lisää diabetes-riskiä uusin tekniikan maailman mukaan julkaistussa artikkelissa. Punaista lihaa on syöty meidän perheessä useimpien osalta 70 vuotta. Diabetesta suvussa on, mutta kaikilla perinnöllistä. Eikö olisi aika ottaa esille mitä yksipuolinen vegeruokailu aiheuttaa. Ihmisen kuuluu syödä kaikkea taspuolisesti, sanoi eräs suomalainen https://www.ylppo.fi/ylpon_perinne_klubin_ruokakulttuurissa
1
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Julkisuudessa mediassa asiasta on keskusteltu ja kerrottu millaista kasvisravintoa pitää syödä saadakseen kaiken tarvittavan. Samoin on keskusteltu yksipuolisesta punaisen lihan syömisestä ja siitä, mitä sairauksia se aiheuttaa ja ettei edes runsaalla lihan syönnillä saa kaikkea tarpeellista. Monipuolinen ravinto on terveyden perusta, se on tiedetty satoja vuosia. Mitä pitäisi vielä ottaa esille?
Lehden puolella kirjoitetaan: "Katupölystä puhutaan paljon, mutta muuten nastarenkaiden haittavaikutuksista keskustellaan yllättävän vähän." Siinä toinen aihe, josta on puhuttu kyllästymiseen asti, mutta silti koetaan, ettei asiaa ole käsitelty riittävästi. Kun sulkee silmänsä ja korvansa, jää kaikesta paitsi.
Ihmisen ei pitäisi syödä kaikkea tasapuolisesti. Ihmisen tulisi syödä tasapainoisesti suhteessa ravinnontarpeeseensa. Tällä hetkellä syömme (keskimäärin) liikaa kovaa rasvaa, suolaa, sokeria ja lihaa, sekä liian vähän hedelmiä
Kun suositellaan vähentämään (punaisen) lihan käyttöä ja lisäämään kasvisten syöntiä, sillä tarkoitetaan harvoin vegaaniruokavaliota. En ymmärrä miksi "vähentäkää lihaa, lisätkää kasviksia" tulkitaan vegaaniruokavalioksi. Eihän "liikkukaa enemmän" sekään tarkoita että pitäisi jumpata 18 tuntia vuorokaudessa.
Vegaaniruokavaliossa joutuu varmastikin näkemään vähän vaivaa että saa kaikki raudat ja proteiinit, mutta jos kasvispainotteiseen ruokavalioonsa sallii kalan ja kananmunan ja satunnaisen liha-annoksen ei ole mitään ongelmaa.
Aloittajankin perheessä on todennäköisesti syöty 70 vuotta sitten merkittävästi vähemmän lihaa kuin mitä he itse, tai suomalaiset keskimäärin, syövät tänä päivänä.
Ongelma lienee, että sama kuin viinan kanssa, pieni joukko käyttää haitallisesti jotain sellaisia määriä, että asia näyttää keskimäärin huonolta. Kun katsotaan kaupan tarjontaa, punainen liha (nauta / sika) on selvästi vähemmistössä. Eniten on tarjolla broileria lukuisissa maustevaihtoehdoissa. Kalan tarjonta on lähinnä lohta tai kirjolohta ja niiden hinta on aivan muulla tasolla kuin vuosia sitten eli noin 30€/kg.
Suolan käyttö on tilastollisesti liiallista. Mietin vain, kun edes omasta suolankäytöstä osaa grammoja sanoa niin mistä on tiedossa väestön keskimääräinen suolankäyttö? Maahantuodun suolan määrä jaettuna nuppiluvulla?
Sateenkaarirautu, kirjotaimen ja meriforelli. Sitten tuli Kekkonen ja sanoi, että se on Kirjolohi. Koska UKK, niin nimi jäi käyttöön.
Suomessa taidetaan tehdä varsin paljon tutkimuksia, myös se tutkitaan mitä ihmiset syövät. Kun tutkittavia on riittävästi, saadaan selville tavalliset määrät ja niistä voidaan hyvällä todennäköisyydellä johtaa liki kaikkien yksilöiden suuhun menevä määrä. Vaikken ihan ongelmatapaukseksi itseäni vielä luekaan, voihan niitä määriä ihmetellä. Kaljaa juodaan määrättömästi, kahvia taas kumman vähän.
Erilaisia kissanoksennuksia on tosiaan kylmäkaapit täynnä. Mutta alahyllyn laatikoista saattaa jauheliha liikkua liukkaasti. Kirjolohen uudeksi nimeksi voitaisiin jo muuttaa kuralohi, siltä se on joka kerta maistunut ja valmistaja valitellut asiaa.
Käsittääkseni se ei kyllä ole noin. Tässä Ylen artikkelissa lähteenä on lihateollisuuden etujärjestö, ja sekin näyttää että lihan kulutus on kolminkertaistunut 50-60 -luvuilta, ja 70-lukuunkin nähden on tullut reippaasti lisää. https://yle.fi/a/3-10915222
En nyt ihan purematta niele sitä että tilastoissa esiintyvä lisäys johtuisi lihan ongelmakäyttäjistä. Eikä se alkoholikaan mikään terveysjuoma ole vaikkei riskikäytön raja ylittyisikään.
Ylen jutussa kuitenkin todettiin, ettei 60-luvun ruokavalioon ole palaamista. Liha oli kallista silloin joten töitä tehtiin perunan ja ruskean kastikkeen voimalla. Ehkä teoria alkoholin käytöstä, 10% käyttää 90% viinasta, ei aivan istu lihansyöntiin, mutta aika monet välttelee punaisen lihan syöntiä joten jos tilastointiin on luottamista, joku kuluttaa vähän enemmän. Meillä punaista lihaa syödään keskimäärin 1-2 krt/kk, ei kyllä 80kg/a kulu. Emme viljele mitään eikä osteta juuri perunoitakaan, joten kai me sitten broilerilla tallotaan polkua eteenpäin.
Joku saisi tutkia ruuan riittävyyttä globaalisti jos kaikki länsimaat siirtyisivät kasviksiin ja riisiin. Nauta syö ruohoa ja possut/broilerit paljon sellaista, mitä ihmisille ei saa ruokana myydä. Vedettäisiinkö matto niiden köyhimpien maiden alta jossa myydään tällä hetkellä edullista kasvisruokaa kun dollarit alkaisi puhua kuka kasvikset saa.
Aah, taas kuin oikeiden suomalaisten ajatuksia. Nauta syö myös ruohoa, mutta se vaatii myös muuta rehua. Ja tuo ruohokaan ei ole mitään ojaruohoa, vaan pelloilla kasvatettua ruohoa. Pelloilla kasvatettua ruokaa syövät myös ihmiset ja uutisten mukaan hyötysuhde tulee paremmaksi, jos ihmiset syövät kasvatetun suoraan ilman että eläimet jalostavat sitä lihaksi.
No mieti vaikka AIV rehupalloja, naudat kasvaa ja maitoa tulee niillä talvellakin. Mikä pellon kasvattama ihmiselle tarkoitettu salaatti/kasvis olisi tuoretiskissä houkuttelemassa loka-toukokuun ajan? Aika optimistista olisi kasvattaa kasvihuoneissa koko Suomen ruokkimiseksi tarvittava kasvis. Hyötysuhde varmaan pitää paikkansa jos ei sitä peltoheinää tarvitse jalostaa Prisman ruokatiskeille. Liekö tuote vai kysyntäongelma koska peltoja kannattaa ennemmin paketoida kuin kasvattaa ihmisille kasviksia?
Olen Jorman kanssa ainakin siltä osin samoilla linjoilla, että vaikutusarviot pitäisi tehdä käytännönläheisesti ja toisaalta laajasti tuotantoketjun eri osissa.
Ihmiset eivät taida elää vihreillä kasviksilla ja hedelmillä. Niissä on suurin osa vettä ja jonkin verran hiilihydraatteja. Vitamiineja ja ravinteita sekä kuituja niistä saa.
Energia ja rakennusaineet tulee sitten valkuaisesta ja rasvasta, ja pellosta korjatuista juureksista, perunasta eli niiden hiilihydraateista.
Porot kuulemma pääsevät talvikuntoon sienien proteiineilla ja karhut taas syövät marjoja. Että kun vetistä ruokaa syö riittävästi, jää siitä jotain varastoonkin.
Punaisen lihan voi korvata 100% vagaanisilla ja vähemmän päästöjä aiheuttavilla tuotantomuodoilla. Soijaa ei kannata tuhlata rehuksi vaan syödä tofuna yms. kun puhutaan sekasyönnistä, ei aina tarkoiteta perunaa ja karjalanpaistia, se ei ole sekasyömistä vaan yksipuolista varmasti sairastuttavaa. En tiedä diabeteksestänne mutta perintötekijöillä ja elämäntavoillakin on merkitystä periytyvyyteen ja niiden hoitoon.
Jotain tarvitsee tehdä, ettei koko popula elä 100 vuotiaiksi. Kansakunnan ikääntymistä pitää rajoittaa. Ilmansaasteet ei tehoa tähän.