7;n vai MB S:n?
Miten tämän nyt sanoisi? Odotukset Volvon osalta tosi korkealla? Vertailukohta kun näyttäisi olevan luokkaa ylempänä, kuin esim. tällä julkaisulla.
https://tekniikanmaailma.fi/tm-vertaili-isot-premium-farmarit-yksi-nousi-ylitse-muiden/
Kun kommentoit minun kommenttia, joka oli jli-nimimerkille, niin en ymmärrä, miksi linkität jonkun vanhan artikkelin tähän? Kiinnostaisi vain, että kun Volvo ei hänelle kelvannut vertailussa noihin kolmeen muuhun (A8 jne), niin minkä niistä hän sitten tilasi itselleen. SUV-puolella esim. XC90T8:n kilpailijana pitäisin Q7 enkä Q8, joka on suuremmassa kokoluokassa. Aika ymmärrettävää, että jli hankkii esim. A8:n, jos sitä kokoluokkaa etsii. Tai en kyllä tiedä onko farkkujen puolella sama kokoluokkajako kuin SUVeilla Volvo vs. Audi. En ole farkkuihin tutustunut.
Vanha artikkeli toimi esimerkkinä siitä että 90-sarjalaista verrataan yleisimmin 6-sarjan Audeihin tai E-sarjan M-B:n. Toki myös BMW: n 5-sarjaan. Tämä siis ainakin sedaneissa ja farkuissa.
Nimim.jli on pettynyt Volvoon, mutta suoritettaessa vertailua ässämersuun, mielestäni vertailukohta on väärä.