Paluu aiheeseen bensa/diesel

15 kommenttia

Kaipaisin vähän asiantuntevampaa kommenttia tähän bensa/diesel-vertailuun. Lukaisin kilpailevasta lehdestä taas vaihteeksi artikkelin aiheesta ja nuo tulokset eivät avaudu meikäläiselle alkuunkaan.



Olen todennut tämän asian jo aikaisemmin, mutta viimeisen autohankinnan myötä mielipide vai vahvistui. Meillä on perheessä tätä nykyä kaksi Passattia, bensavehje 1.8 koneella ja dieseli 2 litraisella. Molemmat jotakuinkin saman ikäisiä ja hyvin huollettuja. Dieselissä kilometrejä aika reilusti bensaan verrattuna.



Ollaan vaimon kanssa vaihdeltu autoja aina sen mukaan, kumpi vie lapset ja kumpi menee pidemmälle töihin, joten kilometrejä kertyy dieseliin aina sen mukaisesti enemmän. Siitä huolimatta tuota bensapassattia saa käyttää tankilla vähintään viikon välein kun diisseli menee parikin viikkoa. Samalla tankkausmäärällä.



Itsellä on tietysti se paha puoli, että pitkällä matkalla kaasujalka on turhan raskas.

  
  • Suomen kamaralla ei tietysti nopeudet ole huimaavia, mutta ohitteluja kertyy sitäkin enemmän. Kun ratissa viettää tunteja päivässä, niin minuuttikin rekan takana on liikaa.



    Eli onko tuolle bensapassatin tuplakulutukselle mitään tieteellistä taustaa vai kuskaanko auton kolmanteen kertaan varikolle ? Kahteen kertaan olen asiasta jo maininnut, eikä mitään ole löytynyt.



    Hurjasta kulutuksesta huolimatta tuo bensaPassat tuntuu ainakin ohituksissa jonkin verran hengettömämmältä. Konetta saa kierrättää ihan tosissaan, kun dieseli menee kertapotkaisulla ohi. Tää on tietysti aika lailla mututuntumaa, mutta kulutuslukemat on faktaa.

      
  • Raskas kaasujalka tuokin pienen kulutuksen, jos vain malttaa pitää jarrujalan kevyenä. Jos ei tarvi heti hidastaa, kaasua vain kunnolla. Esim. liikennevaloista lähettäessä ja moottoritien rampeissa. Niin minä olen ajanut ja dieseleideni keskikulutus on jäänyt alle yhdistetyn EU-kulutuksen (alle 5 l/100 km). Sitten kun oikein on innostunut pihistämään, on tankillisen kulutus jäänyt alle neljän litran. Kaasujalka on tuolloinkin ollut raskas, mutta jarruun ei ole juurikaan koskettu.



    Dieselillä ohittaminen on mukavaa, koska usein riittää vain kaasun painaminen pohjaan. Suuri vääntö alhaalla tuo hyvät tehot. Ei tarvi huudattaa epätaloudellisilla kierroksilla.

      
  • kuruma:

    Raskas kaasujalka tuokin pienen kulutuksen, jos vain malttaa pitää jarrujalan kevyenä.




    Näin on - tietyissä rajoissa.



    Asia ei ole ihan yksinkertainen, mutta jos sitä lähdetään lähestymään moottorien hyötysuhdekäyrien avulla, niin sieltä paljastuu mielenkiintoisia asioita. Nykyisillä hyvillä moottoreilla käy niin, että sillä raskaalla kaasujalalla kyllä saa auton moottorin käymään hetken aikaa hyvällä hyötysuhteella, mutta sitten taas huonolla hyötysuhteella (kevyt kuormitus) vietetty aika on pidempi. Parhaan hyötysuhteen hetkellinen tavoittelu ei välttämättä optimoi kokonaisuutta.



    Hyvin karkean mallin mukaan moottorilla on jokin tietty kierrosluvusta riippuva vakiokulutus, jonka päälle tuleva teho tuotetaan osapuilleen samalla ominaiskulutuksella varsin lähelle maksimivääntöä. Tämä pitää joskus yllättävänkin hyvin paikkansa, ja tämän mukaan tärkein seurattava parametri onkin kierrosluku.



    Ajaminen pitää siis tehdä niin, että moottori pyörii aina mahdollisimman pienellä kierrosluvulla. Silmässä siis suurin vaihde, jolla kone jaksaa vetää. Kaasua saa käyttää jonkin verran, mutta taloudellisuusajon kiihdytykset eivät ole kovin repiviä.



    Tyypillisen bensakoneen ja tyypillisen dieselin välillä on se ero, että tyypillinen bensakone on herkempi vaihteiden käytölle. Liian pienellä vaihteella ajaminen sakottaa bensalla enemmän kuin dieselillä. Ja osittain tästäkin syystä käytännön ajossa dieselillä on useimmiten helpompi päästä lähemmäs normikulutusta kuin bensavehkeellä.



    Tasaisessa maantieajossa hyvän bensamoottorin ja hyvän dieselmoottorin välinen kulutusero on litroissa 20-30 %.



    Tässä muutama aika yleispätevä vinkki taloudelliseen ajoon:



    * maantiellä rauhallinen nopeus (nopeus vaikuttaa kulutukseen hyvin paljon)



    * pidetään moottorin kierrokset matalina, ajetaan väännöllä eikä kierroksilla



    * ajetaan niin, että jarruun ei tarvitse koskea



    * ajetaan myös niin, että mahdolliset moottorijarrutukset tehdään pienillä kierroksilla

      
  • Eiköhän useimmilla kuskeilla bensakoneella ajelun suhteeton epätaloudellisuus tule siitä, että ajavat/joutuvat ajamaan suurilla kierroksilla saadakseen tehot käyttöön. Kiihdyttelyssä se on oma valinta ettei jaksa kiihdyttää rauhallisemmin, mutta nopeassa ajossa vaihtoehtoa ei ole jos moottorialatehot ja vaihdevälitykset ovat mitä ovat. Isompaa konetta keulalle pitkillä rattailla?

      
  • Ajan suunnilleen saman verran 1.9 l / 120 hp dieselfarkulla ja 1.8 l / 129 hp bensa-automaatti-tila-autolla. Kokemus kulutuksista on tälläinen: Kun kuormitus on kevyttä, kulutukset ovat lähes samalla tasolla (Pikkuajoja sekä maantietä noin 80 vauhdilla) ja varsinkin talvipakkasilla diesel jopa meinaa ylittää tuon bensiinikoneen kulutuksen ja on silti kylmä. Kun siirrytään suurempiin rajoituksiin tai suorituskykyä käytetään ohituksissa tai vaunun vetämisessä paljon, bensiinikoneen kulutus lisääntyy selvästi enemmän kuin dieselin. Tasaisella maantiellä kumpikin vie 80 nopeudessa viitosella alkavan lukeman polttoainetta, samoin tyhjäkäynnillä kulutukset ovat molemmilla lämpimänä alle 1 litra tunnissa. Loivassa alamäessä bensakone vie hiukan vähemmän kuin diesel mutta ylämäessä taas enemmän. Kun nopeutta on 120, diesel vie selvästi vähemmän.



    Bensiini on noista tehokkaampi, mutta diesel voimakkaanpi. Bensiini on hiljaisempi tyhjäkäynnillä ja alle 100km:n nopeuksissa, diesel taas kovaa ajettaessa ja ohituksissa, kun vähemmät kierrokset riittävät. Suorituskyky on molemmilla lähellä toisiaan.



    Ja lopuksi: Bensakoneella pääsen "luvattuihin" lukemiin, dieselillä taas en.

      
  • Tosi vähällä kulkee LMJ:n automaatti-bensa-tila-auto maantieajossa.



    Mikäs tuon auton merkki on?

      
  • vok:

    Tosi vähällä kulkee LMJ:n automaatti-bensa-tila-auto maantieajossa.

    Mikäs tuon auton merkki on?




    Veikkaisin että Toyota Corolla Verso robottivaihteistolla.



      
  • Ok, tattis.



    Se pitää ehdottomasti se diesel-farkku vaihtaa nykyaikaisempaan.



    Ota 160 hp Saab 9-3 TTiD, sillä pääset maantiellä 80 nopeudella kolmosella alkaviin lukemiin. Siinä on kaikkea mitä tarvitsee: tehoa, voimaa, lämpöä, taloudellisuutta jne !!





    Mutta riittäähän noita vertailupareja vaikka muille jakaa.

      
  • Nykyisillä ahdetuilla bensapikkukoneilla päästään mukaviin, dieselmäisiin lukemiin 5.3l/100km (Polo). Ja käytännössäkin on tähän mahdollista päästä. Paljonhan näitä uusia tsi moottoreita on kehuttu: hyvä kompromissi kulutuksen, ajettavuuden ja edullisuuden osalta. Mutta mitä enemmän ajat niin sitä varmemmin dieslel tulee kannattavaksi. Nettihän on täynnä laskureita!

      
  • Lefa:

    vok:
    Tosi vähällä kulkee LMJ:n automaatti-bensa-tila-auto maantieajossa.

    Mikäs tuon auton merkki on?


    Veikkaisin että Toyota Corolla Verso robottivaihteistolla.




    Oikein arvasit, ajokilometrejä takana 80000 ja diesel oli Opel Astra jossa kilometrejä hiukan yli 30000

      
  • LMJ:

    Kun nopeutta on 120, diesel vie selvästi vähemmän.




    Käytännössä hyvän vertailun saa vain saman ikäisillä ja saman mallin autoilla. Tässä tapauksessa tila-autossa on oletettavasti suurempi ilmanvastus (Cd x a) kuin farmarissa, jolloin autojen mekaanisen energian tarve käyttäytyy eri tavalla nopeuden funktiona.



    Jos vertailua tehdään eri mallien välillä, saman vertailun voisi tehdä vaikkapa kategoriassa 2-litraiset bensakoneet. Sielläkin on melkoista hajontaa havaittavissa eri valmistajien ja erilaisten korimallien välillä.

      
  • Style66:

    Nykyisillä ahdetuilla bensapikkukoneilla päästään mukaviin, dieselmäisiin lukemiin 5.3l/100km (Polo). Ja käytännössäkin on tähän mahdollista päästä. Paljonhan näitä uusia tsi moottoreita on kehuttu: hyvä kompromissi kulutuksen, ajettavuuden ja edullisuuden osalta. Mutta mitä enemmän ajat niin sitä varmemmin dieslel tulee kannattavaksi. Nettihän on täynnä laskureita!




    Yksi asia on tietysti se, että ahtamattoman bensakoneen ja ahdetun dieselin vertailu on lievästi epäreilua, jos vertailua halutaan tehdä parhaan saatavilla olevan teknologian pohjalta. (Jos siis keskustelua käydään akselilla bensa/diesel.)

      
  • Style66:

    Nykyisillä ahdetuilla bensapikkukoneilla päästään mukaviin, dieselmäisiin lukemiin 5.3l/100km (Polo). Ja käytännössäkin on tähän mahdollista päästä. Paljonhan näitä uusia tsi moottoreita on kehuttu: hyvä kompromissi kulutuksen, ajettavuuden ja edullisuuden osalta. Mutta mitä enemmän ajat niin sitä varmemmin dieslel tulee kannattavaksi. Nettihän on täynnä laskureita!


    Dieselin yhdistetyksi kulutukseksi mainitaan 3.4L (Volkswagen Polo Bluemotion 1,2 TDI 55 kW (75 hv) 4-ovinen)



    Eli ero on aikamoinen verrattuna tuohon mainitsemaasi 5.3L (Volkswagen Polo Comfortline 1,2 TSI 77 kW (105 hv) 4-ovinen).



      
  • drive:

    Dieselin yhdistetyksi kulutukseksi mainitaan 3.4L (Volkswagen Polo Bluemotion 1,2 TDI 55 kW (75 hv) 4-ovinen)

    Eli ero on aikamoinen verrattuna tuohon mainitsemaasi 5.3L (Volkswagen Polo Comfortline 1,2 TSI 77 kW (105 hv) 4-ovinen).




    Tämäkään ei ole vertailukelpoinen pari. TDI on BlueMotion versio, jossa asioita on tuunattu nimenomaan matalan testikulutuksen saavuttamiseksi. Tämä voi tarkoittaa välitysten muuttamista, auton keventämistä, maavaran muuttamista, jne. Lisäksi auto on suorituskyvyltään selvästi heikompi.



    Sama Polo ilman ekotuunausta (siis 1,2 TDI 55 kW) antaa kulutukseksi 3,8 l/100 km. Mutta jos otetaan suorituskyvyltään vastaava malli, niin sitten pitää ottaa 1.6 TDI, jonka kulutus on 4,2 l/100 km. Ja itse asiassa sekin on vielä suorituskyvyltään selvästi heikompi kuin ylläoleva bensaturbo, esimerkiksi 0..100 km/h -lukemat ovat 11,5 s 1,6 TDI:lle ja 9,7 s 1,2 TSI:lle.



    Jää tuossa toki ihan selvä kulutusero dieselille, kuten pitääkin. Litroissa diesel vie noin 20 % vähemmän, energiana noin 10 % vähemmän.



    Polon tapauksessa vertailun tekee ongelmalliseksi se, että vain dieseleistä on saatavissa BlueMotion-malleja. Ehkä vertailu tavalliseen 1.6 TDI:hin ei ole sekään ihan reilu, koska ero BlueMotioniin on aika suuri.

      
  • Katsoin tuossa pumpulla tänään dieselin ja bensiinin hinnan eroa kun alle on pitkästä aikaa tulossa bensakippo.

    Diesel oli 8,7% halvempaa kuin bensiini (13 snt)



    Jos dieselin ja bensa-auton kulutusero on 1 litra, niin melko pitkää siivua saa pyyhkiä vuodessa, ennen kuin esim. 465 euron käyttövoimavero on kuoletettu. Puhumattakaan dieselin suuremmista huolto- ja rahoituskustannuksista.



    Aika valtava ero niihin päiviin, jolloin diesl oli 25-30% halvempaa kuin bensiini.



      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit