Haluaisin tietää miksi [Nm] on niin suosittu, vanha kunnon [kpm] unohdettu. Millä leveyspiirillä asut [Nm]:llä on eri arvo johtuen maan muodosta, g on meillä noin 9,81 m/s*s päiväntasaajalla g on jotain ihan muuta.
Hevosvoima [hp] pidetään käytössä, vaikka ei ole mitään syytä käyttää yksikköä joka on lähes tuulesta temmattu (James Watt) eikö nyt olisi jo aika kunnioittaa hänen nimeensä nimettyä yksikköä [W] Watti
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Pilkunrakastelusi ei nyt oikein toimi. Olet sekoittanut perusteet totaalisesti. Sen wanhan kunnon kilpondin määrittelyssä on mukana tuo maan vetovoima. Yksi kilopondi on siis se vetovoima, jonka maa 45. leveysasteen kohdalla aiheuttaa yhden kilogramman massalle.
Newton on sitä vastoin määritelty massan avulla ilman maan vetovoimaa. Yksi newton antaa yhden kilogramman massalle kiihtyvyyden 1 m/s^2.
James Wattia voisi kunnioittaa myös kirjoittamalla hänen mukaansa nimetyn yksikön oikein.
NHB:
Kiva kun viitsit edes kommentoida. En ole ajatellut kpm:n määritelmää sen tarkemmin. kp on voiman yksikkö jota voi verrata kg. Esim. astut vaaalle massasi on 100kg vaakaan vaikuttaa 100kp:n voima, näin olen sen ajatellut. Kun haluat muuttaa voiman newtoneiksi [N]=[kp]*9,81
OK watti.
Johtunee pääosin laskemisen helpottamisesta. Kun vääntö on Nm ja nopeus rad/s, tehon laskennassa ei tarvita mitään muita kertoimia, vaan P=T*omega.
Lisäksi auton moottorin vääntö sattuu yleensä olemaan sopivasti 100-1000Nm, joten lukuarvot ovat mukavassa suuruusluokassa. Pyörimisnopeus taas on havainollisempi yksikössä rpm, joka on helppo tarvittaessa muuttaa radiaaneiksi sekunnissa.
Hevosvoima lienee käytössä vain koska teholle saadaan suurempi lukuarvo hevosvoimina kuin kilowatteina. Iljettävää, että sähköautojen myötä hevosvoima on tunkeutunut myös sähkökoneiden tehon yksiköksi.
Tapsa III:
hevosvoiman lyhenne on hv, hp eli horsepower on ihan eri juttu
GTamv:
Olet oikeassa, mitä lyhenteisiin tulee, mutta voisitko kertoa miksi yksikkö [hv] ja [hp] on ihan eri juttu?
Avaruusvektori:
Anteeksi kun suomessa ollaan käytetään momentille symbolia M kulmanopeus omega voitaisiin käyttää kerrointa joka tulee kaavasta PII*2/sekunti (kirjoittelen tuolta pääkopasta, voi olla väärin)
Vanhalle ei piirry yksikkö Nm vaikka lukuarvolta sopii "suuruusluokkaan"
Älä muuta sano, jos sähkökoneen tehoa aloitetaan ilmoittaa hevosvoimissa aletaan näissä yksiköissä olla ihan pihalla. Havaitsin vasta nyt että käytit aivan oikein sähkökone, OK.
Seuraavat koskevat vain numeraalisia arvoja!
Mielenkiintoinen teoria abs arvolta kW<hv; Nm>kpm; olen havainnut USA:ssa teoria on aivan päinvastoin cm^3>CID; cm>INC(tuuma). Painoyksiköt saadaan mukavasti tuplattua+ , kun vaakaan mennään ei se niin kiva olekkaan. Nopeus mil/h<km/h jne.
Tapsa III:
voit ihan itse opiskella
http://en.wikipedia.org/wiki/Horsepower
Tapsa III:
Mitä tämä termistä vauhkoaminen oikein on? Miksei sähkömoottoria saisi kutsua sähkömoottoriksi?
Kun kerta tarkkoja ollaan, niin kaivetaan sitten stadardeja.
Hyvä suomenkielinen opas standardisoimisliiton sivuilla:
http://www.sfs.fi/files/70/si-opas.pdf
Oppaassa kerrotaan sivulla 16 voiman monetille käytettävän tunnusta M, mutta vääntömomentille T, joka voi periaatteessa mennä sekaisin lämpötilan kanssa.
Muistaakseni tunnus T löytyy myös jostakin sähkökonealan standardista ja on yleiesti käytetty Suomessakin.
Kilopondi on julmasti merkitty poistettuihin yksiköihin sivulla 27. Miksi Nm on niin vaikea käsittää, noin 100g metrin varren päässä? Tuskin huomaat käsipelissä eroa onko kyseessä 102g vai tasan sata. Miten ymmärrät 1kW tehon, vai olisiko silti yksi hevonen parempi?
Jos sattuisin kutsumaan suunnittelmaani sähkökonetta moottoriksi tai generaattoriksi käytttökohteen mukaan, mitä sekaannusta se voisi aiheuttaa? Entä jos ohjaus ei salli generaattorikäyttöä, eikö silloinkaan voida puhua moottorista?
Jos puhutaan väännöstä, miten muutoin sen voi ymmärtää kuin vääntömomentiksi? No, tämä tosin alkaa jo olla jonkin sortin vääntöä.
Si-järjestelmän ja muidenkin vakiintuneiden käytäntöjen ilmeinen alkuperäinen tarkoitus on helpottaa kaikkien elämää, kun puhutaan samoista asioista samoilla nimillä ja yksiköillä eikä niinkään tarjota mahdollisuutta pilkunviilailuun ja termeistä nipottamiseen.
Avaruusvektori:
Eikös ajalle nykyään tarjota symbolia t näin ei synny sekaannuksia.
Siis yksi kg metrin varren päässä on yksi kpm. No 100g metrin varrella ei saa yhden Nm:n momenttia aikaan. Pitää olla massa*g (g ~ 9,81kg).
Sähkötekniikassa (tasavirta) P=UI, yksikkö [W] watti
Moottoriin syötetään polttoainetta(siis ainetta jossa on energiaa), ja moottori muuttaa sen toiseen muotoon, tavallisesti liike-energiaksi. Kone puolestaan käyttää ulkopuolista energialähdettä joka muutetaan koneessa toiseen muotoon, vrt sähkökone, höyrykone.
Ei siinä mitään puhekielessä, mutta kun sanaa "vääntö" on aloitettu käyttämään synonyyminä moottorin max-vääntömomentin kanssa, se on minusta väärin.
Olen täysin samaa mieltä.
Miten aika vaikuttikaan väännön ja lämpötilan mahdolliseen sekoittumiseen?
Miksei 102g metrin varren päässä tekisi noin yhtä newtonmetriä?
M=Fr=mgr, missä [M]=kgm/s^2m=Nm.
M=0,102kg9,81m/s^2*1m=1.00062Nm, joten tuota eroa tuskin huomaa.
Miten sähköteho tähän liittyikään?
Jos moottoriin pitää syöttää polttoainetta, niin mites määrittelet generaattorin? Mielenkiintoinen määritelmä moottorille, vaikka minusta tuo kuulosti polttomoottorille.
Sähkökone ei siis voi mielestäsi olla moottori, mutta entäs vaikkapa stirlingmoottori, eikö sekään ole moottori? En niitä paremmin tunne, mutta ilmeisesti mekaanista tehoa tuotetaan lämmöstä. http://fi.wikipedia.org/wiki/Stirlingmoottori
Siinä olet oikeassa, että vääntömomenttia (tai kavereiden kesken vääntöä ) ei pitäisi sotkea huippuvääntömomentin (kavereiden kesken huippuväännön) kanssa sen enempää kuin mitään muutakaan suuretta suureen huippuarvon kanssa.
Muistelen että tunnet sähkön olemuksen, minulla on kysymys: matkaradio 4*1,5V. Tungin patterit paikoilleen, toimi ihan hyvin, vasta kun seuraava patterisarja piti asentaa havaitsin että yksi paristo oli väärinpäin ts. + = - . Miten laite voi toimia?
Avaruusvektori:
Muistelin että symboli T on "varattu" lämpötilalle, no jos aloitamme käyttää vääntömomentista englannin T täytyy vähän saada aikaa.
Tässä oikein hyvä esimerkki, kun käytetään eri yksiköitä, kumpikaan ei ymmärrä toisiaan.
Etkö kysynyt juuri sähkötehoa jonka fiksusti väänsin tasasähkön puolelle, kun vaihtosähkössä pitää ottaa huomioon kertoimia CosFII josta kertyy ns. loistehoa.
Polttomoottoriahan yritin kuvata. Kuinkahan generaattori liittyy aiheeseen, siinähän vasta oikein tuodaankin energiaa koneen sisään joka tallennetaan.
Olen ymmällä mitä stirling laitteeseen tulee, on (ainakin minulle) tosi vaikea käsittää mitä iloa, jos muut näkevät lämmönsiirtimellä valoisan tulevaisuuden, siittä vaan.
Tapsa III:
Paristot ei ihan ole ominta alaa, mutta heitän veikkauksen, jota voidaan sitten porukalla korjailla.
Ensinnäkin radiosi ei ole ollut kovin ronkeli jännitteen suhteen. Kun yksi paristo on väärin päin näkee radio 3*1,5V-1,5V=3V. edit: paristojen jännite korjattu
Radion virta kulkee kaikkien sarjaan kytkettyjen paristojen läpi, jolloin yksi paristo on ikään kuin latauksessa. Tuo paristohan ei energiaa kykene säilömään, joten kyseessä lienee kätevä paristonlämmitin. Loppupelissä muiden paristojen pitäisi tyhjetä, kun taas väärin päin oleva ehkä säilyttää varauksensa muiden nopeamman hiipumisen kustannuksella.
Matkaradion virta on niin pieni, että se ei riittänyt aiheuttamaan suurempaa vahinkoa, mutta ei kannattane kokeilla, ainakaan ilman asiaan kuuluvia varotoimia, enemmän virtaa kuluttavissa laitteissa räjähtääkö väärin päin asennettu paristo vaiko ei.
Avaruusvektori:
Mielestäni tuon väärinpäin olevan pariston pitäisi "kumota" yksi oikeinpäin oleva, joten jännite 3V ajattelen näin, niinkuin laskusi todistaa 3V. Olisi aika helppo testata näin kotioloissa yleismittarilla mikä on tämän sarjan jännite.
Tapsa III:
Sen verta varmuudeksi akuilla ilman kuormaa kokeilin, että juuri noin jännite menee. Kuormalla en kokeillut tai varsinkaan kuormitettuna yksittäisten kennojen jännitteitä mittaillut.
Avaruusvektori:
Auton akuilla esim. 12V;60Ah ei kannata kovin paljon kokeilla, ainakaan ison kuorman=virta kanssa. Ei muutamasta akusta 12V sähköiskua saa mutta palovammoja sitäkin helpommin.
Tapsa III:
Kätevästi hävisi haalarin etumus pesussa, kun tuli aikanaan tiputettua kiintoavain napojen väliin jotakin lamppua kokeillessa. Korkit oli toki auki latauksen jäljiltä myös.
Onhan lyijyakussa mahtavat tehot. Siitä lähtee hyvät ampeerit, että helisee. Hyvä keksintö aikoinan. Vieläkin hyvin se vaan porskuttelee
Katselin TV:stä JIM-Dokumentti - Tulee muuten uusintana tänä yönä 180113 - "Käsittämättömät koneet".
Ohjelmassa käytetään yksiköitä:
Paino: Jumbo-Jet. Mielestäni täysin ääliömäinen yksikkö, onhan koneen suunnittelussa nimenomaan pyritty keveyteen.
Tilavuus: Olympia uima-allas. Pituus altaassa on tietysti määrätty mutta kuinkas leveys ja syvyys?
Korkeus: Kerros. Mikä on kerroksen korkeus, en tiedä, ehkä n.3m
Tässä vain esimerkkejä yksiköistä joita voi keksiä äärettömästi.
Avaruusvektori:
Ei se näin käy, pesu on ainoa oikea menetelmä joka tehdään kun akku-happoa pääsee vaatteille, ei tarvitse kuin kantaa akkua jonkun matkaa, ja muutaman päivän päästä housuissa on reikiä.
Avaruusvektori:
Eikö auton akku voi varautua väärinpäin jos alkaa ladata tyhjää akkua väärinpäin?
Trumppa:
Lyijyakusta lähtee todella hetkellisesti, jopa minuutin jopa enemmän, kaavalla P=Ui; jossa P=teho;U=jännite;I=virta. Sijoitetaan kaavaan tyypillisiä 60Ah akun arvoja P=10300=3kW. Huom. nimellisjännite(12V) laskee suurella kuormalla.
Tapsa III:
Kertaapa hetki itseksesi lyijyakun toimintaperiaatetta ennen kuin nolaat itsesi sen enempää...
HavisTheMan Kirjoitti
Kertaapa hetki itseksesi lyijyakun toimintaperiaatetta ennen kuin nolaat itsesi sen enempää...
Tapsa III:
Joo mä olen tässä 30 vuotta funtsannut lyijyakun toimintaa. Lyhyesti jos akku täynnä sisällä on Pb ja H2SO4 numerot kuuluu tietysti olla alaindeksiä. Mitä olen nolannut itseäni?
Jos akku on varautunut happo on väkevää, jos tyhjä ei happoa ole vaan se on H2O:ta.
Olen edelleen sitä mieltä että lyiyakku on paras mahdollinen kun ottaa huomioon hintasuhteen. Muistan hyvin kun ostin Mosseeni 1960-luvun loppupuolella uuden akun. <sehän oli oikeastaan sijoitus. Nythän noita saa lähes ilmaiseksi.
Lyijyakun voi kierrättää jos haluaa. Älä jätä luontoon!