Olen kuullut, että renkaiden liian suuri ilmanpaine kuluttaisi renkaita sivuilta, eikä keskeltä kuten olen itse asian luullut olevan. Jos näin kuitenkin on, niin voisiko joku ystävällisesti kertoa miksi näin on?
Minäpä olen kuullut juuri päinvastaista. Ennen oli vallalla käsitys, että ylipaine kuluttaa rengasta keskeltä ja alipaine reunoilta. Luin jostakin, että näin asia olikin ristikudosrenkaiden aikana, mutta vyörenkailla ja etenkin nykyisillä matalilla profiileilla rengas kuluu molemmissa tapauksissa keskeltä. Ylipaineen tapauksessa syy lienee päivänselvä; alipaineen tapauksessa rengas pääsee elämään liikaa ja keskipakovoiman vaikutuksesta nytkin kuluu keskiosa.
Jossakin taas väitetään, että oikein paineistetuissakin renkaissa vetävissä pyörissä kuluu enemmän keskikohta ja vapaamatkustajissa reunat. Mm. tästä syystä suositellaan kiertovaihtoa edestä taakse ja päinvastoin.
... ja keskipakovoiman vaikutuksesta nytkin kuluu keskiosa.
Anteeksi läheinen suhteeni Pilkkuun, mutta ihan keskipakovoima?
Miksi vesi pysyy sangossa, kun sitä pyöritetään narun perässä vaakasuuntaisen akselin ympäri? Tämä kuuluu normaalin sivistyneen ihmisen yleistietoon.
Ja alkuperäiseen kysymykseen: Renkaat kuluvat lähes samalla lailla oli niissä sitten lievä ali-, yli- tai normaalipaine. Tietenkin suuri alipaine lisää vierintävastusta eli myös kulutusta sekä huonontaa kaarreajo-ominaisuuksia. Suuri ylipaine on lähinnä epämukava.
Oma kokemus kertoo että takana kuluu keskeltä ja edessä reunoilta. Eturenkaiden reunoilta kuluminen johtuu tietysti siitä että eturenkaat joutuvat auton kääntämään. Paineet eivät nykyrenkaissa (jos ovat edes sinnepäin) taida juurikaan vaikuttaa kulumismuotoon.
... ja keskipakovoiman vaikutuksesta nytkin kuluu keskiosa.
Anteeksi läheinen suhteeni Pilkkuun, mutta ihan keskipakovoima?
Miksi vesi pysyy sangossa, kun sitä pyöritetään narun perässä vaakasuuntaisen akselin ympäri? Tämä kuuluu normaalin sivistyneen ihmisen yleistietoon.
Voitko vähän tarkentaa että mikä tässä keskipakovoimassa sinua häiritsi? Siitähän lienee kuitenkin kysymys...
Kyse on siitä, että tässä tapauksessa ei voi puhua keskipakovoiman vaikutuksesta, vaikka se virheellisesti suurimmalle osalle kansaa näin on aina opetettu.
Keskipakovoima on kuvitteellinen "voima" (ei oikeastaan edes voima), joka aiheutuu tarkasteltavan systeemin pyörimisliikkeestä suhteessa tarkastelupaikkaan. Esim. Suomen leveyspiirillä sadan metrin korkeudelta pudotetun pallon putoamiskohta siirtyisi joitain senttejä etelään pudotuskohtaan nähden keskipakovoiman (eli maan pyörimisliikkeen) vaikutuksesta (maan vetovoima ainoana huomioitavana voimana). Lisäksi pallo siirtyisi joitain senttejä itään ns. Coriolisvoiman vaikutuksesta, joka on myös kuvitteellinen voima. Eli maa pyörähtää pallon "alta pois".
Kirjoittaja lienee tarkoittanut, että kumin massa jatkaa matkaansa tienpintaa kohti mekaniikan peruslakien mukaan ja kuluu törmätessään siihen..? Yhtälailla vesi pysyy vaakasuoran akselin ympäri pyörivässä sangossa sen ollessa yläasennossa, koska veden massa pyrkii jatkamaan matkaansa ympyräradan tangentin suuntaan. Vesi ei kuitenkaan karkaa tangentin suuntaan, koska narun päähän kiinnitetyn sangon pohjan tukivoima estää veden matkan jatkumisen.
Sama periaate on ajettaessa autolla kaarteessa: Auto pyrkii jatkamaan matkaansa kaarteen hetkellisen kaarevuussäteen tangentin suuntaan, mutta renkaiden kitka pitää auton radalla tiettyyn rajaan asti.
Anteeksi että puutun, mutta onko lainatessa pakko siteerata kaikki mitä aikaisemmin on kirjoitettu. Juoneen pääsee varmaan muutenkin kiinni, ilman että tarvitsee palstametrikaupalla olla edellisten lainausta. Ei tarkoita yksinomaan tätä threadia vaan samaa näkee monessa muussakin viestiketjussa.
Niin, jokatapauksessa, jos täällä pyörii joku rengasalan expertti, niin voisiko hän ystävällisesti avata sanaisen arkkunsa ja kertoa miten asian todellinen laita on, eli kuluuko rengas sivuilta, jos rengaspaine on liian suuri ja jos näin on, niin hyvät perustelut olis kiva.
Itse siis olen aina ollut sitä mieltä, että liian alhainen paine kuluttaa sivuilta ja liian suuri keskeltä, mutta olen kuullut väitetettävän asian olevan toisin. Tietenkään mikään pieni poikkeama ei vaikuta suuntaan / toiseen, mutta jos painetta on reippaasti liikaa tai liian vähän.
Mikä rengaskoko,mikä auton tyyppi, millaista ajoa ajat, millä moottorilla varustettu auto, vedätkö kärriä/vaunua paljon yms,yms...? Juu, rengas ei kulu sivuilta ylipaineistuksen seurauksena. Sivukulumisia/epätasaista kulumista yleensä aiheuttaa auton väärät ohjauskulmat. Ainoastaan takseissa oikeilla ilmanpaineilla on havaittu ulkopuolen olka-alue kulumista, johtuen suurista u-käännös määristä, vaikkakin ohjausgeometria kohdallaan.
Nykyään kun on matalaprofiilirenkaat- niin liian pieni ilmanpaine ei kuluta reunoilta. Niissä täytyy pitää kovia paineita n2.4-2.8 jos meinaa ette ne kuluu tasaseen. Niitä nuuka kaveri kierrättää edestä-taakse 6000km välien, muuten renkaiden elinkaari on n15000km. Sillä leveä rengas jossa on pintaa kolme milliä on aika häjy.
Paljonko kilometrejä ootte kesärenkaillanne yleensä päässy? viime kesänä tuli uudet renkaat ostettua ja ovat jo puolilleen kuluneet vaikka kilometrejä vasta 10000.ja renkaat on Continentalin Eco Contact 3. Onkohan auton alustassa jotain pielessä kun tuntuu syövän renkaita aikas lailla
Paljonko kilometrejä ootte kesärenkaillanne yleensä päässy? viime kesänä tuli uudet renkaat ostettua ja ovat jo puolilleen kuluneet vaikka kilometrejä vasta 10000.ja renkaat on Continentalin Eco Contact 3. Onkohan auton alustassa jotain pielessä kun tuntuu syövän renkaita aikas lailla
Edellisessä autossani oli pois myydessä kilometrejä 60 000. Alkuperäisillä (Conti Eco Contact CP) kesärenkailla oli ajettu varmaan n. 35 000 km tuosta. Kesärenkaissa oli pintaa vielä reilusti (5 mm.) jäljellä autosta luopuessani. Renkaat olivat tosin nelivetoisen auton alla, jolloin ne kuluvat tasaisesti, eikä suditteluja tapahdu juuri lainkaan. Sanoisin myös, että ajotapani on erittäin ennakoiva (näkyy mm. siinä että jarrupalat kestävät ja kestävät).
Mikäli renkaasi kuluvat epätasaisesti (esim. toisesta reunasta enemmän) on aurauskulmissa säätämisen varaa tai alustassa muuten jotain pielessä. Mikäli vetävän akselin renkaat kuluvat silmissä (mutta tasaisesti) verrattuna laahaavan akselin renkaisiin kyse lienee ajotavasta.
Olen ajellut autoillani n. 120 - 140 tkm ennen vaihtoa.
Kesä/talvirenkaisiin on siis tullut keskimäärin n. 60-70 tkm - koskaan ei ole tarvinnut vaihtaa renkaita vaan auto on mennyt alkuperäisrenkain vaihtoon. Renkaat ovat olleet siis "laillisessa" kunnossa - tosin myönnettäköön, että kesärenkaille ovat viimeisenä kautena sadekelit olleet jo vaikeita. Talvirenkaatkin ovat loppuvaiheessa olleet jo "liukkaanpuoleisia", mutta kyse ei ole ollut niinkään kulumisesta vaan kumiaineksen kovettumisesta.
Etenkin Opel-alustaiset autot - eli Opelin lisäksi Saab - näyttävät kohtelevan renkaita hyvin. Kuskin ajotyyli vaikuttaa tietenkin myös merkittävästi.
Omat kokemukseni Michelin Pilot Primacy 15" 195x65 V-sarjan renkaista on vasta 63700 km. Pintaa jäljellä 3-4 mm eli tänä kesänä vaihtoon. Autona Volvo V70. Paneeko joku muilla renkailla paremmaksi?
"Etenkin Opel-alustaiset autot - eli Opelin lisäksi Saab - näyttävät kohtelevan renkaita hyvin. Kuskin ajotyyli vaikuttaa tietenkin myös merkittävästi"
Itsellä juuri Opel alustainen auto eli Opel Vectra Voyager 1.6 -97 ja tuntuu kyllä syövän rengasta niin pirusti. Mikäköhän mättää? renkaat kuluvat kyllä tasaisesti ja ajotapani on suht rauhallinen ja ennakoiva eli ajotavasta ei siis ole kyse. 10000km ja renkaat on tätä menoa taas uusittava.
Itselläni meni Nokialaiset sileiksi 15tkm suoritteella. Alusta ja ohjauskulmat oli laitettu kuosiin, joten vika ei ollut siellä. Rengas ei vain kestänyt kilometrejä. "Merkki-renkaat" kesämallina eivät tunnu kestävän kulutusta.
Edellisessä autossani oli pois myydessä kilometrejä 60 000. Alkuperäisillä (Conti Eco Contact CP) kesärenkailla oli ajettu varmaan n. 35 000 km tuosta. Kesärenkaissa oli pintaa vielä reilusti (5 mm.) jäljellä autosta luopuessani.
Itselläni oli myös edellisessä jotkut Contit vuodelta -93. Kierrätin vararengasta mukana ja uusinta tuli ajankohtaiseksi (3mm), kun mittarissa oli 165000 km. Ehkä vajaa puolet tuosta tuli talvirenkailla. Ajotyylin merkitystä renkaiden kulumisen vähäisyyden selittäjänä tukee se, että etujarrupalat piti vaihtaa ensimmäisen kerran 175 tkm kohdalla.
Omat kokemukseni Michelin Pilot Primacy 15" 195x65 V-sarjan renkaista on vasta 63700 km. Pintaa jäljellä 3-4 mm eli tänä kesänä vaihtoon. Autona Volvo V70. Paneeko joku muilla renkailla paremmaksi?
Paremmaksi en pistä, mutta totean vain, että 50 000km ajetuissa Nokian kesärenkaissa (205/55/16) oli pintaa vielä jäljellä 4mm tänä keväänä.
Kyllähän se paljon riippuu ajotyylistä ja tien pinnasta. Karkea pinta kuluttaa enemmän kuin sileä.
Mielenkiintoista, että jollakin kuluu Nokialaiset alta alle arvostelun, kun taas joku voi ajaa reilun rupeaman.
Kertokaapa tarkemmin -jos muistatte- mikä valmistajan renagasmalleista on se kestävämpi ja mikä kuluu nopeammin. Nokiallakin on vuosien saatossa (ja nytkin) montta eri rengasmallia. Vaikuttaako sinulla nopeusluokka? Kestääkö samassa ajossa H-luokka kauemmin kuin V, tai W??? Tietysti auton mallikin vaikuttanee...
Nokia NRV kului silestoneksi 15tkm suoritteella. Parhaan kilometrituloksen olen saanut Marangoni renkailla. Heron (nop.l. H) kesti n. 50tkm, muut siltä väliltä. Olen kuullut väitettävän, että pienempi nopeusluokka (T) kestää kulutusta paremmin kuin iso (W). Tiedä sitten kuinka paikkaansa pitävää tuo on.
Olen kuullut väitettävän, että pienempi nopeusluokka (T) kestää kulutusta paremmin kuin iso (W). Tiedä sitten kuinka paikkaansa pitävää tuo on.
Voi olla, mutta itselläni on juuri päinvastainen OLETTAMUS. Isomman nopeusluokan nakit pitäis olla kovempaa kumiseosta ja kun niillä ajetaan "vain" näitä Suomen nopeuksia niin kestäisköhän ne kauemmin? Ainakin jos ajetaan näillä pienen nopeusluokan renkailla kovaa, niin nehän suorastaan sulaa alle.
Tuskin ne suuremman nopeusluokan kumit mitään kovempaa kumiseosta on. Runkorakenteessa voi olla hiukan eroa alempiin luokkiin nähden ja kyllä niiden alempien nopeusluokkien renkaiden pitäisi kauemmin kestää kun niissä panostetaan kehityksessä myös juuri kulutuskestävyyteen toisin kuin suuremmissa luokissa joissa etusijalla ovat yleensä muut ominaisuudet.
8 talvea ja yks kesä talvimisukoilla, oli vielä pintaa paljon, mutta pakko vaihtaa kun pito alko lähteen ja tuli revittyä nastat pois keväällä! Pistäkää paremmaksi!
8 talvea ja yks kesä talvimisukoilla, oli vielä pintaa paljon, mutta pakko vaihtaa kun pito alko lähteen ja tuli revittyä nastat pois keväällä! Pistäkää paremmaksi!
Helppoa. Kaverilla on Fiat 128, muistaakseni vuosimallia 1975, jossa on alkuperäiset talvirenkaat... Turha kysyä kilometrejä
Nokia NRV kului silestoneksi 15tkm suoritteella. Parhaan kilometrituloksen olen saanut Marangoni renkailla. Heron (nop.l. H) kesti n. 50tkm, muut siltä väliltä. Olen kuullut väitettävän, että pienempi nopeusluokka (T) kestää kulutusta paremmin kuin iso (W). Tiedä sitten kuinka paikkaansa pitävää tuo on.
Minulla on myös kokemusta NRV:n kulumisesta, en enää osta niitä. Todella nopeasti häviävät alta, yhdessä kesässä (~20-25 tkm). Vastaavat Michelinit ja Contit kestävät minun ajossani puolet pidempään eli kaksi kesää (~40-50 tkm). Vaihdan renkaat yleensä suht. hyvissä ajoin, loppuun en edes yritä niitä ajaa.
Isomman nopeusluokan renkaissa on jäykempi runko ja tietysti jonnekin W-luokkaan mennessä myös eri kumiseos. Todellinen ero esim. yleisten H:n ja V:n välillä on useimmissa rengasmerkeissä olematon, vaikka hinnassa saattaa eroa ollakin enemmän. Oman kokemuksen mukaan kovemman nopeusluokan renkaat kuluvat nopeammin. Ja Suomen oloissa H:t riittävät aivan täysin, vai ajaako joku täällä yli 210 km/h?
Nopeusluokka kertoo myös muusta kuin nopeuskestävyydestä - jos ajaa painavalla / kuormatulla autolla, kannattaa ilman muuta ottaa isomman nopeusluokan renkaat vaikka nopeus ei sitä edellyttäisikään.
Mielenkiintoista, että jollakin kuluu Nokialaiset alta alle arvostelun, kun taas joku voi ajaa reilun rupeaman.
Kertokaapa tarkemmin -jos muistatte- mikä valmistajan renagasmalleista on se kestävämpi ja mikä kuluu nopeammin. Nokiallakin on vuosien saatossa (ja nytkin) montta eri rengasmallia.
Ostin ne Pirelli P6000 renkaat. Saas nähdä miten kestävät. Alla oli alkuperäiset ContiSport W-luokan 205/55/16" kumit. Arvion mukaan niillä pääsi noin 45tkm. Vaimolla on aikoinaan uutena ostettu 850T5, jossa ensiasennuskumit kestivät yllättävän hyvin, 205/50/16" Z-luokan Michelinit kestivät lähes 60tkm. Autolla on nyt ajettu 175tkm ja lähes uudet kolmannet kesäkumit alla. Nykyiset onkin sitten H-luokan nokiaa. Ostin H-luokan renkaat kun niitä alkoi saada 50-sarjalaisiin.
Auto Matza 2.0 GLX, en eritellyt talvikilometrejä, mutta niitäkin reilusti yli 100tkm, ja tuo kesä vielä päälle, ois varmaan menny vielä 3 kesää, mutta tarvin ne vanteet uusille talvimisukoille!
Minäpä olen kuullut juuri päinvastaista. Ennen oli vallalla käsitys, että ylipaine kuluttaa rengasta keskeltä ja alipaine reunoilta. Luin jostakin, että näin asia olikin ristikudosrenkaiden aikana, mutta vyörenkailla ja etenkin nykyisillä matalilla profiileilla rengas kuluu molemmissa tapauksissa keskeltä. Ylipaineen tapauksessa syy lienee päivänselvä; alipaineen tapauksessa rengas pääsee elämään liikaa ja keskipakovoiman vaikutuksesta nytkin kuluu keskiosa.
Jossakin taas väitetään, että oikein paineistetuissakin renkaissa vetävissä pyörissä kuluu enemmän keskikohta ja vapaamatkustajissa reunat. Mm. tästä syystä suositellaan kiertovaihtoa edestä taakse ja päinvastoin.
Anteeksi läheinen suhteeni Pilkkuun, mutta ihan keskipakovoima?
Miksi vesi pysyy sangossa, kun sitä pyöritetään narun perässä vaakasuuntaisen akselin ympäri? Tämä kuuluu normaalin sivistyneen ihmisen yleistietoon.
Ja alkuperäiseen kysymykseen: Renkaat kuluvat lähes samalla lailla oli niissä sitten lievä ali-, yli- tai normaalipaine. Tietenkin suuri alipaine lisää vierintävastusta eli myös kulutusta sekä huonontaa kaarreajo-ominaisuuksia. Suuri ylipaine on lähinnä epämukava.
Anteeksi läheinen suhteeni Pilkkuun, mutta ihan keskipakovoima?
Miksi vesi pysyy sangossa, kun sitä pyöritetään narun perässä vaakasuuntaisen akselin ympäri? Tämä kuuluu normaalin sivistyneen ihmisen yleistietoon.
Voitko vähän tarkentaa että mikä tässä keskipakovoimassa sinua häiritsi? Siitähän lienee kuitenkin kysymys...
Oma kokemus kertoo että takana kuluu keskeltä ja edessä reunoilta. Eturenkaiden reunoilta kuluminen johtuu tietysti siitä että eturenkaat joutuvat auton kääntämään.
Paineet eivät nykyrenkaissa (jos ovat edes sinnepäin) taida juurikaan vaikuttaa kulumismuotoon.
Anteeksi läheinen suhteeni Pilkkuun, mutta ihan keskipakovoima?
Miksi vesi pysyy sangossa, kun sitä pyöritetään narun perässä vaakasuuntaisen akselin ympäri? Tämä kuuluu normaalin sivistyneen ihmisen yleistietoon.
Voitko vähän tarkentaa että mikä tässä keskipakovoimassa sinua häiritsi? Siitähän lienee kuitenkin kysymys...
Kyse on siitä, että tässä tapauksessa ei voi puhua keskipakovoiman vaikutuksesta, vaikka se virheellisesti suurimmalle osalle kansaa näin on aina opetettu.
Keskipakovoima on kuvitteellinen "voima" (ei oikeastaan edes voima), joka aiheutuu tarkasteltavan systeemin pyörimisliikkeestä suhteessa tarkastelupaikkaan. Esim. Suomen leveyspiirillä sadan metrin korkeudelta pudotetun pallon putoamiskohta siirtyisi joitain senttejä etelään pudotuskohtaan nähden keskipakovoiman (eli maan pyörimisliikkeen) vaikutuksesta (maan vetovoima ainoana huomioitavana voimana). Lisäksi pallo siirtyisi joitain senttejä itään ns. Coriolisvoiman vaikutuksesta, joka on myös kuvitteellinen voima. Eli maa pyörähtää pallon "alta pois".
Kirjoittaja lienee tarkoittanut, että kumin massa jatkaa matkaansa tienpintaa kohti mekaniikan peruslakien mukaan ja kuluu törmätessään siihen..? Yhtälailla vesi pysyy vaakasuoran akselin ympäri pyörivässä sangossa sen ollessa yläasennossa, koska veden massa pyrkii jatkamaan matkaansa ympyräradan tangentin suuntaan. Vesi ei kuitenkaan karkaa tangentin suuntaan, koska narun päähän kiinnitetyn sangon pohjan tukivoima estää veden matkan jatkumisen.
Sama periaate on ajettaessa autolla kaarteessa: Auto pyrkii jatkamaan matkaansa kaarteen hetkellisen kaarevuussäteen tangentin suuntaan, mutta renkaiden kitka pitää auton radalla tiettyyn rajaan asti.
Anteeksi että puutun, mutta onko lainatessa pakko siteerata kaikki mitä aikaisemmin on kirjoitettu. Juoneen pääsee varmaan muutenkin kiinni, ilman että tarvitsee palstametrikaupalla olla edellisten lainausta. Ei tarkoita yksinomaan tätä threadia vaan samaa näkee monessa muussakin viestiketjussa.
Niin, jokatapauksessa, jos täällä pyörii joku rengasalan expertti, niin voisiko hän ystävällisesti avata sanaisen arkkunsa ja kertoa miten asian todellinen laita on, eli kuluuko rengas sivuilta, jos rengaspaine on liian suuri ja jos näin on, niin hyvät perustelut olis kiva.
Itse siis olen aina ollut sitä mieltä, että liian alhainen paine kuluttaa sivuilta ja liian suuri keskeltä, mutta olen kuullut väitetettävän asian olevan toisin. Tietenkään mikään pieni poikkeama ei vaikuta suuntaan / toiseen, mutta jos painetta on reippaasti liikaa tai liian vähän.
Kiitos
"Hevomiesten tietotoimisto"-juttuja.
Mikä rengaskoko,mikä auton tyyppi, millaista ajoa ajat, millä moottorilla varustettu auto, vedätkö kärriä/vaunua paljon yms,yms...?
Juu, rengas ei kulu sivuilta ylipaineistuksen seurauksena. Sivukulumisia/epätasaista kulumista yleensä aiheuttaa auton väärät ohjauskulmat. Ainoastaan takseissa oikeilla ilmanpaineilla on havaittu ulkopuolen olka-alue kulumista, johtuen suurista u-käännös määristä, vaikkakin ohjausgeometria kohdallaan.
Paljonko kilometrejä ootte kesärenkaillanne yleensä päässy? viime kesänä tuli uudet renkaat ostettua ja ovat jo puolilleen kuluneet vaikka kilometrejä vasta 10000.ja renkaat on Continentalin Eco Contact 3. Onkohan auton alustassa jotain pielessä kun tuntuu syövän renkaita aikas lailla
Edellisessä autossani oli pois myydessä kilometrejä 60 000. Alkuperäisillä (Conti Eco Contact CP) kesärenkailla oli ajettu varmaan n. 35 000 km tuosta. Kesärenkaissa oli pintaa vielä reilusti (5 mm.) jäljellä autosta luopuessani. Renkaat olivat tosin nelivetoisen auton alla, jolloin ne kuluvat tasaisesti, eikä suditteluja tapahdu juuri lainkaan. Sanoisin myös, että ajotapani on erittäin ennakoiva (näkyy mm. siinä että jarrupalat kestävät ja kestävät).
Mikäli renkaasi kuluvat epätasaisesti (esim. toisesta reunasta enemmän) on aurauskulmissa säätämisen varaa tai alustassa muuten jotain pielessä. Mikäli vetävän akselin renkaat kuluvat silmissä (mutta tasaisesti) verrattuna laahaavan akselin renkaisiin kyse lienee ajotavasta.
Olen ajellut autoillani n. 120 - 140 tkm ennen vaihtoa.
Kesä/talvirenkaisiin on siis tullut keskimäärin n. 60-70 tkm - koskaan ei ole tarvinnut vaihtaa renkaita vaan auto on mennyt alkuperäisrenkain vaihtoon. Renkaat ovat olleet siis "laillisessa" kunnossa - tosin myönnettäköön, että kesärenkaille ovat viimeisenä kautena sadekelit olleet jo vaikeita. Talvirenkaatkin ovat loppuvaiheessa olleet jo "liukkaanpuoleisia", mutta kyse ei ole ollut niinkään kulumisesta vaan kumiaineksen kovettumisesta.
Etenkin Opel-alustaiset autot - eli Opelin lisäksi Saab - näyttävät kohtelevan renkaita hyvin. Kuskin ajotyyli vaikuttaa tietenkin myös merkittävästi.
Omat kokemukseni Michelin Pilot Primacy 15" 195x65 V-sarjan renkaista on vasta 63700 km. Pintaa jäljellä 3-4 mm eli tänä kesänä vaihtoon. Autona Volvo V70. Paneeko joku muilla renkailla paremmaksi?
"Etenkin Opel-alustaiset autot - eli Opelin lisäksi Saab - näyttävät kohtelevan renkaita hyvin. Kuskin ajotyyli vaikuttaa tietenkin myös merkittävästi"
Itsellä juuri Opel alustainen auto eli Opel Vectra Voyager 1.6 -97 ja tuntuu kyllä syövän rengasta niin pirusti. Mikäköhän mättää? renkaat kuluvat kyllä tasaisesti ja ajotapani on suht rauhallinen ja ennakoiva eli ajotavasta ei siis ole kyse. 10000km ja renkaat on tätä menoa taas uusittava.
Itselläni meni Nokialaiset sileiksi 15tkm suoritteella. Alusta ja ohjauskulmat oli laitettu kuosiin, joten vika ei ollut siellä. Rengas ei vain kestänyt kilometrejä. "Merkki-renkaat" kesämallina eivät tunnu kestävän kulutusta.
Itselläni oli myös edellisessä jotkut Contit vuodelta -93. Kierrätin vararengasta mukana ja uusinta tuli ajankohtaiseksi (3mm), kun mittarissa oli 165000 km. Ehkä vajaa puolet tuosta tuli talvirenkailla. Ajotyylin merkitystä renkaiden kulumisen vähäisyyden selittäjänä tukee se, että etujarrupalat piti vaihtaa ensimmäisen kerran 175 tkm kohdalla.
Paremmaksi en pistä, mutta totean vain, että 50 000km ajetuissa Nokian kesärenkaissa (205/55/16) oli pintaa vielä jäljellä 4mm tänä keväänä.
Kyllähän se paljon riippuu ajotyylistä ja tien pinnasta. Karkea pinta kuluttaa enemmän kuin sileä.
Mielenkiintoista, että jollakin kuluu Nokialaiset alta alle arvostelun, kun taas joku voi ajaa reilun rupeaman.
Kertokaapa tarkemmin -jos muistatte- mikä valmistajan renagasmalleista on se kestävämpi ja mikä kuluu nopeammin. Nokiallakin on vuosien saatossa (ja nytkin) montta eri rengasmallia.
Vaikuttaako sinulla nopeusluokka? Kestääkö samassa ajossa H-luokka kauemmin kuin V, tai W??? Tietysti auton mallikin vaikuttanee...
Nokia NRV kului silestoneksi 15tkm suoritteella. Parhaan kilometrituloksen olen saanut Marangoni renkailla. Heron (nop.l. H) kesti n. 50tkm, muut siltä väliltä. Olen kuullut väitettävän, että pienempi nopeusluokka (T) kestää kulutusta paremmin kuin iso (W). Tiedä sitten kuinka paikkaansa pitävää tuo on.
Voi olla, mutta itselläni on juuri päinvastainen OLETTAMUS. Isomman nopeusluokan nakit pitäis olla kovempaa kumiseosta ja kun niillä ajetaan "vain" näitä Suomen nopeuksia niin kestäisköhän ne kauemmin? Ainakin jos ajetaan näillä pienen nopeusluokan renkailla kovaa, niin nehän suorastaan sulaa alle.
Tuskin ne suuremman nopeusluokan kumit mitään kovempaa kumiseosta on. Runkorakenteessa voi olla hiukan eroa alempiin luokkiin nähden ja kyllä niiden alempien nopeusluokkien renkaiden pitäisi kauemmin kestää kun niissä panostetaan kehityksessä myös juuri kulutuskestävyyteen toisin kuin suuremmissa luokissa joissa etusijalla ovat yleensä muut ominaisuudet.
8 talvea ja yks kesä talvimisukoilla, oli vielä pintaa paljon, mutta pakko vaihtaa kun pito alko lähteen ja tuli revittyä nastat pois keväällä!
Pistäkää paremmaksi! 
Joo, joo joxa. On minullakin Fiat 127, jossa on talvikumit vuodelta 1985. Että 20 talvea ollut alla ja vielä paljon nastoja jäljellä !
Paljonkos tuli kilometrejä niillä talvimisukoilla? Ehkä 5000km talvessa? Mikä auto mikä rengaskoko?
Helppoa. Kaverilla on Fiat 128, muistaakseni vuosimallia 1975, jossa on alkuperäiset talvirenkaat... Turha kysyä kilometrejä
Minulla on myös kokemusta NRV:n kulumisesta, en enää osta niitä. Todella nopeasti häviävät alta, yhdessä kesässä (~20-25 tkm). Vastaavat Michelinit ja Contit kestävät minun ajossani puolet pidempään eli kaksi kesää (~40-50 tkm). Vaihdan renkaat yleensä suht. hyvissä ajoin, loppuun en edes yritä niitä ajaa.
Isomman nopeusluokan renkaissa on jäykempi runko ja tietysti jonnekin W-luokkaan mennessä myös eri kumiseos. Todellinen ero esim. yleisten H:n ja V:n välillä on useimmissa rengasmerkeissä olematon, vaikka hinnassa saattaa eroa ollakin enemmän. Oman kokemuksen mukaan kovemman nopeusluokan renkaat kuluvat nopeammin. Ja Suomen oloissa H:t riittävät aivan täysin, vai ajaako joku täällä yli 210 km/h?
Nopeusluokka kertoo myös muusta kuin nopeuskestävyydestä - jos ajaa painavalla / kuormatulla autolla, kannattaa ilman muuta ottaa isomman nopeusluokan renkaat vaikka nopeus ei sitä edellyttäisikään.
Kertokaapa tarkemmin -jos muistatte- mikä valmistajan renagasmalleista on se kestävämpi ja mikä kuluu nopeammin. Nokiallakin on vuosien saatossa (ja nytkin) montta eri rengasmallia.
Näytti olleen alla NRH:t.
Ostin ne Pirelli P6000 renkaat. Saas nähdä miten kestävät. Alla oli alkuperäiset ContiSport W-luokan 205/55/16" kumit. Arvion mukaan niillä pääsi noin 45tkm.
Vaimolla on aikoinaan uutena ostettu 850T5, jossa ensiasennuskumit kestivät yllättävän hyvin, 205/50/16" Z-luokan Michelinit kestivät lähes 60tkm. Autolla on nyt ajettu 175tkm ja lähes uudet kolmannet kesäkumit alla. Nykyiset onkin sitten H-luokan nokiaa. Ostin H-luokan renkaat kun niitä alkoi saada 50-sarjalaisiin.
Auto Matza 2.0 GLX, en eritellyt talvikilometrejä, mutta niitäkin reilusti yli 100tkm, ja tuo kesä vielä päälle, ois varmaan menny vielä 3 kesää, mutta tarvin ne vanteet uusille talvimisukoille!