Luulen että sun kaverilla on madallussarja ja tekee etappiennätyksiä paikallisilla teillä, on iältään alle kolmekymppinen, lastuttanut koneensa, isot vanteet, ohuet kumit alla, pyrkii saamaan autolla kylän ainoan tytön itselleen, aika paljon tyhjäkäyntiä vielä vähän aikaa esson baarin edessä vielä kun on esso vähän aikaa ennen nimen muutosta
Eipä olisi voinut mennä enempää arvaus pieleen
Mies on yli 50v, auto on täysin vakio eikä harrasta kiihdyttelyä. Tämä on puhtaasti hänen itsensä kertomaa, joten vaikea sen enempää ottaa kantaa syihin.
Kehota häntä suorittamaan sen kakkosvaiheen autokoulussa, eikö ne siellä opeta taloudellista ajotapaa, jos esim sinä et pysty auttamaan. Voihan se olla että hän ei kuitenkaan koe sitä asiaa ongelmaksi. Oliko hänellä ooppeli ennen? Ajattelin vaan että jos oli, niin hän voi siksi ajaa isoilla kierroksilla kun bemari taitaa olla aika hiljainen
Uusimmassa ABS nro. 6 on vertailtu uutta C-sarjaa, 3-sarjaa ja A4:sta.
Suora lainaus: "Mercedesin olisi kuitenkin syytä huolestua C-sarjan kulutuksesta ja hiilidioksisdipäästöistä, sillä ne ovat monissa malleissa kilpalijoita suuremmat. -- BMW 318d:n teho noudee 143 hevosvoimaan, mutta CO2-päästöt pienenevät uskomattomaan lukemaan 122 g/km. C200 CDI päästää 31 prosenttia enemmän hiilidioksidia kuin muncheniläinen kilpailijansa." Samassa viitataan, että Mersun olisi mielummin pitänyt paneutua kulutuksen laskuun myyntimalleissa kuin uuden C63 AMG suunnitteluun.
Aika kovaa tekstiä Mersulle, joka on ilmeisen paljon panostanut uuteen C-sarjaan. Ennen BMW höristeli bensaa aika säälimättömästi, mutta vastapainoksi sai sitä ajamisen iloa. Nyt BMW näyttää saaneen tukevan niskalenkin Mersusta saksalaisen moottoriteknologian edellekävijänä.
Epäilen vahvasti uuden Audin osoittavan samoja lukuja millekään moottorille... Vai mitä?
Kehota häntä suorittamaan sen kakkosvaiheen autokoulussa, eikö ne siellä opeta taloudellista ajotapaa, jos esim sinä et pysty auttamaan. Voihan se olla että hän ei kuitenkaan koe sitä asiaa ongelmaksi. Oliko hänellä ooppeli ennen? Ajattelin vaan että jos oli, niin hän voi siksi ajaa isoilla kierroksilla kun bemari taitaa olla aika hiljainen
No voithan sinä jatkaa tuota kuittailuasi vaikka loputtomiin, jos et halua uskoa...
Ei ole ollut Ooppelia vuosikymmeniin, edelliset pari autoa on ollut BMW 500-sarjaa ja kuulemma aikaisempi vm. -99 oli pieniruokaisempi, vaikka oli isommalla koneella...
No voithan sinä jatkaa tuota kuittailuasi vaikka loputtomiin, jos et halua uskoa...
Ei ole ollut Ooppelia vuosikymmeniin, edelliset pari autoa on ollut BMW 500-sarjaa ja kuulemma aikaisempi vm. -99 oli pieniruokaisempi, vaikka oli isommalla koneella...
Kyllä tuo 2-litrainen taitaa olla yksinkertaisesti ihan liian pieni kone semmosen korin kuskaamiseen. Kuten alussa jo mainitsin, oma 523i -96 ( siis 2,5l kone ) sai rauhallisella ajolla alle 8l/100km menemään. Joutuu pikkukone tekemään kovasti töitä että saa sitä järkälettä liikkeelle, toisin kuin isompi tekee sen paremmalla alaväännöllä ja pienillä kierroksilla
[quote title="30.03.2007 klo 14:06 Jorma 1 kirjoitti"] Jos ajatellaan vaikka 500-sarjan BMW. Mitä väliä kuluttaako 6 vai 8 L satasella kun auto maksaa vähänkin varustettuna yli 60 tuhatta euroa ja arvo tippuu uudesta 5-10 tonnia vuodessa.
En minä osta taloudellista autoa siksi, että se vie rahallisesti vähemmän. Polttoaineenkulutuksen erolla ei ole taloudellisesti suurta väliä oikeastaan missään nykyautossa nykyisellä polttoaineenhinnalla, ei se niinkin iso kuin parin litran kulutusero esim. 20.000 km matkalla maksa kuin 500-600 euroa vuodessa. Bensa on aivan liian halpaa, näkeehän sen jo siitä miten paljon tiellä on bensa-Volvoja ja maastureita ja miten ihmiset ajelevat. Taloudellinen auto puhumattakaan ajotavasta on monelle täysin tuntematon käsite. Surkeinta tässä on se, että osa porukkaa luulee edelleen joutuvansa tinkimään jostain ominaisuudesta, jos auto vie vähemmän.
Ostan hyvän ja taloudellisen auton siksi, että tarvitsen autoa (muutenhan en ostaisi koko autoa, säästäisin älyttömästi) ja on parempi ajaa hyvällä autolla kun siihen on rahaa. En silti viitsi maksaa mitään täysin tarpeettomasta ylikulutuksesta ja saasteesta, koska nykyään tehdään taloudellisiakin autoja joissa ominaisuudet on premium-luokkaa.
Kaikki autothan on kalliita. Itse käännän tuon sanomasi niin, että en viitsi ostaa 45.000 euron paljon syövää autoa, kun 50.000:lla saan vähän kuluttavankin. Ei kait se reilu 12% hinnassa lisää nyt enää mitään tunnu, jos muutenkin laittaa 45 tonnia kankkulan kaivoon?
Jatkossa päästörajojen tiuketessa taitaa jäädä jäljelle pari autoluokkaa: pikkuautot + kalliit premiumit, joiden ostajilla on varaa maksaa huipputekniikasta jolla isokin auto saadaan kulkemaan taloudellisesti.
Toyotan markkinointijohtajaa lainattiin jossain lehdessä. Hän totesi että on vain kolme tapaa leikata päästöjä: pikkuautot, diesel ja hybridi. Hybridiä voisi katsoa edustavan myös tuo BMW:n sähköä lataava jarruvoiman talteenotto.
Edellinen bemarini vei kaupunkipainotteisessa ajossa, melkein kolme litraisella kuutosella, 8.8 litraa satasella noin 30.000 km kokemuksella.
Vuosimallia 2004 olevalla 520:lla ei pääse maalaiskaupunki painotteisessa ajossa alle 10l/100km kertoo auton omistava kaverini...
Niinkuin tuossa tulikin jo ilmi, epäilisin tuon olevan aivan liian pieni moottori tuon kokoiseen autoon. Itse asiassa käytännön ajossa tuntuu, että jopa vanha korinen 320i vie enemmän kuin vaikkapa 328i. Myöskään 323i:n ja 328i:n kulutuksessa ei ole mitään eroa. Nuo isommat koneet vääntävät niin alhaalta, että se siistii kulutuslukemia todella paljon, jos tuota viitsii hyödyntää. Itsekkin ajelin viitosella jo neljästäkympistä lähtien, eikä kone protestoi mitenkään, vaan kiihtyy kauniisti.
Vanhemmista koneista tuo 2.8 litrainen TU kone (esitelty 9 ja 3 litrainen mylly (00?) olivat älyttömän hyviä, molemmat veivät ainetta tosi vähän, mutta antoivat paremmat suoritusarvot kuin tehdas lupasi. Esim tuolle 2.8 litraiselle ei luvata kuin 193 hv, mutta kaikissa penkityksissä noista on saatu yli 200 hv ja yli 290 nm, mikä vapari koneelle on erinomainen arvo.
Eikös tuossa edellisen korimallin 520i:ssä ole 2.2 litrainen suora kutonen? Pienissä suorissa kutosissahan on usein ongelmana heppoinen alavääntö, olisiko se syy kulutuksien kasvuun?
Konehan on ollut jo vuonna 2004 suht vanhaa kantaa, ko. konettahan ei enää edes tehdä?
Kaverillani on 750i vm. 95 ja sekin kuluttaa kuulemma ajotietokoneen mukaan vain 8.8 L/100km tasaisella moottoritienopeudella (115 km/h, talvella). Uutena miljoonan markan auto, jonka sai halvalla näin euroaikaan. (15 tonnia).
... Kaikki autothan on kalliita. Itse käännän tuon sanomasi niin, että en viitsi ostaa 45.000 euron paljon syövää autoa, kun 50.000:lla saan vähän kuluttavankin. Ei kait se reilu 12% hinnassa lisää nyt enää mitään tunnu, jos muutenkin laittaa 45 tonnia kankkulan kaivoon?
Jatkossa päästörajojen tiuketessa taitaa jäädä jäljelle pari autoluokkaa: pikkuautot + kalliit premiumit, joiden ostajilla on varaa maksaa huipputekniikasta jolla isokin auto saadaan kulkemaan taloudellisesti.
Toyotan markkinointijohtajaa lainattiin jossain lehdessä. Hän totesi että on vain kolme tapaa leikata päästöjä: pikkuautot, diesel ja hybridi. Hybridiä voisi katsoa edustavan myös tuo BMW:n sähköä lataava jarruvoiman talteenotto.
Jos ei ole pienen rahan puutetta niin kerro miksi et saman tien osta Lexus Hybridiä? Siinähän olisi todella laatua jota saa vain rahalla. Auton omapaino 1940kg ja silti kaupunkikulutus on vain 9.2 L/100km.
Bemarin "hybridi" on sen verran puutteellinen että laturilla pitäisi auttaa autoa kiihtymään. Silloin idea olisi jo aivan toisella tasolla. Hidastuksen aikaan laturi lataisi akkua ja kiihdytyksen aikaan virtaa otettaisiin akusta. Annan ideani vapaasti kaikkien käyttöön. Tällä hetkellä bemarin laturi vaikuttaa minun silmissäni enemmän markkinoinnilta kuin tekniseltä innovaatiolta.
Nyt kysymys Bmw asiantuntijoille.. kysymys ei ole millään asteella provo eli asiallisia vastauksia asialliseen kysymykseen
Eli, kuten jokainen autoista mitään ymmärtävä tietää, Bmw on kautta aikojen ollut ns urheilullisen auton imagon kannattaja.. ja on sitä vieläkin. Uudet Bemarin ovat mielestäni koneen litratilavuuteen/tehoon nähden varsin pienikulutuksisia mutta miten on kestävyyden? Aiemmin toisessa keskustelussa "eräs" kiihko bemaristi ylisti bemaria mutta myönsi ettei kestävyydellä ollut niin väliä jos vaihtoi autonsa uuteen tarpeeksi usein?? Itse olen kyllä eri mieltä.. Bmw on kyllä sen hintainen auto että kyllä laadun pitäisi yltää myös kilometrejä nielevään kestävyyteen kanssa! Joku sanoi esim että uudessa 120d mallissa tehoja olisi nostettu lähinnä ahtimen ahtopaineita nostamalla? Tuo 177hv pikku diesel Bmw omaa todella miehekkään suorituskyvyn mikä pistää monet gti autot kyykkyyn..
Mutta miten siis on kestävyys? omakohtaisia kokemuksia ei ole joten odotan enemmän Bmw:hen perehtyneiltä kokemuksia..
Joku sanoi esim että uudessa 120d mallissa tehoja olisi nostettu lähinnä ahtimen ahtopaineita nostamalla? Tuo 177hv pikku diesel Bmw omaa todella miehekkään suorituskyvyn mikä pistää monet gti autot kyykkyyn..
Kyllä 120d:n 130 kW on varmasti ihan kestävä. Uskaltaahan BMW ottaa samasta moottorista 150 kW kahden turbon avulla.
Eikös tuossa edellisen korimallin 520i:ssä ole 2.2 litrainen suora kutonen? Pienissä suorissa kutosissahan on usein ongelmana heppoinen alavääntö, olisiko se syy kulutuksien kasvuun?
Konehan on ollut jo vuonna 2004 suht vanhaa kantaa, ko. konettahan ei enää edes tehdä?
Moottori esiteltiin v. 2000 ja kymmenen litran kulutus on nurkkapyörityksessä aivan linjassa ilmoitettujen kulutuslukeminen valossa. Pitää nyt muistaa että kyseessä on korimallista riippuen N. 1600 1750 kg. painavasta autosta. Jostain syystä BMW:n 6-koneiden kulutukseen ei moottorin koko juuri vaikuta.
Mitään teknillistä syytä ei ole olemassa sille, että suorissa kuutoskoneissa ei olisi alakierrosvääntöä. Tämäkin kyseessä oleva 520I vääntää vähintään 90% maksimiväännöstään 1500 r/min alkaen. Harva nykyaikainenkaan moottori pärjää vääntöalueen laajuudessa, tämän 7 vuotta vanhan konstruktion kanssa.
[quote title="02.04.2007 klo 13:29 Jorma 1 kirjoitti"]
Jos ei ole pienen rahan puutetta niin kerro miksi et saman tien osta Lexus Hybridiä? Siinähän olisi todella laatua jota saa vain rahalla. Auton omapaino 1940kg ja silti kaupunkikulutus on vain 9.2 L/100km.
Saattaisin joskus ostaakin tuollaisen hybridin, mutta vielä sitä pitää vähän kehitellä. Kalliin hinnan alenemisen lisäksi auton pitäisi keventyä ja hyötytilan kasvaa ennen kuin edes harkitsen sellaista.
Hybridi ontuu eniten siinä, että kaupungissa paremmat kulkuvälineet kuin iso Lexus tai Bemari ovat polkupyörä, bussi, ratikka jne. Isoa autoa käytän matka-ajoon, jossa tuo Lexus vie Bemarin ym. dieseleitä enemmän huomattavasti pienemmällä hyötytilalla. 1940 kg:n murikalla kaupunkiajo tuntuu jotenkin älyttömältä. Vertailun vuoksi, 535d painaa 200 kg vähemmän ja 520d jo 350 kg vähemmän, mitä ei useinkaan markkinoinnissa jostain syystä mainita.
520d maksaa 55.000 ja GS 450h maksaa 84.000, eli vähän liikaa niissä on hintaeroakin, kun en tarvitse mihinkään 520d:n tai 525d:n ylittäviä tehoja tai ominaisuuksia. 350 kg kevyempi auto on sen verran letkeämpi liikkumaan, että normaali parin litran diesel vie sitä ihan mukavasti. Lexuksessa ei lisäksi ole tavaratilaa juuri lainkaan, eikä farmaria.
Hiilidioksidipäästöt on mielenkiintoiset, nimittäin tuo paljon puhuttu hybridi ei pääse yhdenkään Bemarin dieselin lukemiin: 520d: 158 g/km 525d: 165 g/km 530d: 170 g/km 530xd: 183 g/km 535d: 182 g/km GS450h: 186 g/km
Bemarin "hybridi" on sen verran puutteellinen että laturilla pitäisi auttaa autoa kiihtymään.
Auton oheislaitteet vievät nykyään pari litraa kokonaiskulutuksesta. Virran lataaminen niille ja itse laitteiden muuttaminen taloudellisemmaksi vaikuttaisi siis toimiessaan paljon. Näiden kehittämiseen vaaditut rakenteet ovat yksinkertaisia ja kevyitä, eivät lisää juurikaan merkittävästi auton valmistusenergiaa eikä painoa.
Hybridi on erinomainen keksintö, mutta ei se nyt tässä muodossaan vielä mikään ylivertainen ole, mukana tulee haittojakin kuten tuo ylimääräinen paino, monimutkainen rakenne, suurempi valmistusenergia, akkujen kierrätys jne.
Minusta autojen paino ja virtaa vievät oheislaitteet ovat kulutuksen kannalta nykyautoissa se iso taloudellisuusongelma, ja on Bemarilta fiksua että se on lähtenyt ratkaisemaan noita ongelmia. Taloudelliset ja aivan riittävän tehokkaat koneet on jo olemassa ja turhankin paljon vouhkataan noista koneista. On ajauduttu kierteeseen, jossa auton painon kasvaessa tehojenkin pitää jatkuvasti kasvaa. Ei enää muistu mieleen, että kevyemmälle autolle riittäisi vähempikin teho.
Ensimmäinen näkemäni käytännön vertailu "uuden sukupolven" bemareista: Auto Motor und Sport vertasi 118d vs Golf 2.0 TDI.
Vertailun keskikulutus bemarilla tasan seitsemän litraa, volkkarilla 6,9. Vertailun "pienin kulutus" (mitä ikinä se sitten tarkoittaakin) bemarilla 5,5 ja volkkarilla 5,4. EU-yhdistetyt siis bemarille 4,7 ja Golfille 5,4.
Vertailun keskikulutus bemarilla tasan seitsemän litraa, volkkarilla 6,9. Vertailun "pienin kulutus" (mitä ikinä se sitten tarkoittaakin) bemarilla 5,5 ja volkkarilla 5,4. EU-yhdistetyt siis bemarille 4,7 ja Golfille 5,4.
Aika linjassaan omien odotuksieni kanssa.
Ei siinä ole mitään erikoista, että autotestissä jossa autoja käsketään kierroksilla ja kovaa ja testataan niiden ominaisuuksia, se urheilullisempi vie enemmän. Bemarin dieselhän kiertää ihan eri tavalla kuin tuo Golfin TDI, luultavasti siis myös houkuttaa käyttämään kaasua enemmän. Tehon käyttö vie polttoainetta kaikilla koneilla, olivat sitten miten taloudellisia tahansa.
Taloudellinen ajo on sitten asia erikseen, ja sitä näissä ei yleensä mitata. Jos saa noilla koneilla ja autoilla menemään 7 litraa / satanen, niin kertoohan se ajotavasta aika paljon.
Näinkin voidaan satuilla:"""Ei siinä ole mitään erikoista, että autotestissä jossa autoja käsketään kierroksilla ja kovaa ja testataan niiden ominaisuuksia, se urheilullisempi vie enemmän. Bemarin dieselhän kiertää ihan eri tavalla kuin tuo Golfin TDI, luultavasti siis myös houkuttaa käyttämään kaasua enemmän.""
Olipahan jälleen luotettava analysointi! Hyvä jos kertoja uskoo edes itse sanomaansa! Ainakin Beemerin poljinta saa painaa syvempään, jotta kulkisi Golfin tahtiin! Urheilullista siis!
No väitätkö Rampe siis että ajotapa ei vaikuta kulutukseen, tai että auton luonne ei jotenkin vaikuta testaajien ajotapaan? Huomaa, että luonne ei ole sama asia kuin todellinen kulku. Voi toki olla, että Bemari vie maksimitehoilla ajettaessa enemmän kuin Golf vaikkei niin lujaa kulkisikaan, mutta mitä sitten? Eihän se kerro sen taloudellisuudesta paljon mitään, vai ajatko sinä pikkudieselillä siten, että sen kulutus on ajossasi 7 litraa? Ei oikein tule mieleen mitään tilannetta, missä normaaliajossa rajoitusten mukaan liikkuessani saisin itse tuon kulutuksen noin suureksi.
EU-kulutus on siitä lahjomaton, että se tehdään kaikille samalla tavalla. Siinä ei juuri voi huijata - tuolla ajotavalla se menee ilmoitetulla kulutuksella. Jos auto ei sitten mene tuohon EU-kulutukseen, vika on useammin kaasupolkimen ja ratin välissä kuin itse koneessa.
Omalla kohdallani EU-kulutusten alittamisessa ei ole ollut mitään vaikeuksia. Ei Bemarilla, ei Mersulla, ei Volkkarilla eikä myöskään Hondalla. Accordin diesel-farmarilla pääsee muuten mukavasti noin 5,7 litran keskikulutuksilla ympäri vuoden. Jos vähän pihistelee taajamissa ja pitää todellisina maantievauhtina 80-100-120, eikä juuri ohittele, niin 5,5 litran reipaskaan alitus ei tuota mitään tuskaa.
Auton oheislaitteet vievät nykyään pari litraa kokonaiskulutuksesta. Virran lataaminen niille ja itse laitteiden muuttaminen taloudellisemmaksi vaikuttaisi siis toimiessaan paljon. Näiden kehittämiseen vaaditut rakenteet ovat yksinkertaisia ja kevyitä, eivät lisää juurikaan merkittävästi auton valmistusenergiaa eikä painoa.
Minusta pari litraa kulutusta oheislaitteille on liian iso luku. Isoin yksittäinen kuorma on luultavasti ilmastointilaite. En ole ainakaan dieselissä huomannut isoa eroa viileän kevään tai kesän kulutuksessa. Olen huomannut monissa akkukeskusteluissa että nykyajan autoissa pitää olla niin ja niin isot akut koska uusissa autoissa on paljon sähkösyöppöjä laitteita. Kun asiaa tarkemmin miettii, niin eihän autossa ole muuta kuin (radio), valot ja lämppärin puhallin jotka toimii sähköllä ja ovat koko ajan päällä ajon aikana. En siis laske nokka-akselin pyöritystä tai vesipumppua jne. erilleen moottorin toiminnasta. En ole saanut vieläkään mitään teknistä selitystä sille bemarin markkinointilaturille. Mikä on toimintaperiaate ja minkälaisia säästöjä sillä saavutetaan normaaliajossa? Ehdottamani voimaa molempiin suuntiin siirtävä laturi ei vaadi sinällään mitään erikoisisoa hybridi-akkua. Siitä samasta bemarin akusta voi toki ottaa aivan yhtä paljon virtaa hetkellisesti ulos kuin siihen voi jarrutuksen aikana sisään työntää. Molemmat arvot ovat toki minimaalisia (n. 1%) verrattuna esim. Lexus-hybridiin (> 140 kW sähkömoottori). Seuraava bemarin tai jonkun muun autovalmistajan iso innovaatio voisi olla muutaman vuoden takainen wc-pöntön pinnoite. Osta auto jonka maalipintaan "piip" ei tartu ja ilmanvastus on merkittävästi pienempi. Tämäkin idea on vapaasti käytettävissä.
Auton oheislaitteet vievät nykyään pari litraa kokonaiskulutuksesta. Virran lataaminen niille ja itse laitteiden muuttaminen taloudellisemmaksi vaikuttaisi siis toimiessaan paljon.
Mitähän oheislaitteita tarkoitat? Mulla ajotietokone näyttää joutokäynnillä n. 1.3 l/h kulutusta eikä se montaa desiä nouse vaikka napsii kaikki sähkölaitteet päälle. Olettaisin uudempien autojen vievän vielä vähemmän.
Ettei tämä nyt menisi aivan essonbaari-tasolle koko keskustelu (juupas, eipäs, mutta kun serkun siskon kaima kun sillä oli hyvää päivää kirvesvartta...), niin voin saatuani oman yksilöni hieman tarkkailla tuota uuden 1-sarjalaisen kulutusta ja kirjoittaa sitten tänne. Kyseessä on siis 118 bensakoneella, jonka yhdistetty eu-kulutus on valmistajan mukaan muistaakseni 5,9 l/100km. En kuitenkaan usko, että pääsen ihan noihin lukemiin, koska ajan pääasiassa kaupunkialueella alle 10km työmatkaa. Mutta luotan kuitenkin, että tämänhetkiset lähes 10 l/100km kulutukset jäävät unholaan (tai ainakin toivon ).
[quote title="03.04.2007 klo 16:23 Jorma 1 kirjoitti"]
Minusta pari litraa kulutusta oheislaitteille on liian iso luku.
Yhden ja kahden litran välillä on ihan oikea luku. Alle yhden en usko mentävän, jostain sen energian ilmastointiin, ohjaustehostukseen, ajonhallintoihin ja moottorinohjauksiin sekä mukavuuslaitteisiin on tultava.
Kun asiaa tarkemmin miettii, niin eihän autossa ole muuta kuin (radio), valot ja lämppärin puhallin jotka toimii sähköllä ja ovat koko ajan päällä ajon aikana.
Ajat aika aataminaikuisella autolla, jos vain nuo toimivat sähköllä.
Mietitäänpäs nyt vähän tarkemmin. - Moottorinohjausjärjestelmät toimivat käsittääkseni sähköllä - ilmastointilaite + automaatti-ilmastoinnin lämpötila-anturit ja ohjausjärjestelmät. Kompressori nyt ei ole sähköinen, mutta vie 2-5 dl, joissain oloissa jopa enemmän. - Ohjaustehostin. Sähköinen on tosin säästeliäämpi kuin hydraulinen. Sähköisellä saadaan pieni kulutusetu hydrauliseen verrattuna. Muutaman desin kulutus on tehostuksen hintana joka tapauksessa. - ABS, ESP ym ajonhallintaan liittyvät laitteet, vaativat toimiakseen ohjainyksikön ja jatkuvan datansyötön antureilta - diagnosointiantureita on jos jonkinnäköisiä lähes joka paikassa, vai mistä ne vikakoodit sitten otetaan jos nämä ei toimi sähköllä? - peruutustutkat ym, jokin varausvirta niissäkin on päällä koko ajan - sitten on tietysti valot ja nuo mukavuusvarusteet kuten puhaltimet, lämmittimet, sähköikkunat, sähköpeilit, ovien lukot, cd, navigointi, ajotietokone, bluetooth-handsfree, dvd ja mitä niitä nyt kenelläkin on
- joissain mahdollisesti lisäksi vielä jousitukseen, muuttuvaan ohjaukseen ym. liittyviä järjestelmiä, pre-safe -systeemejä ja muita
Todennäköisesti auton kaikissa sähköjärjestelmissä on jonkinlainen "stand-by" päällä aina, kun auto käy. Joitakin järjestelmiä on ilmeisesti jatkuvalla herätevirralla, koska monilla nykyautoilla on tapana purkaa akkujaan pidempään seisoessaan.
Osta auto jonka maalipintaan "piip" ei tartu ja ilmanvastus on merkittävästi pienempi. Tämäkin idea on vapaasti käytettävissä.
Vastaava on jo käytössä formuloissa. Taitaa kulkea nimellä nanokirkaslakka. MB ilmeisesti käyttää joissain myyntimalleissakin.
Auto vapaalla, ei ilmastointia, mankka ja valot päällä: 0,7 l/h Vaihde eli D päällä, muuten samat: 0,8 l/h Ja jos ilmastoinnin laittaa vielä päälle niin päästään 0,9 l/h.
Autona 2.0TDI ja luvut ajotietokoneesta (en tiedä paljonko se valehtelee, kulutuslukemat ovat olleet aika tarkkaan samoja kuin tankkauksista laskemalla saa tulokseksi).
[quote title="03.04.2007 klo 16:23 Jorma 1 kirjoitti"]
Minusta pari litraa kulutusta oheislaitteille on liian iso luku.
Yhden ja kahden litran välillä on ihan oikea luku. Alle yhden en usko mentävän, jostain sen energian ilmastointiin, ohjaustehostukseen, ajonhallintoihin ja moottorinohjauksiin sekä mukavuuslaitteisiin on tultava.
Kun asiaa tarkemmin miettii, niin eihän autossa ole muuta kuin (radio), valot ja lämppärin puhallin jotka toimii sähköllä ja ovat koko ajan päällä ajon aikana.
Ajat aika aataminaikuisella autolla, jos vain nuo toimivat sähköllä.
Mietitäänpäs nyt vähän tarkemmin. - Moottorinohjausjärjestelmät toimivat käsittääkseni sähköllä - ilmastointilaite + automaatti-ilmastoinnin lämpötila-anturit ja ohjausjärjestelmät. Kompressori nyt ei ole sähköinen, mutta vie 2-5 dl, joissain oloissa jopa enemmän. - Ohjaustehostin. Sähköinen on tosin säästeliäämpi kuin hydraulinen. Sähköisellä saadaan pieni kulutusetu hydrauliseen verrattuna. Muutaman desin kulutus on tehostuksen hintana joka tapauksessa. - ABS, ESP ym ajonhallintaan liittyvät laitteet, vaativat toimiakseen ohjainyksikön ja jatkuvan datansyötön antureilta - diagnosointiantureita on jos jonkinnäköisiä lähes joka paikassa, vai mistä ne vikakoodit sitten otetaan jos nämä ei toimi sähköllä? - peruutustutkat ym, jokin varausvirta niissäkin on päällä koko ajan - sitten on tietysti valot ja nuo mukavuusvarusteet kuten puhaltimet, lämmittimet, sähköikkunat, sähköpeilit, ovien lukot, cd, navigointi, ajotietokone, bluetooth-handsfree, dvd ja mitä niitä nyt kenelläkin on
- joissain mahdollisesti lisäksi vielä jousitukseen, muuttuvaan ohjaukseen ym. liittyviä järjestelmiä, pre-safe -systeemejä ja muita
Todennäköisesti auton kaikissa sähköjärjestelmissä on jonkinlainen "stand-by" päällä aina, kun auto käy. Joitakin järjestelmiä on ilmeisesti jatkuvalla herätevirralla, koska monilla nykyautoilla on tapana purkaa akkujaan pidempään seisoessaan.
Osta auto jonka maalipintaan "piip" ei tartu ja ilmanvastus on merkittävästi pienempi. Tämäkin idea on vapaasti käytettävissä.
Vastaava on jo käytössä formuloissa. Taitaa kulkea nimellä nanokirkaslakka. MB ilmeisesti käyttää joissain myyntimalleissakin.
Ihan pitkän listan sait rakennettua. Kommentoisin kuitenkin paria pikku juttua; - elektroniikkaa (anturit jne.) tarvitsee sähköä, mutta ei niihin juuri tehoa uppoa. Useimpia ohjaa puolijohteet, joiden tarvitsema virta mitataan milliamppeereissa, joista 12V tulee vain milliwatteja. Ei pysty juuri taloudellisuuteen vaikuttamaan näillä vehkeillä tai vaikkapa niiden poistolla. Ilmastointilaitteen energiankulutus on merkittävä, mutta kylmää ei tule ilman energiaa. Kuinka moni suostuu ottamaan uuden auton ilman a/c? Sähköähän se ei juuri vie. Olisi tietenkin toivottavaa ettei peruutustutkaa, sähkölukkoja, -peilejä tai -ikkunoita paljon käyttäisi normaalin ajon aikana maantiellä. Niiden aiheuttamaa polttoaineen kulutusta ei kuitenkaan juuri voi vähentää muuten kuin poistamalla ne autosta. Siihen aataminaikuiseen autoon.. sanoin "jotka toimii sähköllä ja ovat koko ajan päällä ajon aikana". vrt. edellinen kappale. Minulla todellakin on nuo useimmat sähköllä toimivat laitteet, en vain käytä niitä ajon aikana. On minulla pyyhkijänsulatkin. En käytä niitäkään koko ajan ajon aikana. Voisikohan nekin poistaa energiansäästön nimissä uusista autoista?
Auto vapaalla, ei ilmastointia, mankka ja valot päällä: 0,7 l/h Vaihde eli D päällä, muuten samat: 0,8 l/h Ja jos ilmastoinnin laittaa vielä päälle niin päästään 0,9 l/h.
Oletetaan, että tuo 0,2 l / h on ilmastoinnille suht oikea lukema, sitä luokkaa se ainakin omassa autossani on. Paljonko se siis on kulutuksena? Sehän riippuu täysin keskinopeudesta. Tyypilliset todelliset keskinopeudet eivät ole lähelläkään satasta, vaan enemmän luokkaa 30 km/h. Ruuhkissa selvästi pienemmätkin. Pelkän ilmastoinnin kulutukseksi tulee siis tavallisella pidemmän aikavälin 30-45 km/h keskinopeudella 0,4 - 0,7 l / 100 km.
Kaupunkiruuhkassa sen laskennallinen kulutus voi helposti ylittää 1l / 100 km.
Aamulla vilkaisin, että tietokoneen mukaan oma autoni on ollut käynnissä noin vuoden aikana noin 800 tuntia. Tuosta arvioisin ehkä 60-70% olleen ajoa lämpötilassa, jossa ilmastointi on pyörinyt. 0,2 l per tunti kulutuksella minulta meni siis vuoden aikana 120-140 litraa polttoainetta pelkkään sisä-ilmastointiin.
Minulla todellakin on nuo useimmat sähköllä toimivat laitteet, en vain käytä niitä ajon aikana. On minulla pyyhkijänsulatkin. En käytä niitäkään koko ajan ajon aikana. Voisikohan nekin poistaa energiansäästön nimissä uusista autoista?
Autojen kulutukset lasketaan tietääkseni litraa / ajettu 100 km. On ihan sama milloin laitteita käytät, ajon aikana se niiden tarvitsema virta kuitenkin ladataan ja se pitää laskea kokonaiskulutukseen mukaan. Merkittävimpiä viejiä ovat ilmastointi ja ohjaustehostin. Yksittäinen sähkölaite ei vie paljon mitään kuten sanoitkin, mutta koska niitä on paljon, on niiden yhteinen kulutus varmasti jo mitattavissa oleva.
Kaikkien laitteiden kulutus on jotakin / käytetty tunti, mutta koska keskinopeudet jäävät käytännössä pysähtelyineen hyvin alhaisiksi, nousee tuo suhteellinen kulutus isommaksi kun se lasketaan suhteessa kuljettuun matkaan. Täysin ajosta riippuu, miten paljon se on. Puhtaassa maantieajossa yhteensäkin hyvin vähän, ruuhkassa nykiessä jopa useita litrojakin.
Saksalaisista ADACin tiellejäämistilastoista voi lukea mm. sen, että uusien autojen suurimpia tiellejätön syitä on "akkuvika". Mistä tuo johtuu, jos sinun mukaasi auton sähköjärjestelmät eivät tarvitse virtaa juuri lainkaan?
En ole missään vaatinut laitteiden poistamista autoista energiansäästön nimissä. Kyllä se kuitenkin ihmisten olisi hyvä tajuta, ettei mikään ilmaiseksi pyöri. Ilmastointiakaan kun ei lämpötilan puoleen useimmiten Suomessa oikeasti tarvitse vaikka se useimmissa autoissa koko ajan yli +5 asteessa pyöriikin, jos sitä ei erikseen napista pois kytke.
Ja nythän tässä ei ole laskeskeltu lainkaan, miten paljon mukavuusvarusteet ovat autojen painoa nostaneet.
Nyt kysymys Bmw asiantuntijoille.. kysymys ei ole millään asteella provo eli asiallisia vastauksia asialliseen kysymykseen
Eli, kuten jokainen autoista mitään ymmärtävä tietää, Bmw on kautta aikojen ollut ns urheilullisen auton imagon kannattaja.. ja on sitä vieläkin. Uudet Bemarin ovat mielestäni koneen litratilavuuteen/tehoon nähden varsin pienikulutuksisia mutta miten on kestävyyden? Aiemmin toisessa keskustelussa "eräs" kiihko bemaristi ylisti bemaria mutta myönsi ettei kestävyydellä ollut niin väliä jos vaihtoi autonsa uuteen tarpeeksi usein?? Itse olen kyllä eri mieltä.. Bmw on kyllä sen hintainen auto että kyllä laadun pitäisi yltää myös kilometrejä nielevään kestävyyteen kanssa! Joku sanoi esim että uudessa 120d mallissa tehoja olisi nostettu lähinnä ahtimen ahtopaineita nostamalla? Tuo 177hv pikku diesel Bmw omaa todella miehekkään suorituskyvyn mikä pistää monet gti autot kyykkyyn..
Mutta miten siis on kestävyys? omakohtaisia kokemuksia ei ole joten odotan enemmän Bmw:hen perehtyneiltä kokemuksia..
Noh itsellä on nyt seitsemän yksilön kokemus, joten spekuloidaan hiukan, varmasti tuohon kestävyysasiaan ei kukaan voi vastata, ennenkuin kokemusta noista uusista koneista on enemmän.
Bemarilla on pitkään ollut tehokkaita koneita suhteessa iskutilavuuteen, esim 91 esitelty 2,5 litrainen 192 hv, 92 esitelty 140 hv 1.8 litrainen ja muistaakseni 98 esitelty 136 hv 2 litrainen diesel, puhumattakkaan M malleista. Noiden kaikkien teholukemat ovat ainakin kohtuulliset litratilavuuteen nähden vielä tänäkin päivänä.
Bemareissa on omat ongelmansa mutta yleensä ne liittyvät muihin asioihin kuin moottoreihin. 90-luvun alussa kokeiltiin hihnaa koneissa, ei kestänyt, 90-luvun kuutoskoneista menee vesipumppu 150 tkm-300 tkm välillä, ensimmäisissä Vanoksissa oli vanos remontteja, jos oli kierrätetty kylmillä öljyillä ja ekat kolmelitraiset dieselit rikkoivat turboja. Tuossa on kuitenkin ainakin suurin osa Bemarin moottoreita vaivanneista ongelmista, muuten nuo toimivat kuin kello. Itse asiassa moottorit ovat varmasti kestävin osa Bmw:tä, joten en olisi kauhean huolissani noiden uusienkaan koneiden kestävyydestä, kukaan tuota ei tosin tiedä. BTCF:n palstaa kun lukee, on porukka päässyt 3,8 litraisilla 340 hv tarjoavilla vanhoilla M5:lla pitkälti yli 400 tkm ilman mitään koneremontteja, eikä varmaan ihan kevyellä käytöllä, joten suhteellisen luottavainen olisin noiden uusienkin koneiden suhteen. Itsekkin tiedän vanhan työkaverin 3,6 litraisen 315 hv M5:n, suomi-auto, ajettu silloin mittarin mukaan 280 tkm, mutta myöhemmin selvisi mittarista hävinneen 140 tkm..
Bemarissa mahdolliset ongelmat tulevat yleensä ensimmäisinä alustan osiin, ne ovat Bemarin heikoin kohta. Myös joidenkin elektronisten laitteiden toiminnassa saattaa tulla vikoja, kuten kaikkiin nykyautoihin, joissa noita on paljon. Lisäksi penkin verhoilumateriaalit eivät ole aina kovin hyvin kulutusta kestävää. Yhteenvetona voisi todeta, että markknoilta varmasti löytyy vielä Bmw:tä luotettavampia autoja, mutta ns. urheilullisten autojen joukosta luotettavampaa voi olla hankala löytää.
Eipä olisi voinut mennä enempää arvaus pieleen
Mies on yli 50v, auto on täysin vakio eikä harrasta kiihdyttelyä. Tämä on puhtaasti hänen itsensä kertomaa, joten vaikea sen enempää ottaa kantaa syihin.
Kehota häntä suorittamaan sen kakkosvaiheen autokoulussa, eikö ne siellä opeta taloudellista ajotapaa, jos esim sinä et pysty auttamaan. Voihan se olla että hän ei kuitenkaan koe sitä asiaa ongelmaksi. Oliko hänellä ooppeli ennen? Ajattelin vaan että jos oli, niin hän voi siksi ajaa isoilla kierroksilla kun bemari taitaa olla aika hiljainen
Uusimmassa ABS nro. 6 on vertailtu uutta C-sarjaa, 3-sarjaa ja A4:sta.
Suora lainaus: "Mercedesin olisi kuitenkin syytä huolestua C-sarjan kulutuksesta ja hiilidioksisdipäästöistä, sillä ne ovat monissa malleissa kilpalijoita suuremmat. -- BMW 318d:n teho noudee 143 hevosvoimaan, mutta CO2-päästöt pienenevät uskomattomaan lukemaan 122 g/km. C200 CDI päästää 31 prosenttia enemmän hiilidioksidia kuin muncheniläinen kilpailijansa." Samassa viitataan, että Mersun olisi mielummin pitänyt paneutua kulutuksen laskuun myyntimalleissa kuin uuden C63 AMG suunnitteluun.
Aika kovaa tekstiä Mersulle, joka on ilmeisen paljon panostanut uuteen C-sarjaan. Ennen BMW höristeli bensaa aika säälimättömästi, mutta vastapainoksi sai sitä ajamisen iloa. Nyt BMW näyttää saaneen tukevan niskalenkin Mersusta saksalaisen moottoriteknologian edellekävijänä.
Epäilen vahvasti uuden Audin osoittavan samoja lukuja millekään moottorille... Vai mitä?
No voithan sinä jatkaa tuota kuittailuasi vaikka loputtomiin, jos et halua uskoa...
Ei ole ollut Ooppelia vuosikymmeniin, edelliset pari autoa on ollut BMW 500-sarjaa ja kuulemma aikaisempi vm. -99 oli pieniruokaisempi, vaikka oli isommalla koneella...
No voithan sinä jatkaa tuota kuittailuasi vaikka loputtomiin, jos et halua uskoa...
Ei ole ollut Ooppelia vuosikymmeniin, edelliset pari autoa on ollut BMW 500-sarjaa ja kuulemma aikaisempi vm. -99 oli pieniruokaisempi, vaikka oli isommalla koneella...
Kyllä tuo 2-litrainen taitaa olla yksinkertaisesti ihan liian pieni kone semmosen korin kuskaamiseen. Kuten alussa jo mainitsin, oma 523i -96 ( siis 2,5l kone ) sai rauhallisella ajolla alle 8l/100km menemään. Joutuu pikkukone tekemään kovasti töitä että saa sitä järkälettä liikkeelle, toisin kuin isompi tekee sen paremmalla alaväännöllä ja pienillä kierroksilla
Huomasin www.bmw.de sivuilta, että
320d Limousine eli Sedan kuluttaa (EU yhd.) 5,7 L/100km ja sumuttaa CO2:ta 153g/km.
Mutta uusi 320d Coupe kuluttaa 4,9 L/100km ja sumuttaa 131g/km!
Uskomattoman hyvät arvot!
Bensakoneista en ole kiinnostunut.
[quote title="30.03.2007 klo 14:06 Jorma 1 kirjoitti"]
Jos ajatellaan vaikka 500-sarjan BMW. Mitä väliä kuluttaako 6 vai 8 L satasella kun auto maksaa vähänkin varustettuna yli 60 tuhatta euroa ja arvo tippuu uudesta 5-10 tonnia vuodessa.
En minä osta taloudellista autoa siksi, että se vie rahallisesti vähemmän. Polttoaineenkulutuksen erolla ei ole taloudellisesti suurta väliä oikeastaan missään nykyautossa nykyisellä polttoaineenhinnalla, ei se niinkin iso kuin parin litran kulutusero esim. 20.000 km matkalla maksa kuin 500-600 euroa vuodessa. Bensa on aivan liian halpaa, näkeehän sen jo siitä miten paljon tiellä on bensa-Volvoja ja maastureita ja miten ihmiset ajelevat. Taloudellinen auto puhumattakaan ajotavasta on monelle täysin tuntematon käsite. Surkeinta tässä on se, että osa porukkaa luulee edelleen joutuvansa tinkimään jostain ominaisuudesta, jos auto vie vähemmän.
Ostan hyvän ja taloudellisen auton siksi, että tarvitsen autoa (muutenhan en ostaisi koko autoa, säästäisin älyttömästi) ja on parempi ajaa hyvällä autolla kun siihen on rahaa. En silti viitsi maksaa mitään täysin tarpeettomasta ylikulutuksesta ja saasteesta, koska nykyään tehdään taloudellisiakin autoja joissa ominaisuudet on premium-luokkaa.
Kaikki autothan on kalliita. Itse käännän tuon sanomasi niin, että en viitsi ostaa 45.000 euron paljon syövää autoa, kun 50.000:lla saan vähän kuluttavankin. Ei kait se reilu 12% hinnassa lisää nyt enää mitään tunnu, jos muutenkin laittaa 45 tonnia kankkulan kaivoon?
Jatkossa päästörajojen tiuketessa taitaa jäädä jäljelle pari autoluokkaa: pikkuautot + kalliit premiumit, joiden ostajilla on varaa maksaa huipputekniikasta jolla isokin auto saadaan kulkemaan taloudellisesti.
Toyotan markkinointijohtajaa lainattiin jossain lehdessä. Hän totesi että on vain kolme tapaa leikata päästöjä: pikkuautot, diesel ja hybridi. Hybridiä voisi katsoa edustavan myös tuo BMW:n sähköä lataava jarruvoiman talteenotto.
Vuosimallia 2004 olevalla 520:lla ei pääse maalaiskaupunki painotteisessa ajossa alle 10l/100km kertoo auton omistava kaverini...
Niinkuin tuossa tulikin jo ilmi, epäilisin tuon olevan aivan liian pieni moottori tuon kokoiseen autoon. Itse asiassa käytännön ajossa tuntuu, että jopa vanha korinen 320i vie enemmän kuin vaikkapa 328i. Myöskään 323i:n ja 328i:n kulutuksessa ei ole mitään eroa. Nuo isommat koneet vääntävät niin alhaalta, että se siistii kulutuslukemia todella paljon, jos tuota viitsii hyödyntää. Itsekkin ajelin viitosella jo neljästäkympistä lähtien, eikä kone protestoi mitenkään, vaan kiihtyy kauniisti.
Vanhemmista koneista tuo 2.8 litrainen TU kone (esitelty 9
Eikös tuossa edellisen korimallin 520i:ssä ole 2.2 litrainen suora kutonen? Pienissä suorissa kutosissahan on usein ongelmana heppoinen alavääntö, olisiko se syy kulutuksien kasvuun?
Konehan on ollut jo vuonna 2004 suht vanhaa kantaa, ko. konettahan ei enää edes tehdä?
...
Kaverillani on 750i vm. 95 ja sekin kuluttaa kuulemma ajotietokoneen mukaan vain 8.8 L/100km tasaisella moottoritienopeudella (115 km/h, talvella). Uutena miljoonan markan auto, jonka sai halvalla näin euroaikaan. (15 tonnia).
Kaikki autothan on kalliita. Itse käännän tuon sanomasi niin, että en viitsi ostaa 45.000 euron paljon syövää autoa, kun 50.000:lla saan vähän kuluttavankin. Ei kait se reilu 12% hinnassa lisää nyt enää mitään tunnu, jos muutenkin laittaa 45 tonnia kankkulan kaivoon?
Jatkossa päästörajojen tiuketessa taitaa jäädä jäljelle pari autoluokkaa: pikkuautot + kalliit premiumit, joiden ostajilla on varaa maksaa huipputekniikasta jolla isokin auto saadaan kulkemaan taloudellisesti.
Toyotan markkinointijohtajaa lainattiin jossain lehdessä. Hän totesi että on vain kolme tapaa leikata päästöjä: pikkuautot, diesel ja hybridi. Hybridiä voisi katsoa edustavan myös tuo BMW:n sähköä lataava jarruvoiman talteenotto.
Jos ei ole pienen rahan puutetta niin kerro miksi et saman tien osta Lexus Hybridiä? Siinähän olisi todella laatua jota saa vain rahalla. Auton omapaino 1940kg ja silti kaupunkikulutus on vain 9.2 L/100km.
Bemarin "hybridi" on sen verran puutteellinen että laturilla pitäisi auttaa autoa kiihtymään. Silloin idea olisi jo aivan toisella tasolla. Hidastuksen aikaan laturi lataisi akkua ja kiihdytyksen aikaan virtaa otettaisiin akusta. Annan ideani vapaasti kaikkien käyttöön.
Tällä hetkellä bemarin laturi vaikuttaa minun silmissäni enemmän markkinoinnilta kuin tekniseltä innovaatiolta.
Nyt kysymys Bmw asiantuntijoille.. kysymys ei ole millään asteella provo eli asiallisia vastauksia asialliseen kysymykseen
Eli, kuten jokainen autoista mitään ymmärtävä tietää, Bmw on kautta aikojen ollut ns urheilullisen auton imagon kannattaja.. ja on sitä vieläkin. Uudet Bemarin ovat mielestäni koneen litratilavuuteen/tehoon nähden varsin pienikulutuksisia mutta miten on kestävyyden? Aiemmin toisessa keskustelussa "eräs" kiihko bemaristi ylisti bemaria mutta myönsi ettei kestävyydellä ollut niin väliä jos vaihtoi autonsa uuteen tarpeeksi usein?? Itse olen kyllä eri mieltä.. Bmw on kyllä sen hintainen auto että kyllä laadun pitäisi yltää myös kilometrejä nielevään kestävyyteen kanssa! Joku sanoi esim että uudessa 120d mallissa tehoja olisi nostettu lähinnä ahtimen ahtopaineita nostamalla? Tuo 177hv pikku diesel Bmw omaa todella miehekkään suorituskyvyn mikä pistää monet gti autot kyykkyyn..
Mutta miten siis on kestävyys? omakohtaisia kokemuksia ei ole joten odotan enemmän Bmw:hen perehtyneiltä kokemuksia..
Kyllä 120d:n 130 kW on varmasti ihan kestävä. Uskaltaahan BMW ottaa samasta moottorista 150 kW kahden turbon avulla.
Konehan on ollut jo vuonna 2004 suht vanhaa kantaa, ko. konettahan ei enää edes tehdä?
Moottori esiteltiin v. 2000 ja kymmenen litran kulutus on nurkkapyörityksessä aivan linjassa ilmoitettujen kulutuslukeminen valossa. Pitää nyt muistaa että kyseessä on korimallista riippuen N. 1600 1750 kg. painavasta autosta. Jostain syystä BMW:n 6-koneiden kulutukseen ei moottorin koko juuri vaikuta.
Mitään teknillistä syytä ei ole olemassa sille, että suorissa kuutoskoneissa ei olisi alakierrosvääntöä. Tämäkin kyseessä oleva 520I vääntää vähintään 90% maksimiväännöstään 1500 r/min alkaen. Harva nykyaikainenkaan moottori pärjää vääntöalueen laajuudessa, tämän 7 vuotta vanhan konstruktion kanssa.
http://www.e60.net/information/options/engines/M54B22/
[quote title="02.04.2007 klo 13:29 Jorma 1 kirjoitti"]
Jos ei ole pienen rahan puutetta niin kerro miksi et saman tien osta Lexus Hybridiä? Siinähän olisi todella laatua jota saa vain rahalla. Auton omapaino 1940kg ja silti kaupunkikulutus on vain 9.2 L/100km.
Saattaisin joskus ostaakin tuollaisen hybridin, mutta vielä sitä pitää vähän kehitellä. Kalliin hinnan alenemisen lisäksi auton pitäisi keventyä ja hyötytilan kasvaa ennen kuin edes harkitsen sellaista.
Hybridi ontuu eniten siinä, että kaupungissa paremmat kulkuvälineet kuin iso Lexus tai Bemari ovat polkupyörä, bussi, ratikka jne. Isoa autoa käytän matka-ajoon, jossa tuo Lexus vie Bemarin ym. dieseleitä enemmän huomattavasti pienemmällä hyötytilalla. 1940 kg:n murikalla kaupunkiajo tuntuu jotenkin älyttömältä. Vertailun vuoksi, 535d painaa 200 kg vähemmän ja 520d jo 350 kg vähemmän, mitä ei useinkaan markkinoinnissa jostain syystä mainita.
520d maksaa 55.000 ja GS 450h maksaa 84.000, eli vähän liikaa niissä on hintaeroakin, kun en tarvitse mihinkään 520d:n tai 525d:n ylittäviä tehoja tai ominaisuuksia. 350 kg kevyempi auto on sen verran letkeämpi liikkumaan, että normaali parin litran diesel vie sitä ihan mukavasti. Lexuksessa ei lisäksi ole tavaratilaa juuri lainkaan, eikä farmaria.
Hiilidioksidipäästöt on mielenkiintoiset, nimittäin tuo paljon puhuttu hybridi ei pääse yhdenkään Bemarin dieselin lukemiin:
520d: 158 g/km
525d: 165 g/km
530d: 170 g/km
530xd: 183 g/km
535d: 182 g/km
GS450h: 186 g/km
Bemarin "hybridi" on sen verran puutteellinen että laturilla pitäisi auttaa autoa kiihtymään.
Auton oheislaitteet vievät nykyään pari litraa kokonaiskulutuksesta. Virran lataaminen niille ja itse laitteiden muuttaminen taloudellisemmaksi vaikuttaisi siis toimiessaan paljon. Näiden kehittämiseen vaaditut rakenteet ovat yksinkertaisia ja kevyitä, eivät lisää juurikaan merkittävästi auton valmistusenergiaa eikä painoa.
Hybridi on erinomainen keksintö, mutta ei se nyt tässä muodossaan vielä mikään ylivertainen ole, mukana tulee haittojakin kuten tuo ylimääräinen paino, monimutkainen rakenne, suurempi valmistusenergia, akkujen kierrätys jne.
Minusta autojen paino ja virtaa vievät oheislaitteet ovat kulutuksen kannalta nykyautoissa se iso taloudellisuusongelma, ja on Bemarilta fiksua että se on lähtenyt ratkaisemaan noita ongelmia. Taloudelliset ja aivan riittävän tehokkaat koneet on jo olemassa ja turhankin paljon vouhkataan noista koneista. On ajauduttu kierteeseen, jossa auton painon kasvaessa tehojenkin pitää jatkuvasti kasvaa. Ei enää muistu mieleen, että kevyemmälle autolle riittäisi vähempikin teho.
Ensimmäinen näkemäni käytännön vertailu "uuden sukupolven" bemareista: Auto Motor und Sport vertasi 118d vs Golf 2.0 TDI.
Vertailun keskikulutus bemarilla tasan seitsemän litraa, volkkarilla 6,9. Vertailun "pienin kulutus" (mitä ikinä se sitten tarkoittaakin) bemarilla 5,5 ja volkkarilla 5,4. EU-yhdistetyt siis bemarille 4,7 ja Golfille 5,4.
Aika linjassaan omien odotuksieni kanssa.
Vertailun keskikulutus bemarilla tasan seitsemän litraa, volkkarilla 6,9. Vertailun "pienin kulutus" (mitä ikinä se sitten tarkoittaakin) bemarilla 5,5 ja volkkarilla 5,4. EU-yhdistetyt siis bemarille 4,7 ja Golfille 5,4.
Aika linjassaan omien odotuksieni kanssa.
Ei siinä ole mitään erikoista, että autotestissä jossa autoja käsketään kierroksilla ja kovaa ja testataan niiden ominaisuuksia, se urheilullisempi vie enemmän. Bemarin dieselhän kiertää ihan eri tavalla kuin tuo Golfin TDI, luultavasti siis myös houkuttaa käyttämään kaasua enemmän. Tehon käyttö vie polttoainetta kaikilla koneilla, olivat sitten miten taloudellisia tahansa.
Taloudellinen ajo on sitten asia erikseen, ja sitä näissä ei yleensä mitata. Jos saa noilla koneilla ja autoilla menemään 7 litraa / satanen, niin kertoohan se ajotavasta aika paljon.
Näinkin voidaan satuilla:"""Ei siinä ole mitään erikoista, että autotestissä jossa autoja käsketään kierroksilla ja kovaa ja testataan niiden ominaisuuksia, se urheilullisempi vie enemmän. Bemarin dieselhän kiertää ihan eri tavalla kuin tuo Golfin TDI, luultavasti siis myös houkuttaa käyttämään kaasua enemmän.""
Olipahan jälleen luotettava analysointi! Hyvä jos kertoja uskoo edes itse sanomaansa! Ainakin Beemerin poljinta saa painaa syvempään, jotta kulkisi Golfin tahtiin! Urheilullista siis!
...
No väitätkö Rampe siis että ajotapa ei vaikuta kulutukseen, tai että auton luonne ei jotenkin vaikuta testaajien ajotapaan? Huomaa, että luonne ei ole sama asia kuin todellinen kulku. Voi toki olla, että Bemari vie maksimitehoilla ajettaessa enemmän kuin Golf vaikkei niin lujaa kulkisikaan, mutta mitä sitten? Eihän se kerro sen taloudellisuudesta paljon mitään, vai ajatko sinä pikkudieselillä siten, että sen kulutus on ajossasi 7 litraa? Ei oikein tule mieleen mitään tilannetta, missä normaaliajossa rajoitusten mukaan liikkuessani saisin itse tuon kulutuksen noin suureksi.
EU-kulutus on siitä lahjomaton, että se tehdään kaikille samalla tavalla. Siinä ei juuri voi huijata - tuolla ajotavalla se menee ilmoitetulla kulutuksella. Jos auto ei sitten mene tuohon EU-kulutukseen, vika on useammin kaasupolkimen ja ratin välissä kuin itse koneessa.
Omalla kohdallani EU-kulutusten alittamisessa ei ole ollut mitään vaikeuksia. Ei Bemarilla, ei Mersulla, ei Volkkarilla eikä myöskään Hondalla. Accordin diesel-farmarilla pääsee muuten mukavasti noin 5,7 litran keskikulutuksilla ympäri vuoden. Jos vähän pihistelee taajamissa ja pitää todellisina maantievauhtina 80-100-120, eikä juuri ohittele, niin 5,5 litran reipaskaan alitus ei tuota mitään tuskaa.
Miksi Bemari ei mielestäsi pystyisi samaan?
Auton oheislaitteet vievät nykyään pari litraa kokonaiskulutuksesta. Virran lataaminen niille ja itse laitteiden muuttaminen taloudellisemmaksi vaikuttaisi siis toimiessaan paljon. Näiden kehittämiseen vaaditut rakenteet ovat yksinkertaisia ja kevyitä, eivät lisää juurikaan merkittävästi auton valmistusenergiaa eikä painoa.
Minusta pari litraa kulutusta oheislaitteille on liian iso luku. Isoin yksittäinen kuorma on luultavasti ilmastointilaite. En ole ainakaan dieselissä huomannut isoa eroa viileän kevään tai kesän kulutuksessa. Olen huomannut monissa akkukeskusteluissa että nykyajan autoissa pitää olla niin ja niin isot akut koska uusissa autoissa on paljon sähkösyöppöjä laitteita. Kun asiaa tarkemmin miettii, niin eihän autossa ole muuta kuin (radio), valot ja lämppärin puhallin jotka toimii sähköllä ja ovat koko ajan päällä ajon aikana.
En siis laske nokka-akselin pyöritystä tai vesipumppua jne. erilleen moottorin toiminnasta.
En ole saanut vieläkään mitään teknistä selitystä sille bemarin markkinointilaturille. Mikä on toimintaperiaate ja minkälaisia säästöjä sillä saavutetaan normaaliajossa?
Ehdottamani voimaa molempiin suuntiin siirtävä laturi ei vaadi sinällään mitään erikoisisoa hybridi-akkua. Siitä samasta bemarin akusta voi toki ottaa aivan yhtä paljon virtaa hetkellisesti ulos kuin siihen voi jarrutuksen aikana sisään työntää. Molemmat arvot ovat toki minimaalisia (n. 1%) verrattuna esim. Lexus-hybridiin (> 140 kW sähkömoottori).
Seuraava bemarin tai jonkun muun autovalmistajan iso innovaatio voisi olla muutaman vuoden takainen wc-pöntön pinnoite.
Osta auto jonka maalipintaan "piip" ei tartu ja ilmanvastus on merkittävästi pienempi. Tämäkin idea on vapaasti käytettävissä.
Mitähän oheislaitteita tarkoitat? Mulla ajotietokone näyttää joutokäynnillä n. 1.3 l/h kulutusta eikä se montaa desiä nouse vaikka napsii kaikki sähkölaitteet päälle. Olettaisin uudempien autojen vievän vielä vähemmän.
Ettei tämä nyt menisi aivan essonbaari-tasolle koko keskustelu (juupas, eipäs, mutta kun serkun siskon kaima kun sillä oli hyvää päivää kirvesvartta...), niin voin saatuani oman yksilöni hieman tarkkailla tuota uuden 1-sarjalaisen kulutusta ja kirjoittaa sitten tänne. Kyseessä on siis 118 bensakoneella, jonka yhdistetty eu-kulutus on valmistajan mukaan muistaakseni 5,9 l/100km. En kuitenkaan usko, että pääsen ihan noihin lukemiin, koska ajan pääasiassa kaupunkialueella alle 10km työmatkaa. Mutta luotan kuitenkin, että tämänhetkiset lähes 10 l/100km kulutukset jäävät unholaan (tai ainakin toivon ).
[quote title="03.04.2007 klo 16:23 Jorma 1 kirjoitti"]
Minusta pari litraa kulutusta oheislaitteille on liian iso luku.
Yhden ja kahden litran välillä on ihan oikea luku. Alle yhden en usko mentävän, jostain sen energian ilmastointiin, ohjaustehostukseen, ajonhallintoihin ja moottorinohjauksiin sekä mukavuuslaitteisiin on tultava.
Kun asiaa tarkemmin miettii, niin eihän autossa ole muuta kuin (radio), valot ja lämppärin puhallin jotka toimii sähköllä ja ovat koko ajan päällä ajon aikana.
Ajat aika aataminaikuisella autolla, jos vain nuo toimivat sähköllä.
Mietitäänpäs nyt vähän tarkemmin.
- Moottorinohjausjärjestelmät toimivat käsittääkseni sähköllä
- ilmastointilaite + automaatti-ilmastoinnin lämpötila-anturit ja ohjausjärjestelmät. Kompressori nyt ei ole sähköinen, mutta vie 2-5 dl, joissain oloissa jopa enemmän.
- Ohjaustehostin. Sähköinen on tosin säästeliäämpi kuin hydraulinen. Sähköisellä saadaan pieni kulutusetu hydrauliseen verrattuna. Muutaman desin kulutus on tehostuksen hintana joka tapauksessa.
- ABS, ESP ym ajonhallintaan liittyvät laitteet, vaativat toimiakseen ohjainyksikön ja jatkuvan datansyötön antureilta
- diagnosointiantureita on jos jonkinnäköisiä lähes joka paikassa, vai mistä ne vikakoodit sitten otetaan jos nämä ei toimi sähköllä?
- peruutustutkat ym, jokin varausvirta niissäkin on päällä koko ajan
- sitten on tietysti valot ja nuo mukavuusvarusteet kuten puhaltimet, lämmittimet, sähköikkunat, sähköpeilit, ovien lukot, cd, navigointi, ajotietokone, bluetooth-handsfree, dvd ja mitä niitä nyt kenelläkin on
- joissain mahdollisesti lisäksi vielä jousitukseen, muuttuvaan ohjaukseen ym. liittyviä järjestelmiä, pre-safe -systeemejä ja muita
Todennäköisesti auton kaikissa sähköjärjestelmissä on jonkinlainen "stand-by" päällä aina, kun auto käy. Joitakin järjestelmiä on ilmeisesti jatkuvalla herätevirralla, koska monilla nykyautoilla on tapana purkaa akkujaan pidempään seisoessaan.
Osta auto jonka maalipintaan "piip" ei tartu ja ilmanvastus on merkittävästi pienempi. Tämäkin idea on vapaasti käytettävissä.
Vastaava on jo käytössä formuloissa. Taitaa kulkea nimellä nanokirkaslakka. MB ilmeisesti käyttää joissain myyntimalleissakin.
Auto vapaalla, ei ilmastointia, mankka ja valot päällä: 0,7 l/h
Vaihde eli D päällä, muuten samat: 0,8 l/h
Ja jos ilmastoinnin laittaa vielä päälle niin päästään 0,9 l/h.
Autona 2.0TDI ja luvut ajotietokoneesta (en tiedä paljonko se valehtelee, kulutuslukemat ovat olleet aika tarkkaan samoja kuin tankkauksista laskemalla saa tulokseksi).
Minusta pari litraa kulutusta oheislaitteille on liian iso luku.
Yhden ja kahden litran välillä on ihan oikea luku. Alle yhden en usko mentävän, jostain sen energian ilmastointiin, ohjaustehostukseen, ajonhallintoihin ja moottorinohjauksiin sekä mukavuuslaitteisiin on tultava.
Kun asiaa tarkemmin miettii, niin eihän autossa ole muuta kuin (radio), valot ja lämppärin puhallin jotka toimii sähköllä ja ovat koko ajan päällä ajon aikana.
Ajat aika aataminaikuisella autolla, jos vain nuo toimivat sähköllä.
Mietitäänpäs nyt vähän tarkemmin.
- Moottorinohjausjärjestelmät toimivat käsittääkseni sähköllä
- ilmastointilaite + automaatti-ilmastoinnin lämpötila-anturit ja ohjausjärjestelmät. Kompressori nyt ei ole sähköinen, mutta vie 2-5 dl, joissain oloissa jopa enemmän.
- Ohjaustehostin. Sähköinen on tosin säästeliäämpi kuin hydraulinen. Sähköisellä saadaan pieni kulutusetu hydrauliseen verrattuna. Muutaman desin kulutus on tehostuksen hintana joka tapauksessa.
- ABS, ESP ym ajonhallintaan liittyvät laitteet, vaativat toimiakseen ohjainyksikön ja jatkuvan datansyötön antureilta
- diagnosointiantureita on jos jonkinnäköisiä lähes joka paikassa, vai mistä ne vikakoodit sitten otetaan jos nämä ei toimi sähköllä?
- peruutustutkat ym, jokin varausvirta niissäkin on päällä koko ajan
- sitten on tietysti valot ja nuo mukavuusvarusteet kuten puhaltimet, lämmittimet, sähköikkunat, sähköpeilit, ovien lukot, cd, navigointi, ajotietokone, bluetooth-handsfree, dvd ja mitä niitä nyt kenelläkin on
- joissain mahdollisesti lisäksi vielä jousitukseen, muuttuvaan ohjaukseen ym. liittyviä järjestelmiä, pre-safe -systeemejä ja muita
Todennäköisesti auton kaikissa sähköjärjestelmissä on jonkinlainen "stand-by" päällä aina, kun auto käy. Joitakin järjestelmiä on ilmeisesti jatkuvalla herätevirralla, koska monilla nykyautoilla on tapana purkaa akkujaan pidempään seisoessaan.
Osta auto jonka maalipintaan "piip" ei tartu ja ilmanvastus on merkittävästi pienempi. Tämäkin idea on vapaasti käytettävissä.
Vastaava on jo käytössä formuloissa. Taitaa kulkea nimellä nanokirkaslakka. MB ilmeisesti käyttää joissain myyntimalleissakin.
Ihan pitkän listan sait rakennettua. Kommentoisin kuitenkin paria pikku juttua;
- elektroniikkaa (anturit jne.) tarvitsee sähköä, mutta ei niihin juuri tehoa uppoa. Useimpia ohjaa puolijohteet, joiden tarvitsema virta mitataan milliamppeereissa, joista 12V tulee vain milliwatteja. Ei pysty juuri taloudellisuuteen vaikuttamaan näillä vehkeillä tai vaikkapa niiden poistolla.
Ilmastointilaitteen energiankulutus on merkittävä, mutta kylmää ei tule ilman energiaa. Kuinka moni suostuu ottamaan uuden auton ilman a/c? Sähköähän se ei juuri vie.
Olisi tietenkin toivottavaa ettei peruutustutkaa, sähkölukkoja, -peilejä tai -ikkunoita paljon käyttäisi normaalin ajon aikana maantiellä. Niiden aiheuttamaa polttoaineen kulutusta ei kuitenkaan juuri voi vähentää muuten kuin poistamalla ne autosta.
Siihen aataminaikuiseen autoon.. sanoin "jotka toimii sähköllä ja ovat koko ajan päällä ajon aikana". vrt. edellinen kappale. Minulla todellakin on nuo useimmat sähköllä toimivat laitteet, en vain käytä niitä ajon aikana. On minulla pyyhkijänsulatkin. En käytä niitäkään koko ajan ajon aikana. Voisikohan nekin poistaa energiansäästön nimissä uusista autoista?
Vaihde eli D päällä, muuten samat: 0,8 l/h
Ja jos ilmastoinnin laittaa vielä päälle niin päästään 0,9 l/h.
Oletetaan, että tuo 0,2 l / h on ilmastoinnille suht oikea lukema, sitä luokkaa se ainakin omassa autossani on. Paljonko se siis on kulutuksena? Sehän riippuu täysin keskinopeudesta. Tyypilliset todelliset keskinopeudet eivät ole lähelläkään satasta, vaan enemmän luokkaa 30 km/h. Ruuhkissa selvästi pienemmätkin. Pelkän ilmastoinnin kulutukseksi tulee siis tavallisella pidemmän aikavälin 30-45 km/h keskinopeudella 0,4 - 0,7 l / 100 km.
Kaupunkiruuhkassa sen laskennallinen kulutus voi helposti ylittää 1l / 100 km.
Aamulla vilkaisin, että tietokoneen mukaan oma autoni on ollut käynnissä noin vuoden aikana noin 800 tuntia. Tuosta arvioisin ehkä 60-70% olleen ajoa lämpötilassa, jossa ilmastointi on pyörinyt. 0,2 l per tunti kulutuksella minulta meni siis vuoden aikana 120-140 litraa polttoainetta pelkkään sisä-ilmastointiin.
Minulla todellakin on nuo useimmat sähköllä toimivat laitteet, en vain käytä niitä ajon aikana. On minulla pyyhkijänsulatkin. En käytä niitäkään koko ajan ajon aikana. Voisikohan nekin poistaa energiansäästön nimissä uusista autoista?
Autojen kulutukset lasketaan tietääkseni litraa / ajettu 100 km. On ihan sama milloin laitteita käytät, ajon aikana se niiden tarvitsema virta kuitenkin ladataan ja se pitää laskea kokonaiskulutukseen mukaan. Merkittävimpiä viejiä ovat ilmastointi ja ohjaustehostin. Yksittäinen sähkölaite ei vie paljon mitään kuten sanoitkin, mutta koska niitä on paljon, on niiden yhteinen kulutus varmasti jo mitattavissa oleva.
Kaikkien laitteiden kulutus on jotakin / käytetty tunti, mutta koska keskinopeudet jäävät käytännössä pysähtelyineen hyvin alhaisiksi, nousee tuo suhteellinen kulutus isommaksi kun se lasketaan suhteessa kuljettuun matkaan. Täysin ajosta riippuu, miten paljon se on. Puhtaassa maantieajossa yhteensäkin hyvin vähän, ruuhkassa nykiessä jopa useita litrojakin.
Saksalaisista ADACin tiellejäämistilastoista voi lukea mm. sen, että uusien autojen suurimpia tiellejätön syitä on "akkuvika". Mistä tuo johtuu, jos sinun mukaasi auton sähköjärjestelmät eivät tarvitse virtaa juuri lainkaan?
En ole missään vaatinut laitteiden poistamista autoista energiansäästön nimissä. Kyllä se kuitenkin ihmisten olisi hyvä tajuta, ettei mikään ilmaiseksi pyöri. Ilmastointiakaan kun ei lämpötilan puoleen useimmiten Suomessa oikeasti tarvitse vaikka se useimmissa autoissa koko ajan yli +5 asteessa pyöriikin, jos sitä ei erikseen napista pois kytke.
Ja nythän tässä ei ole laskeskeltu lainkaan, miten paljon mukavuusvarusteet ovat autojen painoa nostaneet.
Eli, kuten jokainen autoista mitään ymmärtävä tietää, Bmw on kautta aikojen ollut ns urheilullisen auton imagon kannattaja.. ja on sitä vieläkin. Uudet Bemarin ovat mielestäni koneen litratilavuuteen/tehoon nähden varsin pienikulutuksisia mutta miten on kestävyyden? Aiemmin toisessa keskustelussa "eräs" kiihko bemaristi ylisti bemaria mutta myönsi ettei kestävyydellä ollut niin väliä jos vaihtoi autonsa uuteen tarpeeksi usein?? Itse olen kyllä eri mieltä.. Bmw on kyllä sen hintainen auto että kyllä laadun pitäisi yltää myös kilometrejä nielevään kestävyyteen kanssa! Joku sanoi esim että uudessa 120d mallissa tehoja olisi nostettu lähinnä ahtimen ahtopaineita nostamalla? Tuo 177hv pikku diesel Bmw omaa todella miehekkään suorituskyvyn mikä pistää monet gti autot kyykkyyn..
Mutta miten siis on kestävyys? omakohtaisia kokemuksia ei ole joten odotan enemmän Bmw:hen perehtyneiltä kokemuksia..
Noh itsellä on nyt seitsemän yksilön kokemus, joten spekuloidaan hiukan, varmasti tuohon kestävyysasiaan ei kukaan voi vastata, ennenkuin kokemusta noista uusista koneista on enemmän.
Bemarilla on pitkään ollut tehokkaita koneita suhteessa iskutilavuuteen, esim 91 esitelty 2,5 litrainen 192 hv, 92 esitelty 140 hv 1.8 litrainen ja muistaakseni 98 esitelty 136 hv 2 litrainen diesel, puhumattakkaan M malleista. Noiden kaikkien teholukemat ovat ainakin kohtuulliset litratilavuuteen nähden vielä tänäkin päivänä.
Bemareissa on omat ongelmansa mutta yleensä ne liittyvät muihin asioihin kuin moottoreihin. 90-luvun alussa kokeiltiin hihnaa koneissa, ei kestänyt, 90-luvun kuutoskoneista menee vesipumppu 150 tkm-300 tkm välillä, ensimmäisissä Vanoksissa oli vanos remontteja, jos oli kierrätetty kylmillä öljyillä ja ekat kolmelitraiset dieselit rikkoivat turboja. Tuossa on kuitenkin ainakin suurin osa Bemarin moottoreita vaivanneista ongelmista, muuten nuo toimivat kuin kello. Itse asiassa moottorit ovat varmasti kestävin osa Bmw:tä, joten en olisi kauhean huolissani noiden uusienkaan koneiden kestävyydestä, kukaan tuota ei tosin tiedä. BTCF:n palstaa kun lukee, on porukka päässyt 3,8 litraisilla 340 hv tarjoavilla vanhoilla M5:lla pitkälti yli 400 tkm ilman mitään koneremontteja, eikä varmaan ihan kevyellä käytöllä, joten suhteellisen luottavainen olisin noiden uusienkin koneiden suhteen. Itsekkin tiedän vanhan työkaverin 3,6 litraisen 315 hv M5:n, suomi-auto, ajettu silloin mittarin mukaan 280 tkm, mutta myöhemmin selvisi mittarista hävinneen 140 tkm..
Bemarissa mahdolliset ongelmat tulevat yleensä ensimmäisinä alustan osiin, ne ovat Bemarin heikoin kohta. Myös joidenkin elektronisten laitteiden toiminnassa saattaa tulla vikoja, kuten kaikkiin nykyautoihin, joissa noita on paljon. Lisäksi penkin verhoilumateriaalit eivät ole aina kovin hyvin kulutusta kestävää. Yhteenvetona voisi todeta, että markknoilta varmasti löytyy vielä Bmw:tä luotettavampia autoja, mutta ns. urheilullisten autojen joukosta luotettavampaa voi olla hankala löytää.