Jos edessä on 7mm kuvio ja takana 3mm, voi nopea kuljettaja saada auton sivuluisuun mutkaisella tiellä. Ei taatusti lähde lapasesta normaaliajossa matti meikäläisellä. Selkeästi suurin riski on metsään meno tai naapurin kaistalle liukuminen jos edessä olisi 3mm ja takana 7mm sadesäällä..
Mutta mietitäänpä, millaisessa tilanteessa renkaan ominaisuuksia tarvitaan. Yleensä eniten silloin, kun sattuu jotain yllättävää. Vaikka ajaisikin rauhallisesti, mutta joutuu tekemään väistön tai jarrutuksen, on ajonopeus tavallaan kova tilanteeseen nähden. Renkaan pidosta on jo iso osa käytetty, pelivaraa ei enää ole. Takarenkaiden pito loppuu helposti, jos pintaa on liian vähän, siis tilanteessa jossa kuvion syvyydellä on väliä. Kuivalla tiellähän ei kai asialla ole kovin suurta merkitystä. ...
Varmasti joillekin meistä sattuu tilanteita (hirvi tai koira tiellä tms.) jossa tarvitaan äärimmäisiä väistöliikkeitä. Silloin voisi olla paras jos olisi juuri paluumatkalla rengasliikkeestä uusilla renkailla, ei välttämättä auttaisi sekään. Minusta kuitenkin parin vuoden hölmöllä rengastuksella, jolloin edessä on nuo 3mm pyörät ja takana 7mm, sattuu moninkertainen määrä vaaratilanteita siihen verrattuna että edessä olisi pitävämmät pyörät vaikka ei mitään äärimmäistä sattuisikaan. Naapurin kaistalle lipsahtaminen vetisessä urassa (sateella lähes kaikki Suomen tiet) jos etupyörät nousee veden päälle on edessä sadoilla tuhansilla autoilla jokainen sadepäivä, mutta vain muutamille sattuu äärimmäisiä väistötilanteita. Ainahan voi sanoa että mitäs ajaa 3mm kuvioilla. Orjallisesti ohjeita seuraamalla niin vain käy. Voisi olla 5 + 5 mm kun käyttäisi järjeä.
Turvallisuuteen vetoamalla (esim. osta uudet testivoittajarenkaat vuosittain) voi aina ohjeistaa miten kannattaisi tehdä. Renkaat tuskin ovat silloin etusijalla vaan kolmannes Suomen autokannasta pitäisi poistaa liikenteestä.
Onko spekuloinnin sijaan liian iso vaiva tarvittaessa vaihtaa renkaat kesken kesän puolittain edestä taakse? Saa renkaat kulumaan melko tasaisesti, eikä tarvitse ajaa noilla 3mm takakumeilla ja 7 mm etukumeilla tai päinvastoin. Suunnilleen puolen tunnin homma jos on hyvä tunkki.
Rengaspaineet olen nykyautoissani pitänyt aina samana edessä ja takana. Painetta olen laittanut valmistajan ohjeen + 0,1-0,2, eli 2,4 - 2,5.
Täytyy minunkin soppaa vähän hämmentää,kun tuntuu olevan aika jyrkkiä mielipiteitä näistä rengasasioista.
Kaikissa asiantuntioiden ohjeissa on että paremmat renkaat taakse. Perusteluna on jos takapään hallinta menee esim. jarrutuksessa ,se on aika paha juttu.Ei kaikissa autoissa ole lukkiintumattomia. Autoahan jarrutetaan suurimmaksi osaksi etupyörillä.Paino siirtyy eteen ja takapää kevenee ,siitä seuraa takarenkaiden pito heikkenee. Jonkun millin erolla ei varmaan ole merkitystä,niin kuan kun renkaissa on "pintaa" Vasta kun täytyy miettiä että vieläköhän nuo menis.
Suurimmaksi osaksi ohjekirjoissa on enemmän painetta taakse ,tai sitten tasan. Eiköhän se ohje normaalissa ajossa riitä.
Onko spekuloinnin sijaan liian iso vaiva tarvittaessa vaihtaa renkaat kesken kesän puolittain edestä taakse? Saa renkaat kulumaan melko tasaisesti, eikä tarvitse ajaa noilla 3mm takakumeilla ja 7 mm etukumeilla tai päinvastoin. Suunnilleen puolen tunnin homma jos on hyvä tunkki.
Rengaspaineet olen nykyautoissani pitänyt aina samana edessä ja takana. Painetta olen laittanut valmistajan ohjeen + 0,1-0,2, eli 2,4 - 2,5.
Samaa mieltä. Ohjeet on kuitenkin että paremmat taakse. Ilman ohjeiden vastaista toimintaa ei etuvetoisen auton pyöriä voi siirtää edestä taakse. Heti ensi kilometreistä lähtien edessä on kuluneemmat renkaat jotka ohjeiden mukaan kuuluukin olla edessä. Ei niitä oikeasti tarvitse kesken kesän kierrättää jos kilometrejä ei aivan tolkuttomasti tule. Riittää kun keväällä laittaa paremmat renkaat eteen.
Onko spekuloinnin sijaan liian iso vaiva tarvittaessa vaihtaa renkaat kesken kesän puolittain edestä taakse? Saa renkaat kulumaan melko tasaisesti, eikä tarvitse ajaa noilla 3mm takakumeilla ja 7 mm etukumeilla tai päinvastoin. Suunnilleen puolen tunnin homma jos on hyvä tunkki.
Ei ole iso vaiva, mutta täysin turha. Kyllä se riittää, että pistää joka kevät ne paremmat vetäviin pyöriin, niin kuluneisuuserot pysyy hallussa. Vääntöähän on käyty ainoastaan näiden ohjeistuksia uskovien kanssa, kuka täysjärkinen pistää etuvetoisessa aina paremmat taakse? Tekopyhää puhua jostain turvallisuudesta tällaisessa asiassa.
salo-m kirjoitti: Ihan totta on että vetävissä pyörissä kuluu renkaat nopeammin, varsinkin minun Maanantaissani ja minun ajotyyllilläni.Siitä syystä tarkkailenkin niiden , varsinkin kesärenkaiden ,kulumista ja kun ero on noin kaksi milliä vaihdan/vaihdatan renkaat edestä taakse.
Vaihdat siis huonommat taakse ja kiellät meitä niin tekemästä? Meni yli hilseen!
Ei ole kumma jos menee yli hilseen jos et ole lukenut tai enää muista aikaisempia juttuja aiheesta.Kierrätän renkaita ,siis kesärenkaita ja joskus myös talvirenkaita siksi että saisin kulumisen pysymään tasaisena jolloin tietysti seuraus on että jonkunaikaa saattaa eturenkaat olla paremmat.Kesäkelillä kun pitoa riittää jos on kuivaa.Talvirenkaat edessä kuluu senverran nopeammin ettei kierrätys paljoa auta,eli suunnilleen joka toinen talvi on edessä renkaat jotka oli edellisen talven takana ja takana uudet. Pysyiskö nyt hilseen alla vai väännetäänkö malli rautalankasta?? Ja paineet vähän yli suosituksen ( +0,2 ) polttoaineen ja ympäristön säästön vuoksi
Jorma 1: "Minusta kuitenkin parin vuoden hölmöllä rengastuksella, jolloin edessä on nuo 3mm pyörät ja takana 7mm, sattuu moninkertainen määrä vaaratilanteita siihen verrattuna että edessä olisi pitävämmät pyörät vaikka ei mitään äärimmäistä sattuisikaan."
Paha sanoa, kun ei tarkkaa tilastoa aiheesta ole. Varsinkin talvella luulisin takarenkaiden huonouden korostuvan. Toisaalta monet ajavat 3 mm tasaisesti kuluneilla renkailla kuitenkin, ei se 7 mm takana tilannetta silloin ainakaan pahenna. Itse olen ollut kyydissä, kun suurin piirtein tuollaisella 3/7 mm renkailla auto on kääntynyt lähes poikittain jarrutuksessa. Kyseessä oli n. 60 km/h nopeus, märkä asvaltti ja talvirenkaat. Jalankulkija yllättäen käveli punaisia päin suojatielle. Eturenkaat eivät olleet lukossa, mutta takarenkaat oli yllättävän kevyessä jarrutuksessa. Jos tällainen tilanne olisi sattunut maantienopeuksilla, olisi vitsit olleet vähissä.
Edessä 7 mm luo ehkä kuljettajalle tunteen hyvistä renkaista, jolloin mahdollinen takapään irtoaminen tulee suurempana yllätyksenä kuin etupään lipsuminen.
"Ainahan voi sanoa että mitäs ajaa 3mm kuvioilla. Orjallisesti ohjeita seuraamalla niin vain käy. Voisi olla 5 + 5 mm kun käyttäisi järjeä."
Tuskin kukaan kyseenalaistaa sitä, että renkaat pitää kuluttaa tasaisesti. Ohjeet onkin laadittu siksi mielestäni väärin, että ne kannustavat tuollaiseen 3/7 mm asetelmaan. Nyrkkisääntönä pitäisikin julistaa, että paremmat renkaat laitetaan enemmän kuluvaan päähän (yleensä vetopyörät) ja niiden paikkaa vaihdetaan aina renkaita vaihdettaessa. Tällöin erot pysyvät normaalisti 1-2 mm sisällä eikä käytännössä ole merkitystä sillä, onko paremmat edessä vai takana. Mutta kommentoin aiemmin tilanteeseen, jossa on syystä tai toisesta syntynyt eräänlainen sekarengastus. Edelleen pysyn kannassani, että silloin parempi on laittaa paremmat kumit taakse. Tilanne ei ole hyvä ja se pitää korjata mahdollisimman pian, vaikka kiusaus laittaa 7 mm renkaat eteen ja 3 mm taakse onkin kova. Silloin etuvetoisella autolla tämä rengassarja on vielä lain puitteissa mahdollista ajaa aivan loppuun.
Yritetään pitää keskustelussa nämä kaksi asiaa erillään toisistaan.
[Herbert muokkasi tätä viestiä 05.04.2007 klo 10:18]
Mielestäni ei taulukoista ja testeistä saatuja tuloksia saa liikaa korostaa.Erot on kuitenkin niin pienet ,oli sitten paremmat renkaat edessä tai takana.Kunhan on lain sallimissa rajoissa.
Seuraavaksi yhtä minimaalisten erojen kohteeksi nousisi, minkä merkkisillä renkailla yleensä uskaltaa ajaa.
Ohjauskulmilla on usein suuri merkitys eturenkaiden kulumiseen. Kannattaa katsoa välillä kesken ajokaudenkin.
Huonon kelin yllättäessä kun uhraa muutaman ajatuksen sille minkälaiset renkaat olikaan alla niin eiköhän pärjätä.
Jorma 1: Varmasti joillekin meistä sattuu tilanteita (hirvi tai koira tiellä tms.) jossa tarvitaan äärimmäisiä väistöliikkeitä. Silloin voisi olla paras jos olisi juuri paluumatkalla rengasliikkeestä uusilla renkailla, ei välttämättä auttaisi sekään.
Tuo on kieltämättä liikenteessä hyvin epätavallinen tilanne kuskeille keskimäärin, jos ei satu olemaan erittäin tumpelo tai asennevammainen. Sen sijaan äärimmäisen väistöliikkeen tarve tulee lähes jokaiselle liikenneonnettomuuteen osalliselle kuskille. Eli heidän ryhmässään kannattaa joka ikisen huolehtia rengastuksensa kuntoon. Ongelmana vain on, että kukaan meistä ei tiedä, ketkä tuohon joukkoon kuuluvat esimerkiksi huomenna. Viisainta varmaan olisi jokaisen käyttäytyä kuin joutuisi pelastamaan oman perheensä hengen nopealla väistöllä juuri tänään, eikö?
Minusta kinaatte ihan suotta siitä, että pitääkö renkaiden paikkoja vaihtaa jokaisen kovan kiihdytyksen jälkeen. Jos renkaiden kulutus on sellaista, että niitä pitää vaihdella akselien välillä kesken ajokautta, on taatusti syytä tutkiskella kriittisesti omia ajotapoja. Tosin asia on enemmän kuskin ja hänen lompakkonsa välinen asia.
Autossa olevat ovat paremmassa turvassa auton törmätessä nokka edellä kuin jos se törmää kylki edellä. Tästä syystä paremmat renkaat pitää olla takana ja tästä syystä autot tehdään luonnostaa aliohjaaviksi ja edelleen tästä syystä varoitellaan niin paljon liian alhaisesta rengaspaineesta etenkin taka-akselilla. Kaikki eivät ole kaltaisiamme taitureita jotka ohjaavat autoa enemmän kaasulla kuin ratilla, siksi nyrkkisäännöt pitää mitoittaa idioottivarmoiksi. Tämä silläkin uhalla, että se saattaa aiheuttaa jollekin wannabe-rallikuskille ulosajon pikiksellä (=työmatkalla tms.) kun auto puskee vaikka sen piti luistaa upeasti kylki edellä.
TeeCee: "Jos renkaiden kulutus on sellaista, että niitä pitää vaihdella akselien välillä kesken ajokautta, on taatusti syytä tutkiskella kriittisesti omia ajotapoja."
Pitää paikkansa.
"Autossa olevat ovat paremmassa turvassa auton törmätessä nokka edellä kuin jos se törmää kylki edellä."
Pitää paikkansa.
"Kaikki eivät ole kaltaisiamme taitureita jotka ohjaavat autoa enemmän kaasulla kuin ratilla, siksi nyrkkisäännöt pitää mitoittaa idioottivarmoiksi. "
No ei se kovin idioottivarmalta vaikuta, jos sanotaan, että paremmat aina taakse! Se idiootti sitten laittaa ne paremmat renkaat aina taakse siihen etuvetoiseen autoon ja parin kesän kuluttua sillä on sitten edessä sakkorenkaat ja takana olis pintaa vaikka kuinka. Ja ennen tätäkin tilannetta etu ja taka-akselien renkaissa on jo pitkään ollut suuri kuluneisuusero, mikä ei varmasti ole ollut turvallista.
Noh, hänelle sitten jää ainoaksi vaihtoehdoksi ostaa neljä uutta rengasta, koska ne kaksi uuttahan pitäisi taas pistää sinne taka-akselille, vaikka edessä oli huonot.
Täällä pari hemmoa on jo myöntänyt kierrättävänsä renkaita, vaikka ensi alkuun kehottivat muita laittamaan aina paremmat taakse.
Kuten olen jo sanonut, että jeesustelut sikseen ja renkaat kiertoon akselien välillä, kuten kaikki kuitenkin tekevät!
salo-m, näin on tosiaan, siis kun tarpeeksi usein vaihtelee niin ero on pieni ja voi laittaa kuluneemmat taakse, lisäksi voi sitten vaihtaa kaikki kerralla kun ovat liian kuluneet! Ei siis "ehdoton totuus" laittaa aina paremmat taakse!
Oli ne rengaspainesuositukset mitä vaan, täytyisi ne paineet saada mitattua kohtalaisen luotettavalla mittarilla. Huoltoasemien mittareihin ei oikein aina voi luottaa, enkä ihan varmasti uskoisi autotarvikeliikkeissä myytäviin mittareihinkaan. Itselläni on muutaman vuoden ollut käytössä pienehkö digitaalinen mittari, joka toimii kyllä ihan mukavasti, mutta mielelläni tarkastuttaisin sen jossain.
Tietääkö kukaan, onko missään tarjolla luotettavaa ja kohtuuhintaista kalibrointipalvelua tällaisille rengaspainemittareille? Rengasliikkeissä? Katsastuksessa?
Täytyy myös aina muistaa, että paine riippuu lämpötilasta, jos tilavuus pysyy vakiona.
Oletetaan, että renkaan ilmatilavuus pysyy vakiona, ja renkaisiin on pantu oikea paine kun renkaassa olevan ilman lämpötila on 0 astetta Celsiusta (273K). 20 asteessa paine on kasvanut 7% (2,00 bar -> 2,14 bar), 30 asteessa 11% (2,00 bar -> 2,22 bar) ja 40 asteessa 15% (2,00 bar -> 2,30 bar). Jos lähtölämpötila on 20 astetta, niin 30 asteessa paine on noussut vähän yli 3%.
Lienee aika turha puhua mistään suurista tarkkuuksista painemittareissa, jos ei oteta olosuhteita (lämpötilaa) huomioon. Kaikissa ohjeissahan nimenomaan sanotaan, että (ajosta) lämpimän renkaan painetta ei pidä laskea.
Biimerissä on muuten käyttäjän käsikirjassa rengaspaineista lisämaininta: "Jos ajonopeus ei jatkuvasti ylitä 200 km/h, voidaan rengaspaineita laskea ohjearvoista 0,3 bar ajomukavuuden lisäämiseksi".
Jatkan vielä kyllästymisen uhallakin tätä eteen vai taakse - keskustelua. Jos unohdetaan hetkeksi talvirenkaat ja talviset olosuhteet. Tuskin ainakaan nastarenkailla kukaan pääsee alle 5 mm.
Mitäs sanotte kuinka paljon urasyvyys vaikuttaa sivuttaispitoon? Urasyvyys on oleellinen kun auto etenee kulkusuuntaan ja tiellä on vaikka vettä. Urien toimintaa on tuskin optimoitu vedenpoistoon jos auto lähtee lapasesta ja perä meinaa irrota. Onko edes niin että ns. paremman renkaan (isompi urasyvyys) sivuttaispito on selvästi parempi kuin vähän huonomman? Luin vanhaa TM testiä jossa oli uusia ja vanhoja renkaita samassa testissä (TM 16/06), niin vaikka käytetty kesärengas jäi selvästi kokonaispisteissä, niin sivuttaispito oli arvosanan 8 luokkaa. Ns. slicksien pito taitaa olla formuloissakin huippuluokkaa jos uria ei tarvita sateen takia eteenpäin menoon.
Täytyy myös aina muistaa, että paine riippuu lämpötilasta, jos tilavuus pysyy vakiona.
Oletetaan, että renkaan ilmatilavuus pysyy vakiona, ja renkaisiin on pantu oikea paine kun renkaassa olevan ilman lämpötila on 0 astetta Celsiusta (273K). 20 asteessa paine on kasvanut 7% (2,00 bar -> 2,14 bar), 30 asteessa 11% (2,00 bar -> 2,22 bar) ja 40 asteessa 15% (2,00 bar -> 2,30 bar). Jos lähtölämpötila on 20 astetta, niin 30 asteessa paine on noussut vähän yli 3%. lisäämiseksi".
Sori vaan, mutta laskelmasi ei pidä paikkaansa... Jos renkaan paine on ollut 0-asteisena 2.00bar, niin renkaan lämmetessä 20-asteeseen paine nousee 0,22bar eli 11% jne...
Täytyy myös aina muistaa, että paine riippuu lämpötilasta, jos tilavuus pysyy vakiona.
Oletetaan, että renkaan ilmatilavuus pysyy vakiona, ja renkaisiin on pantu oikea paine kun renkaassa olevan ilman lämpötila on 0 astetta Celsiusta (273K). 20 asteessa paine on kasvanut 7% (2,00 bar -> 2,14 bar), 30 asteessa 11% (2,00 bar -> 2,22 bar) ja 40 asteessa 15% (2,00 bar -> 2,30 bar). Jos lähtölämpötila on 20 astetta, niin 30 asteessa paine on noussut vähän yli 3%. lisäämiseksi".
Sori vaan, mutta laskelmasi ei pidä paikkaansa... Jos renkaan paine on ollut 0-asteisena 2.00bar, niin renkaan lämmetessä 20-asteeseen paine nousee 0,22bar eli 11% jne...
Kaasujen olotilamuutoksia ovat historiassa tutkineet herrat Boyle, Charles ja Gay-Lussac. Näiden herrojen saavutukset yhdistämällä saadaan aikaiseksi ideaalikaasujen yleinen olotilayhtälö: pV/T=vakio. Edellä p=paine, V=tilavuus ja T=lämpötila (Kelvineinä!!).
Myönnettäköön, että reaalikaasut (ml. kaasuseokset kuten ilma) eivät täsmällisesti noudata ideaalikaasun olotilayhtälöä, mutta kun on kyse samasta kaasusta eri olosuhteissa, ei tuon reaalikaasukertoimen muutos lämpötilan funktiona ole merkittävä.
Tähän rengasasiaan liittyy herra Gay-Lussac. Hänen mukaansa nimetty Gay-Lussacin laki kertoo, että vakiotilavuudessa p/T=vakio. Tästä seuraa, että p1/T1=p2/T2, jossa p1=paine ensimmäisessä tilanteessa, ja T1=lämpötila Kelvineinä samassa tilanteessa. Kun tämän jälkeen tiedämme jomman kumman termeistä p2 tai T2, toisessa tilanteessa, voimme laskea puuttuvan termin.
Alkutilanne: T1=273K (0 astetta Celsiusta) p1=2,00bar
Lopputilanne T2=293K (20 astetta Celsiusta) p2=tuntematon
Voihan tietenkin olla, että olen tulkinnut perusfysiikkaa väärin... Jos näin on, niin siitä nöyrin anteeksipyyntöni heti sen jälkeen, kun joku on tuon virheen osoittanut.
Voihan tietenkin olla, että olen tulkinnut perusfysiikkaa väärin... Jos näin on, niin siitä nöyrin anteeksipyyntöni heti sen jälkeen, kun joku on tuon virheen osoittanut.
Pikkaisen olet tulkinnut väärin... Hienosti kyllä ilmoitat tuon lämpötilan Kelvineinä eli se meni ihan oikein, mutta tuossa paineessa tuli "pieni" kömmähdys. Renkaan "ilmanpaineesta" kun puhumme, niin me puhumme suhteellisesta paineesta ja tuossa sinun kaavassasi pitää käyttää absoluuttista painetta eli tuohon painemittarin lukemaan pitää lisätä vallitsema ympäristön ilmanpaine, mutta voimme käyttää likiarvoa 1bar. Normaali-ilmanpainehan on 1014mbar (1,014bar) ja riippuen säästä se vaihtelee n. +/-50mbar.
Eli nyt kun laskemme uudelleen, niin 3,00/273=p2/293 => 3,00*293/273=p2 => p2=3,22bar (nousua 11%) eli lämpötilan nousun jälkeen renkaanpaine on 2,22bar eikä 2,146bar kuten sinä laskit...
Kaavat on hyviä, mutta pitää muistaa käyttää oikeita yksiköitä
Voihan tietenkin olla, että olen tulkinnut perusfysiikkaa väärin... Jos näin on, niin siitä nöyrin anteeksipyyntöni heti sen jälkeen, kun joku on tuon virheen osoittanut.
Pikkaisen olet tulkinnut väärin... Hienosti kyllä ilmoitat tuon lämpötilan Kelvineinä eli se meni ihan oikein, mutta tuossa paineessa tuli "pieni" kömmähdys. Renkaan "ilmanpaineesta" kun puhumme, niin me puhumme suhteellisesta paineesta ja tuossa sinun kaavassasi pitää käyttää absoluuttista painetta eli tuohon painemittarin lukemaan pitää lisätä vallitsema ympäristön ilmanpaine, mutta voimme käyttää likiarvoa 1bar. Normaali-ilmanpainehan on 1014mbar (1,014bar) ja riippuen säästä se vaihtelee n. +/-50mbar.
Eli nyt kun laskemme uudelleen, niin 3,00/273=p2/293 => 3,00*293/273=p2 => p2=3,22bar (nousua 11%) eli lämpötilan nousun jälkeen renkaanpaine on 2,22bar eikä 2,146bar kuten sinä laskit...
Kaavat on hyviä, mutta pitää muistaa käyttää oikeita yksiköitä
Täytyy vielä palata tähän asiaan. Ei pitäisi ensimmäisenä kirjoittaa, mitä selkäydin antaa, eli tuo anteeksipyyntöni olikin liian aikainen...
Olet tuossa omassa päätelmässäsi verrannut keskenään omenoita ja appelsiineja.
Paineen muutos lämpötilan funktiona on riippumaton alkupaineesta. 20 asteen nousu (0 -asteesta Celsiusta +20 -asteeseen) aiheuttaa tuon noin 7%:n paineen nousun (293/273=1,073).
Itse menit harhaan siinä, että laskit paineen nousun baareina käyttäen absoluuttista painetta (3,00 bar) ja vertasit sitä suhteelliseen paineeseen (2,00 bar). Jos verrataan paineen nousua lämpötilan funktiona samaan asiaan mistä se lasketaan, saadaan 3,22/3,00=1,073, eli noin 7%:n nousu.
Päättely oli hyvä, mutta vertailussa pitää verrata oikeita asioita
Täytyy vielä palata tähän asiaan. Ei pitäisi ensimmäisenä kirjoittaa, mitä selkäydin antaa, eli tuo anteeksipyyntöni olikin liian aikainen...
Olet tuossa omassa päätelmässäsi verrannut keskenään omenoita ja appelsiineja.
Paineen muutos lämpötilan funktiona on riippumaton alkupaineesta. 20 asteen nousu (0 -asteesta Celsiusta +20 -asteeseen) aiheuttaa tuon noin 7%:n paineen nousun (293/273=1,073).
Itse menit harhaan siinä, että laskit paineen nousun baareina käyttäen absoluuttista painetta (3,00 bar) ja vertasit sitä suhteelliseen paineeseen (2,00 bar). Jos verrataan paineen nousua lämpötilan funktiona samaan asiaan mistä se lasketaan, saadaan 3,22/3,00=1,073, eli noin 7%:n nousu.
Päättely oli hyvä, mutta vertailussa pitää verrata oikeita asioita
No höpö höpö... Tietenkin muutosta verrataan siihen painemittarin näyttämään! Painemittari näytti alkutilanteessa 2.00 bar ja renkaan lämpenemisen jälkeen 2,22bar eli 11% kasvu. Sinähän nuo prosentit otit esiin omissa laskelmissasi ja niissä nimenomaan vertasit suhteellisen paineen kasvua. Minä vain korjasin sinun laskusi oikeiksi ja käytin absoluuttista painetta laskuissa, koska sitä on pakko käyttää. Nyt nolasit itsesi vain toistamiseen...
ps. Vanha sananlasku kuuluu: "Älä poika opeta isääs naim..."
[Opelixi muokkasi tätä viestiä 12.04.2007 klo 20:02]
Muistaakseni Michelinin äijät olivat tässä pari vuotta sitten kauppakeskusten pihoissa mittailemassa vapaaehtoisesti ilmanpaineita satunnaisilta autoilijoilta ja tulos oli aikaslailla liikenneturvallisuuden vastainen, eli yhteenvedon perusteella meistä n.80 % ajaa alipaineisilla renkailla... Paineita miettiessä pitää ottaa huomioon rengaskoko/tyyppi, auto diesel vai bensa, ajosuorite yms... Joku jo aiemmin mainitsi, et meidän oloissamme auton ohjekirja suosituksiin kannattaa lisätä 0.2-0.4 bar, jolloin uskon vetävien renkaiden ns.keskikulumisenkin hiukan tasoittuvan. Meidän oloihin tarkoittettuissa talvirenkaissa tämä on vielä tärkeämpää renkaan toimivuuden/kulumisasteen kannalta. Asiantuntija liikkeet muuten käyttävät ammattikäyttöön tehtyjä painemittareita (n.130 e/kpl), joten mielellään suosittelen paineiden tarkastukset hoidettaviksi heillä. Tietysti heidänkin muistettava mittareiden kalibrointi aika-ajoin...
Joku jo aiemmin mainitsi, et meidän oloissamme auton ohjekirja suosituksiin kannattaa lisätä 0.2-0.4 bar, jolloin uskon vetävien renkaiden ns.keskikulumisenkin hiukan tasoittuvan.
Minä taas luulen, että vetävätkin pyörät kuluvat entistä enemmän keskeltä, jos painetta on liikaa.
Minä taas luulen, että vetävätkin pyörät kuluvat entistä enemmän keskeltä, jos painetta on liikaa.
Niin sitä helposti luulisi ja ennen vanhaan niin olikin, mutta nykyisten matalaprofiilisten vyörenkaiden kulumisen keskeltä aiheuttaa juurikin liian alhainen paine.
[nimim Erkki muokkasi tätä viestiä 14.04.2007 klo 14:46]
Minä taas luulen, että vetävätkin pyörät kuluvat entistä enemmän keskeltä, jos painetta on liikaa.
Niin sitä helposti luulisi ja ennen vanhaan niin olikin, mutta nykyisten matalaprofiilisten vyörenkaiden kulumisen keskeltä aiheuttaa juurikin liian alhainen paine.
Tähämpä olisi mielenkiintoista kuulla perusteita, kun useat eri lähteet kertoo toista ja samoin minun käytännön kokemukset. Toki tiedän, että vyörenkaat eivät ole niin tarkat väärästä paineesta.
[Opelixi muokkasi tätä viestiä 14.04.2007 klo 16:13]
Ennen "rättirenkailla" asia oli yksinkertainen, mutta nykyään matalilla vyörenkailla monimuotoinen! Liian alhainen paine kuluttaa keskeltä, ehkä todella alhainen myös reunoilta (?), sopiva ja pieni ylipaine kuluttaa tasaisemmin, mutta mielestäni "älyttömän" suuri ylipaine alkaa taas kuluttaan keskeltä koska rengas pääsee "pullistuun" keskeltä?
Ennen "rättirenkailla" asia oli yksinkertainen, mutta nykyään matalilla vyörenkailla monimuotoinen! Liian alhainen paine kuluttaa keskeltä, ehkä todella alhainen myös reunoilta (?), sopiva ja pieni ylipaine kuluttaa tasaisemmin, mutta mielestäni "älyttömän" suuri ylipaine alkaa taas kuluttaan keskeltä koska rengas pääsee "pullistuun" keskeltä?
Juuh, olet aivan oikeassa. Alalla työskentelevänä olen kiinnittänyt huomion asiaan ja näinhän se vaan menee... Eli meidän oloissa renkaisiin aina se 0.2-0.4 bar lisää... Ja ensimmäisiä yleisiä rengaskokoja on 195/65r15, jossa havaitaan selkeästi alipaineen aiheuttama keskikuluminen, jos ajo suorite on pääsääntöisesti matka-ajoa. Litteemmissä sitten enenevässä määrin. Mielenkiintoinen juttu on muuten merkkihuoltojen tapa pienentää aina huollon yhteydessä paineet ohjekirjapaineisiin... On muutama rengasmerkkikin, joissa tämä auton ohjekirjapaine aiheuttaa voimakkaampaa keskikulumista. Eli renkaat ovat rakenteellisesti hiukan "löysempiä", oikea painehan se pitää renkaan "oikean muotoisena"...
Mielenkiintoinen juttu on muuten merkkihuoltojen tapa pienentää aina huollon yhteydessä paineet ohjekirjapaineisiin...
Niinkö? Minusta merkkihuollot eivät rengaspaineisiin yleensä koske.
Mutta kun kerran paineet tulivat puheeksi, niin miten sitten sopiva paine peräkärryyn määräytyy. Käsikirja ei mainitse asiasta sanallakaan. Kyseessä on jarruton 1-akselinen kärry, rengaskoko 155/70-13. Kärryn omapaino on 200 kg, kuormaa yleensä n. 150 kg. Maksimikuorma autollani kärrylle on 350 kg. Jousituksena kärryssä lehtijouset + nesteiskarit.
Mutta mietitäänpä, millaisessa tilanteessa renkaan ominaisuuksia tarvitaan. Yleensä eniten silloin, kun sattuu jotain yllättävää. Vaikka ajaisikin rauhallisesti, mutta joutuu tekemään väistön tai jarrutuksen, on ajonopeus tavallaan kova tilanteeseen nähden. Renkaan pidosta on jo iso osa käytetty, pelivaraa ei enää ole. Takarenkaiden pito loppuu helposti, jos pintaa on liian vähän, siis tilanteessa jossa kuvion syvyydellä on väliä. Kuivalla tiellähän ei kai asialla ole kovin suurta merkitystä.
...
Varmasti joillekin meistä sattuu tilanteita (hirvi tai koira tiellä tms.) jossa tarvitaan äärimmäisiä väistöliikkeitä. Silloin voisi olla paras jos olisi juuri paluumatkalla rengasliikkeestä uusilla renkailla, ei välttämättä auttaisi sekään.
Minusta kuitenkin parin vuoden hölmöllä rengastuksella, jolloin edessä on nuo 3mm pyörät ja takana 7mm, sattuu moninkertainen määrä vaaratilanteita siihen verrattuna että edessä olisi pitävämmät pyörät vaikka ei mitään äärimmäistä sattuisikaan.
Naapurin kaistalle lipsahtaminen vetisessä urassa (sateella lähes kaikki Suomen tiet) jos etupyörät nousee veden päälle on edessä sadoilla tuhansilla autoilla jokainen sadepäivä, mutta vain muutamille sattuu äärimmäisiä väistötilanteita.
Ainahan voi sanoa että mitäs ajaa 3mm kuvioilla. Orjallisesti ohjeita seuraamalla niin vain käy. Voisi olla 5 + 5 mm kun käyttäisi järjeä.
Turvallisuuteen vetoamalla (esim. osta uudet testivoittajarenkaat vuosittain) voi aina ohjeistaa miten kannattaisi tehdä. Renkaat tuskin ovat silloin etusijalla vaan kolmannes Suomen autokannasta pitäisi poistaa liikenteestä.
Onko spekuloinnin sijaan liian iso vaiva tarvittaessa vaihtaa renkaat kesken kesän puolittain edestä taakse? Saa renkaat kulumaan melko tasaisesti, eikä tarvitse ajaa noilla 3mm takakumeilla ja 7 mm etukumeilla tai päinvastoin. Suunnilleen puolen tunnin homma jos on hyvä tunkki.
Rengaspaineet olen nykyautoissani pitänyt aina samana edessä ja takana. Painetta olen laittanut valmistajan ohjeen + 0,1-0,2, eli 2,4 - 2,5.
Täytyy minunkin soppaa vähän hämmentää,kun tuntuu olevan
aika jyrkkiä mielipiteitä näistä rengasasioista.
Kaikissa asiantuntioiden ohjeissa on että paremmat renkaat
taakse. Perusteluna on jos takapään hallinta menee esim.
jarrutuksessa ,se on aika paha juttu.Ei kaikissa autoissa ole
lukkiintumattomia.
Autoahan jarrutetaan suurimmaksi osaksi etupyörillä.Paino
siirtyy eteen ja takapää kevenee ,siitä seuraa takarenkaiden
pito heikkenee.
Jonkun millin erolla ei varmaan ole merkitystä,niin kuan kun
renkaissa on "pintaa" Vasta kun täytyy miettiä että vieläköhän
nuo menis.
Suurimmaksi osaksi ohjekirjoissa on enemmän painetta
taakse ,tai sitten tasan.
Eiköhän se ohje normaalissa ajossa riitä.
Rengaspaineet olen nykyautoissani pitänyt aina samana edessä ja takana. Painetta olen laittanut valmistajan ohjeen + 0,1-0,2, eli 2,4 - 2,5.
Samaa mieltä. Ohjeet on kuitenkin että paremmat taakse. Ilman ohjeiden vastaista toimintaa ei etuvetoisen auton pyöriä voi siirtää edestä taakse. Heti ensi kilometreistä lähtien edessä on kuluneemmat renkaat jotka ohjeiden mukaan kuuluukin olla edessä.
Ei niitä oikeasti tarvitse kesken kesän kierrättää jos kilometrejä ei aivan tolkuttomasti tule. Riittää kun keväällä laittaa paremmat renkaat eteen.
Ei ole iso vaiva, mutta täysin turha. Kyllä se riittää, että pistää joka kevät ne paremmat vetäviin pyöriin, niin kuluneisuuserot pysyy hallussa. Vääntöähän on käyty ainoastaan näiden ohjeistuksia uskovien kanssa, kuka täysjärkinen pistää etuvetoisessa aina paremmat taakse? Tekopyhää puhua jostain turvallisuudesta tällaisessa asiassa.
salo-m kirjoitti:
Ihan totta on että vetävissä pyörissä kuluu renkaat nopeammin, varsinkin minun Maanantaissani ja minun ajotyyllilläni.Siitä syystä tarkkailenkin niiden , varsinkin kesärenkaiden ,kulumista ja kun ero on noin kaksi milliä vaihdan/vaihdatan renkaat edestä taakse.
Vaihdat siis huonommat taakse ja kiellät meitä niin tekemästä?
Meni yli hilseen!
Ei ole iso vaiva, mutta täysin turha. Kyllä se riittää, että pistää joka kevät ne paremmat vetäviin pyöriin, niin kuluneisuuserot pysyy hallussa.
Monille se varmaan on täysin turhaa, mutta se riippuu täysin ajokilometreistä.
Ei ole kumma jos menee yli hilseen jos et ole lukenut tai enää muista aikaisempia juttuja aiheesta.Kierrätän renkaita ,siis kesärenkaita ja joskus myös talvirenkaita siksi että saisin kulumisen pysymään tasaisena jolloin tietysti seuraus on että jonkunaikaa saattaa eturenkaat olla paremmat.Kesäkelillä kun pitoa riittää jos on kuivaa.Talvirenkaat edessä kuluu senverran nopeammin ettei kierrätys paljoa auta,eli suunnilleen joka toinen talvi on edessä renkaat jotka oli edellisen talven takana ja takana uudet.
Pysyiskö nyt hilseen alla vai väännetäänkö malli rautalankasta??
Ja paineet vähän yli suosituksen ( +0,2 ) polttoaineen ja ympäristön säästön vuoksi
Jorma 1: "Minusta kuitenkin parin vuoden hölmöllä rengastuksella, jolloin edessä on nuo 3mm pyörät ja takana 7mm, sattuu moninkertainen määrä vaaratilanteita siihen verrattuna että edessä olisi pitävämmät pyörät vaikka ei mitään äärimmäistä sattuisikaan."
Paha sanoa, kun ei tarkkaa tilastoa aiheesta ole. Varsinkin talvella luulisin takarenkaiden huonouden korostuvan. Toisaalta monet ajavat 3 mm tasaisesti kuluneilla renkailla kuitenkin, ei se 7 mm takana tilannetta silloin ainakaan pahenna. Itse olen ollut kyydissä, kun suurin piirtein tuollaisella 3/7 mm renkailla auto on kääntynyt lähes poikittain jarrutuksessa. Kyseessä oli n. 60 km/h nopeus, märkä asvaltti ja talvirenkaat. Jalankulkija yllättäen käveli punaisia päin suojatielle. Eturenkaat eivät olleet lukossa, mutta takarenkaat oli yllättävän kevyessä jarrutuksessa. Jos tällainen tilanne olisi sattunut maantienopeuksilla, olisi vitsit olleet vähissä.
Edessä 7 mm luo ehkä kuljettajalle tunteen hyvistä renkaista, jolloin mahdollinen takapään irtoaminen tulee suurempana yllätyksenä kuin etupään lipsuminen.
"Ainahan voi sanoa että mitäs ajaa 3mm kuvioilla. Orjallisesti ohjeita seuraamalla niin vain käy. Voisi olla 5 + 5 mm kun käyttäisi järjeä."
Tuskin kukaan kyseenalaistaa sitä, että renkaat pitää kuluttaa tasaisesti. Ohjeet onkin laadittu siksi mielestäni väärin, että ne kannustavat tuollaiseen 3/7 mm asetelmaan. Nyrkkisääntönä pitäisikin julistaa, että paremmat renkaat laitetaan enemmän kuluvaan päähän (yleensä vetopyörät) ja niiden paikkaa vaihdetaan aina renkaita vaihdettaessa. Tällöin erot pysyvät normaalisti 1-2 mm sisällä eikä käytännössä ole merkitystä sillä, onko paremmat edessä vai takana. Mutta kommentoin aiemmin tilanteeseen, jossa on syystä tai toisesta syntynyt eräänlainen sekarengastus. Edelleen pysyn kannassani, että silloin parempi on laittaa paremmat kumit taakse. Tilanne ei ole hyvä ja se pitää korjata mahdollisimman pian, vaikka kiusaus laittaa 7 mm renkaat eteen ja 3 mm taakse onkin kova. Silloin etuvetoisella autolla tämä rengassarja on vielä lain puitteissa mahdollista ajaa aivan loppuun.
Yritetään pitää keskustelussa nämä kaksi asiaa erillään toisistaan.
Mielestäni ei taulukoista ja testeistä saatuja tuloksia saa
liikaa korostaa.Erot on kuitenkin niin pienet ,oli sitten paremmat
renkaat edessä tai takana.Kunhan on lain sallimissa rajoissa.
Seuraavaksi yhtä minimaalisten erojen kohteeksi nousisi,
minkä merkkisillä renkailla yleensä uskaltaa ajaa.
Ohjauskulmilla on usein suuri merkitys eturenkaiden kulumiseen.
Kannattaa katsoa välillä kesken ajokaudenkin.
Huonon kelin yllättäessä kun uhraa muutaman ajatuksen sille
minkälaiset renkaat olikaan alla niin eiköhän pärjätä.
Jorma 1: Varmasti joillekin meistä sattuu tilanteita (hirvi tai koira tiellä tms.) jossa tarvitaan äärimmäisiä väistöliikkeitä. Silloin voisi olla paras jos olisi juuri paluumatkalla rengasliikkeestä uusilla renkailla, ei välttämättä auttaisi sekään.
Tuo on kieltämättä liikenteessä hyvin epätavallinen tilanne kuskeille keskimäärin, jos ei satu olemaan erittäin tumpelo tai asennevammainen. Sen sijaan äärimmäisen väistöliikkeen tarve tulee lähes jokaiselle liikenneonnettomuuteen osalliselle kuskille. Eli heidän ryhmässään kannattaa joka ikisen huolehtia rengastuksensa kuntoon. Ongelmana vain on, että kukaan meistä ei tiedä, ketkä tuohon joukkoon kuuluvat esimerkiksi huomenna. Viisainta varmaan olisi jokaisen käyttäytyä kuin joutuisi pelastamaan oman perheensä hengen nopealla väistöllä juuri tänään, eikö?
Minusta kinaatte ihan suotta siitä, että pitääkö renkaiden paikkoja vaihtaa jokaisen kovan kiihdytyksen jälkeen. Jos renkaiden kulutus on sellaista, että niitä pitää vaihdella akselien välillä kesken ajokautta, on taatusti syytä tutkiskella kriittisesti omia ajotapoja. Tosin asia on enemmän kuskin ja hänen lompakkonsa välinen asia.
Autossa olevat ovat paremmassa turvassa auton törmätessä nokka edellä kuin jos se törmää kylki edellä. Tästä syystä paremmat renkaat pitää olla takana ja tästä syystä autot tehdään luonnostaa aliohjaaviksi ja edelleen tästä syystä varoitellaan niin paljon liian alhaisesta rengaspaineesta etenkin taka-akselilla. Kaikki eivät ole kaltaisiamme taitureita jotka ohjaavat autoa enemmän kaasulla kuin ratilla, siksi nyrkkisäännöt pitää mitoittaa idioottivarmoiksi. Tämä silläkin uhalla, että se saattaa aiheuttaa jollekin wannabe-rallikuskille ulosajon pikiksellä (=työmatkalla tms.) kun auto puskee vaikka sen piti luistaa upeasti kylki edellä.
TeeCee:
"Jos renkaiden kulutus on sellaista, että niitä pitää vaihdella akselien välillä kesken ajokautta, on taatusti syytä tutkiskella kriittisesti omia ajotapoja."
Pitää paikkansa.
"Autossa olevat ovat paremmassa turvassa auton törmätessä nokka edellä kuin jos se törmää kylki edellä."
Pitää paikkansa.
"Kaikki eivät ole kaltaisiamme taitureita jotka ohjaavat autoa enemmän kaasulla kuin ratilla, siksi nyrkkisäännöt pitää mitoittaa idioottivarmoiksi. "
No ei se kovin idioottivarmalta vaikuta, jos sanotaan, että paremmat aina taakse! Se idiootti sitten laittaa ne paremmat renkaat aina taakse siihen etuvetoiseen autoon ja parin kesän kuluttua sillä on sitten edessä sakkorenkaat ja takana olis pintaa vaikka kuinka. Ja ennen tätäkin tilannetta etu ja taka-akselien renkaissa on jo pitkään ollut suuri kuluneisuusero, mikä ei varmasti ole ollut turvallista.
Noh, hänelle sitten jää ainoaksi vaihtoehdoksi ostaa neljä uutta rengasta, koska ne kaksi uuttahan pitäisi taas pistää sinne taka-akselille, vaikka edessä oli huonot.
Täällä pari hemmoa on jo myöntänyt kierrättävänsä renkaita, vaikka ensi alkuun kehottivat muita laittamaan aina paremmat taakse.
Kuten olen jo sanonut, että jeesustelut sikseen ja renkaat kiertoon akselien välillä, kuten kaikki kuitenkin tekevät!
salo-m, näin on tosiaan, siis kun tarpeeksi usein vaihtelee niin ero on pieni ja voi laittaa kuluneemmat taakse, lisäksi voi sitten vaihtaa kaikki kerralla kun ovat liian kuluneet!
Ei siis "ehdoton totuus" laittaa aina paremmat taakse!
-
Oli ne rengaspainesuositukset mitä vaan, täytyisi ne paineet saada mitattua kohtalaisen luotettavalla mittarilla. Huoltoasemien mittareihin ei oikein aina voi luottaa, enkä ihan varmasti uskoisi autotarvikeliikkeissä myytäviin mittareihinkaan. Itselläni on muutaman vuoden ollut käytössä pienehkö digitaalinen mittari, joka toimii kyllä ihan mukavasti, mutta mielelläni tarkastuttaisin sen jossain.
Tietääkö kukaan, onko missään tarjolla luotettavaa ja kohtuuhintaista kalibrointipalvelua tällaisille rengaspainemittareille? Rengasliikkeissä? Katsastuksessa?
Niin, ne rengaspaineet...
Täytyy myös aina muistaa, että paine riippuu lämpötilasta, jos tilavuus pysyy vakiona.
Oletetaan, että renkaan ilmatilavuus pysyy vakiona, ja renkaisiin on pantu oikea paine kun renkaassa olevan ilman lämpötila on 0 astetta Celsiusta (273K). 20 asteessa paine on kasvanut 7% (2,00 bar -> 2,14 bar), 30 asteessa 11% (2,00 bar -> 2,22 bar) ja 40 asteessa 15% (2,00 bar -> 2,30 bar). Jos lähtölämpötila on 20 astetta, niin 30 asteessa paine on noussut vähän yli 3%.
Lienee aika turha puhua mistään suurista tarkkuuksista painemittareissa, jos ei oteta olosuhteita (lämpötilaa) huomioon. Kaikissa ohjeissahan nimenomaan sanotaan, että (ajosta) lämpimän renkaan painetta ei pidä laskea.
Biimerissä on muuten käyttäjän käsikirjassa rengaspaineista lisämaininta: "Jos ajonopeus ei jatkuvasti ylitä 200 km/h, voidaan rengaspaineita laskea ohjearvoista 0,3 bar ajomukavuuden lisäämiseksi".
Jatkan vielä kyllästymisen uhallakin tätä eteen vai taakse - keskustelua.
Jos unohdetaan hetkeksi talvirenkaat ja talviset olosuhteet. Tuskin ainakaan nastarenkailla kukaan pääsee alle 5 mm.
Mitäs sanotte kuinka paljon urasyvyys vaikuttaa sivuttaispitoon? Urasyvyys on oleellinen kun auto etenee kulkusuuntaan ja tiellä on vaikka vettä. Urien toimintaa on tuskin optimoitu vedenpoistoon jos auto lähtee lapasesta ja perä meinaa irrota.
Onko edes niin että ns. paremman renkaan (isompi urasyvyys) sivuttaispito on selvästi parempi kuin vähän huonomman? Luin vanhaa TM testiä jossa oli uusia ja vanhoja renkaita samassa testissä (TM 16/06), niin vaikka käytetty kesärengas jäi selvästi kokonaispisteissä, niin sivuttaispito oli arvosanan 8 luokkaa.
Ns. slicksien pito taitaa olla formuloissakin huippuluokkaa jos uria ei tarvita sateen takia eteenpäin menoon.
Täytyy myös aina muistaa, että paine riippuu lämpötilasta, jos tilavuus pysyy vakiona.
Oletetaan, että renkaan ilmatilavuus pysyy vakiona, ja renkaisiin on pantu oikea paine kun renkaassa olevan ilman lämpötila on 0 astetta Celsiusta (273K). 20 asteessa paine on kasvanut 7% (2,00 bar -> 2,14 bar), 30 asteessa 11% (2,00 bar -> 2,22 bar) ja 40 asteessa 15% (2,00 bar -> 2,30 bar). Jos lähtölämpötila on 20 astetta, niin 30 asteessa paine on noussut vähän yli 3%.
lisäämiseksi".
Sori vaan, mutta laskelmasi ei pidä paikkaansa... Jos renkaan paine on ollut 0-asteisena 2.00bar, niin renkaan lämmetessä 20-asteeseen paine nousee 0,22bar eli 11% jne...
Täytyy myös aina muistaa, että paine riippuu lämpötilasta, jos tilavuus pysyy vakiona.
Oletetaan, että renkaan ilmatilavuus pysyy vakiona, ja renkaisiin on pantu oikea paine kun renkaassa olevan ilman lämpötila on 0 astetta Celsiusta (273K). 20 asteessa paine on kasvanut 7% (2,00 bar -> 2,14 bar), 30 asteessa 11% (2,00 bar -> 2,22 bar) ja 40 asteessa 15% (2,00 bar -> 2,30 bar). Jos lähtölämpötila on 20 astetta, niin 30 asteessa paine on noussut vähän yli 3%.
lisäämiseksi".
Sori vaan, mutta laskelmasi ei pidä paikkaansa... Jos renkaan paine on ollut 0-asteisena 2.00bar, niin renkaan lämmetessä 20-asteeseen paine nousee 0,22bar eli 11% jne...
Kaasujen olotilamuutoksia ovat historiassa tutkineet herrat Boyle, Charles ja Gay-Lussac. Näiden herrojen saavutukset yhdistämällä saadaan aikaiseksi ideaalikaasujen yleinen olotilayhtälö: pV/T=vakio. Edellä p=paine, V=tilavuus ja T=lämpötila (Kelvineinä!!).
Myönnettäköön, että reaalikaasut (ml. kaasuseokset kuten ilma) eivät täsmällisesti noudata ideaalikaasun olotilayhtälöä, mutta kun on kyse samasta kaasusta eri olosuhteissa, ei tuon reaalikaasukertoimen muutos lämpötilan funktiona ole merkittävä.
Tähän rengasasiaan liittyy herra Gay-Lussac. Hänen mukaansa nimetty Gay-Lussacin laki kertoo, että vakiotilavuudessa p/T=vakio. Tästä seuraa, että p1/T1=p2/T2, jossa p1=paine ensimmäisessä tilanteessa, ja T1=lämpötila Kelvineinä samassa tilanteessa. Kun tämän jälkeen tiedämme jomman kumman termeistä p2 tai T2, toisessa tilanteessa, voimme laskea puuttuvan termin.
Alkutilanne:
T1=273K (0 astetta Celsiusta)
p1=2,00bar
Lopputilanne
T2=293K (20 astetta Celsiusta)
p2=tuntematon
Laskemalla saadaan: 2,00/273=p2/293 => 2,00293/273=p2 => p2=2,146 (nousua 7,3%)
Voihan tietenkin olla, että olen tulkinnut perusfysiikkaa väärin... Jos näin on, niin siitä nöyrin anteeksipyyntöni heti sen jälkeen, kun joku on tuon virheen osoittanut.
T1=273K (0 astetta Celsiusta)
p1=2,00bar
Lopputilanne
T2=293K (20 astetta Celsiusta)
p2=tuntematon
Laskemalla saadaan: 2,00/273=p2/293 => 2,00*293/273=p2 => p2=2,146 (nousua 7,3%)
Voihan tietenkin olla, että olen tulkinnut perusfysiikkaa väärin... Jos näin on, niin siitä nöyrin anteeksipyyntöni heti sen jälkeen, kun joku on tuon virheen osoittanut.
Pikkaisen olet tulkinnut väärin... Hienosti kyllä ilmoitat tuon lämpötilan Kelvineinä eli se meni ihan oikein, mutta tuossa paineessa tuli "pieni" kömmähdys. Renkaan "ilmanpaineesta" kun puhumme, niin me puhumme suhteellisesta paineesta ja tuossa sinun kaavassasi pitää käyttää absoluuttista painetta eli tuohon painemittarin lukemaan pitää lisätä vallitsema ympäristön ilmanpaine, mutta voimme käyttää likiarvoa 1bar. Normaali-ilmanpainehan on 1014mbar (1,014bar) ja riippuen säästä se vaihtelee n. +/-50mbar.
Eli nyt kun laskemme uudelleen, niin 3,00/273=p2/293 => 3,00*293/273=p2 => p2=3,22bar (nousua 11%) eli lämpötilan nousun jälkeen renkaanpaine on 2,22bar eikä 2,146bar kuten sinä laskit...
Kaavat on hyviä, mutta pitää muistaa käyttää oikeita yksiköitä
AARGHH!!
Kiitän, kumarran ja häpeän...
T1=273K (0 astetta Celsiusta)
p1=2,00bar
Lopputilanne
T2=293K (20 astetta Celsiusta)
p2=tuntematon
Laskemalla saadaan: 2,00/273=p2/293 => 2,00*293/273=p2 => p2=2,146 (nousua 7,3%)
Voihan tietenkin olla, että olen tulkinnut perusfysiikkaa väärin... Jos näin on, niin siitä nöyrin anteeksipyyntöni heti sen jälkeen, kun joku on tuon virheen osoittanut.
Pikkaisen olet tulkinnut väärin... Hienosti kyllä ilmoitat tuon lämpötilan Kelvineinä eli se meni ihan oikein, mutta tuossa paineessa tuli "pieni" kömmähdys. Renkaan "ilmanpaineesta" kun puhumme, niin me puhumme suhteellisesta paineesta ja tuossa sinun kaavassasi pitää käyttää absoluuttista painetta eli tuohon painemittarin lukemaan pitää lisätä vallitsema ympäristön ilmanpaine, mutta voimme käyttää likiarvoa 1bar. Normaali-ilmanpainehan on 1014mbar (1,014bar) ja riippuen säästä se vaihtelee n. +/-50mbar.
Eli nyt kun laskemme uudelleen, niin 3,00/273=p2/293 => 3,00*293/273=p2 => p2=3,22bar (nousua 11%) eli lämpötilan nousun jälkeen renkaanpaine on 2,22bar eikä 2,146bar kuten sinä laskit...
Kaavat on hyviä, mutta pitää muistaa käyttää oikeita yksiköitä
Täytyy vielä palata tähän asiaan. Ei pitäisi ensimmäisenä kirjoittaa, mitä selkäydin antaa, eli tuo anteeksipyyntöni olikin liian aikainen...
Olet tuossa omassa päätelmässäsi verrannut keskenään omenoita ja appelsiineja.
Paineen muutos lämpötilan funktiona on riippumaton alkupaineesta. 20 asteen nousu (0 -asteesta Celsiusta +20 -asteeseen) aiheuttaa tuon noin 7%:n paineen nousun (293/273=1,073).
Itse menit harhaan siinä, että laskit paineen nousun baareina käyttäen absoluuttista painetta (3,00 bar) ja vertasit sitä suhteelliseen paineeseen (2,00 bar). Jos verrataan paineen nousua lämpötilan funktiona samaan asiaan mistä se lasketaan, saadaan 3,22/3,00=1,073, eli noin 7%:n nousu.
Päättely oli hyvä, mutta vertailussa pitää verrata oikeita asioita
Täytyy vielä palata tähän asiaan. Ei pitäisi ensimmäisenä kirjoittaa, mitä selkäydin antaa, eli tuo anteeksipyyntöni olikin liian aikainen...
Olet tuossa omassa päätelmässäsi verrannut keskenään omenoita ja appelsiineja.
Paineen muutos lämpötilan funktiona on riippumaton alkupaineesta. 20 asteen nousu (0 -asteesta Celsiusta +20 -asteeseen) aiheuttaa tuon noin 7%:n paineen nousun (293/273=1,073).
Itse menit harhaan siinä, että laskit paineen nousun baareina käyttäen absoluuttista painetta (3,00 bar) ja vertasit sitä suhteelliseen paineeseen (2,00 bar). Jos verrataan paineen nousua lämpötilan funktiona samaan asiaan mistä se lasketaan, saadaan 3,22/3,00=1,073, eli noin 7%:n nousu.
Päättely oli hyvä, mutta vertailussa pitää verrata oikeita asioita
No höpö höpö... Tietenkin muutosta verrataan siihen painemittarin näyttämään! Painemittari näytti alkutilanteessa 2.00 bar ja renkaan lämpenemisen jälkeen 2,22bar eli 11% kasvu. Sinähän nuo prosentit otit esiin omissa laskelmissasi ja niissä nimenomaan vertasit suhteellisen paineen kasvua. Minä vain korjasin sinun laskusi oikeiksi ja käytin absoluuttista painetta laskuissa, koska sitä on pakko käyttää. Nyt nolasit itsesi vain toistamiseen...
ps. Vanha sananlasku kuuluu: "Älä poika opeta isääs naim..."
Muistaakseni Michelinin äijät olivat tässä pari vuotta sitten kauppakeskusten pihoissa mittailemassa vapaaehtoisesti ilmanpaineita satunnaisilta autoilijoilta ja tulos oli aikaslailla liikenneturvallisuuden vastainen, eli yhteenvedon perusteella meistä n.80 % ajaa alipaineisilla renkailla...
Paineita miettiessä pitää ottaa huomioon rengaskoko/tyyppi, auto diesel vai bensa, ajosuorite yms...
Joku jo aiemmin mainitsi, et meidän oloissamme auton ohjekirja suosituksiin kannattaa lisätä 0.2-0.4 bar, jolloin uskon vetävien renkaiden ns.keskikulumisenkin hiukan tasoittuvan. Meidän oloihin tarkoittettuissa talvirenkaissa tämä on vielä tärkeämpää renkaan toimivuuden/kulumisasteen kannalta.
Asiantuntija liikkeet muuten käyttävät ammattikäyttöön tehtyjä painemittareita (n.130 e/kpl), joten mielellään suosittelen paineiden tarkastukset hoidettaviksi heillä. Tietysti heidänkin muistettava mittareiden kalibrointi aika-ajoin...
Minä taas luulen, että vetävätkin pyörät kuluvat entistä enemmän keskeltä, jos painetta on liikaa.
Niin sitä helposti luulisi ja ennen vanhaan niin olikin, mutta nykyisten matalaprofiilisten vyörenkaiden kulumisen keskeltä aiheuttaa juurikin liian alhainen paine.
Niin sitä helposti luulisi ja ennen vanhaan niin olikin, mutta nykyisten matalaprofiilisten vyörenkaiden kulumisen keskeltä aiheuttaa juurikin liian alhainen paine.
Tähämpä olisi mielenkiintoista kuulla perusteita, kun useat eri lähteet kertoo toista ja samoin minun käytännön kokemukset. Toki tiedän, että vyörenkaat eivät ole niin tarkat väärästä paineesta.
Ennen "rättirenkailla" asia oli yksinkertainen, mutta nykyään matalilla vyörenkailla monimuotoinen!
Liian alhainen paine kuluttaa keskeltä, ehkä todella alhainen myös reunoilta (?), sopiva ja pieni ylipaine kuluttaa tasaisemmin, mutta mielestäni "älyttömän" suuri ylipaine alkaa taas kuluttaan keskeltä koska rengas pääsee "pullistuun" keskeltä?
Liian alhainen paine kuluttaa keskeltä, ehkä todella alhainen myös reunoilta (?), sopiva ja pieni ylipaine kuluttaa tasaisemmin, mutta mielestäni "älyttömän" suuri ylipaine alkaa taas kuluttaan keskeltä koska rengas pääsee "pullistuun" keskeltä?
Juuh, olet aivan oikeassa. Alalla työskentelevänä olen kiinnittänyt huomion asiaan ja näinhän se vaan menee... Eli meidän oloissa renkaisiin aina se 0.2-0.4 bar lisää... Ja ensimmäisiä yleisiä rengaskokoja on 195/65r15, jossa havaitaan selkeästi alipaineen aiheuttama keskikuluminen, jos ajo suorite on pääsääntöisesti matka-ajoa. Litteemmissä sitten enenevässä määrin.
Mielenkiintoinen juttu on muuten merkkihuoltojen tapa pienentää aina huollon yhteydessä paineet ohjekirjapaineisiin... On muutama rengasmerkkikin, joissa tämä auton ohjekirjapaine aiheuttaa voimakkaampaa keskikulumista. Eli renkaat ovat rakenteellisesti hiukan "löysempiä", oikea painehan se pitää renkaan "oikean muotoisena"...
Niinkö? Minusta merkkihuollot eivät rengaspaineisiin yleensä koske.
Mutta kun kerran paineet tulivat puheeksi, niin miten sitten sopiva paine peräkärryyn määräytyy. Käsikirja ei mainitse asiasta sanallakaan. Kyseessä on jarruton 1-akselinen kärry, rengaskoko 155/70-13. Kärryn omapaino on 200 kg, kuormaa yleensä n. 150 kg. Maksimikuorma autollani kärrylle on 350 kg. Jousituksena kärryssä lehtijouset + nesteiskarit.