Ex vm. -98 Mitsu Carismaan meni etunivelet uusiksi 151tkm kohdalla. Nykyiseen vm. -00 Mitsu Galanttiin niin ikään 155tkm kohdalla. Vm. -87 Nissan Laurelliin ei mennyt koskaan 100-400tkm kilsojen aikana. Vm. -88 Audi 100:aan ei mennyt myöskään kertaakaan 200tkm aikana. BMW e46:een mennyt tukivarret 3 kertaa 90tkm aikana.
Eli uudeksi autoksi ainakin mitsut ovat kestäviä. Oikeastaan muuta ei ole tarvinnutkaan vaihtaa normi juttuja lukuunottamatta.
Siinä jotain itse todistamiani esimerkkejä ilman mutupuheita.
EDIT: Niin tosiaan, molempiin mitsuihin meni samalla myös etutukivarret, koska mitsulta tulee tuo koko paketti mukana - ei saa erikseen niveliä. Tarvikkeena niveliä saa, mutta se on prässätty kiinni tukivarteen. En jaksanut alkaa moiseen rumbaan, vaan uusin koko hoidon molempiin.
[Juggiis muokkasi tätä viestiä 17.11.2006 klo 23:33]
Tuo autojen ihmemaa, jonka tuotteissa laatu on mitä sattuu, jonka tuotteista hajoavat ensimmäisinä Boschin osat (saksalaiset) ja on ne (japanilaiset) sytytystulpatkin jo aikansa eläneet(ajettu 5tkm) Kun haluaa italialaista (lue: parasta) laatua kannattaa valita italialainen merkki! Muut saavat sanoa mitä haluavat! Sakut on tusinatuotteita siinä missä muutkin.
jep sama koskee esim TRWn "laadukkaita" tukivarsia (puslia)
joku vastasi tuossa aiemmin jotain tyyliin ''kannattaa kattoa mikä merkki siinä nokalla on'' tai jotain vastaavaa. yhdyn täysin tuohon kommenttiin, olkoonkin että merkissä kuin merkissä on kaikenlaisia vikoja aina mersuja ja bemareita ym. munanjatkeita myöten.
mutta paljolta säästyy luultavasti jo, jos et hanki esim. ranskalaista autoa, ooppelia, fordia, daewoota tai muuta vastaavaa lelua.
tuttu tekee työkseen takuuasioita nissan/opel/daewoo/honda liikkeessa. ooppelit kuulema aivan toivottomia murhekasoja, samoin daewoot. nissanitkin tulleet alas noitten uuskoristen mallien tultua. toiselta tutulta kuulin että hänen uudehko cittikka C5 leima jäi haaveeksi. kaiken maailman vikoja mm. uusimiskunnossa olevat raidetankonpäät ym. alustan osat, pakokaasut, kaiken maailman varoitusvalot vilkkuu ja palaa kojelaudassa miten sattuu, sammuilee kesken ajon...
kyllä mua ottais päähän noin pöyristyttävät murheet vanhassakin autossa (jotka tosin ovat paljon yksinkertaisempia, mutta silti) saati uudehkossa autossa josta olen pulittanut jotain yli 20 tonnia!
itse hankkisinkin uudehkon auton esim joukosta: Subaru, honda, toyota, MITSUBISHI, MAZDA. hinta laatu suhde taatusti hyvä
juttu alkoi alkujaan muistaakseni alustanosista esim pallonivelet jne. joita varmasti menee näihinkin vehkeisiin joita luettelin ja muitakin vikoja varmasti on niinkuin kaikissa merkeissä, mutta en jaksa uskoa että näissä olisi noin vakavia ja rahaa vieviä remontteja ja omistajansa sekoomispisteeseen saavia murheita kuin näissä merkeissä joita tuossa haukuin.
ps. japsivihaajille ja muille ketkä vetävät hernepussit neniin tästä vastauksesta haluan painottaa että kaikissa merkeissä on varmasti niitä vikoja ja haukkumieni autojen joukossa on myös paljon ongelmattomia ja hyviä yksilöitä. yksilöitähän nää autot on.
Mulla oli ennen nykyistä kaksi Voortia ja ei pahaa sanottavaa niistä. Opelikin oli kerran, 3kk, samoin ranskis, 3 päivää! Kyllä Japsi on kokemusteni mukaan paras valinta jos luotettavuus on tärkeinä! Tosin oli hyvä ja luotettava Audikin 2v joka yleensä on vaihtovälini. Japseilla on joskus vaihtoväli venähtänyt pitemmäksi jostain kumman syystä! Tosin ei ole vasta kokemusta kuin reilusta 20 autosta, aina 2 kerrallaan, sekä reilusta 10 eri merkistä, kilometrejäkin vasta reilut miljoona takana ilman kolareita, siis vielä jäävi antaan lausuntoja!
Itsellä on lähellä sydäntä saksalaisista Audi ja BMW. Japanilaisista Mitsubishi ja Subaru. Tälläkin hetkellä toinen auto on edellä mainittu saksalainen. Sanotaan nyt näin, että nuo kaikki 4 eroavat toisistaan jollain tavalla ja varsinkin mielestäni mitsu on aivan liian aliarvostettu auto Suomessa ja bmw taas liian yliarvostettu. Käykää ihmiset koeajolla ilman minkään merkkisiä laseja päässä. Jos katsotaan huoltokuitteja, että mihin autoihin on eniten mennyt rahaa, niin voittajaa on varmaan turha sanoa erikseen.
Itse en dissaa mitään autoa. Sen valinnan voi jokainen tehdä itse, että mitä arvostaa. Itsellä se valinta on kompromissi, eli kahdesta suunnasta tullutta kulkinetta löytyy pihasta ja tulee luultavasti aina löytymäänkin
[Juggiis muokkasi tätä viestiä 18.11.2006 klo 17:25]
Tiedätkö, muuten mitä kuuluu Ferrarissa 50 tkm huoltoon? Vaihteiston korjaus. Se siitä laadusta.
höpö juttuja
toi ferrari juttu menee kyllä jokseenkin aiheen vierestä, eikä mielestäni voi käyttää ''aseena'' väittelyssä ''eri maalaisten autojen kestävyydestä'' jos näin voi sanoa. koska ferrarihan on aivan eri planeetalta kuin nämä autot joista nyt on puhe.
Ferrarihan on överitehokas ja klassinen urheilu/kilpauto, joka on sen hintainen peli ostaa ja käyttää jollaiseen on varaa vain monimiljonääreillä! en tiedä onko tuo vaihteiston korjaus tosijuttu, mutta vaikka olisi, mitä sitten? asia on mielestäni jokseenkin verrattavissa esim. tehokkaisiin karting autoihin joissa kone avataan ja huolletaan (uusitaan tietyt osat jne..) todella 'vähän' ajomäärän jälkeen, puhutaan tunneista. jos on varaa ajella Ferrarilla, käyttää sen varmaan mielellään huolloissa joissa tehdään monenlaisia juttuja joita ei todellakaan tehdä 'normaaleissa' autoissa. eikä tunnu missään ei minusta osoitus mistään Ferrarin ''huonosta'' laadusta.
Uusien autojen kestävyydestä olen täysin eri mieltä! Nykyiset autot kestävät, ainakin viimeiset kolme Skodaa ovat kestäneet! 80-luvun alkupuolella ei kestänyt kuin Mersu ja sekin vaati huoltoa vähän päästä. Nykyään auto kestää yli 200tuhatta ja siihen ei tarvitse kuin hyvä huolto ja muutamia niveliä ja jossain tapauksessa hammashihna? Olisi mukavaa, jos kitisijöille annettaisiin uusi Volvo Amazon-vm-69! On muuten aivan upea kärry, mutta taitaisi realisoitua se tämän päivän autojen vikaisuus!
Pitipä oikein miettiä, mitä matkan varrella on vastaan tullut. Kaikki autot olen ostanut paljon ajettuina, poikkeuksena tuo coupe Taunus jolla oli vain 70 tkm takana.
Toyota Corolla -74: Kamala auto sinänsä. Ei kuitenkaan vikoja.
Ford Taunus coupe -74: Jarruja piti ilmata silloin tällöin, puola uusittiin kerran.
Toyota Land Cruiser -74: Hirveä traktori. Ei vikoja.
Plymouth Valiant -64: Ei vikoja.
VW Golf 1,5 diesel -78: Melkoinen räpsy. Ei vikoja.
Opel Kadett D-malli 1,3N: Ei vikoja.
Volvo 345 1,4 -81: Jäätymiselle alttiit lukot. Muuten ok.
Ford Taunus farkku -77: laturi loppui kerran. Ruostetta riittävästi.
Saab 900 -87: Kytkin hajosi kerran. Korjaus huoltsikalla maksoi vain n. 1000 mk.
Toyota Corolla farkku -92: Hengenvaaralliset jarrut. Saattoi lukita takarenkaat jarrutettaessa liukkaalla kelillä!
Ford Mondeo stw 2.0 automaatti -99: Raidetankojen päät sekä alatukivarret uusittu 200 tkm kohdalla (itse vaihtaen, halvat osat). Turvatyynyn merkkivalo vilkutteli; turvavyön esikiristimen johdon kontaktihäiriö oli syynä. Mittarissa nyt 253 tkm.
Sellaisia autoja, joissa viat ovat tuntuneet häiritseviltä, oli loppujen lopuksi aika vähän: Dart, Uno, Cherry ja farmari Corolla.
Ruostevaurioiden takana kun on useimmiten laiminlyöty ruostesuojaus, ei niinkään auton ominaisuus, en sen perusteella kamalasti lähde autoa tuomitsemaan.
Ainoat autot, joiden viat johtuivat muusta kuin huonosta pidosta, korkeasta iästä tai ajomäärästä olivat Uno, Dodge sekä coupe Taunus.
Loppujen lopuksi olen melko vähillä vioilla päässyt tähän saakka. Nykyinen auto on tuo mainittu Mondeo, joka (vastoin kahvipöytäkeskusteluissa kuulemaani fordin mainetta) on toiminut loistavasti ilman kalliita korjauksia.
Eivät eri vuosikymmenillä valmistettujen autojen vikamäärät tunnu kovin paljon toisistaan poikkeavan. Yleinen laatu kun paranee, samalla tulee lisää vimpaimia ja siten vikojen määrä ei paljoakaan muutu. Vimpainta kohden laskien vikamäärä on ilmeisesti pienentynyt. MuTu.
Ferrareista oli jossakin wreckedexotics.comissa tms. tarinaa siitä että ne ovat taipuvaisia syttymään palamaan kesken ajon. Pannaan 250 km/h lasiin ja etitään sitten sammutinta... Toivottavasti tuo ei ole totta. Eipä se tosin minulle milloinkaan ongelmaksi tule.
toi ferrari juttu menee kyllä jokseenkin aiheen vierestä, eikä mielestäni voi käyttää ''aseena'' väittelyssä ''eri maalaisten autojen kestävyydestä'' jos näin voi sanoa. koska ferrarihan on aivan eri planeetalta kuin nämä autot joista nyt on puhe.
Tarkoitus ei ollutkaan puhua ferrarista. Joku vain edellä käytti sitä laadun vertauskuvana. Varsinaiseen kommenttiin ei enää vastinetta kuulunut. Jarruista taisi olla puhe.
Silti tuo ferrarijuttu on tosi. Ihan varma en ole, koskiko se korjaus vaihteistoa vai kytkintä. Jotain normaaliautoista poikkeavaa huolloissa kuitenkin tehdään. Ei se silti varmaan omistajalleen ongelma ole, koska rahaa on enemmän kuin taskuihin mahtuu. Osoitus kuitenkin siitä, ettei kaikki hieno ole kestävää.
Auto on aivan yhtä kestävä kuin heikoin lenkki. Vaikka lenkin hinta ei olisi kuin yksi euro. Niinkuin Meksikossa valmistetun kansipahvin hinta tehtaalta lähtiessä on. Mutta kun se autossa 45t/km kohdalla hajoaa. Tietenkin takuuajan jälkeen hintaa on jo paljon enemmän. Näitä halpoja osia alkaa olla aina vain useammassa "autossa" Ja aina huonompia ne on mitä kauemmaksi keskieurooppaa mennään poislukien Japani, Ruotsi ja tietenkin Suomi.
Heitän ketjuu vastakysymyksen: mikä on kun uudet autot sittenkin kestävät?
Uutena ostamieni autojen lyhyt historia saattaa monen mielestä olla varsinainen kauhujen galleria, mutta varsin helpolla olen päässyt:
Vectra 1,6 -99 (facelift) 150000 km
-peruutusvalon kytkin rikkoutui (osa 17 EUR, vaihdoin itse) -hiukan napsunut ohjausakseli vaihdettiin goodwill-takuuna kolmen vuoden ikäiseen autoon
Focus C-MAX 1,6 -04 45000 km
-Fordin perisynti, vuotaneet vetareiden suojakumit, korjattiin ensimmäisessä huollossa -silloin tällöin vaati turhan pitkää sahausta käynnistäessä -en jäänyt odottamaan Fordin helmasynnin, ruosteen, ilmaantumista kyllästyttyäni auton kovamuoviseen harmauteen ja sisustan räminöihin
Croma 2,2 AT Business -06, tällä hetkellä n. 24000 km
-ei pienintäkään vikaa toistaiseksi
Ja nämähän ovat juuri niitä autoja, jotka ovat jatkuvasti pajalla, eikö?
[nimim Erkki muokkasi tätä viestiä 10.12.2006 klo 18:27]
Perheemme(2 autoa)17:sta auto oli ja meni Volvo S60.Koiranluita vaihdettiin alle 15 tuhannessa, palloniveliä ja taas koiranluita 26 tuhannessa kun ei mennyt ensimmäisessä katsastuksessa läpi alle 30 tuhatta ajettuna. Jopa korjaamolle lähtö oli epävarmaa kun auto jäi 6 kertaa talliin täys pimeenä. Keskuslukituksen uskomattoman toiminnan jätin seuraavan Volvoharhautetun harteille. Joten älkää manatko 100 tuhatta ajettujen pikkuvikoja. Vikatilastoni ykkösenä 40 vuotta ollut Vauxhall Viva sai viimein Voittajansa! oikein Premium auton!
Kun keskustelua seuraa niin herää kysymys, MIKSI IHMEESSÄ TE OSTATTE NIITÄ UUSIA AUTOJA jos ne kerran on niin huonoja?
Markkinat ja vaihtoautopuljut on täynnä toinen toistaan parempia käytettyjä joita saa murto-osalla uuden hinnasta. Kilometrit tulee taatusti halvemmiksi kun uuden auton arvonalennus on luokkaa 15-20%/v tai parempien merkkien kohdalla enemmänkin.
Autoilun suurin kustannus uusilla autoilla on arvonalennus, jos uusi auto menettää hintaansa parissa vuodessa 5-8000e:tä on huolto tai korjauskulut kuin pisara meressä.
Mitä tulee Ferrariin niin esimerkiksi jakohihnan vaihto Tommoseen takamoottoriseen Ferrariin voi maksaa 3000-5000e:tä se tuntuu kalliilta mutta saman verran menee keskiverto auton arvonalennukseen vuosittain, se taas ei tunnu miltään?!
[voima muokkasi tätä viestiä 11.12.2006 klo 22:47]
Kun keskustelua seuraa niin herää kysymys, MIKSI IHMEESSÄ TE OSTATTE NIITÄ UUSIA AUTOJA jos ne kerran on niin huonoja?
Markkinat ja vaihtoautopuljut on täynnä toinen toistaan parempia käytettyjä joita saa murto-osalla uuden hinnasta. Kilometrit tulee taatusti halvemmiksi kun uuden auton arvonalennus on luokkaa 15-20%/v tai parempien merkkien kohdalla enemmänkin.
Autoilun suurin kustannus uusilla autoilla on arvonalennus, jos uusi auto menettää hintaansa parissa vuodessa 5-8000e:tä on huolto tai korjauskulut kuin pisara meressä.
Mitä tulee Ferrariin niin esimerkiksi jakohihnan vaihto Tommoseen takamoottoriseen Ferrariin voi maksaa 3000-5000e:tä se tuntuu kalliilta mutta saman verran menee keskiverto auton arvonalennukseen vuosittain, se taas ei tunnu miltään?!
erittäin hyvä pointti, olen samaa mieltä. ja jos ostaa uuden, miksi pitää ostaa noita paskoja malleja/merkkejä? selittyy ehkä ihmisten tietämättömyydellä; ei tiedetä mitkä autot ovat (ovat ainakin ennen olleet) kestäviä. ja tietysti hinta, myynti tilastojen kärjessä olevat ovat niitä melko halvinpia, ja myös heikompilaatuisia. siksi en osta 'halpaa' uutta autoa vaan mielummin vähän vanhemman joka on aikanaan ollut ja on odelleen laatuauto. on nimittäin tarjolla myös paljon malleja ja jopa kokonaisia merkkejä joissa ei ole kummempia murheita. en nyt mainitse niitä tässä ellei joku (jostain ihmeen syystä) halua tietää
Sellaista uutta/uudehkoa automerkkiä ei Suomen markkinoilla olekkaan, missä ei olisi vikoja ollut. Tähän kastiin kuuluvat myös kalleimmat saksalaiset. Taitaa olla harvinaisia yksilöitä millä ylitetään 100tkm ilman vikoja.
pitää varmaan paikkansa. mun mielestä nämä viat mistä juttu alkoi kuten uusimista vaativat nivelet, koiranluut, raidetangonpäät ym. tälläset ovat kyllä jokseenkin pientä verrattuna vakaviin vikoihin kuten esim. lootien hajoamiset, kaikenmaailman sähkö & varoitusvalo- hässäkät ja ruostemurheet. jne jne.
ja väitän kyllä edelleen että kaikissa autoissa on kaikenlaisia vikoja, mutta ''hyvän'' merkin/mallin/vuosimallin valitsemalla säästyy todennäköisesti suuremmilta murheilta.
Aika loogista on ettei koiranluut ja nivelet kestä nykyisin. Autojen painot, tehot ja rengaskoot ovat aivan valtavia verrattuna 80-lukuun. Varusteiden määrä lisää vikapaikkoja, joten kyllä punavalon pilkahduksia tulee mittaristossa näkymään.
Ikävintä mielestäni on kuitenkin useiden vikojen pakkokorjaus merkkiliikkeessä, laskut ei ole ihan pieniä vaikka summat näyttää eurojen takia kohtuullisilta markka-aikaan verraten.
Itsellä kokemusta -86 100 quattrosta (136hv) vuodesta -94 ajettua yli 300tkm ja nyt lisäksi lähes täysin samalla alustalla ja nivelillä olevasta -93 100S4:stä (290hv). Painoa on tullut 500kg lisää ja renkaat tehtaalta 245/40x17; on täysin selvää ettei nivelien kestoikä voi säilyä samana. Onneksi voimansiirto (kytkin ja laatikko) on riittävästi mitoitettu.
Mielenkiintoista on lueskella mielipiteitä eri merkeistä, itse uskon myös että kaikissa merkeissä ja malleissa on omat murheensa. Rallia olen ajanut Toyotalla 15vuotta ja se vaikuttaa Audeihin verrattuna varmalta merkiltä mutta haluan siviiliajot tehdä quattroilla ja ne pikkulisätyöt olen vielä jaksanut tehdä ja maksaa.
[quote No hyvä mies, niinhän me kaikki teemme ja meillä kaikilla on se mailiman paras auto!
onhan se niinkin, mutta kyllä noita tyytymättömiä omistajiakin on. ja monen auton kohdalla ''pannaan vahinko kiertämään'' kun huomataan että auto on susi ja vannotaan ettei seuraava auto ole samaa merkkiä...
Väitäkö petos, että sinun mieleisillä merkeillä ei vastaavaa tapahtuisi?
en toki. varmasti on niissäkin maanantai kappaleensa ja tyyppivikansa. mutta niinkuin edellä mainitsin minun kantani on valita sellainen malli ''jossa ei oletettavasti ole suuria murheita''
mutta juu kuten sanoit kaikilla on suosikkinsa ja jokainen puolustaa omaa merkkiään (jos siihen on tyytyväinen)
Noh, kestäviä merkkejä OLI mm. vanhat Volvot 900-sarjaan asti, mutta tällöin palataankin jo yli kymmenen vuotta taaksepäin... Kestävyys toki johtui paljolti yksinkertaisesta tekniikasta ja vaatimattomasta varustelusta.
Syynä esim. Peugeot 307:n alapallonivelen kestämättömyyteen on alihankkija, jonka Peugeot on vaihtanut muutama vuosi sitten ranskalaisesta saksalaiseen. Esim. itselläni on 406:ssa (ajettu 330 tkm) edelleen alkuperäiset alapallonivelet sekä raidetangon nivelet. Mutta ne ovatkin ranskalaisvalmisteisia. Alapallonivel on varaosanumeroltaan luultavasti täysin sama kuin 307:ssa. Saksalainen on vaan niin nuuka ettei raaski laittaa rasvaa sinne niveleen tarpeeksi. Ferrarin vaihdelaatikon huolto taas on varmuuden maksimointia, vaihdelaatikko puretaan, osat tutkitaan ja vaihdetaan jos tarvetta ilmenee. Huollossa otetaan koko apurunko (jossa moottori ja vaihdelaatikko kiinni) irti (helppo ja nopea toimenpide). Näin varmistetaan että vaihteisto toimii seuraavan huoltovälin ehdottoman luotettavasti. Ja Ferrarit ovat ihan oikeasti laatuautoja, niistä löytyy paljon luotettavuutta lisääviä yksityiskohtia joita ei edes tavallisista edustusluokan autoista löydy. Esim. V8 -moottoreissa kahdennetut toisistaan riippumattomat sytytys- ja ruiskutusjärjestelmät, katalysaattorin suojausjärjestelmät yms.
Sellaista uutta/uudehkoa automerkkiä ei Suomen markkinoilla olekkaan, missä ei olisi vikoja ollut. Tähän kastiin kuuluvat myös kalleimmat saksalaiset. Taitaa olla harvinaisia yksilöitä millä ylitetään 100tkm ilman vikoja.
Täällä! -98 Mitsubishi Carisma ja -00 Galant ilman vikoja yli 100tkm. Saa tulla rauhassa tonkimaan kaikki huoltokuitit, jotka olen kaikki säästänyt uutta omistajaa varten (Carismassa nuo tosin menivät uudelle omistajalle hanskalokerossa) ja niistä löytyvät vain kaikki määräaikaishuoltoihin liittyvät työt.
[Juggiis muokkasi tätä viestiä 04.01.2007 klo 03:17]
Syynä esim. Peugeot 307:n alapallonivelen kestämättömyyteen on alihankkija, jonka Peugeot on vaihtanut muutama vuosi sitten ranskalaisesta saksalaiseen.
Tarkoitatko, että Pösö tekee ihan hyviä autoja, mutta alihankkijat pilaavat laadun?
Emmä tuota alihankkijaa menis aina syyttämään pelkästään huonon laadun takia.Onhan se niin että jos valmistaja hyväksyy alihankkijan huonon laadun niin valmistajan prosesseissakin on jotain vikaa...
Ja onhan niissä paljon hyviäkin puolia, monesti enemmän kuin vanhoissa. Kuka haluaa nykyään ajaa ilman abs-jarruja, ilmastointia, ohjaustehostinta, erillisjousitusta, vyörenkaita, turvavöitä jne? Kuinka pitkälle menneisyyteen tarvii mennä? Käytettyjäkin ostavat saavat nauttia kehityksestä pienellä viiveellä. Tulee mieleen joku ylinopeuskeskustelu, jossa säännöllisesti joku kysyy, onko lievä ylinopeus maailman vakavin rikos, kun siitä koko ajan puhutaan. Ei ole, mutta silti siitä saa puhua.
Lainaus:
12.12.2006 klo 21:13 AudiS4 kirjoitti
Aika loogista on ettei koiranluut ja nivelet kestä nykyisin. Autojen painot, tehot ja rengaskoot ovat aivan valtavia verrattuna 80-lukuun.
No miksei niitä niveliä ja muita osia voi mitoittaa vastaamaan kasvaneita rasituksia?
[Herbert muokkasi tätä viestiä 03.01.2007 klo 06:47]
Ex vm. -98 Mitsu Carismaan meni etunivelet uusiksi 151tkm kohdalla. Nykyiseen vm. -00 Mitsu Galanttiin niin ikään 155tkm kohdalla. Vm. -87 Nissan Laurelliin ei mennyt koskaan 100-400tkm kilsojen aikana. Vm. -88 Audi 100:aan ei mennyt myöskään kertaakaan 200tkm aikana. BMW e46:een mennyt tukivarret 3 kertaa 90tkm aikana.
Eli uudeksi autoksi ainakin mitsut ovat kestäviä. Oikeastaan muuta ei ole tarvinnutkaan vaihtaa normi juttuja lukuunottamatta.
Siinä jotain itse todistamiani esimerkkejä ilman mutupuheita.
EDIT: Niin tosiaan, molempiin mitsuihin meni samalla myös etutukivarret, koska mitsulta tulee tuo koko paketti mukana - ei saa erikseen niveliä. Tarvikkeena niveliä saa, mutta se on prässätty kiinni tukivarteen. En jaksanut alkaa moiseen rumbaan, vaan uusin koko hoidon molempiin.
Tuo autojen ihmemaa, jonka tuotteissa laatu on mitä sattuu, jonka tuotteista hajoavat ensimmäisinä Boschin osat (saksalaiset) ja on ne (japanilaiset) sytytystulpatkin jo aikansa eläneet(ajettu 5tkm) Kun haluaa italialaista (lue: parasta) laatua kannattaa valita italialainen merkki! Muut saavat sanoa mitä haluavat! Sakut on tusinatuotteita siinä missä muutkin.
jep sama koskee esim TRWn "laadukkaita" tukivarsia (puslia)
Tiedätkö, muuten mitä kuuluu Ferrarissa 50 tkm huoltoon? Vaihteiston korjaus. Se siitä laadusta.
höpö juttuja
joku vastasi tuossa aiemmin jotain tyyliin ''kannattaa kattoa mikä merkki siinä nokalla on'' tai jotain vastaavaa. yhdyn täysin tuohon kommenttiin, olkoonkin että merkissä kuin merkissä on kaikenlaisia vikoja aina mersuja ja bemareita ym. munanjatkeita myöten.
mutta paljolta säästyy luultavasti jo, jos et hanki esim. ranskalaista autoa, ooppelia, fordia, daewoota tai muuta vastaavaa lelua.
tuttu tekee työkseen takuuasioita nissan/opel/daewoo/honda liikkeessa. ooppelit kuulema aivan toivottomia murhekasoja, samoin daewoot. nissanitkin tulleet alas noitten uuskoristen mallien tultua.
toiselta tutulta kuulin että hänen uudehko cittikka C5 leima jäi haaveeksi. kaiken maailman vikoja mm. uusimiskunnossa olevat raidetankonpäät ym. alustan osat, pakokaasut, kaiken maailman varoitusvalot vilkkuu ja palaa kojelaudassa miten sattuu, sammuilee kesken ajon...
kyllä mua ottais päähän noin pöyristyttävät murheet vanhassakin autossa (jotka tosin ovat paljon yksinkertaisempia, mutta silti) saati uudehkossa autossa josta olen pulittanut jotain yli 20 tonnia!
itse hankkisinkin uudehkon auton esim joukosta: Subaru, honda, toyota, MITSUBISHI, MAZDA. hinta laatu suhde taatusti hyvä
juttu alkoi alkujaan muistaakseni alustanosista esim pallonivelet jne. joita varmasti menee näihinkin vehkeisiin joita luettelin ja muitakin vikoja varmasti on niinkuin kaikissa merkeissä, mutta en jaksa uskoa että näissä olisi noin vakavia ja rahaa vieviä remontteja ja omistajansa sekoomispisteeseen saavia murheita kuin näissä merkeissä joita tuossa haukuin.
ps. japsivihaajille ja muille ketkä vetävät hernepussit neniin tästä vastauksesta haluan painottaa että kaikissa merkeissä on varmasti niitä vikoja ja haukkumieni autojen joukossa on myös paljon ongelmattomia ja hyviä yksilöitä. yksilöitähän nää autot on.
Mulla oli ennen nykyistä kaksi Voortia ja ei pahaa sanottavaa niistä.
Tosin oli hyvä ja luotettava Audikin 2v joka yleensä on vaihtovälini. 
Japseilla on joskus vaihtoväli venähtänyt pitemmäksi jostain kumman syystä! 
Opelikin oli kerran, 3kk, samoin ranskis, 3 päivää!
Kyllä Japsi on kokemusteni mukaan paras valinta jos luotettavuus on tärkeinä!
Tosin ei ole vasta kokemusta kuin reilusta 20 autosta, aina 2 kerrallaan, sekä reilusta 10 eri merkistä, kilometrejäkin vasta reilut miljoona takana ilman kolareita, siis vielä jäävi antaan lausuntoja!
Itsellä on lähellä sydäntä saksalaisista Audi ja BMW. Japanilaisista Mitsubishi ja Subaru. Tälläkin hetkellä toinen auto on edellä mainittu saksalainen. Sanotaan nyt näin, että nuo kaikki 4 eroavat toisistaan jollain tavalla ja varsinkin mielestäni mitsu on aivan liian aliarvostettu auto Suomessa ja bmw taas liian yliarvostettu. Käykää ihmiset koeajolla ilman minkään merkkisiä laseja päässä. Jos katsotaan huoltokuitteja, että mihin autoihin on eniten mennyt rahaa, niin voittajaa on varmaan turha sanoa erikseen.
Itse en dissaa mitään autoa. Sen valinnan voi jokainen tehdä itse, että mitä arvostaa. Itsellä se valinta on kompromissi, eli kahdesta suunnasta tullutta kulkinetta löytyy pihasta ja tulee luultavasti aina löytymäänkin
Tiedätkö, muuten mitä kuuluu Ferrarissa 50 tkm huoltoon? Vaihteiston korjaus. Se siitä laadusta.
höpö juttuja
toi ferrari juttu menee kyllä jokseenkin aiheen vierestä, eikä mielestäni voi käyttää ''aseena'' väittelyssä ''eri maalaisten autojen kestävyydestä'' jos näin voi sanoa. koska ferrarihan on aivan eri planeetalta kuin nämä autot joista nyt on puhe.
Ferrarihan on överitehokas ja klassinen urheilu/kilpauto, joka on sen hintainen peli ostaa ja käyttää jollaiseen on varaa vain monimiljonääreillä! en tiedä onko tuo vaihteiston korjaus tosijuttu, mutta vaikka olisi, mitä sitten? asia on mielestäni jokseenkin verrattavissa esim. tehokkaisiin karting autoihin joissa kone avataan ja huolletaan (uusitaan tietyt osat jne..) todella 'vähän' ajomäärän jälkeen, puhutaan tunneista. jos on varaa ajella Ferrarilla, käyttää sen varmaan mielellään huolloissa joissa tehdään monenlaisia juttuja joita ei todellakaan tehdä 'normaaleissa' autoissa. eikä tunnu missään
mitä mieltä muut ovat tästä??
Uusien autojen kestävyydestä olen täysin eri mieltä! Nykyiset autot kestävät, ainakin viimeiset kolme Skodaa ovat kestäneet! 80-luvun alkupuolella ei kestänyt kuin Mersu ja sekin vaati huoltoa vähän päästä. Nykyään auto kestää yli 200tuhatta ja siihen ei tarvitse kuin hyvä huolto ja muutamia niveliä ja jossain tapauksessa hammashihna? Olisi mukavaa, jos kitisijöille annettaisiin uusi Volvo Amazon-vm-69! On muuten aivan upea kärry, mutta taitaisi realisoitua se tämän päivän autojen vikaisuus!
Pitipä oikein miettiä, mitä matkan varrella on vastaan tullut.
Kaikki autot olen ostanut paljon ajettuina, poikkeuksena tuo coupe Taunus jolla oli vain 70 tkm takana.
Toyota Corolla -74: Kamala auto sinänsä. Ei kuitenkaan vikoja.
Ford Taunus coupe -74: Jarruja piti ilmata silloin tällöin, puola uusittiin kerran.
Toyota Land Cruiser -74: Hirveä traktori. Ei vikoja.
Plymouth Valiant -64: Ei vikoja.
VW Golf 1,5 diesel -78: Melkoinen räpsy. Ei vikoja.
Opel Kadett D-malli 1,3N: Ei vikoja.
Volvo 345 1,4 -81: Jäätymiselle alttiit lukot. Muuten ok.
Fiat 850 -68: Laiska kuin mikä. Ei vikoja.
BMW 1502 -75: Ei vikoja
Dodge Dart -75: Kamala ruosteläjä. Laatikko hajalla.
Opel Rekord 2,1 diesel -76: Lämmityslaitteen moottori pyöritti laiskasti. Vaihteensiirto (rattivaihteet) väljä. Takana tuolloin yli 800.000 km.
Fiat Uno 55s -87: Ruostuva kori, paskat lukot. Startti jäi kehälle pyörimään ja paloi.
Suzuki Swift GTi -86: Takapaksin lukko rikki.
Nissan Cherry turbo -85: Vaihdelaatikko sökö, ruosteinen.
Ford Taunus farkku -77: laturi loppui kerran. Ruostetta riittävästi.
Saab 900 -87: Kytkin hajosi kerran. Korjaus huoltsikalla maksoi vain n. 1000 mk.
Toyota Corolla farkku -92: Hengenvaaralliset jarrut. Saattoi lukita takarenkaat jarrutettaessa liukkaalla kelillä!
Ford Mondeo stw 2.0 automaatti -99: Raidetankojen päät sekä alatukivarret uusittu 200 tkm kohdalla (itse vaihtaen, halvat osat). Turvatyynyn merkkivalo vilkutteli; turvavyön esikiristimen johdon kontaktihäiriö oli syynä. Mittarissa nyt 253 tkm.
Sellaisia autoja, joissa viat ovat tuntuneet häiritseviltä, oli loppujen lopuksi aika vähän: Dart, Uno, Cherry ja farmari Corolla.
Ruostevaurioiden takana kun on useimmiten laiminlyöty ruostesuojaus, ei niinkään auton ominaisuus, en sen perusteella kamalasti lähde autoa tuomitsemaan.
Ainoat autot, joiden viat johtuivat muusta kuin huonosta pidosta, korkeasta iästä tai ajomäärästä olivat Uno, Dodge sekä coupe Taunus.
Loppujen lopuksi olen melko vähillä vioilla päässyt tähän saakka. Nykyinen auto on tuo mainittu Mondeo, joka (vastoin kahvipöytäkeskusteluissa kuulemaani fordin mainetta) on toiminut loistavasti ilman kalliita korjauksia.
Eivät eri vuosikymmenillä valmistettujen autojen vikamäärät tunnu kovin paljon toisistaan poikkeavan. Yleinen laatu kun paranee, samalla tulee lisää vimpaimia ja siten vikojen määrä ei paljoakaan muutu. Vimpainta kohden laskien vikamäärä on ilmeisesti pienentynyt. MuTu.
Ferrareista oli jossakin wreckedexotics.comissa tms. tarinaa siitä että ne ovat taipuvaisia syttymään palamaan kesken ajon. Pannaan 250 km/h lasiin ja etitään sitten sammutinta... Toivottavasti tuo ei ole totta. Eipä se tosin minulle milloinkaan ongelmaksi tule.
Tarkoitus ei ollutkaan puhua ferrarista. Joku vain edellä käytti sitä laadun vertauskuvana. Varsinaiseen kommenttiin ei enää vastinetta kuulunut. Jarruista taisi olla puhe.
Silti tuo ferrarijuttu on tosi. Ihan varma en ole, koskiko se korjaus vaihteistoa vai kytkintä. Jotain normaaliautoista poikkeavaa huolloissa kuitenkin tehdään. Ei se silti varmaan omistajalleen ongelma ole, koska rahaa on enemmän kuin taskuihin mahtuu. Osoitus kuitenkin siitä, ettei kaikki hieno ole kestävää.
Auto on aivan yhtä kestävä kuin heikoin lenkki. Vaikka lenkin hinta ei olisi kuin yksi euro. Niinkuin Meksikossa valmistetun kansipahvin hinta tehtaalta lähtiessä on. Mutta kun se autossa 45t/km kohdalla hajoaa. Tietenkin takuuajan jälkeen hintaa on jo paljon enemmän. Näitä halpoja osia alkaa olla aina vain useammassa "autossa" Ja aina huonompia ne on mitä kauemmaksi keskieurooppaa mennään poislukien Japani, Ruotsi ja tietenkin Suomi.
Heitän ketjuu vastakysymyksen: mikä on kun uudet autot sittenkin kestävät?
Uutena ostamieni autojen lyhyt historia saattaa monen mielestä olla varsinainen kauhujen galleria, mutta varsin helpolla olen päässyt:
Vectra 1,6 -99 (facelift) 150000 km
-peruutusvalon kytkin rikkoutui (osa 17 EUR, vaihdoin itse)
-hiukan napsunut ohjausakseli vaihdettiin goodwill-takuuna kolmen vuoden ikäiseen autoon
Focus C-MAX 1,6 -04 45000 km
-Fordin perisynti, vuotaneet vetareiden suojakumit, korjattiin ensimmäisessä huollossa
-silloin tällöin vaati turhan pitkää sahausta käynnistäessä
-en jäänyt odottamaan Fordin helmasynnin, ruosteen, ilmaantumista kyllästyttyäni auton kovamuoviseen harmauteen ja sisustan räminöihin
Croma 2,2 AT Business -06, tällä hetkellä n. 24000 km
-ei pienintäkään vikaa toistaiseksi
Ja nämähän ovat juuri niitä autoja, jotka ovat jatkuvasti pajalla, eikö?
Perheemme(2 autoa)17:sta auto oli ja meni Volvo S60.Koiranluita vaihdettiin alle 15 tuhannessa, palloniveliä ja taas koiranluita 26 tuhannessa kun ei mennyt ensimmäisessä katsastuksessa läpi alle 30 tuhatta ajettuna. Jopa korjaamolle lähtö oli epävarmaa kun auto jäi 6 kertaa talliin täys pimeenä. Keskuslukituksen uskomattoman toiminnan jätin seuraavan Volvoharhautetun harteille. Joten älkää manatko 100 tuhatta ajettujen pikkuvikoja. Vikatilastoni ykkösenä 40 vuotta ollut Vauxhall Viva sai viimein Voittajansa! oikein Premium auton!
Kun keskustelua seuraa niin herää kysymys, MIKSI IHMEESSÄ TE OSTATTE NIITÄ UUSIA AUTOJA jos ne kerran on niin huonoja?
Markkinat ja vaihtoautopuljut on täynnä toinen toistaan parempia käytettyjä joita saa murto-osalla uuden hinnasta. Kilometrit tulee taatusti halvemmiksi kun uuden auton arvonalennus on luokkaa 15-20%/v tai parempien merkkien kohdalla enemmänkin.
Autoilun suurin kustannus uusilla autoilla on arvonalennus, jos uusi auto menettää hintaansa parissa vuodessa 5-8000e:tä on huolto tai korjauskulut kuin pisara meressä.
Mitä tulee Ferrariin niin esimerkiksi jakohihnan vaihto Tommoseen takamoottoriseen Ferrariin voi maksaa 3000-5000e:tä se tuntuu kalliilta mutta saman verran menee keskiverto auton arvonalennukseen vuosittain, se taas ei tunnu miltään?!
Markkinat ja vaihtoautopuljut on täynnä toinen toistaan parempia käytettyjä joita saa murto-osalla uuden hinnasta. Kilometrit tulee taatusti halvemmiksi kun uuden auton arvonalennus on luokkaa 15-20%/v tai parempien merkkien kohdalla enemmänkin.
Autoilun suurin kustannus uusilla autoilla on arvonalennus, jos uusi auto menettää hintaansa parissa vuodessa 5-8000e:tä on huolto tai korjauskulut kuin pisara meressä.
Mitä tulee Ferrariin niin esimerkiksi jakohihnan vaihto Tommoseen takamoottoriseen Ferrariin voi maksaa 3000-5000e:tä se tuntuu kalliilta mutta saman verran menee keskiverto auton arvonalennukseen vuosittain, se taas ei tunnu miltään?!
erittäin hyvä pointti, olen samaa mieltä. ja jos ostaa uuden, miksi pitää ostaa noita paskoja malleja/merkkejä? selittyy ehkä ihmisten tietämättömyydellä; ei tiedetä mitkä autot ovat (ovat ainakin ennen olleet) kestäviä. ja tietysti hinta, myynti tilastojen kärjessä olevat ovat niitä melko halvinpia, ja myös heikompilaatuisia. siksi en osta 'halpaa' uutta autoa vaan mielummin vähän vanhemman joka on aikanaan ollut ja on odelleen laatuauto.
on nimittäin tarjolla myös paljon malleja ja jopa kokonaisia merkkejä joissa ei ole kummempia murheita. en nyt mainitse niitä tässä ellei joku (jostain ihmeen syystä) halua tietää
Sellaista uutta/uudehkoa automerkkiä ei Suomen markkinoilla olekkaan, missä ei olisi vikoja ollut. Tähän kastiin kuuluvat myös kalleimmat saksalaiset. Taitaa olla harvinaisia yksilöitä millä ylitetään 100tkm ilman vikoja.
pitää varmaan paikkansa. mun mielestä nämä viat mistä juttu alkoi kuten uusimista vaativat nivelet, koiranluut, raidetangonpäät ym. tälläset ovat kyllä jokseenkin pientä verrattuna vakaviin vikoihin kuten esim. lootien hajoamiset, kaikenmaailman sähkö & varoitusvalo- hässäkät ja ruostemurheet. jne jne.
ja väitän kyllä edelleen että kaikissa autoissa on kaikenlaisia vikoja, mutta ''hyvän'' merkin/mallin/vuosimallin valitsemalla säästyy todennäköisesti suuremmilta murheilta.
Aika loogista on ettei koiranluut ja nivelet kestä nykyisin. Autojen painot, tehot ja rengaskoot ovat aivan valtavia verrattuna 80-lukuun. Varusteiden määrä lisää vikapaikkoja, joten kyllä punavalon pilkahduksia tulee mittaristossa näkymään.
Ikävintä mielestäni on kuitenkin useiden vikojen pakkokorjaus merkkiliikkeessä, laskut ei ole ihan pieniä vaikka summat näyttää eurojen takia kohtuullisilta markka-aikaan verraten.
Itsellä kokemusta -86 100 quattrosta (136hv) vuodesta -94 ajettua yli 300tkm ja nyt lisäksi lähes täysin samalla alustalla ja nivelillä olevasta -93 100S4:stä (290hv). Painoa on tullut 500kg lisää ja renkaat tehtaalta 245/40x17; on täysin selvää ettei nivelien kestoikä voi säilyä samana. Onneksi voimansiirto (kytkin ja laatikko) on riittävästi mitoitettu.
Mielenkiintoista on lueskella mielipiteitä eri merkeistä, itse uskon myös että kaikissa merkeissä ja malleissa on omat murheensa. Rallia olen ajanut Toyotalla 15vuotta ja se vaikuttaa Audeihin verrattuna varmalta merkiltä mutta haluan siviiliajot tehdä quattroilla ja ne pikkulisätyöt olen vielä jaksanut tehdä ja maksaa.
"""""ja väitän kyllä edelleen että kaikissa autoissa on kaikenlaisia vikoja, mutta ''hyvän'' merkin/mallin/vuosimallin valitsemalla"""""
No hyvä mies, niinhän me kaikki teemme ja meillä kaikilla on se mailiman paras auto!
[quote
No hyvä mies, niinhän me kaikki teemme ja meillä kaikilla on se mailiman paras auto!
onhan se niinkin, mutta kyllä noita tyytymättömiä omistajiakin on. ja monen auton kohdalla ''pannaan vahinko kiertämään'' kun huomataan että auto on susi ja vannotaan ettei seuraava auto ole samaa merkkiä...
Väitäkö petos, että sinun mieleisillä merkeillä ei vastaavaa tapahtuisi?
en toki. varmasti on niissäkin maanantai kappaleensa ja tyyppivikansa. mutta niinkuin edellä mainitsin minun kantani on valita sellainen malli ''jossa ei oletettavasti ole suuria murheita''
mutta juu kuten sanoit kaikilla on suosikkinsa ja jokainen puolustaa omaa merkkiään (jos siihen on tyytyväinen)
Noh, kestäviä merkkejä OLI mm. vanhat Volvot 900-sarjaan asti, mutta tällöin palataankin jo yli kymmenen vuotta taaksepäin... Kestävyys toki johtui paljolti yksinkertaisesta tekniikasta ja vaatimattomasta varustelusta.
Syynä esim. Peugeot 307:n alapallonivelen kestämättömyyteen on alihankkija, jonka Peugeot on vaihtanut muutama vuosi sitten ranskalaisesta saksalaiseen. Esim. itselläni on 406:ssa (ajettu 330 tkm) edelleen alkuperäiset alapallonivelet sekä raidetangon nivelet. Mutta ne ovatkin ranskalaisvalmisteisia.
Alapallonivel on varaosanumeroltaan luultavasti täysin sama kuin 307:ssa. Saksalainen on vaan niin nuuka ettei raaski laittaa rasvaa sinne niveleen tarpeeksi.
Ferrarin vaihdelaatikon huolto taas on varmuuden maksimointia, vaihdelaatikko puretaan, osat tutkitaan ja vaihdetaan jos tarvetta ilmenee. Huollossa otetaan koko apurunko (jossa moottori ja vaihdelaatikko kiinni) irti (helppo ja nopea toimenpide).
Näin varmistetaan että vaihteisto toimii seuraavan huoltovälin ehdottoman luotettavasti.
Ja Ferrarit ovat ihan oikeasti laatuautoja, niistä löytyy paljon luotettavuutta lisääviä yksityiskohtia joita ei edes tavallisista edustusluokan autoista löydy. Esim. V8 -moottoreissa kahdennetut toisistaan riippumattomat sytytys- ja ruiskutusjärjestelmät, katalysaattorin suojausjärjestelmät yms.
Täällä! -98 Mitsubishi Carisma ja -00 Galant ilman vikoja yli 100tkm. Saa tulla rauhassa tonkimaan kaikki huoltokuitit, jotka olen kaikki säästänyt uutta omistajaa varten (Carismassa nuo tosin menivät uudelle omistajalle hanskalokerossa) ja niistä löytyvät vain kaikki määräaikaishuoltoihin liittyvät työt.
Tarkoitatko, että Pösö tekee ihan hyviä autoja, mutta alihankkijat pilaavat laadun?
Emmä tuota alihankkijaa menis aina syyttämään pelkästään huonon laadun takia.Onhan se niin että jos valmistaja hyväksyy alihankkijan huonon laadun niin valmistajan prosesseissakin on jotain vikaa...
Minä ostan uuden auton siksi, että niissä ei yleensä ole mainittavia vikoja!!
Ja onhan niissä paljon hyviäkin puolia, monesti enemmän kuin vanhoissa. Kuka haluaa nykyään ajaa ilman abs-jarruja, ilmastointia, ohjaustehostinta, erillisjousitusta, vyörenkaita, turvavöitä jne? Kuinka pitkälle menneisyyteen tarvii mennä? Käytettyjäkin ostavat saavat nauttia kehityksestä pienellä viiveellä. Tulee mieleen joku ylinopeuskeskustelu, jossa säännöllisesti joku kysyy, onko lievä ylinopeus maailman vakavin rikos, kun siitä koko ajan puhutaan. Ei ole, mutta silti siitä saa puhua.
No miksei niitä niveliä ja muita osia voi mitoittaa vastaamaan kasvaneita rasituksia?