Talvikelillä sohjossa ja lumessa kahlatessa 4veto on tunnetusti hyvä, mutta onko eroa sillä painaako auto 1000 vai 2000 kg. Perävaunua vedettäessä paino varmaan lisää pitoa, mutta entä kevyellä kuormalla ilman perävaunua. Itselläni ei ole vertailumateriaalia, mutta arvelen että kevyt auto kulkee vaikeissa keleissä paremmin edellyttäen että teho ja maavara riittää. Fysiikan lakeja muistelemalla en ole keksinyt vastausta. Olisi muuten hienoa jos TM järjestäisi 4vedoille vertailutestit
Kirjaudu kommentoidaksesi.
TM:n numerosta 3/2002 kannattaa etsiä vastauksia kysymyksiisi.
Jos kahlataan (pohjan kautta) niin painosta on aina hyötyä, ainakin suuntavakavuus- ja pitomielessä. Sen sijaan jos on tarkoitus 'pysyä pinnalla', esim. keväthangella tai hiekassa niin asia on juuri päin vastoin.
KATSOPA JUURI ILMESTYNTÄÄ AUTO-BILDIÄ.
Siinä oli vastakkain niinkin erilaisia 4WD autoja kuin MB E-sarja, BMW 5, AudiA, Subaru, Chrysler 300C ja Skoda Octavia.
Ainakin joissain testeissä mainittiin, että Skoda joutui antamaan hyvitystä painavimmille kumppaneilleen.
Kyllä näin on ja lisäksi Skodassa ei ollut samoja teholukemia kuin kilpailijoilla! Lähimpänä oli Subaru, joka joutui alistumaan kuitenkin "kevyelle Skodalle":
Kevyt ja riittävän tehokas on fysiikan lakien kannalta ihanne. Tarjonta tuntuu kyllä nyt suosivan raskaita ja tehokkaita, ne ovat niin muodikkaita. "Ylimääräisestä" massasta tulee kuitenkin turhaa hintalisää, polttoainelisää ja päästölisää. Mitä tulee etenemiseen huonoissa oloissa niin kevyellä selviää yleensä paremmin kuin kovin raskaalla 4vedolla. Kovasti odotan että markkinoille tulisi lisää kevyen luokan diesel4vetoja. Niille on täällä luontainen käyttöalue 1-2 henkilön 365-12-24 kuljetustarpeisiin
Itse pidän paljon autossa keveydestä.. Kun kunnon renkaat niin ei pito ongelmia.. Myöskin hallittavuus on mielestäni parempi kevyemmässä ääriolosuhteissa kuin painavassa.. Kulutus ja kesällä ajettavuus merkitsee autossa ajettavuuteen myös.. Keveys on avain asia näissä..Mutta tämä mielipiteeni ja saa kommentoida..
www.nettiauto.com1012281
Muistan kun vuosia sitten oikein sateisen viikonlopun jälkeen. Useita autoja upposi akseleitaan myöten Viinikan leirintäaluella. Siellä oli myös muutama maasturi Mitsuja ja Toiotaa. He apua pyydettyään leirintäalueen valvojalta myös sitä saivat. Ilmeet vain oli kummalliset kun avustaja oli Lada Niva. Varustettuna ylikokoisilla renkailla. Mutta niinvain sieltä tuli hitaasti mutta varmasti autot ja vaunut. Niin että ei ole kevyen tai oikeastaan sellaisen auton voittanutta jossa on pieni paino rengasneliösentille. Niin ja tietysti alennusvaihde on pakollinen varuste.
Eiköhän painavalla sekä kevyellä nelivedolla autolla ole omat hyvät ja huonot puolensa. Ensin tulee mieleen savi ja muta.. Mitä enemmän painoa sitä syvemmälle se helpommin uppoaa, kun taas ajettaessa lumisohkassa, mitä kevyempi auto on, sitä enemmän se "luistelee" sohkassa.. Kevyt auto taas jää esim syvässä lumessa ajettaessa helpommin lumen päälle kellumaan ja menettää pidon
Näitähän voi keksiä vaikka miten. Mutta ihan maastoajossa oltaessa luonnon ja fysiikanlakien armoilla hieman kevyemmän 4-vedot ovat ketterämpiä menemään.
Kaikille vetopeleille pätee periaatteessa kaava F = u * N eli vetovoima on suoraan riippuvainen massasta. Kitkakerroin u (myy) on periaatteessa kaikille sama ja N = m * g * cos (a), missä m on massa, g luonnonvakio (putoamiskiihtyvyys 9,8 m/s^2) ja a (alfa) kallistuskulma pinnan normaalista (eli ajoalustan kohtisuorasta) maapalluroisen massakeskipistettä kohti (tämäkin sama vetopelistä riippumatta).
Jokainen vetopeli vetää siis massallaan. Tästä syystä toukotöiden tai syyskyntöjen veturit varustellaan toisinaan lisäpainoilla. Vetopeli vetää siis itseään eteenpäin ja ehkä myös lisäksi perävaunua tms hyötykuormaa.
Tämä miekka on sikäli kaksiteräinen, että jos ylisuuri massa aiheuttaa vetopelin uppoamista alustaan, niin tämä aiheuttaa lisävastusta minkä voittamisen eteneminen vaatii. Nettovetovoima ei ole siis suoraan massasta riippuva, vaan varsinaisen vetovoiman ja etenemisvastuksen erotus.
EDIT: Lisätään vielä se itsestäänselvyys, että kun maavara loppuu kesken, niin ajoalustan kannatteleva voima pienentää pinnan normaalivoimaa N, mikä saattaa hyydyttää etenemisen pyörien sutiessa tyhjää ilmaa.
EDIT2: alfan määrittelyä hieman korjailtu.
Ymmärsikö nyt kaikki varmasti
mikahen kaavat pätevät varmaan kyntöhommissa, nutta jos puhutaan tieliikenteestä.
Lunta ja sohjoa on käytännössä 0-10 cm. tie voi olla jäinen, on mäkisyyttä ja mutkaisuutta. Kumpi tässä kulkee, kevyt vai raskas.
Eemilin Lada Niva-esimerkki viittaa enemmän sinne pelto/kyntö-osastolle. Kyvyt telaveto toimii siellä varmaan vielä paremmin.
Mutta jos puhutaan tieolosuhteista. Jos ajat rallia, valitset varmaan kevyen.