Mitä teet, jos sähköpula yllättää talvella ja pyydetään säästämään sähköä jotta ei jouduttaisi turvautumaan kiertäviin sähkökatkoihin?
Itsellä pikainen sähkönsäästö on helppoa, sillä -80-luvulla valmistuneessa sähkölämmitteisessä talossani on seinässä oranssi katkaisin josta huonelämmön saa kaksi astetta aslspäin, kunhan vain sattuu olemaan kotona että voi painaa nappia. Eli yhdellä napinpainalluksella kaikki patterit ovat käytännössä vähintään pari tuntia kylminä.
Tämä iMac sammu, jos sähkökatko tulee, muuta en tee sähkön säästämiseksi.
Kerro enemmän, kuinka kytkin ohittaa termostaatit?
Kytkin käynnistää (noissa kotini vanhoissa pattereissa) pienen sähkövastuksen termostaatin luona, jolloin termostaatti luulee huoneessa olevan 2 astetta lämpimämpää kuin on ja laskee vastaavasti huonelämpöä 2 astetta. Joissain toisenlaisissa pattereissa on molemmille lämpötiloille oma termostaattinsa, jolloin on mahdollista säätää lämmönpudotuksen astelukua myös kahta astetta suuremmaksi. Käytännössä siis tuon lämmönpudotuskytkimen kautta menee vain ylimääräinen sähköjohto jokaiselle patterille.
Sähkölämmittimissä on ollut vuosikymmenet ulkoisesti ohjattava lämpötilan pudotus. Joillakin valmistajilla jopa lämmitinkohtaisesti säädettävä. Ei tietenkään rautakauppojen halpistavaralla.
Niin. Jos sähkökatko yllättää maaseutuasunnolla laitetaan generaattori käyntiin.
Ylen mukaan joissakin 80- luvun taloissa käytettiin automaattista kuormanhallintaa, liittyykö tuo jotenkin siihen?
https://yle.fi/a/3-12676880
Ei liity. Lämmönpudotus on täysin asukkaan ohjattavissa. Uskoakseni meidän sähköyhtiö harrastaa jonkinlaista "kuormanhallintaa" sillä yösähköllä lämpiävä lämminvesivaraaja on pariinkin otteeseen vaihtanut käynnistymishetkeään. Yösähkön aika alkaa 22:00 mutta esim. tällä hetkellä varaajan lämmitys käynnistyy vasta noin 22:30 kun joskus se on käynnistynyt tasan ilta kymmeneltä.
Tuossapa olisi hyvä verkkosähkön säästötapa jos sähkönhinta nousee liian korkeaksi.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/052c51bf-2085-4f3f-8c08-4ca982088982
Tuokin yrittäjä oli unohtanut kiinteät kustannukset. Verkkoon ei sähköä tuota millään parilla sentillä, kun kaikki kulut huomioidaan. Omakin generaattori on varmasti maksanut mukavasti.
Mutta tuohon vielä lämmön talteenotto nesteistä ja pakokaasuista, niin kannattaa monella tapaa.
Kiinteät kustannukset ovat olemassa käytti aggregaattia tai ei, joten ne eivät lisäänny tippaakaan jos sitä käyttää sähkön tuottamiseen. Monella maatilalla automaattisesti käynnistyvä aggregaatti on pakollinen varuste koska lypsyrobottien ym. järjestelmien on toimittava ilman sähkökatkoja ihan niin kuin vaikka sairaalan järjestelmien.
Sähkön jatkuva tuotanto siis ei kerää kustannuksia kalustosta, joka on hankittu muuta tarkoitusta varten. Mahtaisiko maatalousyrittäjä siis myydä sähköä pelkän polttoaineen hinnalla?
Ne ovat muuttuvia kustannuksia. Kaikki muuttuvat kustannukset tietenkin pitää ottaa huomioon jos sähköä tuottaa itselle tai myyntiin. Uskoisin kuitenkin, että tuollaisen valmiiksi kotona olevan aggregaatin käyttökustannukset koostuvat hyvin suurelta osin polttoaineesta ja sopiva käyttömäärä lienee sille muutenkin hyödyksi verrattuna täydelliseen käyttämättömyyteen.
Taloudessa ja kirjanpidossa ei noin ajatella.
Teknisesti ajatellen hätäpässin käyttö on tietysti hyväksi pienessä määrin, jos se ei lyhennä laitteen käyttöikää hätäpässinä.
Kyllä nyt jokainen osaa erotella kiinteät ja muuttuvat kustannukset vaikka kirjanpitoon poistot merkitään tietyllä tavalla.
Silloin kun pörssisähkö siirtokuluineen ja veroineen on riittävän kallista aggregaatti kannattaa käynnistää ja tehdä sillä sähkönsä siihen saakka kunnes sähkön hinta taas halpenee. Tulee aggregaatille käyttöä joka on hyväksi sille ja valtakunnan verkon kuormitus pienenee eli hyöty on molemminpuolinen. Minun "vastuulla" on yksi tuollainen MPÖ-käyttöinen suuri aggregaatti ja jopa sen käyttöohjeessa sanotaan että sitä pitäisi käyttää vähintään kerran kuussa. Moottori on samanlainen mitä kuorma-autoissa käytetään - siis sellainen jolla maanteillä ajetaan normaalisti miljoona km eli aggregaatti on tehty nimenomaan käyttöä varten.
Kuukausittainen koekäyttö (myös automatiikan testaamiseksi) ei ole yleensä lämpimäksiajoa pidempi. Jos käyttötunteja alkaa kertyä enemmän, tulevat huollotkin yllättävän nopeasti vastaan. Aggrekaatteja kun on tarkoitus ajaa sopivan täydellä teholla, kun taas kuorma-autokäytössä moottori huilaa usein eikä ole huipputehossa kuin hetkittäin.
Kannattaa myös tutkailla mille teholle ja tuntimäärille moottori on rakennettu, jatkuvassa käytössä teho voi olla yllättävän pieni eli muutamien tuntien aikana moottoria voidaan kuormittaa kunnolla. Joskus myös jäähdytys asettaa rajoja käytölle ja kuluttaa sähköä ihan kunnolla moottorivetoisen propellin lisäksi. Mutta oikein käytettynä ja huollettuna moottori kestää, mutta käyttö maksaa maltaita hankintahinnan lisäksi.
Nykyään kannattaa polttoaine ajaa kait kerran vuodessa pois. Se ei yleensä taida olla ongelma, kun tuhansia litroja ei saa varastoida. Mutta toisaalta tankin pitäisi olla liki täynnä jatkuvasti, ettei lopu juuri väärällä hetkellä. Tankkiauto tullee tutuksi myös maatilalla.
Aggregaatti käy automaattisesti sillä teholla minkä sähkön tuottaminen kohteeseen vaatii. Välillä sähköä kuluu enemmän ja välillä vähemmän ihan sen mukaan mitkä sähkölaitteet milloinkin on päällä. Useimmiten tuollainen aggregaatti ei käy täydellä tehollaan jos käy ylipäätään koskaan.
Uskokaa jo,ei ole tulossa mitään sähkökatkoja,ihan turhaa jorinaa ja naurettavaa hysteriaa kaikkialla ja täälläkin näköjään 👎
Luonnollisesti, mutta tuskin kukaan on hankkinut pätöteholtaan 1000 kW:n laitetta 100 kW:n kuormaa varten. 80-100% on tavallisempi valinta, kun varmistettava kulutus on päällä eikä tarvita kasvunvaraa. Ja kytkentästepit voivat olla vaikka 0-60, 60-80, 80-100.