Mitään oikeusjuttua ei tietääkseni ole nostettu ja miten voitaisinkaan, onhan ilmoitettu kulutus viranomaisten mittaama USA:ssa. JD Powerin tutkimuksen mukaan tuossa kokoluokassa Priuksen käyttäjät ovat kaikkein tyytyväisimpiä autoihinsa. Lisäksi Prius on myös luokkansa vähävikaisin auto. Jos diesel on niin ympäristöystävällinen kuin täällä väitetään haluaisin kuulla miksi uutta Mercedes-Benz M-sarjaa ei saa myydä Kaliforniassa uudella 3,2 V6-dieselillä vaikka 5,0 V8 bensakone kyllä kelpaa? Kaliforniassa on tiukat päästömääräykset ja mikä tärkeintä, sekä diesel- että bensakoneille on samat päästövaatimukset. Eikä tämä Mersun uusikaan diesel läpäise niitä. Euroopassa dieseleille sallitaan suuremmat päästöt kuin bensakoneille.
Prius nyt vain on ylivoimaisesti paras tai ainakin realistisin ratkaisu heille, jotka nyt menevät omalla autolla töihin ruuhka-aikaan maailman suurkaupungeissa. Ei joukkoliikenne ole vaihtoehto suuremmassa mittakaavassa, vaikka kaunis ajatus sinänsä onkin.
Aivan yhtä epärealistista on liene ajatella, että priuksen kokoinen auto saisi amerikoissa sen isompaa suosiota muualla kuin pienen vaihtoehtopiirin keskuudessa. Ja mitään typerämpää keksintöä en ole aikoihin nähnyt kuin hybridi-möhkö-SUV. Pelkkä näennäisympäristöystävällisyysvekotin, jolla amerikkalaiset voivat uskotella olevansa ympäristöihmisiä autoa ostaessaan.
Ai niin, on Suburbaninkin kohdalla siellä useaan otteeseen mainittu että se on "ympäristöystävällinen".
Aivan yhtä epärealistista on liene ajatella, että priuksen kokoinen auto saisi amerikoissa sen isompaa suosiota muualla kuin pienen vaihtoehtopiirin keskuudessa. Ja mitään typerämpää keksintöä en ole aikoihin nähnyt kuin hybridi-möhkö-SUV. Pelkkä näennäisympäristöystävällisyysvekotin, jolla amerikkalaiset voivat uskotella olevansa ympäristöihmisiä autoa ostaessaan.
Ai niin, on Suburbaninkin kohdalla siellä useaan otteeseen mainittu että se on "ympäristöystävällinen".
Suuri suosio voi tietenkin tarkoittaa monta eri asiaa, mutta Priuksia myytäneen tänä vuonna USA:ssa lähes yhtä paljon kun Volvon kaikkia malleja yhteensä.. Ja mitä hybridimaastureihin tulee niin en pidä Lexus RX 400h:ta "typeränä keksintönä" kun se yhdistää esim VW Touareg V8:aa paremman suorituskyvyn ja kuluttaa 10 litraa Touaregia vähemmän kaupunkiajossa (9 litraa vs. 20 litraa).
Olmi on asian ytimessä verratessaan esim Touaregin ja RX400h mielekkyyttä keskenään. Lexus antaa tarvittaessa räjähtävän suorituskyvyn mutta liikkuu silti tarvittaessa pienellä kulutuksella rauhallisella jalalla komennettaessa.
Selvä etu näihin möhkö-suveihin joissa pitää olla samaa suorituskykyä haluttaessa turbolliset V8-V10-koneet. Ja näitä ei kovin säästeliäästi saa kulkemaan kaupunkiajossa millään.
Ja mitä hybridimaastureihin tulee niin en pidä Lexus RX 400h:ta "typeränä keksintönä" kun se yhdistää esim VW Touareg V8:aa paremman suorituskyvyn ja kuluttaa 10 litraa Touaregia vähemmän kaupunkiajossa (9 litraa vs. 20 litraa).
Niinpä niin. Sillä energiamäärällä, joka tuon vimpaimen valmistamiseen menee, ajaa pienellä eurooppalaisella koko sen elämänkaaren ajan.
Täysin älytöntä markkinoida tuollaista hybridiä ympäristöystävällisenä, tuon avulla amerikassa voidaan edelleen tuudittautua näennäisympäristöystävällisyyteen ja ajella möhköillä! Ja polttaa silti käytännössä yli 10 litraa / 100 km bensaa. Tuo kulutusarvohan ei jenkkien mukaan pidä paikkansa ollenkaan niin hyvin kuin normaalilla polttomoottorilla.
Esitän saman esimerkin uudelleen, jonka jollain palstalla kerroin:
- MB E 270 CDI hiukkassuodattimella ja biopolttoaineella: yhdistetty fossiilisten polttoaineiden kulutus jää alle 4 litran! Ei hiukkaspäästöjä, ei valtavaa akustoa, kierrätettävyys 95%.
- Peugeot 307 Hdi FAP samailsella polttoaineella, yhdistettyä fossiilisten kulutusta noin 2 litraa! Ei hiukkaspäästöjä
Saksassa tammikuussa 2005 koko automyynti laski 3,9 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Yksittäisistä automerkeistä VW:n automyynti laski -8,4 % (koko VW-konserni -7,3 %), MB:n automyynti laski -9,5 %. Se on paljon Euroopan suurimmilla automarkkinoilla.
Aasialaisten markkinaosuus nousi 14,2:sta 14,9:ään prosenttiin tammikuussa 2005.
Löysin tällaisia otsikoita saksalaisesta mediasta viime viikolta. "VW-konzern mit massivem Gewinneinbruch" (tulos laski massivisesti -18,8 % v2004). "DaimlerChrysler verfehlt Markterwartungen" (D-C ei saavuta tavoitteitaan). Rypsidieseli ei taida olla kovinkaan suuri kaupallinen menestys vielä.
Haaveet on haaveita. Mutta raha ratkaisee. Jotkut autotehtaat myy ja tekee ennätysvoittoa kuten eräs japanilainen hybridiauton kehittäjä.
Eikä hyvältä näytä jatkokaan. Boschin ruiskutuspumpputehtaan laatuvaikeuksien takia suuri osa saksalaisesta dieselautojen valmistuksesta on ollut pysähdyksissä monta viikkoa tammi-helmikuussa 2005. Teflon-pinnoitteet irtoilee. Ongelman ratkaisu kestää ja kestää ja autotehtaissa linjat seisoo. Eniten ovat kärsineet MB ja BMW. "Sanonnalla Made-in-Germany" ei enää ole samaa laatumerkitystä kuin joskus takavuosina.. (lähde www.automobilwoche.com)
Saksassa tammikuussa 2005 koko automyynti laski 3,9 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen.
"Sanonnalla Made-in-Germany" ei enää ole samaa laatumerkitystä kuin joskus takavuosina.. (lähde www.automobilwoche.com)
Tulee tulevaisuudessa laskemaan enemmänkin. Kaikkien automerkkien myynti tulee takkuilemaan vielä. Tottakai marginaalimerkkien laskevat enemmän kuin 30. tai 48. sijan automalli. Ne voivat nousta vaikka +50%, sillä ei ole lukumäärään vielä suurtakaan merkitystä. VW myi Saksassa tammi-huhtikuu n. 200 000 autoa, kaikki muut Eurot siinä välissä ja pahin kilpailija EU:n ulkoa Toyota 9.s sija 44000 kpl. Työttömyys on yksi syy miksi ei osteta enää uusia autoja. Se joka on omalla autolla liikkunut Saksassa voi vain ihmetellä kuinka käsittämätön liikennemäärä on. Minulle tämä on tuttua, silti ihmettelen, eikö tälle tule milloinkaan loppua? Mihin kaikki autot mahtuvat?
Numeroilla voidaan aika paljon selvittää mistä on todellisuudessa kyse. AMS Top 50. Japsien automalleissa Corolla on eniten myyty malli Saksassa, kuitenkin sijalla 27, mikä on paras Aasialainen sijoitus. Avensis on sijalla 34, Mazda 6 on ollut sijalla 28, mutta pudonnut 45:een. Kovin monta Japanilaista mallia ei mahdu myydyimmän 50 joukkoon. Huyndailla, Kialla, Daewoolla ei ollut tähän -04 tilastoon asiaa ollenkaan, vielä. Työttömyys ym. nostavat alempien segmenttien pikkuautojen myyntiä jonkin verran varmasti. Ja tilastot elävät koko ajan.
Tilanne muuttuu merkeittäin näin. VW MB Opel Audi Ford BMW Renault Peugeot Toyota Skoda Fiat Citroen Mazda jne.
Miksi on mielestäsi huono asia, että Saksalaiset ovat dieselpumppujen suhteen erittäin tarkkoja, pysäyttävät jopa toimitukset jotta viallisia osia ei pääsisi markkinoille ajoneuvoihin. Mitä huonoa sellaisessa laadunvalvonnassa ja tarkkailussa on? Eikö tämä ole asiakkaiden etu? Siinä näet miten eri asioita voi tulkita eri tavalla. Hyvä, että Saksalaiset ovat tarkkoja. Itse tuskin toimit laaduntarkkailutehtävissä, koska muuten et kommentoisi asioita noin leväperäisesti.
Suuri suosio voi tietenkin tarkoittaa monta eri asiaa, mutta Priuksia myytäneen tänä vuonna USA:ssa lähes yhtä paljon kun Volvon kaikkia malleja yhteensä..
Numeroilla voidaan aika paljon selvittää mistä on todellisuudessa kyse. AMS Top 50. Japsien automalleissa Corolla on eniten myyty malli Saksassa, kuitenkin sijalla 27, mikä on paras Aasialainen sijoitus. Avensis on sijalla 34, Mazda 6 on ollut sijalla 28, mutta pudonnut 45:een. Kovin monta Japanilaista mallia ei mahdu myydyimmän 50 joukkoon. Huyndailla, Kialla, Daewoolla ei ollut tähän -04 tilastoon asiaa ollenkaan, vielä. Työttömyys ym. nostavat alempien segmenttien pikkuautojen myyntiä jonkin verran varmasti. Ja tilastot elävät koko ajan. ... Miksi on mielestäsi huono asia, että Saksalaiset ovat dieselpumppujen suhteen erittäin tarkkoja, pysäyttävät jopa toimitukset jotta viallisia osia ei pääsisi markkinoille ajoneuvoihin. Mitä huonoa sellaisessa laadunvalvonnassa ja tarkkailussa on? Eikö tämä ole asiakkaiden etu? Siinä näet miten eri asioita voi tulkita eri tavalla. Hyvä, että Saksalaiset ovat tarkkoja. Itse tuskin toimit laaduntarkkailutehtävissä, koska muuten et kommentoisi asioita noin leväperäisesti.
SixPack on siinä oikeassa, että japanilaisomisteiset automerkit eivät uhkaa saksalaisomisteisten merkkien valta-asemaa Saksassa - saksalaiset ostavat saksalaismerkkejä kuten ranskalaiset ranskalaismerkkejä jne.. Tilastoista huomaa itse asiassa, että varsinainen uhka saksalaisomisteisille merkeille ovat amerikkalaisomisteiset, mm. Opel ja Ford.
Boschin laatuongelmista en ainakaan minä ole yhtään vahingoniloinen - myös Euroopassa valmistetut nk. japanilaisautot käyttävät samaa toimittajaa.
Mitään oikeusjuttua ei tietääkseni ole nostettu ja miten voitaisinkaan, onhan ilmoitettu kulutus viranomaisten mittaama USA:ssa.
Joo. Viranomaiset vain mittaavat sen kulutuksen näin: (EPA) - Akut täydessä latingissa. - Auton moottori käyntilämpötilassa. - Sitten vain kaupunkiin ajelemaan ja ihmetellään miksei oikea kulutus vastaa vastaladatulla akulla tehtyä kaupunkikierrosta jonka lopussa akussa riittää virtaa tuskin valojen sytyttelyyn. (karrikoidusti)
Normaalikäytössä tuo akku ei ole lähdettäessä täysi eikä siitä voida heruttaa sitä lisävääntöä bensakoneen avuksi. Tajuat kai ettei tuo anna samalla tavalla todellista lukemaa kuin bensa/diesel auton vastaava mittaus?
Suuri suosio voi tietenkin tarkoittaa monta eri asiaa, mutta Priuksia myytäneen tänä vuonna USA:ssa lähes yhtä paljon kun Volvon kaikkia malleja yhteensä..
- Jenkit ostivat hybridejä 38 000 vuonna 2002. (Sisältäen kaikki merkit ja kaikki mallit)
- Volvon USA:n myynti vuonna 2004 oli 140 000.
Eli se siitä.
Ei voi muuta kuin ihmetellä näitä juttuja. 2002 on ihan eri juttu kun 2005 josta minä kirjoitin. Toyota Priuksia myydään tänä vuonna USA:ssa 100 000 kappaletta. Volvon myynti lienee noin 130 000-140 000, Volvon myynti on tällä hetkellä aika lailla XC90-mallin varassa, joten mikäli uusi V8-versio menestyy niin myynti voi nousta.
Mitään oikeusjuttua ei tietääkseni ole nostettu ja miten voitaisinkaan, onhan ilmoitettu kulutus viranomaisten mittaama USA:ssa.
Joo. Viranomaiset vain mittaavat sen kulutuksen näin: (EPA) - Akut täydessä latingissa. - Auton moottori käyntilämpötilassa. - Sitten vain kaupunkiin ajelemaan ja ihmetellään miksei oikea kulutus vastaa vastaladatulla akulla tehtyä kaupunkikierrosta jonka lopussa akussa riittää virtaa tuskin valojen sytyttelyyn. (karrikoidusti)
Normaalikäytössä tuo akku ei ole lähdettäessä täysi eikä siitä voida heruttaa sitä lisävääntöä bensakoneen avuksi. Tajuat kai ettei tuo anna samalla tavalla todellista lukemaa kuin bensa/diesel auton vastaava mittaus?
Suomalaisesta mittaustavasta en tiedä.
Kannattaisi tutustua Priuksen tekniikkaan. Sen akut eivät ikinä ole täysiä eikä tyhjiä ja kun niitä ei voi ladata ulkoisesti niin täysillä akuilla lähteminen on mahdotonta. Akkujen varaustila vaihtelee itse asiassa melko vähän, eli niitä pidetään tietyllä tasolla. Siksi pelkällä sähköllä ei voi ajaa noin kahta kilometriä pidempään.
onhan taas "asiantuntijoita" liikenteessä, tuskinpa mb bemari ja vw ym lähtevät kisailemaan jos niille ei ole kunnon näytöt, menkää andersit yms opettelemaan vähän realiiteetteja; vinosilmät ovat aikojen alusta kopiseeranneet perempiaan, siihenhän heidän nykytekniikkansa suurelta osin, pohjimmiltaan !! nojautuu. että se siitä
[quote title="15.02.2005 klo 19:23 mrbean520 kirjoitti"] onhan taas "asiantuntijoita" liikenteessä, tuskinpa mb bemari ja vw ym lähtevät kisailemaan jos niille ei ole kunnon näytöt, menkää andersit yms opettelemaan vähän realiiteetteja; vinosilmät ovat aikojen alusta kopiseeranneet perempiaan, siihenhän heidän nykytekniikkansa suurelta osin, pohjimmiltaan !! nojautuu. että se siitä
Et näköjään ymmärrä mitään tekniikasta. Kehottaisin kyllä katsomaan peiliin jotta käsittäisit missä mennään. Kyllä näissä kommenteissa, jossa Japanilaisia mollataan kuvastuu "suuri hätä omaan uskoon" Preussilaissikojen kaikkivoipaan osaamiseen.
no-no, tuliko tälle misar :ílle hiki. ensinnäkin eurooppalaisuus ei tarkoita suinkaan preussilaisuutta niinkuin amiksessa sulle on virheellisesti ehkä opetettu, ja tosiasia on että just nämä aasian poijjaat ne ovat olleet ja ovat hyviä siinä video ja valokuvauksessa, onhan niillä kehittynein tekniikkakin, on omakohtaisia kokemuksia monacon kasinon edestä, siellä oli uusi testarossa aikoinaan esittelyssä ja olihan siellä pientä ihmistä pitkin poikin alla ja päällä (auton) zoomit ojennuksessa, että silleen mizar siellä
Ei voi muuta kuin ihmetellä näitä juttuja. 2002 on ihan eri juttu kun 2005 josta minä kirjoitin. Toyota Priuksia myydään tänä vuonna USA:ssa 100 000 kappaletta.
Laita linkki tuohon tietolähteeseesi niin voidaan ihmetellä yhdessä.
Kannattaisi tutustua Priuksen tekniikkaan. Sen akut eivät ikinä ole täysiä eikä tyhjiä ja kun niitä ei voi ladata ulkoisesti niin täysillä akuilla lähteminen on mahdotonta. Akkujen varaustila vaihtelee itse asiassa melko vähän, eli niitä pidetään tietyllä tasolla. Siksi pelkällä sähköllä ei voi ajaa noin kahta kilometriä pidempään.
The highway test portion is equally outdated with an average speed of 48mph. For those of us who use the interstate transit system in the US and know that posted limits of 70mph are, in reality, minimum speeds with most vehicles in the 7580mph range this portion of the EPA test is equally unrealistic.
Testissä käytetyt liian alhaiset maantienopeudet suosivat pieniä moottoreita. Vähänkään suuremmissa nopeuksissa auton ilmanvastus näyttelee paljon suurempaa roolia kulutuksessa kuin moottorin koko. Joissain tapauksissa voi jopa käydä niin että pienen moottorin riittämätön vääntö nostaa kulutuksen samalle tasolle (tai jopa yli) isomman moottorin kanssa.
To further exacerbate the issue of innaccuracy with 'real world driving' the EPA tests all the cars in a temperature and climate controlled building at 6886 degrees fahrenheit with a vehicle that is already warmed up (highway only, city portion is cold start) and A/C turned off. It assumes a flat level road (ie no hills). It measures exhaust CO2 to determine how much fuel was used.
Olin aiemmin väärässä, EPA käyttää moottorin lämmtystä vain maantietestauksen alussa. Jenkkilässä tuo ilmastoinnin kytkeminen pois vaikuttaa taas jälleen kerran hybridejä suosivasti (Tuskin sitä ilmastointia niillä akuilla käytetään)
Due to the battery power and the range of SOC of the battery, particularly on the city portion of the test, much of the driving may be under battery power and a small portion of energy used is never measured by the EPA (as they have no means to do so) thus giving a slight higher MPG rating than is really possible. They say that the battery SOC must be at the same level at the beginning and end, but even so there is some innaccuracy in that readout.
All cars perform less efficiently and require longer warm up times in colder weather...even at 50 degrees there's an impact. This becomes most noticable in a high mpg vehicle like the Prius.
The best way to think about this is to consider the Prius compared to another vehicle. If the Prius gets 55mpg in 72 degree weather but suffers a 10% decrease in mileage at 45 degrees that means that your gas mileage will drop to 49.5mpg you're getting 5.5mpg LESS than you were at 72 degrees!! Pretty demoralizing. If you're driving a Camry that gets 25mpg at 72 degrees and suffer that same 10% hit at 45 degrees you drop only to 22.5mpg...hardly even noticable at a fill up since it's only 2.5mpg less than before. It's the same 10% but it's relatively more due to the lower 'gallonage' of the Prius (that is uses less gas for distance traveled).
Suomessa kun asutaan niin täällä on yli puoli vuotta sellaiset kelit ettei Priuksen luvatut lukemat toteudu millään.
[Hezaurus muokkasi tätä viestiä 15.02.2005 klo 22:12]
Ei voi muuta kuin ihmetellä näitä juttuja. 2002 on ihan eri juttu kun 2005 josta minä kirjoitin. Toyota Priuksia myydään tänä vuonna USA:ssa 100 000 kappaletta.
Laita linkki tuohon tietolähteeseesi niin voidaan ihmetellä yhdessä.
EPA kulutuslaskentamalli USA:ssa ja EU-kulutus ovat ajotapaa ja rytmiä simuloituja laskelmia. EU-kulutusta simuloitaessa ajoneuvo pyörii vierintävastusrullien päällä koelaboratoriossa (kuvineen AMS-lehdessä joku numero -04). USA:ssa EPA kulutus toteutetaan samoin menetelmin.
Käytännöstä nämä poikkevat melko paljon:
- Kylmäkäynnistys, tai ajo pakkasella, tai vain +10 asteessa. - Mäkinen maasto, tai vain nousuineen ja laskuineen. - Tasainen maantie, tai urainen, jäinen, loskainen - Kaupunkiajosimultaatiossa käytetään vain määrättyjä liikennevalopysähdyksiä. - Laboratioriossa ajovaloja ei käytetä
Nuo pakkaset ja kylmäkäynnistykset tiedämmekin jo Suomessa. Uraiset loskaiset suolaiset tiet tuovat lisäkulutusta. Nastarenkaat tai talvirenkaat tuovat lisäkulutusta. Ajovalot ovat päällä Kaupunkiajosimulaatio on peestä. Todellinen cityajo on yhtä stop-and-go ajoa. Helsingin keskustan läpi ajaessa tulee tod.näk. stop-and-go lähtöjä 50, ehkä 100? ehkä vielä enemmän? Näin ei tehdä simulaattorissa.
Näiltä osin todelliset kulutuslukemat poikkeavat paljon ilmoitetuista. Ajotietokone korjaa osaltaan kulutus simulointia oikeaan suuntaan, mutta todellinen virtausmittari näyttäisi täsmälleen mitä auto on sönyt. Arvatkaas kerran miksei yksinkertaista virtausmittaria ole vakiona jokaisessa ajoneuvossa?
Ei voi muuta kuin ihmetellä näitä juttuja. Toyota Priuksia myydään tänä vuonna USA:ssa 100 000 kappaletta. Volvon myynti lienee noin 130 000-140 000, Volvon myynti on tällä hetkellä aika lailla XC90-mallin varassa, joten mikäli uusi V8-versio menestyy niin myynti voi nousta.
Molemmat ovat siis pienen vaihtoehtopiirin autoja, kuten sanoin. Volvolla ajaa itärannikon "älymystö", ainoastaan yliopistojen pihoissa ja muutamilla rajoitetuilla alueiila niitä edes näkee. Varmaan samoissa pihoissa tulee näkymään myös Priuksia, mutta vuosittaisesta automyynnistä USA:ssa ne eivät kovin isoa osaa haukkaa.
SixPacin tavoin olen itse ihmetellyt jo pitkään sitä, mihin nuo kaikki autot ylipäätänsä mahtuvat, esimerkiksi Saksassa ja USA:ssa. Jossain vaiheessa täytyy tulla jotain vähennystä, tai muuten homma kaataa itse itsensä.
Joku ihmetteli rypsiöljydieselin kannattamattomuutta. Ei se ole kannattamatonta sinänsä, sen estää vain EU-maiden veropolitiikka. Lähes kaikki EU-maat ovat sitoneet itsensä polttoaineveroliekaan, ympäristöverojen varassa lepää monen maan talous. Jos rypsidieseliä (jossa on aina kuitenkin osa tavallista dieselijä joukossa) haluttaisiin suosia niin sitä voitaisiin Suomessakin myydä aivan helposti ja kannattavasti tuohon hintaan mitä diesel nyt mittarilla maksaa. Valtion pitäisi vain kyetä luopumaan pienestä osasta verotulojaan ja subventoida tuota hieman. Kokonaan verottomana sitä ei edes tarvitsisi myydä, kyllä siitäkin verotuloja saataisiin. Kokonaisuutena se tulisi kansantaloudellisesti itse asiassa edulliseksi ja samalla päästäisiin aika paljon lähemmäs tuota Kioton tavoitetta. Mutta näitähän VM ei ole koskaan ennenkään osannut laskea.
"Ymmärtääkseni hybridi-sana käytännössä tarkoittaa, että kulkuneuvoa ajetaan joko sähkömoottorilla tai polttomoottorilla - akustot ovat merkittävässä asemassa.
Näin on, ja oleellista on että voimnansiirto tapahtuu sähköisesti kulki auto polttomoottorin avulla pyörittäen dynamoa tai pelkästään akustolla. Mielestäni ei ole mitään järkeä rakentaa sekä mekaanista ja sähköistä voimansiirtoa rinnan.
"Hr12/Dr12 -veturihan on "sähköveturi, jossa on voimala mukana", ts. dieseliä käynnistämättä maisema ei vaihdu".
Periaate on sama, akuston sijasta voidaan ajatella ajojohtimet veturin katolle. Kun siirrytään rataosuuksille missä virtaa ei saada johtimista, käytetään silloin veturin omaa "voimalaa". Tietääkseni DV15 oli tarkoitus asentaa myös dieselsähköisen voimansiirron lisäksi ajojohtimet katolle, hanke ei kuitenkaan edennyt muutamaa protoyyppiä lukuunottamatta. Saksassa dieselsähköisiä ja johtimilla varustettuja vetureissa on ollut käytössä.
Sisarveturissa DV12 voimansiirto tapahtuu hydraulisesti.
Ajotietokone korjaa osaltaan kulutus simulointia oikeaan suuntaan, mutta todellinen virtausmittari näyttäisi täsmälleen mitä auto on sönyt. Arvatkaas kerran miksei yksinkertaista virtausmittaria ole vakiona jokaisessa ajoneuvossa?
Mihin sitä virtausmittaria tarvitaan? Kaikissa nykyaikaisissa autoissa on 'fly-by-wire' kaasupoljin: eli polkimen asento mitataan ja annettu tieto siirretään moottorinohjausyksikköön.
Yksiköllä on tiedossaan tuloilman lämpötila, moottorin lämpötila, hetkellinen kuormitusaste, kierrosluku, auton nopeus, yms. tarvittava tieto. Näiden perusteella yksikkö päättää millaista syöttöä käytetään. Tuostahan on hyvin yksinkertaista ylläpitää juoksevaa keskiarvoa ja informoida siitä ajotietokonetta.
Tuloksena riittävän tarkka kulutuslukema. Jos kerran ohjausyksikkö antaa polttoaineensyöttöjärjestelmälle käskyn syöttää X yksikköä bensaa ajassa Y niin senhän se myös tekee, mikäli syöttöpuoli on kunnossa.
Virtausmittari olisi vain yksi uusi rikkoutuva osa sellaiseen yhtälöön jossa sitä ei tarvittaisi muuhun kuin korkeintaan laskettujen arvojen tarkistamiseen. Se miksi joissakin autoissa kulutuslaskuri antaa todellisesta poikkeavia lukemia on kyllä mysteeri? Ehkä niissä tuo moottorinohjausyksikkö ei kerro hetkellisen käytetyn syötön määrää, tai sitten syöttöyksikkö ei ole kalibroitu oikein tai auton nopeustieto on pahasti pielessä. (Todellinen nopeus 92 kun mittari näyttää 100)
-99 S80, 75 litrainen bensatankki, tankkaus aina yhteen 'naksahdukseen'. Suurin ero mitä olen ajotietokoneen ja ajokilometrien perusteella syntyneeseen lukemaan saanut on ollut 0.2 litraa satasella. Yleensä ero ei ole noin suuri. Talvella, pikkukaupungissa jossa tuohon pahimpaan 5..10 min matkoihin (2..5 kilometriä) mahtuu jopa kymmenet liikennevalot en ole millään päässyt valmistajan ilmoittamiin kaupunkilukemiin. Kesällä on taas varovaisella ajolla melko helppo päästä jopa puolitoista litraa alle. Ennakoiva ajo on suurin säästäjä, jossa valojen väriä jo parinsadan metrin päästä tarkkailemalla välttyy monelta turhalta pysähdykseltä.
Talvikulutusta kasvattaa luultavasti automaatti, joka ei luonnollisestikaan ole 10 asteen pakkasesta liikkeelle lähdettäessä 'notkeimmillaan'. Siihen kun ei lohkolämmitintä ole vielä keksitty.
Se miksi joissakin autoissa kulutuslaskuri antaa todellisesta poikkeavia lukemia on kyllä mysteeri?
mahtuu jopa kymmenet liikennevalot en ole millään päässyt valmistajan ilmoittamiin kaupunkilukemiin.
Talvikulutusta kasvattaa luultavasti automaatti, joka ei luonnollisestikaan ole 10 asteen pakkasesta liikkeelle lähdettäessä 'notkeimmillaan'. Siihen kun ei lohkolämmitintä ole vielä keksitty.
Tavallinen pieni 10 centin mekaaninen virtausmittari olisi voinut olla käytössä vuosikymmeniä. Ei hajoa, ei mene rikki, toimii tarkasti, on halpa, mittaa todellisen kulutuksen, ilman luettelemasi kalliita lähinnä epätarkkoja menetelmiä. Olkoon, itse otit koko linkin esille kommentoitavaksi, kuin tukea saadaksesi käsitykseesi!
Luettelit pitkän litanian elektroniikkaa, joka sisältää tunnistimia, antureita, kiihtyvyysmittareita, säätömittareita, seostunnistimia ym.. Olitko jotenkin luulossa, etten ajatellut näitä, ja kaikkien toimivuutta sekä kalibrointia yhdessä. Olen nimenomaan työkseni kalibroinut monenlaisia tarkkuusmittoja, -mittareita, -laitteita, -elektroniikkaa jne. Et tiedä kuinka paljon polttoainetta todellisuudessa autossasi kuluu kun esim. ilmamäärämittari menee sekaisin tai epäkuntoon. Tämä on "muuten vain" koemielessä mitattu. Tämän huomaat viimeistään silloin kuin mielessäsi on "miksi auto vie ämpärikaupalla bensaa?". Laite, tuote yms. päästetään markkinoille tehtaiden kalibroinnin mukaisesti. Kuinka kauan se pysyy asetetuissa arvioissa ei ole tietoa, mikään laki ei velvoita tarkastamaan näitä yksityiskäytössä olevia kalibrointimittoja eikä menetelmiä koska ne ovat kuljettajalle suuntaa-antavia laitteita mukavuus- ym. syistä.
Kaupallisessa myynnissä olevat mittarit, laitteet, vaa'at ym. kalibroidaan tarkasti, ne tarkastetaan vuosittain, sekä leimataan sinettiä myöten. Tämä olisi taas autokatsastuksen yhtyedessä ylivoimainen ja järjetön työ. Tulisi kalliiksi, eikä laki tähän velvoita. Se saa näyttää informatiivisessa mielessä mitä haluaa.
Oletko koskaan ajatellut kuinka paljon polttoainetta saat esim. 20:llä? Hinta on 1,10/l. Mittari näyttää tietyn litralukeman. Mistä voit olla varma, että tankkiin lorahti varmasti näytöllä oleva lukema? Minä mm. kalibroin näitä, näen päivittäin kalibrointivirheitä, jumiutunutta tekniikka, viallinen tekniikka, väärin säädetty tekniikka, jäätynyt tekniikka, liian lämmin tekniikka, käytössä vanhentunut tekniikka, huoltamatonta tekniikka, laiminlyöntiä, suoranaisia petosmielessä tehtyjä tulee hyvin harvoin enää vastaan. Hyötyyn nähden tuomio on kova. Koska et myy bensaa itsellesi, ei ole suurta väliä mitä ajotietokoneesi näyttää. Uuden kalibrointi on jossain merkeissä tarkka, toisissa ei. Toimivuudesta käytettyinä ei ole selvitettyä tietoa.
Mikään laki ei velvoita niitä näyttämään oikein koska ne ovat omassa käytössäsi. Tilanne on aivan toinen mikäli myyt tuotetta ajotietokoneen näyttämien lukemien perusteella ja veloitat siitä elinkeinnon, tulonhakkimisen muodossa jne. Ehkä ymmärrät paremmin miksi en niele kaikkea valmiiksi purtua asiaa joka on kenen tahansa luettavissa autolehtien sivuilla tai netissä.
Ebersprächer 5 kW diesel lämmittimestä on Starcraftista 6 v. kokemus ja nyt Suburbanissa. On asennettu siten, että lämmittää automaatin öljyt myös, jotta automaatin rasitus ei ole kova lähdettäessä liikkeelle lämpimällä moottorilla. Ehkä muilla ei ole oikeaoppisesti asennettu. En ota kantaa siihen.
Arvatkaas kerran miksei yksinkertaista virtausmittaria ole vakiona jokaisessa ajoneuvossa?
Annas kun arvaan: se yksinkertainen virtausmittari on perhanan kallis kapine?
EDIT: SixPack olikin ehtinyt kommentoida Hezauruksen tekstiä samalla kun näpelöin omaa arvaustani näkyville.
Rohkenen epäillä, ettei halvalla virtausmittarilla päästä yhtä tarkkoihin kulutuslukemiin kuin ajotietokone kertoo. Ajotietokone tietää ruiskutuspulssien lukumäärän ja niiden leveyden, kulutuslukema saadaan yksinkertaisella kertolaskulla. Mahdolliset heitot syntynevät ruiskutuslaitteiston mekaanisista epätarkkuuksista.
Seurailin itsekin aikani ajotietokoneen kulutuslukemia ja vertasin niitä perinteisellä tankkausmenetelmällä laskemiini, heitto oli max. 2 dl / 100 km.
Ai niin, pysytäänpä otsikossa. Minä olen rohkea poika, en pelkää Toyotaa. Olen jopa uskaltanut ajaa sellaisella.
[nimim Erkki muokkasi tätä viestiä 16.02.2005 klo 15:13]
Annas kun arvaan: se yksinkertainen virtausmittari on perhanan kallis kapine?
Kyllä, yksittäisenä on varmasti kallis. Muttei enää suunniteltuna tiettyä käyttöä ajatellen, ja valmistus vuosien saatossa 50-100 miljoonaa kpl. Koko vastaus oli aluperin tarkoitettu Hezauruksen pähkäilyyn EPA kulutuksesta. Asialle ei enää ole merkitystä, ajotietokoneet ovat olemassa, hinnoiteltu jo auton vakiovarustuksiin eri toimintoineen, oli niiden toimintakunto ja -tarkkuus käytetyissä ajoneuvoissa mikä tahansa. Onko kellään muistikuvaa mitä ensimmäinen auton ajotietokone maksoi? Ensimmäinen kännykkäkin taisi olla aika kallis? Eikö? v.-88 hankimme markkinoille tulleen Ericsson Hotline Nmt puhelimen autovarustuksella siihen aikaan, FIM 13 700/kpl ~ 2 300 lisättynä rahanarvolla ja ostovoimalla tuolloin.
Ei voi muuta kuin ihmetellä näitä juttuja. 2002 on ihan eri juttu kun 2005 josta minä kirjoitin. Toyota Priuksia myydään tänä vuonna USA:ssa 100 000 kappaletta.
Laita linkki tuohon tietolähteeseesi niin voidaan ihmetellä yhdessä.
Vielä kolmannen kerran. Toyota Priuksia myydään tänä vuonna USA:ssa 100 000 kappaletta. Se on Toyota USA:n varatoimitusjohtaja Jim Pressin arvio ja pitänee paikkaansa koska autoa joutuu edelleen odottamaan yli puoli vuotta joten valmistaja pystyy hyvin jo tehtyjen tilausten pohjalta arvioimaan myyntiä. Jos Luoja suo, niin voidaan vaikka palata asiaan tammikuussa 2006. Ollaan varmaan molemmat samaa mieltä siitä että tästä aiheesta on nyt juteltu tarpeeksi.
Luettelit pitkän litanian elektroniikkaa, joka sisältää tunnistimia, antureita, kiihtyvyysmittareita, säätömittareita, seostunnistimia ym.. Olitko jotenkin luulossa, etten ajatellut näitä, ja kaikkien toimivuutta sekä kalibrointia yhdessä. Olen nimenomaan työkseni kalibroinut monenlaisia tarkkuusmittoja, -mittareita, -laitteita, -elektroniikkaa jne. Et tiedä kuinka paljon polttoainetta todellisuudessa autossasi kuluu kun esim. ilmamäärämittari menee sekaisin tai epäkuntoon. Tämä on "muuten vain" koemielessä mitattu. Tämän huomaat viimeistään silloin kuin mielessäsi on "miksi auto vie ämpärikaupalla bensaa?". Laite, tuote yms. päästetään markkinoille tehtaiden kalibroinnin mukaisesti. Kuinka kauan se pysyy asetetuissa arvioissa ei ole tietoa, mikään laki ei velvoita tarkastamaan näitä yksityiskäytössä olevia kalibrointimittoja eikä menetelmiä koska ne ovat kuljettajalle suuntaa-antavia laitteita mukavuus- ym. syistä.
Ilmamäärämittari on nykyaikaisen moottorin toiminnan kannalta niin tärkeä osa että sen hajoamisen kyllä huomaa muustakin kuin lisääntyneestä kulutuksesta. Useimmissa autoissa se on juuri tuo ajotietokone joka kertoo mittarin antavan outoja lukemia, eli huoltoon mars!
Tuo pitkä litania elektroniikkaa on siellä autossa siksi että sitä tarvitaan. Ilman tuota kaikkea olisi mahdotonta valmistaa moottoria joka täytttää nykypäivän saaste- ja tehokkuusvaatimukset. Tuo elektroniikka osaa suoraan tarkasti kertoa kulutuksen mikäli kaikki on kunnossa. Kun tarkemmin ajattelee niin ilmeisesti se ajotietokoneen ylioptimistinen arvio johtuu useimmissa autoissa juuri tuosta valehtelevasta nopeusmittarista. Esim. japanialaisissa autoissa taitaa aika usein olla niin että mittarin näyttäessa 100km/h niin todellinen nopeus voi olla niinkin alhainen kuin 90km/h.
Ylimääräinen virtausmittari ei sen sijaan ole mitenkään tarpeellinen eikä riittävän tarkka sellainen olisi edes edullinen. Olisi vielä luultavasti ilmamassamittariakin herkempi vikaantumaan ja kun tiedetään ilmamassamittareiden kova hinta (ilmeisesti pyörivät jopa 200 euron kieppeillä) niin miten ihmeessä tuo bensiinin ja ilman seosta mittaavan 'seosmassamittarin' hinta voisi olla henkilöautokäyttöön jalostettuna edullisempi?
P.S. Se miksi auton nopeusmittari näyttää lähes poikkeuksetta liian paljon johtuu siitä syystä että se ei saa missään tapauksessa näyttää liian vähän! (Tästä on tieliikennelaissa tms. lähteessä selvä viesti autonvalmistajille. Jos virhettä ei voida eliminoida niin sen pitää olla turvallisempaan suuntaan)
Jos autoa ei ole varustettu GPS laitteistolla niin ainut keino tietää nopeus on laskea se moottorin kierrosluvusta ja käytetystä vaihteesta tai sitten suoraan jonkin pyörän pyörimisnopeudesta. Jos molempia keinoja käytettäisiin hyväksi voisi myös noissa syntyvistä poikkeamista päätellä jotain valitusta rengaskoosta ja siten hieman korjata lukemaa. Tarkimmillaan varsinaisen nopeusmittarin nopeusnäyttö on silloin kun valitaan suurin valmistajan suosittelema rengaskoko (suurin halkaisija). Tästä alaspäin mentäessä pyörimisnopeus kasvaa ja samalla mittarin virhe.
Sekä tarkempi korjattu mittaus että kuljettajalle annettu varmisteltu tieto voidaan tietenkin eritellä. Se onko näin tehty on helppo todeta ajotietokonetta käyttäen. Ajetaan maantiellä tasaista 100km/h nopeutta (mittarin mukaan). Nollataan ajotietokoneen keskinopeusnäyttö ja katsellaan siihen nollauksen jälkeen ilmestyvää lukemaa. Jos lukema on sama kuin mittarin näyttämä ei autossa ole käytössä erillistä tarkempaa nopeustietoa. Esim omassa S80 vollessa mittarin näyttäessä tasan 100km/h antaa ajotietokone keskinopeudeksi hieman tuon alle. (muistaakiseni 96km/h, siitä on aikaa kun viimeksi on sallitut nopeudet noilla lukemilla olleet )
Tämä on tosin vain teoriaa, mutta kumma yhteensattuma se silti on että GPS laite ja ajotietokoneen keskinopeus antavat saman tiedon todellisesta nopeudesta vaikka viisari näyttääkin (sääntöjen pakosta) vähän liikaa.
"Tuo pitkä litania elektroniikkaa on siellä autossa siksi että sitä tarvitaan".
Ihmettelempä mihin sitä tarvitaan? Millä ihmeellä parikymmentä vuotta sitten autot kulkivat kun niissä ei ollut tuota ajotietokoneen elektroniikkaa? Alkaan jo ihmettelemään että voiko ruohonleikkurinkaan moottori pyöriä ilman tietokonetta?
Ilman tuota kaikkea olisi mahdotonta valmistaa moottoria joka täytttää nykypäivän saaste- ja tehokkuusvaatimukset.
Sattui tässä että minulla oli jokuvuosi sitten 1,6 litran kaasutinmoottorilla varustettu auto ilma sellainen jossa ei ollut mitään hienoa ajotietonetta sun muita elektronisia tunnistimia ja säätimiä. Kummasti tuon kulutus oli vain 5,5 litraa satasella.
Hankinpa sitten sellaaisen 2 litrasella myllyllä varustetun jossa jopa rekisteriotteessa oli maininta "vähä päästöinen". Tankissa tuntui että käy jatkuva kierre kun tuo elektroniikkaa sisältävä ihme ryyppäsi yli 10 litraa satasella. Varsinkin plakkarin pohjassa tuollainen juomari alkoi tuntua ja siitä oli äkkiä päästävä eroon.
"Tuo elektroniikka osaa suoraan tarkasti kertoa kulutuksen mikäli kaikki on kunnossa".
Suomessa kun autojen ikä on mikä on, parinkymmen vuoden kuluessa ilmasto, talvi, lumi ja loska sekä maanteiden suolaus ym. kuluminen kummasti hapettaa piuhanpäät ja anturit jumiin. Monikaan auto ei melko varmasti joka sisältää turhan hienoa elektroniikkaa ei ole samalla varmuudella liikenteessä kuin esim. 1970 luvulla vielä perustekniikalla kulkeva ajoneuvo.
"Ylimääräinen virtausmittari ei sen sijaan ole mitenkään tarpeellinen eikä riittävän tarkka sellainen olisi edes edullinen".
Laittaa hieman epäillyttämään että saako kunnanmies "extraa" vesimittarin lukemasta kun tuo on vain yksinkertainen virtausmittari ilman mitään hienoja virityksiä saati tietokonetta. Käsittääkseni mekaaninen virtausmittari on loppujen lopuksi kaikkein varmatoimisin ja kalibroituna ei falskaa pitkiin aikoihin.
jk. Ai niin, tuomiopäivä on peruutettu! "Kasvihuoneilmiön" sijasta saammekin "jääkaappi ilmiön". Hiilidioksiidi ei olekkaan niin paha kuin tiedemiesten tietokonemallit antaa ymmärtää. Ja suomikin aloitti tuon päästökaupan, olikos se muuten tänään...
Mitään oikeusjuttua ei tietääkseni ole nostettu ja miten voitaisinkaan, onhan ilmoitettu kulutus viranomaisten mittaama USA:ssa.
JD Powerin tutkimuksen mukaan tuossa kokoluokassa Priuksen käyttäjät ovat kaikkein tyytyväisimpiä autoihinsa. Lisäksi Prius on myös luokkansa vähävikaisin auto.
Jos diesel on niin ympäristöystävällinen kuin täällä väitetään haluaisin kuulla miksi uutta Mercedes-Benz M-sarjaa ei saa myydä Kaliforniassa uudella 3,2 V6-dieselillä vaikka 5,0 V8 bensakone kyllä kelpaa? Kaliforniassa on tiukat päästömääräykset ja mikä tärkeintä, sekä diesel- että bensakoneille on samat päästövaatimukset. Eikä tämä Mersun uusikaan diesel läpäise niitä. Euroopassa dieseleille sallitaan suuremmat päästöt kuin bensakoneille.
Prius nyt vain on ylivoimaisesti paras tai ainakin realistisin ratkaisu heille, jotka nyt menevät omalla autolla töihin ruuhka-aikaan maailman suurkaupungeissa. Ei joukkoliikenne ole vaihtoehto suuremmassa mittakaavassa, vaikka kaunis ajatus sinänsä onkin.
Aivan yhtä epärealistista on liene ajatella, että priuksen kokoinen auto saisi amerikoissa sen isompaa suosiota muualla kuin pienen vaihtoehtopiirin keskuudessa. Ja mitään typerämpää keksintöä en ole aikoihin nähnyt kuin hybridi-möhkö-SUV. Pelkkä näennäisympäristöystävällisyysvekotin, jolla amerikkalaiset voivat uskotella olevansa ympäristöihmisiä autoa ostaessaan.
Ai niin, on Suburbaninkin kohdalla siellä useaan otteeseen mainittu että se on "ympäristöystävällinen".
Aivan yhtä epärealistista on liene ajatella, että priuksen kokoinen auto saisi amerikoissa sen isompaa suosiota muualla kuin pienen vaihtoehtopiirin keskuudessa. Ja mitään typerämpää keksintöä en ole aikoihin nähnyt kuin hybridi-möhkö-SUV. Pelkkä näennäisympäristöystävällisyysvekotin, jolla amerikkalaiset voivat uskotella olevansa ympäristöihmisiä autoa ostaessaan.
Ai niin, on Suburbaninkin kohdalla siellä useaan otteeseen mainittu että se on "ympäristöystävällinen".
Suuri suosio voi tietenkin tarkoittaa monta eri asiaa, mutta Priuksia myytäneen tänä vuonna USA:ssa lähes yhtä paljon kun Volvon kaikkia malleja yhteensä..
Ja mitä hybridimaastureihin tulee niin en pidä Lexus RX 400h:ta "typeränä keksintönä" kun se yhdistää esim VW Touareg V8:aa paremman suorituskyvyn ja kuluttaa 10 litraa Touaregia vähemmän kaupunkiajossa (9 litraa vs. 20 litraa).
Olmi on asian ytimessä verratessaan esim Touaregin ja RX400h mielekkyyttä keskenään. Lexus antaa tarvittaessa räjähtävän suorituskyvyn mutta liikkuu silti tarvittaessa pienellä kulutuksella rauhallisella jalalla komennettaessa.
Selvä etu näihin möhkö-suveihin joissa pitää olla samaa suorituskykyä haluttaessa turbolliset V8-V10-koneet. Ja näitä ei kovin säästeliäästi saa kulkemaan kaupunkiajossa millään.
Ja mitä hybridimaastureihin tulee niin en pidä Lexus RX 400h:ta "typeränä keksintönä" kun se yhdistää esim VW Touareg V8:aa paremman suorituskyvyn ja kuluttaa 10 litraa Touaregia vähemmän kaupunkiajossa (9 litraa vs. 20 litraa).
Niinpä niin. Sillä energiamäärällä, joka tuon vimpaimen valmistamiseen menee, ajaa pienellä eurooppalaisella koko sen elämänkaaren ajan.
Täysin älytöntä markkinoida tuollaista hybridiä ympäristöystävällisenä, tuon avulla amerikassa voidaan edelleen tuudittautua näennäisympäristöystävällisyyteen ja ajella möhköillä! Ja polttaa silti käytännössä yli 10 litraa / 100 km bensaa. Tuo kulutusarvohan ei jenkkien mukaan pidä paikkansa ollenkaan niin hyvin kuin normaalilla polttomoottorilla.
Esitän saman esimerkin uudelleen, jonka jollain palstalla kerroin:
- MB E 270 CDI hiukkassuodattimella ja biopolttoaineella: yhdistetty fossiilisten polttoaineiden kulutus jää alle 4 litran! Ei hiukkaspäästöjä, ei valtavaa akustoa, kierrätettävyys 95%.
- Peugeot 307 Hdi FAP samailsella polttoaineella, yhdistettyä fossiilisten kulutusta noin 2 litraa! Ei hiukkaspäästöjä
Se niistä ympäristöjutuista.
Saksassa tammikuussa 2005 koko automyynti laski 3,9 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen.
Yksittäisistä automerkeistä VW:n automyynti laski -8,4 % (koko VW-konserni -7,3 %), MB:n automyynti laski -9,5 %. Se on paljon Euroopan suurimmilla automarkkinoilla.
Aasialaisten markkinaosuus nousi 14,2:sta 14,9:ään prosenttiin tammikuussa 2005.
Löysin tällaisia otsikoita saksalaisesta mediasta viime viikolta.
"VW-konzern mit massivem Gewinneinbruch" (tulos laski massivisesti -18,8 % v2004).
"DaimlerChrysler verfehlt Markterwartungen" (D-C ei saavuta tavoitteitaan).
Rypsidieseli ei taida olla kovinkaan suuri kaupallinen menestys vielä.
Haaveet on haaveita. Mutta raha ratkaisee.
Jotkut autotehtaat myy ja tekee ennätysvoittoa kuten eräs japanilainen hybridiauton kehittäjä.
Eikä hyvältä näytä jatkokaan. Boschin ruiskutuspumpputehtaan laatuvaikeuksien takia suuri osa saksalaisesta dieselautojen valmistuksesta on ollut pysähdyksissä monta viikkoa tammi-helmikuussa 2005. Teflon-pinnoitteet irtoilee. Ongelman ratkaisu kestää ja kestää ja autotehtaissa linjat seisoo.
Eniten ovat kärsineet MB ja BMW.
"Sanonnalla Made-in-Germany" ei enää ole samaa laatumerkitystä kuin joskus takavuosina..
(lähde www.automobilwoche.com)
"Sanonnalla Made-in-Germany" ei enää ole samaa laatumerkitystä kuin joskus takavuosina..
(lähde www.automobilwoche.com)
Tulee tulevaisuudessa laskemaan enemmänkin. Kaikkien automerkkien myynti tulee takkuilemaan vielä. Tottakai marginaalimerkkien laskevat enemmän kuin 30. tai 48. sijan automalli. Ne voivat nousta vaikka +50%, sillä ei ole lukumäärään vielä suurtakaan merkitystä. VW myi Saksassa tammi-huhtikuu n. 200 000 autoa, kaikki muut Eurot siinä välissä ja pahin kilpailija EU:n ulkoa Toyota 9.s sija 44000 kpl. Työttömyys on yksi syy miksi ei osteta enää uusia autoja. Se joka on omalla autolla liikkunut Saksassa voi vain ihmetellä kuinka käsittämätön liikennemäärä on.
Minulle tämä on tuttua, silti ihmettelen, eikö tälle tule milloinkaan loppua? Mihin kaikki autot mahtuvat?
Numeroilla voidaan aika paljon selvittää mistä on todellisuudessa kyse. AMS Top 50. Japsien automalleissa Corolla on eniten myyty malli Saksassa, kuitenkin sijalla 27, mikä on paras Aasialainen sijoitus.
Avensis on sijalla 34, Mazda 6 on ollut sijalla 28, mutta pudonnut 45:een. Kovin monta Japanilaista mallia ei mahdu myydyimmän 50 joukkoon. Huyndailla, Kialla, Daewoolla ei ollut tähän -04 tilastoon asiaa ollenkaan, vielä. Työttömyys ym. nostavat alempien segmenttien pikkuautojen myyntiä jonkin verran varmasti. Ja tilastot elävät koko ajan.
Tilanne muuttuu merkeittäin näin.
VW
MB
Opel
Audi
Ford
BMW
Renault
Peugeot
Toyota
Skoda
Fiat
Citroen
Mazda
jne.
Miksi on mielestäsi huono asia, että Saksalaiset ovat dieselpumppujen suhteen erittäin tarkkoja, pysäyttävät jopa toimitukset jotta viallisia osia ei pääsisi markkinoille ajoneuvoihin. Mitä huonoa sellaisessa laadunvalvonnassa ja tarkkailussa on?
Eikö tämä ole asiakkaiden etu? Siinä näet miten eri asioita voi tulkita eri tavalla. Hyvä, että Saksalaiset ovat tarkkoja. Itse tuskin toimit laaduntarkkailutehtävissä, koska muuten et kommentoisi asioita noin leväperäisesti.
http://origin.bankrate.com/brm/news/auto/20030507a1.asp
- Jenkit ostivat hybridejä 38 000 vuonna 2002. (Sisältäen kaikki merkit ja kaikki mallit)
- Volvon USA:n myynti vuonna 2004 oli 140 000.
Eli se siitä.
Numeroilla voidaan aika paljon selvittää mistä on todellisuudessa kyse. AMS Top 50. Japsien automalleissa Corolla on eniten myyty malli Saksassa, kuitenkin sijalla 27, mikä on paras Aasialainen sijoitus.
Avensis on sijalla 34, Mazda 6 on ollut sijalla 28, mutta pudonnut 45:een. Kovin monta Japanilaista mallia ei mahdu myydyimmän 50 joukkoon. Huyndailla, Kialla, Daewoolla ei ollut tähän -04 tilastoon asiaa ollenkaan, vielä. Työttömyys ym. nostavat alempien segmenttien pikkuautojen myyntiä jonkin verran varmasti. Ja tilastot elävät koko ajan.
...
Miksi on mielestäsi huono asia, että Saksalaiset ovat dieselpumppujen suhteen erittäin tarkkoja, pysäyttävät jopa toimitukset jotta viallisia osia ei pääsisi markkinoille ajoneuvoihin. Mitä huonoa sellaisessa laadunvalvonnassa ja tarkkailussa on?
Eikö tämä ole asiakkaiden etu? Siinä näet miten eri asioita voi tulkita eri tavalla. Hyvä, että Saksalaiset ovat tarkkoja. Itse tuskin toimit laaduntarkkailutehtävissä, koska muuten et kommentoisi asioita noin leväperäisesti.
SixPack on siinä oikeassa, että japanilaisomisteiset automerkit eivät uhkaa saksalaisomisteisten merkkien valta-asemaa Saksassa - saksalaiset ostavat saksalaismerkkejä kuten ranskalaiset ranskalaismerkkejä jne.. Tilastoista huomaa itse asiassa, että varsinainen uhka saksalaisomisteisille merkeille ovat amerikkalaisomisteiset, mm. Opel ja Ford.
Boschin laatuongelmista en ainakaan minä ole yhtään vahingoniloinen - myös Euroopassa valmistetut nk. japanilaisautot käyttävät samaa toimittajaa.
Joo. Viranomaiset vain mittaavat sen kulutuksen näin: (EPA)
- Akut täydessä latingissa.
- Auton moottori käyntilämpötilassa.
- Sitten vain kaupunkiin ajelemaan ja ihmetellään miksei oikea kulutus vastaa vastaladatulla akulla tehtyä kaupunkikierrosta jonka lopussa akussa riittää virtaa tuskin valojen sytyttelyyn. (karrikoidusti)
Normaalikäytössä tuo akku ei ole lähdettäessä täysi eikä siitä voida heruttaa sitä lisävääntöä bensakoneen avuksi. Tajuat kai ettei tuo anna samalla tavalla todellista lukemaa kuin bensa/diesel auton vastaava mittaus?
Suomalaisesta mittaustavasta en tiedä.
- Jenkit ostivat hybridejä 38 000 vuonna 2002. (Sisältäen kaikki merkit ja kaikki mallit)
- Volvon USA:n myynti vuonna 2004 oli 140 000.
Eli se siitä.
Ei voi muuta kuin ihmetellä näitä juttuja. 2002 on ihan eri juttu kun 2005 josta minä kirjoitin. Toyota Priuksia myydään tänä vuonna USA:ssa 100 000 kappaletta. Volvon myynti lienee noin 130 000-140 000, Volvon myynti on tällä hetkellä aika lailla XC90-mallin varassa, joten mikäli uusi V8-versio menestyy niin myynti voi nousta.
- Akut täydessä latingissa.
- Auton moottori käyntilämpötilassa.
- Sitten vain kaupunkiin ajelemaan ja ihmetellään miksei oikea kulutus vastaa vastaladatulla akulla tehtyä kaupunkikierrosta jonka lopussa akussa riittää virtaa tuskin valojen sytyttelyyn. (karrikoidusti)
Normaalikäytössä tuo akku ei ole lähdettäessä täysi eikä siitä voida heruttaa sitä lisävääntöä bensakoneen avuksi. Tajuat kai ettei tuo anna samalla tavalla todellista lukemaa kuin bensa/diesel auton vastaava mittaus?
Suomalaisesta mittaustavasta en tiedä.
Kannattaisi tutustua Priuksen tekniikkaan. Sen akut eivät ikinä ole täysiä eikä tyhjiä ja kun niitä ei voi ladata ulkoisesti niin täysillä akuilla lähteminen on mahdotonta. Akkujen varaustila vaihtelee itse asiassa melko vähän, eli niitä pidetään tietyllä tasolla. Siksi pelkällä sähköllä ei voi ajaa noin kahta kilometriä pidempään.
onhan taas "asiantuntijoita" liikenteessä, tuskinpa mb bemari ja vw ym lähtevät kisailemaan jos niille ei ole kunnon näytöt, menkää andersit yms opettelemaan vähän realiiteetteja; vinosilmät ovat aikojen alusta kopiseeranneet perempiaan, siihenhän heidän nykytekniikkansa suurelta osin, pohjimmiltaan !! nojautuu. että se siitä
rb26dett kertoi ansiokkaasti ette eur tekisi edes nettisivujakaan ellei autoja siellä myytäisi, hojjoijaa
[quote title="15.02.2005 klo 19:23 mrbean520 kirjoitti"]
onhan taas "asiantuntijoita" liikenteessä, tuskinpa mb bemari ja vw ym lähtevät kisailemaan jos niille ei ole kunnon näytöt, menkää andersit yms opettelemaan vähän realiiteetteja; vinosilmät ovat aikojen alusta kopiseeranneet perempiaan, siihenhän heidän nykytekniikkansa suurelta osin, pohjimmiltaan !! nojautuu. että se siitä
Et näköjään ymmärrä mitään tekniikasta. Kehottaisin kyllä katsomaan peiliin jotta käsittäisit missä mennään. Kyllä näissä kommenteissa, jossa Japanilaisia mollataan kuvastuu "suuri hätä omaan uskoon" Preussilaissikojen kaikkivoipaan osaamiseen.
no-no, tuliko tälle misar :ílle hiki. ensinnäkin eurooppalaisuus ei tarkoita suinkaan preussilaisuutta niinkuin amiksessa sulle on virheellisesti ehkä opetettu, ja tosiasia on että just nämä aasian poijjaat ne ovat olleet ja ovat hyviä siinä video ja valokuvauksessa, onhan niillä kehittynein tekniikkakin, on omakohtaisia kokemuksia monacon kasinon edestä, siellä oli uusi testarossa aikoinaan esittelyssä ja olihan siellä pientä ihmistä pitkin poikin alla ja päällä (auton) zoomit ojennuksessa, että silleen mizar siellä
Laita linkki tuohon tietolähteeseesi niin voidaan ihmetellä yhdessä.
Laitetaanpa taas linkkiä:
http://www.greenhybrid.com/learn/prius_hsd/epa_mileage/1.php
Sitten vähän lainauksia:
The highway test portion is equally outdated with an average speed of 48mph. For those of us who use the interstate transit system in the US and know that posted limits of 70mph are, in reality, minimum speeds with most vehicles in the 7580mph range this portion of the EPA test is equally unrealistic.
Testissä käytetyt liian alhaiset maantienopeudet suosivat pieniä moottoreita. Vähänkään suuremmissa nopeuksissa auton ilmanvastus näyttelee paljon suurempaa roolia kulutuksessa kuin moottorin koko. Joissain tapauksissa voi jopa käydä niin että pienen moottorin riittämätön vääntö nostaa kulutuksen samalle tasolle (tai jopa yli) isomman moottorin kanssa.
To further exacerbate the issue of innaccuracy with 'real world driving' the EPA tests all the cars in a temperature and climate controlled building at 6886 degrees fahrenheit with a vehicle that is already warmed up (highway only, city portion is cold start) and A/C turned off. It assumes a flat level road (ie no hills). It measures exhaust CO2 to determine how much fuel was used.
Olin aiemmin väärässä, EPA käyttää moottorin lämmtystä vain maantietestauksen alussa. Jenkkilässä tuo ilmastoinnin kytkeminen pois vaikuttaa taas jälleen kerran hybridejä suosivasti (Tuskin sitä ilmastointia niillä akuilla käytetään)
Due to the battery power and the range of SOC of the battery, particularly on the city portion of the test, much of the driving may be under battery power and a small portion of energy used is never measured by the EPA (as they have no means to do so) thus giving a slight higher MPG rating than is really possible. They say that the battery SOC must be at the same level at the beginning and end, but even so there is some innaccuracy in that readout.
All cars perform less efficiently and require longer warm up times in colder weather...even at 50 degrees there's an impact. This becomes most noticable in a high mpg vehicle like the Prius.
The best way to think about this is to consider the Prius compared to another vehicle. If the Prius gets 55mpg in 72 degree weather but suffers a 10% decrease in mileage at 45 degrees that means that your gas mileage will drop to 49.5mpg you're getting 5.5mpg LESS than you were at 72 degrees!! Pretty demoralizing. If you're driving a Camry that gets 25mpg at 72 degrees and suffer that same 10% hit at 45 degrees you drop only to 22.5mpg...hardly even noticable at a fill up since it's only 2.5mpg less than before. It's the same 10% but it's relatively more due to the lower 'gallonage' of the Prius (that is uses less gas for distance traveled).
Suomessa kun asutaan niin täällä on yli puoli vuotta sellaiset kelit ettei Priuksen luvatut lukemat toteudu millään.
http://www.greencarcongress.com/sales/
Toyta Prius 2004 USA - 53 991 kappaletta.
Volvo XC90 2004 USA - 39,630 kappaletta.
EPA kulutuslaskentamalli USA:ssa ja EU-kulutus ovat ajotapaa ja rytmiä simuloituja laskelmia. EU-kulutusta simuloitaessa ajoneuvo pyörii vierintävastusrullien päällä koelaboratoriossa (kuvineen AMS-lehdessä joku numero -04). USA:ssa EPA kulutus toteutetaan samoin menetelmin.
Käytännöstä nämä poikkevat melko paljon:
- Kylmäkäynnistys, tai ajo pakkasella, tai vain +10 asteessa.
- Mäkinen maasto, tai vain nousuineen ja laskuineen.
- Tasainen maantie, tai urainen, jäinen, loskainen
- Kaupunkiajosimultaatiossa käytetään vain määrättyjä liikennevalopysähdyksiä.
- Laboratioriossa ajovaloja ei käytetä
Nuo pakkaset ja kylmäkäynnistykset tiedämmekin jo Suomessa.
Uraiset loskaiset suolaiset tiet tuovat lisäkulutusta.
Nastarenkaat tai talvirenkaat tuovat lisäkulutusta.
Ajovalot ovat päällä
Kaupunkiajosimulaatio on peestä. Todellinen cityajo on yhtä stop-and-go ajoa. Helsingin keskustan läpi ajaessa tulee tod.näk. stop-and-go lähtöjä 50, ehkä 100? ehkä vielä enemmän? Näin ei tehdä simulaattorissa.
Näiltä osin todelliset kulutuslukemat poikkeavat paljon ilmoitetuista.
Ajotietokone korjaa osaltaan kulutus simulointia oikeaan suuntaan, mutta todellinen virtausmittari näyttäisi täsmälleen mitä auto on sönyt.
Arvatkaas kerran miksei yksinkertaista virtausmittaria ole vakiona jokaisessa ajoneuvossa?
Molemmat ovat siis pienen vaihtoehtopiirin autoja, kuten sanoin. Volvolla ajaa itärannikon "älymystö", ainoastaan yliopistojen pihoissa ja muutamilla rajoitetuilla alueiila niitä edes näkee. Varmaan samoissa pihoissa tulee näkymään myös Priuksia, mutta vuosittaisesta automyynnistä USA:ssa ne eivät kovin isoa osaa haukkaa.
SixPacin tavoin olen itse ihmetellyt jo pitkään sitä, mihin nuo kaikki autot ylipäätänsä mahtuvat, esimerkiksi Saksassa ja USA:ssa. Jossain vaiheessa täytyy tulla jotain vähennystä, tai muuten homma kaataa itse itsensä.
Joku ihmetteli rypsiöljydieselin kannattamattomuutta. Ei se ole kannattamatonta sinänsä, sen estää vain EU-maiden veropolitiikka. Lähes kaikki EU-maat ovat sitoneet itsensä polttoaineveroliekaan, ympäristöverojen varassa lepää monen maan talous. Jos rypsidieseliä (jossa on aina kuitenkin osa tavallista dieselijä joukossa) haluttaisiin suosia niin sitä voitaisiin Suomessakin myydä aivan helposti ja kannattavasti tuohon hintaan mitä diesel nyt mittarilla maksaa. Valtion pitäisi vain kyetä luopumaan pienestä osasta verotulojaan ja subventoida tuota hieman. Kokonaan verottomana sitä ei edes tarvitsisi myydä, kyllä siitäkin verotuloja saataisiin. Kokonaisuutena se tulisi kansantaloudellisesti itse asiassa edulliseksi ja samalla päästäisiin aika paljon lähemmäs tuota Kioton tavoitetta. Mutta näitähän VM ei ole koskaan ennenkään osannut laskea.
"Ymmärtääkseni hybridi-sana käytännössä tarkoittaa, että kulkuneuvoa ajetaan joko sähkömoottorilla tai polttomoottorilla - akustot ovat merkittävässä asemassa.
Näin on, ja oleellista on että voimnansiirto tapahtuu sähköisesti kulki auto polttomoottorin avulla pyörittäen dynamoa tai pelkästään akustolla. Mielestäni ei ole mitään järkeä rakentaa sekä mekaanista ja sähköistä voimansiirtoa rinnan.
"Hr12/Dr12 -veturihan on "sähköveturi, jossa on voimala mukana", ts. dieseliä käynnistämättä maisema ei vaihdu".
Periaate on sama, akuston sijasta voidaan ajatella ajojohtimet veturin katolle. Kun siirrytään rataosuuksille missä virtaa ei saada johtimista, käytetään silloin veturin omaa "voimalaa". Tietääkseni DV15 oli tarkoitus asentaa myös dieselsähköisen voimansiirron lisäksi ajojohtimet katolle, hanke ei kuitenkaan edennyt muutamaa protoyyppiä lukuunottamatta. Saksassa dieselsähköisiä ja johtimilla varustettuja vetureissa on ollut käytössä.
Sisarveturissa DV12 voimansiirto tapahtuu hydraulisesti.
http://kotisivu.suomi.net/salminen/Antti/KUVAT.HTM
Vastaavia sovelluksia on harrastettu pitkään myös laivoissa"
Aivan
Arvatkaas kerran miksei yksinkertaista virtausmittaria ole vakiona jokaisessa ajoneuvossa?
Mihin sitä virtausmittaria tarvitaan? Kaikissa nykyaikaisissa autoissa on 'fly-by-wire' kaasupoljin: eli polkimen asento mitataan ja annettu tieto siirretään moottorinohjausyksikköön.
Yksiköllä on tiedossaan tuloilman lämpötila, moottorin lämpötila, hetkellinen kuormitusaste, kierrosluku, auton nopeus, yms. tarvittava tieto. Näiden perusteella yksikkö päättää millaista syöttöä käytetään. Tuostahan on hyvin yksinkertaista ylläpitää juoksevaa keskiarvoa ja informoida siitä ajotietokonetta.
Tuloksena riittävän tarkka kulutuslukema. Jos kerran ohjausyksikkö antaa polttoaineensyöttöjärjestelmälle käskyn syöttää X yksikköä bensaa ajassa Y niin senhän se myös tekee, mikäli syöttöpuoli on kunnossa.
Virtausmittari olisi vain yksi uusi rikkoutuva osa sellaiseen yhtälöön jossa sitä ei tarvittaisi muuhun kuin korkeintaan laskettujen arvojen tarkistamiseen. Se miksi joissakin autoissa kulutuslaskuri antaa todellisesta poikkeavia lukemia on kyllä mysteeri? Ehkä niissä tuo moottorinohjausyksikkö ei kerro hetkellisen käytetyn syötön määrää, tai sitten syöttöyksikkö ei ole kalibroitu oikein tai auton nopeustieto on pahasti pielessä. (Todellinen nopeus 92 kun mittari näyttää 100)
-99 S80, 75 litrainen bensatankki, tankkaus aina yhteen 'naksahdukseen'. Suurin ero mitä olen ajotietokoneen ja ajokilometrien perusteella syntyneeseen lukemaan saanut on ollut 0.2 litraa satasella. Yleensä ero ei ole noin suuri. Talvella, pikkukaupungissa jossa tuohon pahimpaan 5..10 min matkoihin (2..5 kilometriä) mahtuu jopa kymmenet liikennevalot en ole millään päässyt valmistajan ilmoittamiin kaupunkilukemiin. Kesällä on taas varovaisella ajolla melko helppo päästä jopa puolitoista litraa alle. Ennakoiva ajo on suurin säästäjä, jossa valojen väriä jo parinsadan metrin päästä tarkkailemalla välttyy monelta turhalta pysähdykseltä.
Talvikulutusta kasvattaa luultavasti automaatti, joka ei luonnollisestikaan ole 10 asteen pakkasesta liikkeelle lähdettäessä 'notkeimmillaan'. Siihen kun ei lohkolämmitintä ole vielä keksitty.
Ja Simo taas simoilee
En jleen usko koko roskaan. Toyota pelkää varmaan Saksalaisia laatu pelejä.
mahtuu jopa kymmenet liikennevalot en ole millään päässyt valmistajan ilmoittamiin kaupunkilukemiin.
Talvikulutusta kasvattaa luultavasti automaatti, joka ei luonnollisestikaan ole 10 asteen pakkasesta liikkeelle lähdettäessä 'notkeimmillaan'. Siihen kun ei lohkolämmitintä ole vielä keksitty.
Tavallinen pieni 10 centin mekaaninen virtausmittari olisi voinut olla käytössä vuosikymmeniä. Ei hajoa, ei mene rikki, toimii tarkasti, on halpa, mittaa todellisen kulutuksen, ilman luettelemasi kalliita lähinnä epätarkkoja menetelmiä. Olkoon, itse otit koko linkin esille kommentoitavaksi, kuin tukea saadaksesi käsitykseesi!
Luettelit pitkän litanian elektroniikkaa, joka sisältää tunnistimia, antureita, kiihtyvyysmittareita, säätömittareita, seostunnistimia ym.. Olitko jotenkin luulossa, etten ajatellut näitä, ja kaikkien toimivuutta sekä kalibrointia yhdessä. Olen nimenomaan työkseni kalibroinut monenlaisia tarkkuusmittoja, -mittareita, -laitteita, -elektroniikkaa jne. Et tiedä kuinka paljon polttoainetta todellisuudessa autossasi kuluu kun esim. ilmamäärämittari menee sekaisin tai epäkuntoon. Tämä on "muuten vain" koemielessä mitattu. Tämän huomaat viimeistään silloin kuin mielessäsi on "miksi auto vie ämpärikaupalla bensaa?". Laite, tuote yms. päästetään markkinoille tehtaiden kalibroinnin mukaisesti. Kuinka kauan se pysyy asetetuissa arvioissa ei ole tietoa, mikään laki ei velvoita tarkastamaan näitä yksityiskäytössä olevia kalibrointimittoja eikä menetelmiä koska ne ovat kuljettajalle suuntaa-antavia laitteita mukavuus- ym. syistä.
Kaupallisessa myynnissä olevat mittarit, laitteet, vaa'at ym. kalibroidaan tarkasti, ne tarkastetaan vuosittain, sekä leimataan sinettiä myöten. Tämä olisi taas autokatsastuksen yhtyedessä ylivoimainen ja järjetön työ. Tulisi kalliiksi, eikä laki tähän velvoita. Se saa näyttää informatiivisessa mielessä mitä haluaa.
Oletko koskaan ajatellut kuinka paljon polttoainetta saat esim. 20:llä? Hinta on 1,10/l. Mittari näyttää tietyn litralukeman. Mistä voit olla varma, että tankkiin lorahti varmasti näytöllä oleva lukema? Minä mm. kalibroin näitä, näen päivittäin kalibrointivirheitä, jumiutunutta tekniikka, viallinen tekniikka, väärin säädetty tekniikka, jäätynyt tekniikka, liian lämmin tekniikka, käytössä vanhentunut tekniikka, huoltamatonta tekniikka, laiminlyöntiä, suoranaisia petosmielessä tehtyjä tulee hyvin harvoin enää vastaan. Hyötyyn nähden tuomio on kova. Koska et myy bensaa itsellesi, ei ole suurta väliä mitä ajotietokoneesi näyttää. Uuden kalibrointi on jossain merkeissä tarkka, toisissa ei. Toimivuudesta käytettyinä ei ole selvitettyä tietoa.
Mikään laki ei velvoita niitä näyttämään oikein koska ne ovat omassa käytössäsi. Tilanne on aivan toinen mikäli myyt tuotetta ajotietokoneen näyttämien lukemien perusteella ja veloitat siitä elinkeinnon, tulonhakkimisen muodossa jne. Ehkä ymmärrät paremmin miksi en niele kaikkea valmiiksi purtua asiaa joka on kenen tahansa luettavissa autolehtien sivuilla tai netissä.
Ebersprächer 5 kW diesel lämmittimestä on Starcraftista 6 v. kokemus ja nyt Suburbanissa. On asennettu siten, että lämmittää automaatin öljyt myös, jotta automaatin rasitus ei ole kova lähdettäessä liikkeelle lämpimällä moottorilla. Ehkä muilla ei ole oikeaoppisesti asennettu. En ota kantaa siihen.
Annas kun arvaan: se yksinkertainen virtausmittari on perhanan kallis kapine?
EDIT:
SixPack olikin ehtinyt kommentoida Hezauruksen tekstiä samalla kun näpelöin omaa arvaustani näkyville.
Rohkenen epäillä, ettei halvalla virtausmittarilla päästä yhtä tarkkoihin kulutuslukemiin kuin ajotietokone kertoo. Ajotietokone tietää ruiskutuspulssien lukumäärän ja niiden leveyden, kulutuslukema saadaan yksinkertaisella kertolaskulla. Mahdolliset heitot syntynevät ruiskutuslaitteiston mekaanisista epätarkkuuksista.
Seurailin itsekin aikani ajotietokoneen kulutuslukemia ja vertasin niitä perinteisellä tankkausmenetelmällä laskemiini, heitto oli max. 2 dl / 100 km.
Ai niin, pysytäänpä otsikossa. Minä olen rohkea poika, en pelkää Toyotaa. Olen jopa uskaltanut ajaa sellaisella.
Kyllä, yksittäisenä on varmasti kallis.
Muttei enää suunniteltuna tiettyä käyttöä ajatellen, ja valmistus vuosien saatossa 50-100 miljoonaa kpl.
Koko vastaus oli aluperin tarkoitettu Hezauruksen pähkäilyyn EPA kulutuksesta. Asialle ei enää ole merkitystä, ajotietokoneet ovat olemassa, hinnoiteltu jo auton vakiovarustuksiin eri toimintoineen, oli niiden toimintakunto ja -tarkkuus käytetyissä ajoneuvoissa mikä tahansa.
Onko kellään muistikuvaa mitä ensimmäinen auton ajotietokone maksoi?
Ensimmäinen kännykkäkin taisi olla aika kallis? Eikö? v.-88 hankimme markkinoille tulleen Ericsson Hotline Nmt puhelimen autovarustuksella siihen aikaan, FIM 13 700/kpl ~ 2 300 lisättynä rahanarvolla ja ostovoimalla tuolloin.
Toyta Prius 2004 USA - 53 991 kappaletta.
Volvo XC90 2004 USA - 39,630 kappaletta.
Vielä kolmannen kerran. Toyota Priuksia myydään tänä vuonna USA:ssa 100 000 kappaletta. Se on Toyota USA:n varatoimitusjohtaja Jim Pressin arvio ja pitänee paikkaansa koska autoa joutuu edelleen odottamaan yli puoli vuotta joten valmistaja pystyy hyvin jo tehtyjen tilausten pohjalta arvioimaan myyntiä.
Jos Luoja suo, niin voidaan vaikka palata asiaan tammikuussa 2006.
Ollaan varmaan molemmat samaa mieltä siitä että tästä aiheesta on nyt juteltu tarpeeksi.
Ilmamäärämittari on nykyaikaisen moottorin toiminnan kannalta niin tärkeä osa että sen hajoamisen kyllä huomaa muustakin kuin lisääntyneestä kulutuksesta. Useimmissa autoissa se on juuri tuo ajotietokone joka kertoo mittarin antavan outoja lukemia, eli huoltoon mars!
)
Tuo pitkä litania elektroniikkaa on siellä autossa siksi että sitä tarvitaan. Ilman tuota kaikkea olisi mahdotonta valmistaa moottoria joka täytttää nykypäivän saaste- ja tehokkuusvaatimukset. Tuo elektroniikka osaa suoraan tarkasti kertoa kulutuksen mikäli kaikki on kunnossa. Kun tarkemmin ajattelee niin ilmeisesti se ajotietokoneen ylioptimistinen arvio johtuu useimmissa autoissa juuri tuosta valehtelevasta nopeusmittarista. Esim. japanialaisissa autoissa taitaa aika usein olla niin että mittarin näyttäessa 100km/h niin todellinen nopeus voi olla niinkin alhainen kuin 90km/h.
Ylimääräinen virtausmittari ei sen sijaan ole mitenkään tarpeellinen eikä riittävän tarkka sellainen olisi edes edullinen. Olisi vielä luultavasti ilmamassamittariakin herkempi vikaantumaan ja kun tiedetään ilmamassamittareiden kova hinta (ilmeisesti pyörivät jopa 200 euron kieppeillä) niin miten ihmeessä tuo bensiinin ja ilman seosta mittaavan 'seosmassamittarin' hinta voisi olla henkilöautokäyttöön jalostettuna edullisempi?
P.S.
Se miksi auton nopeusmittari näyttää lähes poikkeuksetta liian paljon johtuu siitä syystä että se ei saa missään tapauksessa näyttää liian vähän! (Tästä on tieliikennelaissa tms. lähteessä selvä viesti autonvalmistajille. Jos virhettä ei voida eliminoida niin sen pitää olla turvallisempaan suuntaan)
Jos autoa ei ole varustettu GPS laitteistolla niin ainut keino tietää nopeus on laskea se moottorin kierrosluvusta ja käytetystä vaihteesta tai sitten suoraan jonkin pyörän pyörimisnopeudesta. Jos molempia keinoja käytettäisiin hyväksi voisi myös noissa syntyvistä poikkeamista päätellä jotain valitusta rengaskoosta ja siten hieman korjata lukemaa. Tarkimmillaan varsinaisen nopeusmittarin nopeusnäyttö on silloin kun valitaan suurin valmistajan suosittelema rengaskoko (suurin halkaisija). Tästä alaspäin mentäessä pyörimisnopeus kasvaa ja samalla mittarin virhe.
Sekä tarkempi korjattu mittaus että kuljettajalle annettu varmisteltu tieto voidaan tietenkin eritellä. Se onko näin tehty on helppo todeta ajotietokonetta käyttäen. Ajetaan maantiellä tasaista 100km/h nopeutta (mittarin mukaan). Nollataan ajotietokoneen keskinopeusnäyttö ja katsellaan siihen nollauksen jälkeen ilmestyvää lukemaa. Jos lukema on sama kuin mittarin näyttämä ei autossa ole käytössä erillistä tarkempaa nopeustietoa. Esim omassa S80 vollessa mittarin näyttäessä tasan 100km/h antaa ajotietokone keskinopeudeksi hieman tuon alle. (muistaakiseni 96km/h, siitä on aikaa kun viimeksi on sallitut nopeudet noilla lukemilla olleet
Tämä on tosin vain teoriaa, mutta kumma yhteensattuma se silti on että GPS laite ja ajotietokoneen keskinopeus antavat saman tiedon todellisesta nopeudesta vaikka viisari näyttääkin (sääntöjen pakosta) vähän liikaa.
"Tuo pitkä litania elektroniikkaa on siellä autossa siksi että sitä tarvitaan".
Ihmettelempä mihin sitä tarvitaan? Millä ihmeellä parikymmentä vuotta sitten autot kulkivat kun niissä ei ollut tuota ajotietokoneen elektroniikkaa? Alkaan jo ihmettelemään että voiko ruohonleikkurinkaan moottori pyöriä ilman tietokonetta?
Ilman tuota kaikkea olisi mahdotonta valmistaa moottoria joka täytttää nykypäivän saaste- ja tehokkuusvaatimukset.
Sattui tässä että minulla oli jokuvuosi sitten 1,6 litran kaasutinmoottorilla varustettu auto ilma sellainen jossa ei ollut mitään hienoa ajotietonetta sun muita elektronisia tunnistimia ja säätimiä. Kummasti tuon kulutus oli vain 5,5 litraa satasella.
Hankinpa sitten sellaaisen 2 litrasella myllyllä varustetun jossa jopa rekisteriotteessa oli maininta "vähä päästöinen". Tankissa tuntui että käy jatkuva kierre kun tuo elektroniikkaa sisältävä ihme ryyppäsi yli 10 litraa satasella. Varsinkin plakkarin pohjassa tuollainen juomari alkoi tuntua ja siitä oli äkkiä päästävä eroon.
"Tuo elektroniikka osaa suoraan tarkasti kertoa kulutuksen mikäli kaikki on kunnossa".
Suomessa kun autojen ikä on mikä on, parinkymmen vuoden kuluessa ilmasto, talvi, lumi ja loska sekä maanteiden suolaus ym. kuluminen kummasti hapettaa piuhanpäät ja anturit jumiin. Monikaan auto ei melko varmasti joka sisältää turhan hienoa elektroniikkaa ei ole samalla varmuudella liikenteessä kuin esim. 1970 luvulla vielä perustekniikalla kulkeva ajoneuvo.
"Ylimääräinen virtausmittari ei sen sijaan ole mitenkään tarpeellinen eikä riittävän tarkka sellainen olisi edes edullinen".
Laittaa hieman epäillyttämään että saako kunnanmies "extraa" vesimittarin lukemasta kun tuo on vain yksinkertainen virtausmittari ilman mitään hienoja virityksiä saati tietokonetta. Käsittääkseni mekaaninen virtausmittari on loppujen lopuksi kaikkein varmatoimisin ja kalibroituna ei falskaa pitkiin aikoihin.
jk. Ai niin, tuomiopäivä on peruutettu! "Kasvihuoneilmiön" sijasta saammekin "jääkaappi ilmiön". Hiilidioksiidi ei olekkaan niin paha kuin tiedemiesten tietokonemallit antaa ymmärtää. Ja suomikin aloitti tuon päästökaupan, olikos se muuten tänään...