”Tutkimus: Joka viides sähköauton ostanut vaihtoi takaisin bensa-autoon USA:ssa – Latauksen hankaluus oli tärkeä selitys”
Tässä on taas juorulehdille tyypillinen paisutteleva lööppi. Kyseessä on suhteellisen pieni osa Kalifornian sähköautoilijoista ja rajatun aikaikkunan autot, joiden TM arvailee edustavan koko liittovaltiota. Savolainen sanoisi, että voep olla vuan voep olla jottei ookkaan, mää ja tiiä. Vaikka jokainen savolainen ymmärtäisi tuota kieltä, niin ei sen perusteella oikein voi väittää jokaisen suomalaisen savoa ymmärtävän.
Samanlainen väärän kuvan antava juorulehtilööppi sai hiljattain paljon huomiota Suomessa. Ala-Saksissa tehdyssä kyselyssä joku sähköautojen kiinnostavuutta kuvaava luku oli laskenut hieman edellisestä kaksi kuukautta aikaisemmin tehdystä kyselystä. Moni suomalainen media julisti isoilla otsikoilla tuolloin, kuinka sähköautot eivät enää kiinnosta saksalaisia. Todellisuudessa sähköautojen myynti Saksassakin toteuttaa yhä eksponentiaalista kasvua. Suurin kasvun rajoittaja on tuotanto.
Näillä klikkiotsikoilla on sellainen ikävä puoli, että monet lukijat uskovat niitä. Ei se nyt ole kaikille selvää, että oikean tiedon lähteeksi itse itseään titeleeraava TM alentuu tuollaisiin juorulehden otsikoihin.
Erilainen suhtautuminen kaikkiin asioihin tiedon kannalta on toivottavaa ja positiivista, olisi kummallista jos tietoa tai tutkimusta voisi lähestyä vain tietystä näkökulmasta. Julkaisukynnys pitää olla matala oli kysymys sitten päivälehdestä tai Tekniikan Maailman tasoisesta julkaisusta. Täydet pisteet TM:lle tästäkin julkaisusta. Sähköautojen ympärille on luotu paljon positiivista kirjoittelua mutta hieman kriittisemmin suhtautuvalle kirjoittelulle ei niinkään. Eiköhän ole normaalia että suhteellisen uudelle aiheelle löytyy kaanatusta mutta myös terveellä tavalla kyseenalaistavaa kirjoittelua. Ei tässä ole mitään poikkeavaa, monesti vaan näyttää siltä että sähköautoon intohimoisesti suhtautuvat puolestapuhujat ovat liiankin herkkänahkaisia. Kriittistä suhtautumista sähköautoon ei oikein katsota hyvällä vaikka kritiikki olisi kuinka aiheellista ja perusteltua.
Tutkimusaiheeseen voidaan tehdä useita erilaisia rajauksia. Rajaus voi kohdistua esimerkiksi aiheeksi valittuun ilmiöön tiettynä ajanjaksona, tietyssä ihmisryhmässä, tietyssä maantieteellisessä sijainnissa tai tietyssä aineistotyypissä. Eräs tapa rajata aihetta on tarkastella sitä vain tietystä näkökulmasta tai tietyn käsitteen avulla. Rajaamisen tapoja on lukemattomia.
En halua, että toimittajat alkavat keksimään tutkimuksille erilaisia merkityksiä kuin mitä on tutkittu.
Aika hyvä keskustelu-/kommenttiketju siitä kuitenkin syntyi tuonne uutisten puolella. Osallistujiakin on enemmän kuin täällä varsinaisella ajatustenvaihtamisen palstalla.
Oli myös noteerattu että Suomessa on kallis bensa/diesel ja edullinen sähkö. Sähkövero + verosta perittävä alv 24% veloitetaan sähkön siirtohintalaskussa missä sähköyhtiön osuus on 1/3-osa, toki tämä osuus riippuu yhtiöstä. Voisihan tuon nimetä sähköverolaskuksi minkä yhteydessä laskutetaan verkkoyhtiön osuus, eli siirtohinta. Nyt kalliilta näyttävä kustannus menee Carunan syyksi, vaikka verottaja ottaa isomman osuuden.
Jos bensa/diesel on edullista ja sähkö kallista (kuten sähköautokin on kalliimpi), niin valinta pitää perustella itselleen eri tavalla jos on tilanteessa missä raha on muutakin kuin vain pitkä numerosarja tiliotteessa.