Uudessa "Tekniikan maailma" mainoslehtisessä verrattii uusien ja vanhojen autojen ympäristövaikutuksia.
Jälleen kerran toiveet uusien autojen mainostuloista menivät asiasisällön edelle.
Uuden auton elinkaaren ympäristövaikutus kehuttii pienemmäksi kuin vanhan "ei enää mainostettavan" auton ympäristövaikutus.
Mutta mikä on uuden auton elinkaari, noin 6-8 vuotta. Eikös millä tahansa matematiikalla, etenkin auton myyjien, valmistajien ja mainostajien, elinkaaren ympäristövaikutus jää pienemmäksi kuin elinkaarta lyhennetään. Laskun maksaa se onneton uuden ostaja.
NS uuden ja paremman auton lyhyt elinikä ja siitä syntyvä suurempi jatkuva jätekuormitus, jatkuva uusien valmistuksen, kuljetuksen yms kuormitus jätetään huomioimatta koska ei sellainen tuota myyjille saati mainostajille voittoa.
Tietysti uusien autojen osia kierräteään, mutta mainoslehdessä jätetään huomioimatta myös niiden ympäristövaikutuksen kuten kuljetus, muokkaus jne.
Oikeaa, ja ikävä kyllä vähän vanhempaa käytetään 20-30 vuotta ja jälleen yhteenlaskua , niin poltoainetta kuluu paljon jos sillä ajetaan.
Mutta TM laskuissa saastetta syntyy kun myös autoa ei käytetä eikä siitä kerry liikevoittoa.
Veratilukelpoinen laskelma syntyy kun käytetään mittauksissa samanlaisia mittareita. Esim keskimääräinen kulutus elinaikana, tiettynä ajanjaksona valmistettujen ja romutettujen autojen valmistus ja hävitysjätteet jne. Mutta tällainen vertailu ei ole uusien autojen myynnin kannalta edullinen joten sitä ei pidä tehdä.
Tietysti TM:ää lukiessa täytyy aina huomioida, kenen etuja lehti ajaa. Ikävä kyllä, auton maksaja ei niihin kuulu.
Täytyy vain toivoa ja rukoilla pieni- ja keskituloisen suomen kansan puolesta ettei kukaan päättävässä asemassa oleva henkilö lue tätä mainoslehtista ja tee meitä kaikkia koskevia päätöksiä tai esityksiä sen perusteella.
Jonkunhan se mainokset on tietysti maksettava, mutta ... pakollako jos ei vapaaehtoiseti.
Mistä repäisit tuon uuden auton lyhyemmän elinkaaren?
Auton käyttöikä riippuu tuotteesta itsestään riippumattomista seikoista eli käytännössä käyttömaan liikennepolitiikasta.
Ja miksi avaus kahdelle eri alueelle?
[quote title="22.02.2007 klo 12:21 zigue19 kirjoitti"]
Mutta mikä on uuden auton elinkaari, noin 6-8 vuotta.
Millä perusteella tämän määrittelit? Uudet autot kestävät kevyesti 300-500 tuhannen kilsan ajamisen, jos et usko niin katso joskus taksien matkamittareita, varsinkin niissä maissa joissa on tapana ajaa taksikalusto loppuun. Etelä-Euroopassa ja Itä-Euroopassa on paljon Mersuja, Toyotia, Skodia ym taksissa, niiden mittarilukemat pyörivät jo 5 vuoden kohdalla siellä 400 - 600 tkm lukemissa. Siitä voit laskea elinkaaren. Keskimääräisillä kilometreilla (20 tkm/ vuosi) tulisi elinkaareksi 400 tkm kestävällä karkeasti 20 vuotta. Realistisempi keskiarvo lienee 15 vuotta, mutta kyllä ne tuon kestävätkin varmasti jos ei kilsoja hillittömästi tule. Ruostesuojauksella voi tarvittaessa varmistaa, että auto ei lahoa tuossa ajassa.
Oikeaa, ja ikävä kyllä vähän vanhempaa käytetään 20-30 vuotta
Täyttä kukkua. Jos autoa pitää asiallisesti, niin kilometrit ratkaisevat, eivät vuodet. Nykyiset kestävät keskimäärin selvästi enemmän ajoa kuin vanhat. Jos nyt ei oteta lukuun jotain aivan poikkeustapauksia kuten vanhoja (80-luvun alun) Mersuja. Nykyään pääsee lähes kaikilla autoilla helposti tuonne puolen miljoonan paremmalle puolelle jos vain haluaa.
Ja kyllä minä olisin pettynyt, jos nyt ostetut perus bensamoottoriautot vielä olisivat käytössä 30 vuoden kuluttua! Eiköhän siihen mennessä tekniikka ole jo korvannut tällaiset syöpöt.
Muistaakseni jossain vuoden 2002 TM:ssa oli juttua Fordin uusista pakettiautomalleista. Siinä artikkelissa todettiin Fordin ilmoittaneen, että pakettiautomallien "suunniteltu minimikesto" on 250 000 km; samalla kerrottiin, että henkilöautomallien suunniteltu minimikesto on 150 000 km.
Saksassa voimassaolevat EU-päästötasoon sidotut käyttöverot aiheuttavat, että vanhaa autoa ei kannata pitää käyttöautona. Tämä on osasyynä, että enää Saksassa ei tehdä "ikuisia" autoja, niinkuin vielä 80-luvulla. Muistelen kuulleeni, että keskimääräinen vuotuinen ajosuorite Saksassa on 15 000 km, joten autot siellä suunnitellaan lähetettäväksi n. 10 vuotta käyttöönotosta "paalamoon", samalla kun autojen valmistusmateriaalit ja -rakenteet on suunniteltu helposti kierrätykseen soveltuviksi.
-
Tommosen lähetin, kun meinasi ruveta otsasuoni pullistelemaan tuoretta Temaria lueskellessa.
=====================================
Uudessako vara parempi?
TM:n numerossa 4/2007 todisteltiin uuden auton pienempää kuormitusta ympäristölle - lähinnä hiilidioksidipäästöjen osalta - mm. vertaamalla sitä 14 vuotta vanhaan autoon, huomioiden myös valmistuksen aiheuttamat päästöt. Samassa yhteydessä kritoisoitiin varmaankin ihan syystä amerikkalaistutkimusta, jonka mukaan hybridiauto olisi ympäristösyöppö verrattuna katumaasturiin.
Samanlaista kriittisyyttä olisi kaivattu myös TM:n artikkeliin. Jostain syystä vertailuun oli valittu vuoden 1993 keskimääräinen uusi bensiiniauto (kulutus 8,3 l/100 km) ja "paras" uusi auto (4,6 l/100 km). Samassa numerossa löytyy listaus uusista Suomessa myytävistä bensa-autoista ja niiden päästöistä. Kun tuosta listasta otetaan bensiinimallien mediaaniauto BMW 3-sarja ja lasketaan sen keskimääräinen EU-kulutus edelleen saman lehden uusien autojen hintataulukosta, onkin se aivan sama kuin mainitulla vuoden 1993 keskivertoautolla, eli 8,3 l/100 km! Uskoakseni ihmiset vielä nykyäänkin ostavat keskimäärin keskimääräisiä autoja, eivät "parhaita". Ja jos oikein olen ymmärtänyt, hiilidioksidipäästöjä ei määrää niinkään auton ikä, vaan juuri polttoaineen kulutus.
Artikkelissa mainittiin myös että runsaasti bensiiniä kuluttavalla autolla voi ajaa vain noin 25 000 km, ennenkuin käytöstä syntyvien hiilidioksidipäästöjen määrä ylittää valmistuksessa syntyneen määrän. Jos vanha auto vaihdetaan uuteen, tuo valmistuksessa syntyvä hiilidioksidipäästömäärä tulee ensin kuitata uuden ja vanhan auton kulutuserolla, vasta sen jälkeen aletaan saavuttaa säästöä kokonaispäästöissä. Mutta jos kulutuseroa uuden hyväksi ei ole, eivät päästöt vähene, vaan lisääntyvät tuolla valmistuksen aiheuttamalla päästömäärällä!
Ympäristön kuormitusta haluan toki minäkin vähentää, mutta oma keinoni on toisensuuntainen. Pyrin välttämään turhaa kulutusta ja pidän mieluummin vanhan laitteen hyvässä kunnossa kuin ostan uuden. Turhaksi kulutukseksi lasken myös uuden auton, sillä olen varsin tyytyväinen "vanhoihin romuihini" (keski-ikä 26,3 v, pääasiallisen käyttöauton yhdistetty EU-kulutus 7,8 l/100 km). Edellä mainitun kaltaiset tieteellisen oloiset, mutta silti läpinäkyvän johdattelevat artikkelit ovat omiaan nostamaan niskakarvat entistäkin pystympään ja saavat minut kiertämään uusien autojen kaupat jatkossa kaukaa.
Epätieteellisin terveisin,
Pertti Heikkilä
Laukaa
P.S. Varaan oikeuden julkaista tämän kirjeen myös internetin keskustelupalstoilla, mm. osoitteissa www.overdrive.fi, www.sahk.fi
=============================
Oli aikoinaan -87 2-litranen ja sillä pääsi alle seitsemällä 100km maantieajossa koko pesue kyydissä matkatavaroineen!
Monellako nykyisellä pensalla pääsee vähemmällä?
Monellako nykyisellä pensalla pääsee vähemmällä?
Varmaankin kaikilla kahden litran nykyautoilla pääsee alle seitsemän maantieajossa
Lukihäiriö?
Kysymys oli että VÄHEMMÄLLÄ?
6,3 oli ennätys kun rajoitusten mukaan ajoi ja puikoissa tietenkin vaimo!
Hiilidioksidipäästöjen laskemista 80-luvulta ovat estäneet autojen massojen puolitoistakertaistuminen. Lisäksi 90-luvun alussa ruiskutekniikan käyttöönotto nosti päästöjä. Ei juuri mitään edistystä hiilidioksidipäästöissä ei ole uusien autojen hyväksi tapahtunut 80-luvulta. Osassa malleista päästöt ovat hieman kasvaneet, toisissa vähentyneet.
Ruiskutekniikka ei nosta päästöjä. Ruiskutekniikan käyttöönotto päinvastoin pienensi kulutusta 80-luvulla.
Kulutusta nosti katalysaattorien käyttöönotto ja tällöinhän CO2-päästöt nousi, mutta muut omasta mielestäni haitallisemmat päästöt pieneni radikaalisti.
Näin on, mutta miksi aina tuijotetaan CO2-päästöjä?
Tarkoitin, että ruiskutekniikan käyttöönotto nosti kulutusta (eli myös CO2 päästöjä). Kaasutintekniikka oli pitkälle kehittynyt eikä ruiskujen taloudellisuus ollut samalla tasolla. Vai pääseekö monellakin 90-luvun alkupuolen ruiskuautoilla alle 5L/100km maantiekulutukseen?
Ei se K10 noin mennyt.Sama kone kaasari ja suihkutustekniikalla ei juuri koskaan ollut samantehoinen.Suihkutustekniikalla siitä yleensä otettiin 10-15% enemmän tehoa,ja sitä tuli myös silloin käytettyä,kun 70-80-luvulla ylimääräistä tehoa ei ihmeemmin ollut.Katalysaattorit vaatii rikkaamman seoksen toimiakseen joten 90-luvun alussa kulutus nousi n.10%.Halvemmissa autoissahan ei ennen katalysaattoriaikaa ollutkaan suihkukoneita joten niitä ei voi edes vertailla keskenään.
Ei se ruisku sitä kulutusta nostanut, vaan KATALYSAATTORIEN käyttöönotto. Omega on hyvä esimerkki, sama tekniikka ilman kattia kuluttaa jonkin verran vähemmän, kuin 90-luvun alussa valmistettu katillinen malli. Ja millä 80-luvun bensa-autolla pääsi alle 5l/100km?
Ja on noita sähköisiä ruiskuja ollut jo 80-luvun alussa, että ei se mikään 90-luvun keksintö ole...
Eihän KATillisessa autossa muita päästöjä olekkaan
pertti heikkilä kirjoitti kuten itse ajattelen. ajan itse vanhalla 740 diesel volvolla, jonka hankin 3,5 vuotta sitten, vuodessa n, 40-45th km. kulutus on tankkausten välillä n, 7- 7,5l/100km. remontit on olleet miltei olemattomia ja varaosat melkein ilmaisia, toki vanhan kans pitää itse pystyä tekemään eikä aina soittaa korjaamoon. Millä muulla autolla tulee ajaminen edullisemmaksi, pääoma häviö 0%, kulutus nykyauton luokkaa, varaosat halpoja, yksinkertaisia korjata, ei ruostu, sinkitty kori. Suosittelen myös muille autoa järjellä hannkkiville jotka eivät tuijota pelkkään käyttövoimaveroon joka on yhteensä ajoneuvoveron kanssa yhteensä n, 500e/vuosi. ajoneuvovero menee myös bensakäyttöisistä. saa myös olla eri mieltä, en pane pahakseni, onhan meillä sanan vapaus.
Obelixille: Sähköiset ruiskut ei tulleet ns.tavallisiin autoihin 80-luvun alussa,vaan 60-luvulla olisko ollut -67.Taisi olla VW ensimmäisenä ja Saab ja Volvo parin muun keskieurooppalaistehtaan kanssa seuraavana,M-B käytti mekaanista ruiskua vielä melko kauan,ei luottanut uuteen tekniikkaan.Eikä turhaan,sillä ongelmiakin riitti alkuaikoina sähköruiskuissa,kuten yleensä aina uuden tekniikan kanssa.L-jetronic ja Motronic olikin jo toimivia laitteita.
Enhän minä niin väittänytkään, vaan totesin, että niitä OLI JO 80-luvulla ja tiedä nyt sitten mikä automerkki ensimmäisenä sellaisen otti käyttöön, mutta eiköhän nekin olleet Boschin käsialaa... Joka tapauksessa 80-luvun ruiskutekniikka päihitti taloudellisuudessa kaasarit mennen tullen.
kyllä ne taisi olla aika harvinaisia 60 luvulla, 70 luvun puolivälistä niitä alkoi vasta tulla "normi" autoihin. 70 luvun alussa käytettiin vielä mekaanisia ruiskuja ja nekin erikoisemissa autoissa.
Kannattaisi tutkia sitä "historiaa" vähän kauempaakin kuin 70-80-luvuilta,esim:TM:n vuosikerroista.Se 60-luvun loppupuolen "erikoinen" auto oli VW 411E ja E tuli juuri sähköisestä ruiskusta,mekaanisia oli ollut jo 50-luvulla esim: pieni kaksitahtipeli Gutbrot oli ensimmäisiä ellei ensimmäinen.Saabilla oli mallimerkintänä LE, Volvolla esim:Gle ym.Ei olleet mitään tosierikoisia autoja aikanaan,tosin suomalaisten "nuukuus" tuotti usein ostopäätökseksi sen halvimman kaasaripelin.Itäautot kulki kyllä yleensä kaasareilla,oli sitten kuinka idästä tahansa.
mekaanisia oli jo 30 luvulla, . EI niitä kovin monessa tavallisessa ollut 60 luvulla, jotain tolkkua noiihin juttuihin,
En tiedä minkälaisia autoja te sitten vaihdatte, mutta itselläni on autot aina olleet vähemmän kuluttavia sitä mukaa kun olen niitä uusinut. Nykyisellä isolla autolla jää yhdistetty kulutus mittarilta laskien pari desiä alle 6 litran. Maantietä voi ajella 4,5-4,7 litralla. Ilmastoinnin pois kytkemällä tippuu vielä pari desiä. Edellisellä bensa-autollanikin pääsin kevyesti alle 8 litran yhdistetyn.
En oikein usko noihin vanhojen autojen ajelijoiden kertomuksiin todella pienistä kulutuksista. Ainakin omissa vanhoissa autoissani se käytännön ympärivuotinen kulutus oli huomattavasti korkeampi kuin nykyisissä. Olen seuraillut näitä kulutuslukemia mittarilta laskien jo kauan. Kaasariautolla jo pelkät kylmästartit veivät kammottavasti ainetta, kaupunkiajo samoin. Vääntämättömillä moottoreilla ei pystynyt ajamaan isoilla vaihteilla, joten kulutukset kasvoivat myös muualla. Kyllähän se nykyinenkin tietysti vie jos sitä vinguttaa.
Sen tiedän, että on taloudellisia vanhoja autoja. Niitä olivat minullakin 80-luvulla olleet dieselit. Mutta onhan niitä huipputaloudellisia uusiakin, näitä voi sitten vertailla keskenään. Ja niin se vaan on, että nykyinen diesel menee pari litraa vähemmällä eikä tuota hiukkaspäästöjä vaikka painaakin 350 kg enemmän kuin silloiset vastaavat.
Osa autojen painon kasvusta johtuu muuten nimenomaan siitä kierrätettävyydestä.
Tietenkään ei uuden auton vaihtamisesta ole mitään ympäristöhyötyä, jos se vie saman verran tai vain vähän vähemmän kuin entinen. Verotus on älytön, jos se ei ota tätä huomioon. Pelkällä autoveron alentamisella ei saada paljoa aikaan jos ihmiset ostavat tilalle maastureita kun niitä halvemmalla saa. Mutta toisaalta, fiksut ovat hankkineet ekologisemman laitteen jo aikapäivää sitten, harva heittää nykyiselläkään polttoaineenhinnalla rahaa kankkulan kaivoon. Ei ne dieselit nyt niin kalliita ole jos alkaa laskemaan kokonaiskustannuksia. Ja suuri osa uusista bensa-autoistakin on kuitenkin luokkaa Corolla/Golf/Focus 1.6 joiden yhdistetyt kulutukset on 7 litraa tai alle.
Muistuttaisin edelleen siitä Kimmo Klemolan taulukosta, josta nuo elinkaaren kuormitukset näkyvät. www.dontfly.org
Muistan TM:n nyrkkisäännön "kohtuullisesta kulutuksesta" 60 luvulta:
Auton "normaali" keskikulutus = auton omapaino sadoissa kilogrammoissa. Esimerkki: Moskvitsh Elite painoi 1040 kg, koeajossa keskikulutus oli 10,4 l/100, eli auton kulutus oli "normaali".
Jos kulutus olisi ollut esim. alle 10 l/100 km, Mosse olisi ollut "pieniruokainen". Verratkaapa nykyautojen kulutusta / omapainon 100 kg:t, huomaatte, että "kehitys on kehittynyt".
Keskusteluhan koski 90-luvun vaihteen autoja jolloin kulutus kasvoi hieman, kun katalysaattorit otettiin käyttöön.
Keskusteluhan koski 90-luvun vaihteen autoja jolloin kulutus kasvoi hieman, kun katalysaattorit otettiin käyttöön.
Niinhän se hiukan nousi bensamalleissa. Ilman katalysaattoria olevat autot säädettiin aikoinaan käymään normaaleilla käyttökierroksilla hiukan "laihan puolella", joten kulutus rauhallisessa ajossa niillä oli pienempi kuin katalysaatoriautoilla, joiden seossuhteen lambda-arvon täytyy olla tasan 1. Toisaalta suurilla kierroksilla ilman katalysaattoria olevat moottorit säädettiin käymään rikkaalla seoksella, joten monesti myös huipputehot hiukan laskivat katalysaattoriaikaan tultaessa.
Aikoinaan ihmeteltiin, miten Mitsubishin suorasuihkutusmoottori voi kuluttaa vähemmän polttoainetta kuin muut, täytyyhän siinäkin Lambda-arvon pysytellä samassa lukemassa. Kävi ilmi, että moottorin ohjausjärjestelmä oli säädetty "ovelasti": norminmukaisen testisyklin toiminta-alueella lambda-arvo olikin 1, mutta muutoin moottori kävi laihemmalla seoksella. Kulutussäästön saavuttaminen vaati siten hiukan erikoista ajotapaa. Miten lienee laita nyky- suorasuihkutusmoottoreissa??
Dieselmoottorien hiukkassuodattimet lisäävät myös kulutusta. Tosin siirtyminen henkilöautoissa suoraruiskutusdieseleihin vähensi kulutusta huomattavasti. Suodattimiin kertyneet hiukkaset täytyy polttaa pois määrävälein, jottei suodatin tukkiutuisi. Tämä tapahtuu siten että moottorinohjausjärjestelmä lisää aika ajoin ruiskutusta. Lisäkulutuksen määrä ei ole aivan yksiselitteisesti määriteltävissä, mutta on arvioitu EU-yhdistetyn kulutuksen nousevan n. 0,5 l/100 km. Suodatin myös "tukkii" pakoputkea, joten myös tehot laskevat hiukan.
Keskusteluhan koski 90-luvun vaihteen autoja jolloin kulutus kasvoi hieman, kun katalysaattorit otettiin käyttöön.
Itse vaihdoin noihin aikoihin katalysaattorilla varustettuun ruiskumoottoriseen, jossa kulutus tuon ruiskun ansiosta oli lähes pari litraa pienempi kuin edellisellä vähempitehoisella vastaavankokoisella kaasutinautolla. Ehkä tuo kat lisäsi pari desiä, mutta paremman tekniikan kone kumosi tuon moninkertaisesti ja jäi siksi huomaamatta.
Ja onneksi emme ajele ilman katia. Parempi muutama gramma hiilidioksidia lisää kuin happosateet ja tuhannet syöpäkuolemat. Ympäristöasioissa ei yleensäkään koskaan ole mitään helppoja patenttiratkaisuja, vaan usein yksi päätös aiheuttaa hallaa muualla. Esim. juuri tuo kierrätettävyys, joka on lisännyt autojen massaa ja sitä kautta kulutusta. Luulen kuitenkin että kokonaissaldo kierrätettävyydessä on positiivisen puolella.
Onkohan kuitenkin niin, että ilman katalysaattoreita liikenteen saasteet olisivat nykymäärillä niin suuret, että viherkasvintuotantoa ja siten hiilidioksidinielua tuhoutuisi paljon enemmän kuin mitä tuo autojen pieni kulutuksenlisäys tuottaa lisäpäästöjä?
Niin, Akik, jos luulit että olen jotenkin puolustin KATittomia autoja, niin erehdyit... Katalysaattorin käyttöönotto on varmasti ollut merkittävin ympäristöteko autoalalla, lyijytön bensakin toki hyvänä kakkosena.
Polttoaineen kulutuksen kasvun huomasikin vain sellaisissa autoissa, jotka muuten olivat samanlaisia. Kasvu ei ollut kovin merkittävä toisin kuin täällä joku yritti väittää...
Ruiskutekniikka taasen ei ole nostanut kulutusta, vaan laski ja samalla tarjosi enemmän tehoa.
Ja millä 80-luvun bensa-autolla pääsi alle 5l/100km? Opel Vectaralla 1.6L -89 kaasutin kone ja ilman kattia.
Kuinka monta kilometriä sinä tuolla kulutuksella ajoit?
100 km maantiepätkän myötätuuleen?
Yhden vuoden?
Pidempään?
Kun puhutaan kulutuksista, niin itse lasken sen mitä auto vie keskimäärin omassa ajossa sinä aikana mitä se minulla on. Tässä vertailussa vanhat autot eivät ole pärjänneet vastaaville uusille, vaikka niitä laskisi miten päin. Uusissa kyllä tapahtui pientä taantumista 90-luvun alussa kun keksittiin että joka kolarissa ei kannata kuolla, mutta sen jälkeen kehitys on mennyt taas eteenpäin.
Turhan hitaasti tosin, mutta nyt se lähtee taas etenemään vauhdilla kun kuluttajat alkavat enemmän vaatia taloudellisempia laitteita. Jo nyt pääsee autonsa itsensä ja ympäristön kannalta järkevästi valitsemalla isolla 150 hv farmarillakin maantiellä kevyesti alle 5 litran ja kaupungissakin ilman tuskaa ja pihistelyä alle 7. Eikä silti tarvitse tinkiä mistään mukavuudesta tai ominaisuudesta.
Kerrotko mistä automerkistä on kyse, kun tuntuu aika uskomattomalta...