Mersun E-sarja ja BMW 5-sarja on paljon vikaisimpia kuin Volvo V70.
41. Volvo V70/XC70 18,6
62. BMW 5-sarja 21,6
67. Mercedes-Benz E-sarja 22,3Lähde:
Auto Bild Spezial: TÜVreport 2010, Saksa 18.12.2009
www.vdtuev.de
Onhan tuossa oikein kolme ja melkein neljä prosenttia eroa. Puhutaan siis todellakin suuresta erosta. Kun otetaan mukaan vielä muut ikäryhmät, niin silloin tuo ero vasta valtavaksi paisuukin.
Talvella etuveto on parempi poislukien neliveto, tuosta riittävä kokemus!
Minulla ei sitten kokemusta ole vielä riittävästi, eikä näillä näkymin tule kertymäänkään.
Kolmen etuvetotalven jälkeen olen vakuuttunut siitä, että jos tästä talvesta hengissä selviän niin neljättä talvea en enää istu matkustajana lottokoneen ratin takana.
Mihin tarvitaan mahdollisuutta ajaa muuhun kuin etupyörien osoittamaan suuntaan?
Miksi kaasun nostosta aiheutuva luisto on turvallisempi kuin kaasun painalluksesta aiheutuva?
Minulla ei sitten kokemusta ole vielä riittävästi, eikä näillä näkymin tule kertymäänkään.
Kolmen etuvetotalven jälkeen olen vakuuttunut siitä, että jos tästä talvesta hengissä selviän niin neljättä talvea en enää istu matkustajana lottokoneen ratin takana.
Mihin tarvitaan mahdollisuutta ajaa muuhun kuin etupyörien osoittamaan suuntaan?
Miksi kaasun nostosta aiheutuva luisto on turvallisempi kuin kaasun painalluksesta aiheutuva?
Veikkaan ongelman olevan jossain muualla kuin vetotavassa. Miljoonat perheenäiditkin ovat oppineet hallitsemaan autoaan. Ehkä kannattaisi kysyä neuvoja heiltä. Toinen vaihtoehto on hankkia auto, jossa ajonhallinta paikkaa ajajan puutteet.
Minulla ei sitten kokemusta ole vielä riittävästi, eikä näillä näkymin tule kertymäänkään.
Veikkaan ongelman olevan jossain muualla kuin vetotavassa. Miljoonat perheenäiditkin ovat oppineet hallitsemaan autoaan. Ehkä kannattaisi kysyä neuvoja heiltä. Toinen vaihtoehto on hankkia auto, jossa ajonhallinta paikkaa ajajan puutteet.
Voi hyvinkin olla, todennäköisesti juuri näin onkin.
Mutta hetkinen...täällähän on useasti luvattu etuvetoisen olevan myös kokemattomalle helppo ja turvallinen ajettava talvella?
Nytkö myös etuvetoisella pitäisi osata ajaa?
Myös raskaasti aliohjaava etuvetoinen osaa sen rajun yliohjauksen josta takavetoisessa varoitetaan. Ja se on sitten aina jännä ylläri. Ei tämä etuvetoisesta huonoa tee, ainoastaan minua ärsyttävän.
Legendaa etuvetoisen kategorisesta turvallisuusedusta en osta, koska ylläolevasta johtuen se on vain legendaa.
Voi hyvinkin olla, todennäköisesti juuri näin onkin.
Mutta hetkinen...täällähän on useasti luvattu etuvetoisen olevan myös kokemattomalle helppo ja turvallinen ajettava talvella?
Sitähän se onkin. Samaa voi toki sanoa nykyisistä neli- ja takavetoisistakin. Siksipä ihmettelenkin, miksi sinulla on noin suunnattoman suuria ongelmia pitää autojasi tiellä?
Myös raskaasti aliohjaava etuvetoinen osaa sen rajun yliohjauksen josta takavetoisessa varoitetaan. Ja se on sitten aina jännä ylläri. Ei tämä etuvetoisesta huonoa tee, ainoastaan minua ärsyttävän.
Tällaiset rajuun yliohjaukseen taipuvaiset etuvedot ovat kyllä aika harvinaisia. Itse en ole yhtä poikkeusta lukuunottamatta etuvetoisen kanssa yliojaukseen joutunut kuin rajusti provosoiden. Tuo poikkeus oli Honda Accord jostain 90-luvun alusta. Takavetoisilla tuo aihe on paljon tutumpi. Voisitko jo paljastaa, että missä autoissa olet noihin ongelmiin törmännyt?
Mutta hetkinen...täällähän on useasti luvattu etuvetoisen olevan myös kokemattomalle helppo ja turvallinen ajettava talvella?
Sitähän se onkin. Samaa voi toki sanoa nykyisistä neli- ja takavetoisistakin. Siksipä ihmettelenkin, miksi sinulla on noin suunnattoman suuria ongelmia pitää autojasi tiellä?
Olen kanssasi ihan samaa mieltä siitä, että automallista riippumatta pitää osata ajaa ja että eri tavoin rakennetuissa on hyviä ajettavia.
Sen vuoksi minua ahdistaakin lukea näitä kommentteja: "Talvella etuveto on parempi poislukien neliveto, tuosta riittävä kokemus!"
NHB:
740 GLE:
Myös raskaasti aliohjaava etuvetoinen osaa sen rajun yliohjauksen...
Tällaiset rajuun yliohjaukseen taipuvaiset etuvedot ovat kyllä aika harvinaisia...Voisitko jo paljastaa, että missä autoissa olet noihin ongelmiin törmännyt?
V70 I Classic vuodelta 2000. Eikä se yliohjaukseen taipuvainen ole. Päinvastoin, edeltäjäänsä, ketterään 940 GL:n verrattuna tuo (paljon pienempi, mutta kömpelömpi) Götan kanavan jokiproomu ei liukkaalla taivu mihinkään muuten kuin pikkuisen pakottamalla. Suoraan se kyllä menee paljon hienommin.
Kaksi talvea se odotti minun kiroilevan kun auto ei käänny vaikka ratista kääntää. Ja sitten suoralla tiellä ihan rauhallisen ohituksen jälkeen omalle kaistalle palatessa nostin kaasun ettei mene ylinopeuden puolelle. Ja siitä se sitten lähti, niinkuin maalimainoksessa sanotaan.
Kuten jo sanoinkin:
740 GLE:
Ei tämä etuvetoisesta huonoa tee, ainoastaan minua ärsyttävän.
Tein tietenkin virheen kun menin nostamaan kaartaessani omalle kaistalle takaisin. Yhtä selvästi olin takavetoisella tikapuuhermostollani korjaamassa tekemääni virhettä ihan väärin. Ja myöhässä, koska en ollut luistoon varautunut tilanteessa, jossa 24 vuotias 740 ei ole vielä koskaan luistanut.
V70 lähti luistoon kaasun nostolla ohituksesta palatessa. Samassa ohituksessa 740 GLE olisi ollut helppo polkaista luistoon jo lumivallin ylitse ohitukseen lähtiessä.
Ei minusta näistä voi sanoa kumpi on vaarallisempi.
Uudelleen mietittyäni huomaan joutuvani tämän threadin seurauksena peruuttamaan aiemmin julkistamastani mielipiteestäni.
Olin nimittäin aiemmin sitä mieltä, että nelivedolla saa lisää mukavuutta mutta ei turvallisuutta, koska rivakamman kiihdytyksen jälkeen se nelivetoinen pysähtyy ja kääntyy (tai toteutuksesta riippuen ei käänny) samoilla periaatteilla kuin vajaavetoinenkin.
Käytännössä kuitenkin mikä tahansa nelivetoinen on siinä suhteessa vajaavetoisia turvallisempi, että nelivetoinen sietää varomatonta kaasun käyttöä paremmin.
Ei kannata tuomita etuvetoisia huonon esimerkin perusteella. Kaikki tietävät noiden Volvojen puutteet. Esimerkiksi Minin kokeileminen saattaisi hieman avata etuvedon mahdollisuuksia.
Uudelleen mietittyäni huomaan joutuvani tämän threadin seurauksena peruuttamaan aiemmin julkistamastani mielipiteestäni.
Käytännössä kuitenkin mikä tahansa nelivetoinen on siinä suhteessa vajaavetoisia turvallisempi, että nelivetoinen sietää varomatonta kaasun käyttöä paremmin.
Ei kannata liikaa yrittää miettiä jos se ei ole oma vahvuus.
Lähes joka ikisessä uudessa autossa on ESP vakiona, ja viimeiset kymmenen vuotta on ainakin luistonesto ollut varustettuna hyvin suureen osaan ainakin tyypillisesti kalliimpiin takavetoisiin. Ongelmaa ei oikeasti ole jos ei sitä halua oikein väkisin itselleen tehdä ongelmaksi. Eli jos ostaa jonkun ikivanhan ja itselleen huonosti soveltuvan karvalakki-romun ja/tai jos ei oikeasti osaa kaasua käyttää 'varoen' silloin kun keli on todella paha. Ja on alunperinkin laiminlyönyt ajoneuvon käsittelyn opettelmisen tai ei ajokunto vain riitä.
Ihan oikeasti, kyllä tuota peräkammari-teoria-totuuksien laukomistakin voi vähän rajoittaa. Ei ole pakko, sananvapaus on olemassa, mutta ei se silti ole välttämätöntä.
Ei kannata tuomita etuvetoisia huonon esimerkin perusteella. Kaikki tietävät noiden Volvojen puutteet. Esimerkiksi Minin kokeileminen saattaisi hieman avata etuvedon mahdollisuuksia.
Aivan. Mukavammilla etuvetoisilla ajettuani ostinkin erehdyksessä tuon V70:n, jonka ajettavuudessa on mielestäni 2/3 kohtaa oikein. Suuntavakavuus ja ohjaustuntuma ovat mielestäni kunnossa ja siksi kaarretasapaino olikin ikävä yllätys.
Koska yksi toteutus ei todista periaatetta huonoksi, en pidäkään tätä todisteena etuvedon kelvottomuudesta. Mutta sama pätee myös toisin päin ja sen vuoksi saankin näppylöitä väitteistä, joissa takavetoinen esitetään kategorisesti etuvetoa huonommaksi. Niitäkin on hyviä ja vähemmän hyviä.
Uudelleen mietittyäni huomaan joutuvani tämän threadin seurauksena peruuttamaan aiemmin julkistamastani mielipiteestäni.
Ei kannata liikaa yrittää miettiä jos se ei ole oma vahvuus.
Anteeksi vain kun myönsin tehneeni hätäisen päätelmän. Olisihan minun pitänyt tietää ettei sellainen kuulu netikettiin.
Putput:
Lähes joka ikisessä uudessa autossa on ESP vakiona, ja viimeiset kymmenen vuotta on ainakin luistonesto ollut varustettuna hyvin suureen osaan ainakin tyypillisesti kalliimpiin takavetoisiin. Ongelmaa ei oikeasti ole jos ei sitä halua oikein väkisin itselleen tehdä ongelmaksi. Eli jos ostaa jonkun ikivanhan ja itselleen huonosti soveltuvan karvalakki-romun ja/tai jos ei oikeasti osaa kaasua käyttää 'varoen' silloin kun keli on todella paha. Ja on alunperinkin laiminlyönyt ajoneuvon käsittelyn opettelmisen tai ei ajokunto vain riitä.
Postini josta ilmeisesti kommentoit oli vastine liian suurena yleistyksenä pitämääni väitteeseen: "Talvella etuveto on parempi poislukien neliveto, tuosta riittävä kokemus!"
Ongelmani oli tuo mielestäni perusteettoman yleistyksen aiheuttama paha olo. Ajamisen kannalta uskon selviäväni kyllä, koska etuvetoinen poistuu tontilta ennen seuraavia lumia ja uutena ostamani 24-vuotias takavetoinen on edelleen tehtaan maalipinnalla, koska ESP istuu ratin takana. Varmemmaksi vakuudeksi seuraavassa taka- tai nelivetoisessani on myös sähköinen ESP, jota ei tarvi saada pois päältä.
Minä olen ensimmäinen myöntämään etten osaa ajaa etuvetoista, kun en ole harjoitellut. Niin minä taisin tuolla aiemmin jo sanoakin.
Olemme näköjään päätyneet usein toistuvan keskustelun normaaliin päätepisteen: Takavetoinen tuomitaan yleisesti huonoksi koska se lipsahtelee väärällä kaasun käytöllä vaarallisesti. Etuvetoista pidetään yleisesti turvallisena, koska se lipsahtelee vaarallisesti väärällä kaasun käytöllä, mikä on kuljettajan eikä auton vika.
Olemme näköjään päätyneet usein toistuvan keskustelun normaaliin päätepisteen: Takavetoinen tuomitaan yleisesti huonoksi koska se lipsahtelee väärällä kaasun käytöllä vaarallisesti. Etuvetoista pidetään yleisesti turvallisena, koska se lipsahtelee vaarallisesti väärällä kaasun käytöllä, mikä on kuljettajan eikä auton vika.
Tuo taitaa olla kuitenkin vain sinun tulkinta. Itse muotoilisin tuon hieman toisella tavalla: etuvetoinen lipsahtelee takavetoista vähemmän ja etuvetoisen lipsahdukset ovat vähemmän vaarallisia.
Tuo taitaa olla kuitenkin vain sinun tulkinta. Itse muotoilisin tuon hieman toisella tavalla: etuvetoinen lipsahtelee takavetoista vähemmän ja etuvetoisen lipsahdukset ovat vähemmän vaarallisia.
Jollakin etuvetoisella lipsahdus voi tulla pahana yllätyksenä esim. liukkaalla ohituksen lopussa, kun kääntää rattia ja samalla löysää kaasun. Perä lähtee irti, ja jos sivuluisua ei osaa korjata, saa lukea seuraavan päivän lehdestä miten kävi. ESC pelastaa.
Meillä olleista etuvetoisista vain yhdellä oli tapana luisuttaa perää jos huonommat renkaat oli takana. Siksi tuossa piti olla paremmat takana päinvastoin kuin muissa!
Honda Civic 5D 2002 on esimerkki todella yllättävästä kaarrekäyttäytymisestä. Ainoa etuvetoauto ja ainoa nuoruusvuosien jälkeen, joka teki kuljettajasta matkustajan pari kertaa jäisellä tiellä. Oli muuten ihan tuliterät piikkirenkaat alla.
Jollakin etuvetoisella lipsahdus voi tulla pahana yllätyksenä esim. liukkaalla ohituksen lopussa, kun kääntää rattia ja samalla löysää kaasun. Perä lähtee irti, ja jos sivuluisua ei osaa korjata, saa lukea seuraavan päivän lehdestä miten kävi. ESC pelastaa.
Etuvetoisten osuus autokannasta on ollut kasvussa jo pitkän aikaa, mutta suistuminen säilyttänyt paikkansa suurimpana kuolemaan johtavan onnettomuuden tyyppinä. Tieltä suistumisten lisäksi myös osa törmäyksistä vastaantulijaan on epäonnistuneita suistumisia kuljettajan ohjatessa autonsa päin vastaantuliljaa kylki edellä.
Niinpä uskon totuuden olevan tuossa yllä Khight Riderin kirjoittamana. Etu- tai takaveto ei pelasta, ESC/ESP/DSTC sen sijaan kyllä.
Volvo 850 GLT Automaatti vm 1993 oli huippu ajettava.
Huolimatta siitä että oli tehty legopalikoista.
Pyöreänurkkaisiksi kuluneista legopalikoista. Ei siis enää yhtä kaunis kuin uusilla prässeillä tehty puhdaslinjainen Merikontti
Ikävästi pyöristyneestä ulkonäöstä huolimatta 850 tosiaan tarjoaa etenkin Volvoksi miellyttävän suuntavakauden ja hyvin ohjaustuntuman.
Kaarretasapainosta en osaa sanoa, mutta vaikka oma suorakylki-V70 sen sijaan jatkaa hyvän suuntavakavuuden ja seuraajiaan tarkemman ohjausvasteen osalta 850 hyvää perinnettä, sen kaarretasapaino ärsyttää minua.
Vaikka ensimmäinen V70 on selkeästi sitä seuranneita pattikylkiVolvoja aliohjaavampi, se ei ole sitä loogisesti, vaan lottokone arpoo silti joskus yllärinä rajun sivuluisun. Ei se olisi etuvetoista paimentamaan tottuneelle varmaan edes rasite, mutta mieluummin kuin opettelisin uusia temppuja ostan auton joka sopii minulle suoraan sellaisenaan. Niitäkin nimittäin on aika helppo löytää.
Volvomiehen mielestä väärin päin asennettu voimansiirtopaketti pakottaa etupyörät paljon leveämmälle raidevälille kuin takapyörät. Harvoinhan ne millilleen samat ovat, mutta juuri tuossa Volvossa ero on poikkeuksellisen suuri. Olisikohan tuolla jotain tekemistä kaasun noston joskus provosoiman sivuluiston rajuuden kanssa?
Tuossa suhteessa 850 automaatti pehmeämmän moottorijarrutuksen vuoksi varmaankin on parempi?
244dl isommalla 2.1 koneella ja automaatilla, tummansininen plyyshisisusta. vuosimalli taisi olla 1979. lämpiää hyvin -30 pakkasellakin, ei pääse ensimmäistäkään mäkeä talvella ylös, ellei ole 3 hiekkasäkkiä takalootassa, mut ne mahtu hyvin reunoille (siellä oli oikein paikatkin hiekkasäkeille.
ps. hyvällä lämpenemisellä ja 16 litran kulutuksella oli vissiin joku yhtäläisyys
Volvot ovat hyviä autoja, muttei niistä nyt kateellisia tarvitse olla! (Tosin itse tällaisen tunteen häivähdyksen huomaan kun vastaan tulee XC90:nen V8:lla noh kaikki aikanaan)
XC90 uusi malli on tulossa ihan pian, joten bensaturbolla varustettujen vanhojen mallien hinnanpudotus jyrkkenee vielä nykyisestäänkin. Voi olla hyväkin ostos käytettynä ellei ajomäärä ole kovin suuri? Vaihtoarvo tosin tulee samasta syystä olemaan hyvälläkin yksilöllä törkeän huono, joten tällaisen ostajalle on kallista perua päätöksensä seuraavana vuonna ellei auto miellyttänytkään.
Nelivedon ollessa kynnyskysymys 2006 ja uudemmat S60/V70/S80 AWD ja XC tarjoavat paremman nelivedon, koska niissä on uudempi esipaineistettu Haldex-versio.
Totta! Tämä onkin ainoa hyvä puoli nykyisessä autoverotuksessamme! Suuripäästöisten autojen arvo säilyy huonosti mikä tuo nämä kyseiset mallit entistä nopeammin ulottuvilleni! Olen XC90:stä jo useaan kertaan ajanut ja se vain lisäsi poltetta kyseiseen automalliin! Eli katumisen pelkoa ei ole. Tosin vain V8:lla varustettu kelpaa, muut mopoja ja kuutoskoneinen ei vie käytännössä tippaakaan vähempää kun on niin kovan rasituksen alla...
Totta! Tämä onkin ainoa hyvä puoli nykyisessä autoverotuksessamme! Suuripäästöisten autojen arvo säilyy huonosti mikä tuo nämä kyseiset mallit entistä nopeammin ulottuvilleni! Olen XC90:stä jo useaan kertaan ajanut ja se vain lisäsi poltetta kyseiseen automalliin! Eli katumisen pelkoa ei ole. Tosin vain V8:lla varustettu kelpaa, muut mopoja ja kuutoskoneinen ei vie käytännössä tippaakaan vähempää kun on niin kovan rasituksen alla...
Jos noin on asia, eikä ole ihan pakko olla korkeaa maavaraa, niin sittenhän tarjolla on nykypäivän Perinne-Volvomaisin ajoneuvo (käytettynä ): Hyvät sisätilat, turvallisen tasapainoinen ajettavuus tosin hieman epämääräiseen ohjaukseen yhdistettynä, Merikonttimaisen suuri tavaratila sekä hieman pielessä oleva suorituskyvyn ja kulutuksen suhde. Nelivetomalli on kovalla nelidolla ja saatavissa vain automaattivahteisena. Silti niin vaatimattoman näköinen, etteivät edes kettutytöt ymmärrä spreijata sitä parkkipaikalla vaaleanpunaiseksi.
En hoksaa, mutta itse tarvitsen myös hieman normaalia enemmän maavaraa. Tuo Volvon xc70 ja Audin A4 Allroad kiinnostaisivat myös, mutten tarkalleen tiedä niiden maavaraa. Onko sitä yli 15 senttiä??? Jos on niin sellainenkin kelpaisi mainiosti.
Mersun E-sarja ja BMW 5-sarja on paljon vikaisimpia kuin Volvo V70.
TÜV-KATSASTUSRAPORTTI 2010
8-9-vuotiaat autot
Isojen vikojen osuus keskimäärin 19,2 prosenttia.
Automerkki ja -malli, isojen vikojen osuus tarkastetuista ja mallin keskimääräinen ajosuorite kilometreinä
Malli viat % km
1. Toyota RAV4 6,6 96 000
2. Porsche Boxster 7,0 77 000
3. Porsche 911 7,6 84 000
4. Subaru Forester 9,6 116 000
5. Mazda MX-5 10,4 88 000
6. Mercedes-Benz SLK 11,6 84 000
7. Toyota Yaris 11,7 100 000
8. Toyota Corolla 11,8 100 000
9. Toyota Avensis 12,0 123 000
10. Mercedes-Benz S-sarja 12,8 142 000
11. Suzuki Vitara 13,2 98 000
12. Honda Accord 13,5 108 000
13. Mazda Premacy 13,6 117 000
14. Smart Fortwo 14,2 80 000
15. Saab 9-3 14,5 128 000
16. Mitsubishi Pajero 14,7 107 000
17. Nissan Almera 14,8 105 000
18. Audi A2 14,9 102 000
19. Volkswagen Golf 15,3 120 000
19. Suzuki Jimny 15,3 80 000
21. Opel Agila 15,6 80 000
21. Citroën Xantia 15,6 143 000
21. Nissan Primera 15,6 114 000
24. Audi TT 15,8 99 000
25. Honda Civic 16,1 107 000
26. Audi A3 16,5 122 000
26. Volkswagen Lupo 16,5 96 000
28. Ford Mondeo 16,6 118 000
29. Mitsubishi Colt 16,9 101 000
29. Ford Focus 16,9 119 000
31. Mitsubishi Carisma 17,1 114 000
32. Volkswagen Passat 17,2 145 000
33. Mercedes-Benz C-sarja 17,3 122 000
34. Opel Astra 17,6 112 000
35. Volkswagen Polo 17,7 96 000
36. BMW Z3 17,8 81 000
37. koda Octavia 17,9 145 000
38. Volkswagen New Beetle 18,1 109 000
39. Renault Mégane 18,2 107 000
40. koda Fabia 18,5 101 000
41. Peugeot 406 18,6 133 000
41. Seat Leon/Toledo 18,6 125 000
41. Volvo V70/XC70 18,6 161 000
keskiarvo 19,2
44. Opel Vectra 19,3 117 000
44. Mazda 323 19,3 101 000
46. Mazda 626 19,4 118 000
47. Opel Zafira 19,5 127 000
47. Volvo S40/V40 19,5 136 000
49. Opel Corsa 19,6 91 000
50. Seat Arosa 19,8 101 000
51. Audi A4 20,0 141 000
52. Seat Ibiza/Cordoba 20,1 106 000
53. Citroën Saxo 20,4 93 000
54. Renault Espace 20,8 130 000
54. Suzuki Swift 20,8 59 000
56. Mercedes-Benz ML-sarja 21,0 134 000
56. Ford Fiesta 21,0 83 000
56. Nissan Micra 21,0 85 000
59. Citroën Xsara 21,2 116 000
60. Mercedes-Benz A-sarja 21,4 105 000
60. Peugeot 206 21,4 107 000
62. BMW 5-sarja 21,6 153 000
62. Audi A6 21,6 158 000
64. Peugeot 306 21,9 117 000
64. Renault Twingo 21,9 94 000
66. Fiat Punto 22,0 94 000
67. Mercedes-Benz E-sarja 22,3 163 000
68. Renault Clio 22,5 94 000
69. Renault Laguna 22,6 123 000
70. Peugeot 106 22,9 98 000
71. BMW 7-sarja 23,2 164 000
72. BMW 3-sarja 23,3 120 000
73. Renault Scénic 23,6 113 000
74. Fiat Seicento 24,6 76 000
75. Citroën Berlingo 24,7 122 000
76. Volkswagen Sharan 25,9 151 000
77. Alfa Romeo 156 26,5 124 000
78. Ford Galaxy 26,6 148 000
78. Fiat Bravo/Brava 26,6 111 000
80. Seat Alhambra 28,5 157 000
81. Ford Ka 28,7 61 000
82. Chrysler Voyager 32,5 148 000
Lähde:
Auto Bild Spezial: TÜVreport 2010, Saksa 18.12.2009
www.vdtuev.de
Derrick:
Yllättävän huonoon seuraan on BMW:t joutuneet.
Premium korvaa viat?
Derrick:
Onhan tuossa oikein kolme ja melkein neljä prosenttia eroa. Puhutaan siis todellakin suuresta erosta. Kun otetaan mukaan vielä muut ikäryhmät, niin silloin tuo ero vasta valtavaksi paisuukin.
2-3 vuotiaat:
93 Mercedes E-Klasse 6,7
99 BMW 5er 7,4
118 Volvo V70/XC70 9,3
4-5 vuotiaat:
60. BMW 5er 10,0 %
86. Volvo V70/XC70 12,6 %
88. Mercedes E-Klasse 12,9 %
6-7 vuotiaat:
34. BMW 5er 14,3 %
36. Mercedes E-Klasse 14,4 %
68. Volvo V70/XC70 19,1 %
10-11 vuotiaat:
41. Mercedes E-Klasse 27,2 %
50. BMW 5er 28,8 %
60. Volvo S70/V70 30,6%
TÜV-Report 2011
Eipä tuon perusteella voi väittää mitään muuta kuin, että Volvo on aivan pirusti noita kahta saksalaista edellä.
suomessa kuuluvat top 10 hylsyissä...
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110365317
tuossa listaa a katsastuksesta
http://www.a-katsastus.fi/AUTOLIJA-INFO/Sivut/Katsastustilasto.aspx
Metsähaka:
Minulla ei sitten kokemusta ole vielä riittävästi, eikä näillä näkymin tule kertymäänkään.
Kolmen etuvetotalven jälkeen olen vakuuttunut siitä, että jos tästä talvesta hengissä selviän niin neljättä talvea en enää istu matkustajana lottokoneen ratin takana.
Mihin tarvitaan mahdollisuutta ajaa muuhun kuin etupyörien osoittamaan suuntaan?
Miksi kaasun nostosta aiheutuva luisto on turvallisempi kuin kaasun painalluksesta aiheutuva?
740 GLE:
Veikkaan ongelman olevan jossain muualla kuin vetotavassa. Miljoonat perheenäiditkin ovat oppineet hallitsemaan autoaan. Ehkä kannattaisi kysyä neuvoja heiltä. Toinen vaihtoehto on hankkia auto, jossa ajonhallinta paikkaa ajajan puutteet.
NHB:
Voi hyvinkin olla, todennäköisesti juuri näin onkin.
Mutta hetkinen...täällähän on useasti luvattu etuvetoisen olevan myös kokemattomalle helppo ja turvallinen ajettava talvella?
Nytkö myös etuvetoisella pitäisi osata ajaa?
Myös raskaasti aliohjaava etuvetoinen osaa sen rajun yliohjauksen josta takavetoisessa varoitetaan. Ja se on sitten aina jännä ylläri. Ei tämä etuvetoisesta huonoa tee, ainoastaan minua ärsyttävän.
Legendaa etuvetoisen kategorisesta turvallisuusedusta en osta, koska ylläolevasta johtuen se on vain legendaa.
740 GLE:
Sitähän se onkin. Samaa voi toki sanoa nykyisistä neli- ja takavetoisistakin. Siksipä ihmettelenkin, miksi sinulla on noin suunnattoman suuria ongelmia pitää autojasi tiellä?
Tällaiset rajuun yliohjaukseen taipuvaiset etuvedot ovat kyllä aika harvinaisia. Itse en ole yhtä poikkeusta lukuunottamatta etuvetoisen kanssa yliojaukseen joutunut kuin rajusti provosoiden. Tuo poikkeus oli Honda Accord jostain 90-luvun alusta. Takavetoisilla tuo aihe on paljon tutumpi. Voisitko jo paljastaa, että missä autoissa olet noihin ongelmiin törmännyt?
NHB:
Olen kanssasi ihan samaa mieltä siitä, että automallista riippumatta pitää osata ajaa ja että eri tavoin rakennetuissa on hyviä ajettavia.
Sen vuoksi minua ahdistaakin lukea näitä kommentteja: "Talvella etuveto on parempi poislukien neliveto, tuosta riittävä kokemus!"
NHB:
V70 I Classic vuodelta 2000. Eikä se yliohjaukseen taipuvainen ole. Päinvastoin, edeltäjäänsä, ketterään 940 GL:n verrattuna tuo (paljon pienempi, mutta kömpelömpi) Götan kanavan jokiproomu ei liukkaalla taivu mihinkään muuten kuin pikkuisen pakottamalla. Suoraan se kyllä menee paljon hienommin.
Kaksi talvea se odotti minun kiroilevan kun auto ei käänny vaikka ratista kääntää. Ja sitten suoralla tiellä ihan rauhallisen ohituksen jälkeen omalle kaistalle palatessa nostin kaasun ettei mene ylinopeuden puolelle. Ja siitä se sitten lähti, niinkuin maalimainoksessa sanotaan.
Kuten jo sanoinkin:
740 GLE:
Tein tietenkin virheen kun menin nostamaan kaartaessani omalle kaistalle takaisin. Yhtä selvästi olin takavetoisella tikapuuhermostollani korjaamassa tekemääni virhettä ihan väärin. Ja myöhässä, koska en ollut luistoon varautunut tilanteessa, jossa 24 vuotias 740 ei ole vielä koskaan luistanut.
V70 lähti luistoon kaasun nostolla ohituksesta palatessa. Samassa ohituksessa 740 GLE olisi ollut helppo polkaista luistoon jo lumivallin ylitse ohitukseen lähtiessä.
Ei minusta näistä voi sanoa kumpi on vaarallisempi.
Volvo 850 GLT Automaatti vm 1993 oli huippu ajettava.
Uudelleen mietittyäni huomaan joutuvani tämän threadin seurauksena peruuttamaan aiemmin julkistamastani mielipiteestäni.
Olin nimittäin aiemmin sitä mieltä, että nelivedolla saa lisää mukavuutta mutta ei turvallisuutta, koska rivakamman kiihdytyksen jälkeen se nelivetoinen pysähtyy ja kääntyy (tai toteutuksesta riippuen ei käänny) samoilla periaatteilla kuin vajaavetoinenkin.
Käytännössä kuitenkin mikä tahansa nelivetoinen on siinä suhteessa vajaavetoisia turvallisempi, että nelivetoinen sietää varomatonta kaasun käyttöä paremmin.
Ei kannata tuomita etuvetoisia huonon esimerkin perusteella. Kaikki tietävät noiden Volvojen puutteet. Esimerkiksi Minin kokeileminen saattaisi hieman avata etuvedon mahdollisuuksia.
740 GLE:
Ei kannata liikaa yrittää miettiä jos se ei ole oma vahvuus.
Lähes joka ikisessä uudessa autossa on ESP vakiona, ja viimeiset kymmenen vuotta on ainakin luistonesto ollut varustettuna hyvin suureen osaan ainakin tyypillisesti kalliimpiin takavetoisiin. Ongelmaa ei oikeasti ole jos ei sitä halua oikein väkisin itselleen tehdä ongelmaksi. Eli jos ostaa jonkun ikivanhan ja itselleen huonosti soveltuvan karvalakki-romun ja/tai jos ei oikeasti osaa kaasua käyttää 'varoen' silloin kun keli on todella paha. Ja on alunperinkin laiminlyönyt ajoneuvon käsittelyn opettelmisen tai ei ajokunto vain riitä.
Ihan oikeasti, kyllä tuota peräkammari-teoria-totuuksien laukomistakin voi vähän rajoittaa. Ei ole pakko, sananvapaus on olemassa, mutta ei se silti ole välttämätöntä.
NHB:
Aivan. Mukavammilla etuvetoisilla ajettuani ostinkin erehdyksessä tuon V70:n, jonka ajettavuudessa on mielestäni 2/3 kohtaa oikein. Suuntavakavuus ja ohjaustuntuma ovat mielestäni kunnossa ja siksi kaarretasapaino olikin ikävä yllätys.
Koska yksi toteutus ei todista periaatetta huonoksi, en pidäkään tätä todisteena etuvedon kelvottomuudesta. Mutta sama pätee myös toisin päin ja sen vuoksi saankin näppylöitä väitteistä, joissa takavetoinen esitetään kategorisesti etuvetoa huonommaksi. Niitäkin on hyviä ja vähemmän hyviä.
Putput:
Anteeksi vain kun myönsin tehneeni hätäisen päätelmän. Olisihan minun pitänyt tietää ettei sellainen kuulu netikettiin.
Putput:
Postini josta ilmeisesti kommentoit oli vastine liian suurena yleistyksenä pitämääni väitteeseen: "Talvella etuveto on parempi poislukien neliveto, tuosta riittävä kokemus!"
Ongelmani oli tuo mielestäni perusteettoman yleistyksen aiheuttama paha olo. Ajamisen kannalta uskon selviäväni kyllä, koska etuvetoinen poistuu tontilta ennen seuraavia lumia ja uutena ostamani 24-vuotias takavetoinen on edelleen tehtaan maalipinnalla, koska ESP istuu ratin takana. Varmemmaksi vakuudeksi seuraavassa taka- tai nelivetoisessani on myös sähköinen ESP, jota ei tarvi saada pois päältä.
Minä olen ensimmäinen myöntämään etten osaa ajaa etuvetoista, kun en ole harjoitellut. Niin minä taisin tuolla aiemmin jo sanoakin.
Olemme näköjään päätyneet usein toistuvan keskustelun normaaliin päätepisteen: Takavetoinen tuomitaan yleisesti huonoksi koska se lipsahtelee väärällä kaasun käytöllä vaarallisesti. Etuvetoista pidetään yleisesti turvallisena, koska se lipsahtelee vaarallisesti väärällä kaasun käytöllä, mikä on kuljettajan eikä auton vika.
740 GLE:
Tuo taitaa olla kuitenkin vain sinun tulkinta. Itse muotoilisin tuon hieman toisella tavalla: etuvetoinen lipsahtelee takavetoista vähemmän ja etuvetoisen lipsahdukset ovat vähemmän vaarallisia.
NHB:
Jollakin etuvetoisella lipsahdus voi tulla pahana yllätyksenä esim. liukkaalla ohituksen lopussa, kun kääntää rattia ja samalla löysää kaasun. Perä lähtee irti, ja jos sivuluisua ei osaa korjata, saa lukea seuraavan päivän lehdestä miten kävi. ESC pelastaa.
Meillä olleista etuvetoisista vain yhdellä oli tapana luisuttaa perää jos huonommat renkaat oli takana. Siksi tuossa piti olla paremmat takana päinvastoin kuin muissa!
Honda Civic 5D 2002 on esimerkki todella yllättävästä kaarrekäyttäytymisestä. Ainoa etuvetoauto ja ainoa nuoruusvuosien jälkeen, joka teki kuljettajasta matkustajan pari kertaa jäisellä tiellä. Oli muuten ihan tuliterät piikkirenkaat alla.
Knight Rider:
Etuvetoisten osuus autokannasta on ollut kasvussa jo pitkän aikaa, mutta suistuminen säilyttänyt paikkansa suurimpana kuolemaan johtavan onnettomuuden tyyppinä. Tieltä suistumisten lisäksi myös osa törmäyksistä vastaantulijaan on epäonnistuneita suistumisia kuljettajan ohjatessa autonsa päin vastaantuliljaa kylki edellä.
Niinpä uskon totuuden olevan tuossa yllä Khight Riderin kirjoittamana. Etu- tai takaveto ei pelasta, ESC/ESP/DSTC sen sijaan kyllä.
Miksi Volvosta pitäisi olla kateellinen? Ne muutamat mallit mitä on tullut elämäni aikana ajettua, eivät ole aiheuttaneet mitään omistamisen halua.
Derrick:
Huolimatta siitä että oli tehty legopalikoista.
Ceddar:
Pyöreänurkkaisiksi kuluneista legopalikoista. Ei siis enää yhtä kaunis kuin uusilla prässeillä tehty puhdaslinjainen Merikontti
Ikävästi pyöristyneestä ulkonäöstä huolimatta 850 tosiaan tarjoaa etenkin Volvoksi miellyttävän suuntavakauden ja hyvin ohjaustuntuman.
Kaarretasapainosta en osaa sanoa, mutta vaikka oma suorakylki-V70 sen sijaan jatkaa hyvän suuntavakavuuden ja seuraajiaan tarkemman ohjausvasteen osalta 850 hyvää perinnettä, sen kaarretasapaino ärsyttää minua.
Vaikka ensimmäinen V70 on selkeästi sitä seuranneita pattikylkiVolvoja aliohjaavampi, se ei ole sitä loogisesti, vaan lottokone arpoo silti joskus yllärinä rajun sivuluisun. Ei se olisi etuvetoista paimentamaan tottuneelle varmaan edes rasite, mutta mieluummin kuin opettelisin uusia temppuja ostan auton joka sopii minulle suoraan sellaisenaan. Niitäkin nimittäin on aika helppo löytää.
Volvomiehen mielestä väärin päin asennettu voimansiirtopaketti pakottaa etupyörät paljon leveämmälle raidevälille kuin takapyörät. Harvoinhan ne millilleen samat ovat, mutta juuri tuossa Volvossa ero on poikkeuksellisen suuri. Olisikohan tuolla jotain tekemistä kaasun noston joskus provosoiman sivuluiston rajuuden kanssa?
Tuossa suhteessa 850 automaatti pehmeämmän moottorijarrutuksen vuoksi varmaankin on parempi?
244dl isommalla 2.1 koneella ja automaatilla, tummansininen plyyshisisusta. vuosimalli taisi olla 1979. lämpiää hyvin -30 pakkasellakin, ei pääse ensimmäistäkään mäkeä talvella ylös, ellei ole 3 hiekkasäkkiä takalootassa, mut ne mahtu hyvin reunoille (siellä oli oikein paikatkin hiekkasäkeille.
ps. hyvällä lämpenemisellä ja 16 litran kulutuksella oli vissiin joku yhtäläisyys
Volvot ovat hyviä autoja, muttei niistä nyt kateellisia tarvitse olla! (Tosin itse tällaisen tunteen häivähdyksen huomaan kun vastaan tulee XC90:nen V8:lla noh kaikki aikanaan)
XC90 uusi malli on tulossa ihan pian, joten bensaturbolla varustettujen vanhojen mallien hinnanpudotus jyrkkenee vielä nykyisestäänkin. Voi olla hyväkin ostos käytettynä ellei ajomäärä ole kovin suuri? Vaihtoarvo tosin tulee samasta syystä olemaan hyvälläkin yksilöllä törkeän huono, joten tällaisen ostajalle on kallista perua päätöksensä seuraavana vuonna ellei auto miellyttänytkään.
Nelivedon ollessa kynnyskysymys 2006 ja uudemmat S60/V70/S80 AWD ja XC tarjoavat paremman nelivedon, koska niissä on uudempi esipaineistettu Haldex-versio.
Totta! Tämä onkin ainoa hyvä puoli nykyisessä autoverotuksessamme! Suuripäästöisten autojen arvo säilyy huonosti mikä tuo nämä kyseiset mallit entistä nopeammin ulottuvilleni! Olen XC90:stä jo useaan kertaan ajanut ja se vain lisäsi poltetta kyseiseen automalliin! Eli katumisen pelkoa ei ole. Tosin vain V8:lla varustettu kelpaa, muut mopoja ja kuutoskoneinen ei vie käytännössä tippaakaan vähempää kun on niin kovan rasituksen alla...
Nuori autoilija:
Jos noin on asia, eikä ole ihan pakko olla korkeaa maavaraa, niin sittenhän tarjolla on nykypäivän Perinne-Volvomaisin ajoneuvo (käytettynä ): Hyvät sisätilat, turvallisen tasapainoinen ajettavuus tosin hieman epämääräiseen ohjaukseen yhdistettynä, Merikonttimaisen suuri tavaratila sekä hieman pielessä oleva suorituskyvyn ja kulutuksen suhde. Nelivetomalli on kovalla nelidolla ja saatavissa vain automaattivahteisena. Silti niin vaatimattoman näköinen, etteivät edes kettutytöt ymmärrä spreijata sitä parkkipaikalla vaaleanpunaiseksi.
Kuka hoksaa...?
En hoksaa, mutta itse tarvitsen myös hieman normaalia enemmän maavaraa. Tuo Volvon xc70 ja Audin A4 Allroad kiinnostaisivat myös, mutten tarkalleen tiedä niiden maavaraa. Onko sitä yli 15 senttiä??? Jos on niin sellainenkin kelpaisi mainiosti.