>> "Tuo pitkä litania elektroniikkaa on siellä autossa siksi että sitä tarvitaan".
> Ihmettelempä mihin sitä tarvitaan? Millä ihmeellä parikymmentä vuotta sitten autot kulkivat kun niissä ei ollut tuota ajotietokoneen elektroniikkaa? Alkaan jo ihmettelemään että voiko ruohonleikkurinkaan moottori pyöriä ilman tietokonetta?
Sitä tarvitaan juuri siihen että vaikka nykypäivän moottoreissa on parempi litrateho suhde niin päästöt ovat vain murto-osan entisistä. Ymmärrät kai toki ettei moottorin hörppimän bensan määrä kerro vielä mitään sen saastuttamisesta. Nykyaikainen moottori polttaa sen löylyn paljon puhtaammin. Lisäksi nuo kolmitiekatalysaattorit siellä putken päässä olisivat entisiä muutaman tuhannen kilometrin jälkeen jos ne laitettaisiin parikymmentä vuotta vanhan moottorin perään. Ruohonleikkuri saastuttaakin enemmän kuin kymmenen kertaa isompi autonmoottori juuri tuosta syystä. Tosin ei sen ole väliä kun käyttökin on kymmeniä kertoja harvinaisempaa.
>> Ilman tuota kaikkea olisi mahdotonta valmistaa moottoria joka täytttää nykypäivän saaste- ja tehokkuusvaatimukset.
>Sattui tässä että minulla oli jokuvuosi sitten 1,6 litran kaasutinmoottorilla varustettu auto ilma sellainen jossa ei ollut mitään hienoa ajotietonetta sun muita elektronisia tunnistimia ja säätimiä. Kummasti tuon kulutus oli vain 5,5 litraa satasella.
>Hankinpa sitten sellaaisen 2 litrasella myllyllä varustetun jossa jopa rekisteriotteessa oli maininta "vähä päästöinen". Tankissa tuntui että käy jatkuva kierre kun tuo elektroniikkaa sisältävä ihme ryyppäsi yli 10 litraa satasella. Varsinkin plakkarin pohjassa tuollainen juomari alkoi tuntua ja siitä oli äkkiä päästävä eroon.
Otetaanpa esimerkiksi vuoden 1992 Opel Astra 1.6 "ihme" koneella. Päästöarvoja en tuosta tiedä (luultavasti lähes kymmenkertaiset mihin tahansa uuteen yli 2 litraiseen koneeseen verrattuna) mutta kulutuksen pienuudelle on olemassa ihan luonnollinen selitys. Auton paino. Se 12 vuotta vanhan Astra painoi (1.6 koneella) vain 1016Kg. Uusi saman kokoisella koneella varustettu Astra painaa 1230Kg eli 214Kg enemmän.
Bensiinimoottorin hyötysuhdetta ei ole juuri onnistuttu nostamaan, mutta päästöarvoja on sitten laskettu senkin edestä. Se taas tarkoittaa sitä että moottorit kuluttavat suurinpiirtein yhtäpaljon kuin ennenkin ja koska uudet autot ovat aiempia mallisarjalaisiaan painavampia niin ne hörppivät enemmän. Mutta koska tämänhän sinä jo tiesitkin niin korostetaan nyt vielä että ne saastuttavat moninkertaisesti vähemmän.
Jos oletetaan että se vanha 5.5 litraa vievä 900 kiloinen rouskusi olisi lastattu reilulla 300 kilon kuormalla niin tuskin olisit päässyt niihin 5.5 lukemiin. Uusissa autoissa on se hyvä puoli että vaikka vakavien liikenneturmien määrä kasvaa joka vuosi (lisääntyneen ajelun takia) niin kuolemantapaukset taas vähenevät. Ei minua haittaa se elektroniikka ja lisääntynyt bensankulutus jos kerta ne pitävät minut hengissä.
>>"Tuo elektroniikka osaa suoraan tarkasti kertoa kulutuksen mikäli kaikki on kunnossa".
> Suomessa kun autojen ikä on mikä on, parinkymmen vuoden kuluessa ilmasto, talvi, lumi ja loska sekä maanteiden suolaus ym. kuluminen kummasti hapettaa piuhanpäät ja anturit jumiin. Monikaan auto ei melko varmasti joka sisältää turhan hienoa elektroniikkaa ei ole samalla varmuudella liikenteessä kuin esim. 1970 luvulla vielä perustekniikalla kulkeva ajoneuvo.
Joopa joo. Sähköikkunat eivät toimit suomen talvessa, ilmastointilaite ei toimi, jne.. jne.. Riittää että toimivat sen 15 vuotta. Tuota vanhemmat ajoneuvot ovat harrastesellaisia eikä nykyisistä turvallisuutta parantavista ja saastuttamista vähentämistä ominaisuuksista tule tinkiä tippaakaan sen takia että joku saa pihtailla ikälopuilla romuilla. 10 vuotta vanhoja autoja saa jo siihen hintaan ettei se todellakaan ole rahasta kiinni.
>> "Ylimääräinen virtausmittari ei sen sijaan ole mitenkään tarpeellinen eikä riittävän tarkka sellainen olisi edes edullinen".
>Laittaa hieman epäillyttämään että saako kunnanmies "extraa" vesimittarin lukemasta kun tuo on vain yksinkertainen virtausmittari ilman mitään hienoja virityksiä saati tietokonetta. Käsittääkseni mekaaninen virtausmittari on loppujen lopuksi kaikkein varmatoimisin ja kalibroituna ei falskaa pitkiin aikoihin.
Auton polttoaineensyöttöjärjestelmässä toimivalla virtausmittarilla on pikkuisen eriluokan vaatimukset kuin talousvettä mittaavalla anturilla. Vai meinasitko laittaa sen saman mittarin sinne autoosikin?
- Mittatarkkuus (tuhansia kertoja tarkempi) - Toimintalämpötila (-40..+100) - Tärinä, lämpötilan vaihtelut
Hintaluokka on todellakin eri kuin siinä talousvesimittarissasi.
Nykyaikainen moottori polttaa sen löylyn paljon puhtaammin.
Polttomoottori ei kuule ole muuttunut yli sataanvuoteen, eri palotilamuotoja ja venttiilijärjestelmiä oli jo käytössä 1920 valmistetuissa lentokoneen moottoreissa. Autoteollisuus on hyödyntänyt sieltä pikkuhiljaa ajanmyötä moottoreissa käytettävää apulaitetekniikkaa.
Lisäksi nuo kolmitiekatalysaattorit siellä putken päässä olisivat entisiä muutaman tuhannen kilometrin jälkeen jos ne laitettaisiin parikymmentä vuotta vanhan moottorin perään.
Eikö polttoaineella olekkaan merkitystä? Parikymmentä vuotta vanha moottori käytti lyijyllistä polttoainetta. Ja lyijy taasen vaikutti katysaattoriin tukkien sen. Ei moottori!
"Ruohonleikkuri saastuttaakin enemmän kuin kymmenen kertaa isompi autonmoottori juuri tuosta syystä. Tosin ei sen ole väliä kun käyttökin on kymmeniä kertoja harvinaisempaa".
Aivan, mutta on silti loistavan yksinkertaista ja idiootin varmaa perustekniikkaa sivuventtiileineen. - Antero! Se pyörii sittenkin sano Heureka.
"Ilman tuota kaikkea olisi mahdotonta valmistaa moottoria joka täytttää nykypäivän saaste- ja tehokkuusvaatimukset."
Kaikki on mahdollista, jopa valmistaa muunlaisia moottoreita kuin mäntämoottori, vaikka rakenteeltaan onkin 99% ideaali. (H.Nurmi, Wärtsilä)
Otetaanpa esimerkiksi vuoden 1992 Opel Astra 1.6 "ihme" koneella. Päästöarvoja en tuosta tiedä (luultavasti lähes kymmenkertaiset mihin tahansa uuteen yli 2 litraiseen koneeseen verrattuna) mutta kulutuksen pienuudelle on olemassa ihan luonnollinen selitys. Auton paino. Se 12 vuotta vanhan Astra painoi (1.6 koneella) vain 1016Kg. Uusi saman kokoisella koneella varustettu Astra painaa 1230Kg eli 214Kg enemmän.
Sattuipa somasti, auto oli Vectra 1,6 litran "ihmemyllyllä". Paino tuskin tuosta paljonkaan on noussu ja jos on noussu johtuu varmasti uusista lisälaitteista. Katsastuksessakin meni läpi kevyesti eur3 päästöarvoilla.
Bensiinimoottorin hyötysuhdetta ei ole juuri onnistuttu nostamaan, mutta päästöarvoja on sitten laskettu senkin edestä. Se taas tarkoittaa sitä että moottorit kuluttavat suurinpiirtein yhtäpaljon kuin ennenkin ja koska uudet autot ovat aiempia mallisarjalaisiaan painavampia niin ne hörppivät enemmän. Mutta koska tämänhän sinä jo tiesitkin niin korostetaan nyt vielä että ne saastuttavat moninkertaisesti vähemmän.
Eivät ennemmin lopeta saastuttamista kun polttoaineena on dieseli tai bensiini. Biokaasua kas, saat laittaa yhden eko tojon perään 10 biokaasuauto ilman katysaattoria ja yhteensäkkin ne saastuttavat vähemmän.
Jos oletetaan että se vanha 5.5 litraa vievä 900 kiloinen rouskusi olisi lastattu reilulla 300 kilon kuormalla niin tuskin olisit päässyt niihin 5.5 lukemiin.
Rouskun kun lastasi 300 kilon painolla, sillä tuo kulutus tuli juuri usemman kerran mitattua (5 henkeä a´ 75 kg + kapsäkit)
Uusissa autoissa on se hyvä puoli että vaikka vakavien liikenneturmien määrä kasvaa joka vuosi (lisääntyneen ajelun takia) niin kuolemantapaukset taas vähenevät. Ei minua haittaa se elektroniikka ja lisääntynyt bensankulutus jos kerta ne pitävät minut hengissä.
Itse minä ajan autoani, sitä ei elektroniikka tee puolestani. On turha turruttautua turvallisuuden tunteeseen että elektroniikka olisi jo niin älykästä että estäisi liikenneonnettomuudet. Väittäisin että ennen 20 vuotta sitten kuskit osasivat ajaa paremmin, varsinkin kun piti olla se #&%£$!* jota ei elektroniika pääsyt sähläämään väliin.
10 vuotta vanhoja autoja saa jo siihen hintaan ettei se todellakaan ole rahasta kiinni.
Niin, ei sen saisi olla rahasta kiinni, poikamies ajaa useinmiten komialla kotterolla ja perheellisen on laskettava joka penni poikineen. Auto ei ole se mulukunjatke vaan kulkuväline paikasta A paikkaan B. 10 vuotta vanhoissa autoissa, joita niin halavalla saa, on juuri sellaista tekniikkaa, perustekniikkaa, jotka eivät sisällä sitä hienoa elektronista osaamista ja jota löytyy uudemmista ja hinnakkaamista autoista.
Auton polttoaineensyöttöjärjestelmässä toimivalla virtausmittarilla on pikkuisen eriluokan vaatimukset kuin talousvettä mittaavalla anturilla. Vai meinasitko laittaa sen saman mittarin sinne autoosikin?
Kuules, minä maksan siitä vedestä selvää rahaa sen mukaan kun mekaaninen vesimittari sanoo. Falskaavalla mittarilla tippaki liikaa ei ole kotiapäin, kunnanmies siinä silloin vain rikastuu. Mutta kun joillakin on sitä rahaa, eihän sitä silloin oo väliä vakka joka rööri vuotaas.
- Mittatarkkuus (tuhansia kertoja tarkempi) - Toimintalämpötila (-40..+100) - Tärinä, lämpötilan vaihtelut
Hintaluokka on todellakin eri kuin siinä talousvesimittarissasi.
Otinpahan tähän nyt lainauksena ja esimerkiksi lentokoneen virtausmittarin, aivan tavallisen mekaanisesti toimivan, aivan samanlainen soveltuu myös autokäyttöön. Ei tuossa mitään ihmetekniikkaa ole, joten mikä sen nyt niin arvokkaaksi tekisi?
Turbiinimoottorin polttoainevirtauksen mittaus perustuu massavirran eikä tilavuusvirran mittaukseen. Virtausmittarin anturi on sijoitettu polttoaineputkeen polttoainesäätimen hydromekaanisessa osassa (HMU). Siinä on kolmivaihemoottorin vakionopeudella pyörittämä siipipyörä ja sen jälkeen turbiini, jonka liike on rajoitettu kalibroitujen jousien avulla. Siipipyörä muuttaa virtauksen putkessa spiraalimaiseksi. Osuessaan turbiinin siipiin virtaus pyrkii kääntämään turbiinia. Momenttisynkro välittää turbiinin kääntymiskulman mittarin näyttöön. Luonnollisesti kääntymiskulman suuruuteen vaikuttaa se, kuinka "paksu" neste putkessa virtaa. Näin sekä polttoaineen ominaispaino että määrä saadaan vaikuttamaan turbiinin kääntymisen suuruuteen.
Täältä voit jopa ostaa virtausmittarin. Maahantuojana IKH:n hintakaan tuskin on muutamaa kymppiä enempää, vaikka mitäpä sillä on rahamiehelle väliä. Joten siitä vaan ostamaan ja ruuvaamaan se kiinni, vai onko peukalo keskellä kämmentä?
Ei toiminut tuo tarjoamasi linkki. En jaksa quotata jokaista kohtaasi mutta:
Ihan kiva että muistit tuon polttoaineen lisäainemuutoksen ympäristöystävällisemmäksi ajan saatossa. Otitko myös huomioon sen millä polttoaineella sen 1992 ooppelin tehot oli ilmoitettu? Voi olla että tämän päivän polttoaineilla niistä ei ole tallessa kuin 85..95%, siinä missä uudet koneet toimivat 100% ilmoitetuilla tehoilla 95E polttoaineella. Lisäksi tuo halveksumasi uuden moottorin ohjauselektroniikka huolehtii siitä että katalysaattori lämpenee mahdollisimman nopeasti optimaaliseen toimintalämpötilaan. En tiedä tarkkoja aikoja mutta esim toiminta-ajan saavuttaminen voi olla kaksi kertaa nopeampaa kuin ennen.
Mutta enempää en jaksa moottoreista väitellä. Sinä olet sitä mieltä että vanhat autot ja moottorit ovat parempia, minä puolestani tykkään että uudet ovat sittenkin 'parempi painos entisestä'. Olkoon niin.
Virtausmittarista:
Selitetään nyt vielä. Se talousvesimittarisi mittaa kuutioita. Sen suurin näkyvä tarkkuus on tuhat litraa. Kyllähän se numero siinä kääntyy mutta ei siitä ota pirukaan selvää että onko nyt mennyt 300 vai 500 litraa yli edellisestä tasalukemasta. Myös olosuhteet ovat kivat ~20 astetta plussaa, ei tärinöitä, likaa, suolaa, pakkasia, lämmönvaihteluita, putki on paksu joten virtaus on pääasiassa laminaarista. Lisäksi nopeuden vaihtelut ovat olemattomia.
Siiten se lentokoneen mittarisi. En usko että auton polttoainesyötölle tekisi hyvää jos sitä virtausta joku turbiinipyörä välissä ahdistaisi. Ja kuten tekstissäsi kerrotkin niin kysessä on turbiinimoottori. Jälleen kerran ollaan täysin erilaisissa virtauslukemissa/sovelluksissa kuin auton moottorissa. Lisäksi lentokoneissa järjestelmät ovat aina vähintään tuplattu ellei jopa triplattu joten keskiarvoakin voidaan käyttää tulosta tarkentamaan.
Väännetään nyt rautalangasta: Oletetaan että auto kuluttaa 5l/100km kun ajetaan 50km/h. Eli toisinsanoen 120 minuutissa kuluu 5 litraa bensaa kun ajetaan 50km/h nopeudella.
5 litraa / 120 = 0.416 desiä / minuutti tai ~0.7 millilitraa / sekunti. Eikä tuo ole edes se pienin mahdollinen tilanne.
Linkin takaa löytyy ihan autokäyttöönkin tarkoitettu virtausmittari, tosin tuo on tarkoitettu moottorin testaussovelluksiin eikä 'kovaan ajoon'. Lisäksi tuo tarkkuus 1.5..2% virtausalueesta riippuen ei antaisi mitään lisäarvoa ohjausyksikön laskennalliseen kulutusmittaukseen verrattuna. Hinnoista ei tietoa mutta sellainen 10x lisää niin päästäisiin varmaan jo sellaiseen ankean ympäristön kuormitusta kestävään vähän tarkempaan mittariin joka säilyttäisi kalibrointinsa vähintään 5 vuotta tai 100 000 kilometriä. (tuota testausmittariahan kalibroidaan luultavasti vähän väliä) http://www.flowmeters.co.uk/ft2.html
Ihan mielenkiinnosta: laitapa tähän threadiin ne 1992 1.6 vectran katsastuksessa mitatut päästöarvot, niin voidaan vertailla. Kaivan tuossa viimeksi mitatut -99 2.4 litraisen arvot jos ne helposti löytyvät.
Biokaasusta olen kanssasi samaa mieltä joten siitä ei tarvitse peistä taittaa..
Sitten kun puhuin siitä 300 lisäkilosta niin tarkoitin tietenkin 'turhaa' painoa. Se on kaiken muun matkatavarat + matkustajat lisäksi. Sen verran se kasvanut turvallisuus + mukavuus teettää. Eli autossasi olisi pitänyt olla noin ajatellen 600kg lisää kulutusvertailua varten.
Väitteesi siitä että ennen osattiin ajaa paremmin on täyttä puppua. Minkäänlaista aineistoa et väitteesi pohjaksi saa joten tuo tuntuu taas siltä 'ennen oli kaikki paremmin' - itkulta. Minä viihdyn paremmin tässä päivässä ja tulevaisuudessa kuin menneisyydessä.
Fakta on se että vakavat liikenneonnettomuudet ovat jatkuvassa laskussa vaikka ajomääräsuorite kasvaa joka vuosi. Voit laittaa tuon joko parantuneiden autojen tai kuskien 'syyksi', valitse itse. Oman autoni valitsin puhtaasti turvallisuuskriteerien mukaan koska perheellisellä duunarilla ei ole varaa pelleillä.
Minun talousvesimittaristani saa kyllä kulutuksen ainakin litran tarkuudella. Lisäksi siinä on pieni väkkyrä keskellä, joka pyörähtää heti, jos laskee "tipankin" hanasta. Tämä tarkkuus ei tietenkään vielä riittäisi auton kulutusmittariksi. Luulen, että tällaisia ei autoon haluta rakentaa, niiden mekaanisen rakenteen vuoksi, yksi turha häiriölaite. Minusta tärkeämpi olisi osoitin joka näyttäisi desilitran tarkkuudella, paljonko tankissa on käytettävää polttoainetta.
Minä otin puheeksi tämän kulutusmittarin jossain vaiheessa. En ollut ajatellut sitä käytettäväksi enää tänä päivänä. Ehkä olisi pitänyt vääntää rautalangasta jokainen ajatuksen häivähdys, pilkku, piste, vahinko ettei kättä saa työnnettyä ruudun läpi toisen pöydälle, että voisi ikäänkuin ohjata lisäksi vielä ajatusta...kuten olen tällä pastalla huomannut. Täällä halutaan käsittää asiat eri tavalla. Ehkä se on se väittelyn halu mikä tulee esiin? Tietokoneanimaatio on muuten pirun hyvä tapa osoittamaan täysin kajahtaneellekin, miten jokin asia toimii, mitä se tekee. Tästä ei tarvitse erikseen vääntää, koska en tarkoita tällä ketään nimimerkkiä. Toistanko vielä?
Virtausmittari olisi ollut hyvä ja mielenkiintoinen laite autossa, siihen asti kunnes 100 kertaa kalliimmat ajotietokoneet olisivat sen syrjäyttänyt. Ensimmäinen ajotietokone minulla on Audi 100 2,3 E -92. Siinä ei ollut mitään mielenkiintoista kuin joskus vilkaista mitä kuluttaa. Sama toteutus olisi voitu istuttaa ajoenvuoihin makaanisella värkillä - ja paljon aikaisemmin.
Jo oot änkyrä, oikeen tuloo velipoika mieleen kun parin happaman jälkeen saa viisastella tyhjänpäiväisyyksiä...
Otitko myös huomioon sen millä polttoaineella sen 1992 ooppelin tehot oli ilmoitettu? Voi olla että tämän päivän polttoaineilla niistä ei ole tallessa kuin 85..95%, siinä missä uudet koneet toimivat 100% ilmoitetuilla tehoilla 95E polttoaineella.
Odotan faktaa, voi olla on luuloa ja mikä kumma siinä on kun aina tuijotetaan noihin tehoihin, vääntöalue on se joka pihtaa kulutusta. Olis oikeen mukavaa että joku vielä valmistaisi todella pitkäiskuisia ja harvaan takovia moottoreita.
Lisäksi tuo halveksumasi uuden moottorin ohjauselektroniikka huolehtii siitä että katalysaattori lämpenee mahdollisimman nopeasti optimaaliseen toimintalämpötilaan.
Höpöhöpö, halveksin sitä että jostain tehdään itseisarvo, uusi vain on hyvää ja vanha ei yhtään mitään. Pöhölöä ajatteluahan tuo on.
Mutta, konstikos tuota uutta tekniikkaa on hyödyntää kun sen kanssa kerran tulee leikittyä.
En tiedä tarkkoja aikoja mutta esim toiminta-ajan saavuttaminen voi olla kaksi kertaa nopeampaa kuin ennen.
Faktaa kiitos, edelleen luuloa!
Mutta enempää en jaksa moottoreista väitellä. Sinä olet sitä mieltä että vanhat autot ja moottorit ovat parempia.
Pyhä yksinkertaisuus, en väitä että vanha olisi parempi vaan pidän siitä yksinkertaisuudesta ja pelkistämisestä mitä vielä vanhoissa ennen oli. Nyt lyödään lisälaitetta koneen ympärille sen kun keritään. Puhutaan ilman saasteiden vähentämisestä, mutta silti samalla lisätään ajoneuvon painoa ja kulutusta. Minne ilmanvastuskertoimet on kadonneet? Tilanne on +/- 0 aikaisempaan. Kuten aikaisemmin sanoin, itse polttomoottori on edelleen se sama kuin satavuotta sitten.
Virtausmittarista:
Selitetään nyt vielä. Se talousvesimittarisi mittaa kuutioita. Sen suurin näkyvä tarkkuus on tuhat litraa.
Sulla kuule on vanha mittari, siinähän kääntyy vain keskellä oleva nuppi ja kulutusmittari. Uudemmat näyttää kuution lisäksi desimaalit, litrat jne. Kuten vanha mittarisi, nämä voidaan sensoria käyttämällä digitalisoida jopa tietokoneella mitattavaksi. Oletko koskaan asentanut transistorisytytystä, aivan sama periaate. Singaali otetaan joka pyörähdyksellä talteen ja sopivalla maailmalta imuroidulla ohjelmalla pääsee alkuun.
Siiten se lentokoneen mittarisi. En usko että auton polttoainesyötölle tekisi hyvää jos sitä virtausta joku turbiinipyörä välissä ahdistaisi.
Kuule, turbiini on hyvin yleisesti käytetty mittaamaan nesteen virtauksia. Lentokoneessa se on vielä pahempi jos topeskan saanti loppuu saati virtausmittarin turbiini hidastaa polttoaineen saantia. Lentokone tuloo alas ku kivi. Auto vain pirättää... tok tok
Sivulla on kaksi (erityisesti tolloille) animaatiota, toisen mittaustapa on singaalin lähettäminen aasta virtaavan nesteen läpi putken vastapuolelle ja sen heijastuminen siitä takaisin beehen, otetaan aika ylös ja lähetetään singaali takaisin beestä aahan ja otetaan aika taas ylös. Meno singaalin ja paluusingaalin erotuksella voidaan laskea nesteen virtaus.
Kaivan tuossa viimeksi mitatut -99 2.4 litraisen arvot jos ne helposti löytyvät.
Kaiva, verrataan jos satun löytämään riitingit.
Eli autossasi olisi pitänyt olla noin ajatellen 600kg lisää kulutusvertailua varten.
Joku raja kantavuudellakin on kun kysymyksessä ei ole täysmittaanen pakettiauto.
Väitteesi siitä että ennen osattiin ajaa paremmin on täyttä puppua.
Niin, sanoo miäs joka ei osaa ajaa ilman tietokoneen luomaa harhaa turvallisuuden tunteesta. Kuules, nykyajan autoja ei tarvitse muuta ku tyyrätä, ilmastointi pelaa ja musiikki soi. Maantien melu ja moottorin ääni on tipotiessään. 80 kilometrin nopeus tuntuu vauhtisokeuden myötä kävelyvauhdilta. 20 vuotta takaperin autoja piti vielä ajaa, niissä ei ollut ABS-jarruja ja ESP ajonvakautuslaitteita. Useinmissa autoissa oli vielä takaveto, autoa piti talvikelillä ajaa tosissaan. Maantiet oli mitä oli, tosin samaan suuntaan ollaan taas menossa, kohta ne on samanlaisia kuin 20 vuotta sitten. Kuljettajan taidot olivat enemmän koetuksella kuin nykyisin. Eniten ihmettelen sitä että kun Etelä-Suomessa sataa tien päälle vähänkin lunta ja loskaa, heti ryskyy ja peltikolareita tulee sumana jopa satakin päivässä. Näyttää siltä että Keski-ja Pohjois-Suomessa on kuljettajilla vielä pesrsetuntuma tiehen tallella. Keli osataan ottaa paremmin huomioon. Toki liikennemäärä ja ruuhkat painottuu etelän suuntaan mutta joskus kun siihen soppaan sattuu lumi-tai kesällä sadekelillä. Ihmetyttää se, että eikö autoilijoilla ole mitään tilanne tajua. Samaa vauhtia ajetaan oli kesäkeli ja kuivat maantiet tai talvi ja jääkeli. Ajotietokone ei ajattele kuljettajan puolesta, se ei ole edes älykäs. Tilanne on vähän sama kun ratsastaja osuu maantielle, auton kuljettaja asettuu älykkyydeltään samaan asemaan hevosen kanssa ja kuvittelee että se ymmärtää väistää. Moni lisää vain kaasua ja ei ymmärrä sitä ,että vahingon sattuessa kolari vastaa täysin kolarointia hirven kanssa. Hirven jos sitten sattuu näkemään tien poskessa, sitä luikuillaan sen jälkeen monta kilometriä, jospa sieltä tulee niitä lisääkin. Olkoonkin että autot ovat turvallisempia, lompakon pohjassa tuollaiset turhat, kelin aiheuttamat kolarit silti tuntuu kuitenkin kaikilla tiellä liikkujilla kasvavina mm. vakuutusmaksuina.
Minkäänlaista aineistoa et väitteesi pohjaksi saa joten tuo tuntuu taas siltä 'ennen oli kaikki paremmin' - itkulta. Minä viihdyn paremmin tässä päivässä ja tulevaisuudessa kuin menneisyydessä.
Oikeen poru pääsöö meillä pruukataan sanua: joka ei vanhaa tierä se ei uuttakaan taira!
Fakta on se että vakavat liikenneonnettomuudet ovat jatkuvassa laskussa vaikka ajomääräsuorite kasvaa joka vuosi.
Niinpä, olen kylläkin huomioinut että ruumiita tuloo nykyisin kerralla enemmän.
Voit laittaa tuon joko parantuneiden autojen tai kuskien 'syyksi', valitse itse.
Aivan uteliaisuuttani kysyn, oletko mielestäsi A. Erinomainen kuljettaja, B. Hyvä kuljettaja, C keskiverto kuljettaja, D. Nolo ? Vai hoitaako ajotietokone ajattelemisen ja ajamisen ja sinä vain tyyräät.
Oman autoni valitsin puhtaasti turvallisuuskriteerien mukaan koska perheellisellä duunarilla ei ole varaa pelleillä.
Ruunari hyvä, kuka pelleilee milläkin.Elämässä on muitakin arvoja, kuin auto ja ajotietokone. Heppoiset ovat silloin turvallisuuskriteerit jos asennevamma sattuu ratin taakse. Vanhalla hopallakin on turvallista liikkua, kun asenteet liikenteessä ovat kunnossa ja myös muut tietä käyttävät tulee huomioitua. Hyvää matkaa...
ihan vaan tiedoksi et alfa kehitti c-r :n mut joutui myymään sen raha pulassa bochille ja ne edelleen mb :lle mut saivat jatkossa käyttää ko tekniikkaa tää on faktaa hyvät päivän jatkot vaan kaikille T:eer
"Jo oot änkyrä, oikeen tuloo velipoika mieleen kun parin happaman jälkeen saa viisastella tyhjänpäiväisyyksiä... "
Sekö tekee minusta änkyrän etten usko juttujasi?
"Odotan faktaa, voi olla on luuloa ja mikä kumma siinä on kun aina tuijotetaan noihin tehoihin, vääntöalue on se joka pihtaa kulutusta. Olis oikeen mukavaa että joku vielä valmistaisi todella pitkäiskuisia ja harvaan takovia moottoreita."
Tehoista puhuminen on yksinkertaistus. Ne uudet keksinnöt siinä moottorissa ovat nimenomaan niitä jotka nostavat vääntömomenttia alhaisella kierrosalueella.
"Höpöhöpö, halveksin sitä että jostain tehdään itseisarvo, uusi vain on hyvää ja vanha ei yhtään mitään. Pöhölöä ajatteluahan tuo on. "
Sinä olet tehnyt vanhasta itseisarvon. Minä olin vain sitä mieltä että uudet moottorit ovat käyttöominaisuuksien ja saastuttamisen suhteen parempia kuin vanhat.
"Mutta, konstikos tuota uutta tekniikkaa on hyödyntää kun sen kanssa kerran tulee leikittyä.
>>En tiedä tarkkoja aikoja mutta esim toiminta-ajan saavuttaminen voi olla kaksi kertaa nopeampaa kuin ennen.
"Faktaa kiitos, edelleen luuloa!"
Faktaa automaattivaihteisesta autosta. Ohjauselektroniikka huolehtii siitä että moottorin ollessa kylmänä vaihtaminen tapahtuu paljon lämpimiä suuremmilla kierrosluvuilla. Automaatissa kun tuohon vaihtamiseen ei tarvitse itse vaikuttaa niin onhan se ihan kiva että elektroniikka osaa tuonkin automaattisesti huolehtia.
"Pyhä yksinkertaisuus, en väitä että vanha olisi parempi vaan pidän siitä yksinkertaisuudesta ja pelkistämisestä mitä vielä vanhoissa ennen oli. Nyt lyödään lisälaitetta koneen ympärille sen kun keritään. Puhutaan ilman saasteiden vähentämisestä, mutta silti samalla lisätään ajoneuvon painoa ja kulutusta. Minne ilmanvastuskertoimet on kadonneet? Tilanne on +/- 0 aikaisempaan. Kuten aikaisemmin sanoin, itse polttomoottori on edelleen se sama kuin satavuotta sitten."
Ilmanvastuskertoimet eivät ole kadonneet minnekkään. On vain saavutettu sellainen taso että sen laskeminen alkaa tuottaa ongelmia auton käyttäytymiseen voimakkaassa sivutuulessa.
Tuossa niiden kehittyneiden lisälaitteiden ja katalysaattorien vaikutuksia
Volvo V70 2002 170HP M5 (kaikki arvot grammaa / kilometri) CO2 219, CO 0.660, HC 0.047, NOx 0.022
Volvo V70 2005 170HP M5 CO2 220, CO 0.047, HC 0.016, NOx 0.014
Eli pelkästään kolmessa vuodessa ovat: CO (häkä) päästöt pienentyneet yli kymmenkertaisesti, HC (hiilivety) päästöt pienentyneet kolminkertaisesti NOx (typen oksidit) pienentyneet lähes 40%.
En löytänyt vanhempia taulukoita mutta tuosta voi jo päätellä paljon.
Tuossa on esimerkki yhdestä tavasta jolla hiilivetypäästöjä tullaan jatkossa pienentämään. --------------- Since a warmed-up catalytic converter oxidizes nearly all engine-out HC emissions, the first 30 seconds, before the catalytic converter is warmed-up, represents the majority of the total HC emissions for a US FTP75 cycle. One design option which may prove effective in reducing initial HC emissions is to advance exhaust valve opening (EVO). An advanced EVO increases exhaust gas temperature which may "light off" the catalyst faster and promote exhaust port HC oxidation. --------------- http://me.engin.umich.edu/autolab/Projects/HC_VVT_SI.html
Mihin tarkkaa elektronista ohjausta tarvitaan? --------------- Katalysaattorin toiminta edellyttää tarkaa polttoaineen ja ilman seossuhdetta sekä riittävää lämpötilaa. Polttoaineen suihkutuksella seossuhde pidetään vakiona.
Moottorin ja katalysaattorin välissä sijaitsee polttoaineen ja ilman oikeaa seossuhdessa mittaava Lambda-anturi. Se välittää tiedon moottorin ohjausyksikölle, joka säätää polttoaineen seossuhteen oikeaksi. Kylmänä katalysaattorin puhdistusteho on heikko, mutta se paranee normaalille tasolle muutamassa minuutissa katalysaattorin lämmetessä. Optimi toimintalämpötila katalysaattorille on noin 250 celsius-astetta. ---------------- http://www.koeajo.tv/artikkeli.php?id=299
Virtausmittarista:
>>Selitetään nyt vielä. Se talousvesimittarisi mittaa kuutioita. Sen suurin näkyvä tarkkuus on tuhat litraa.
"Sulla kuule on vanha mittari, siinähän kääntyy vain keskellä oleva nuppi ja kulutusmittari. Uudemmat näyttää kuution lisäksi desimaalit, litrat jne. Kuten vanha mittarisi, nämä voidaan sensoria käyttämällä digitalisoida jopa tietokoneella mitattavaksi. Oletko koskaan asentanut transistorisytytystä, aivan sama periaate. Singaali otetaan joka pyörähdyksellä talteen ja sopivalla maailmalta imuroidulla ohjelmalla pääsee alkuun."
Ei kyllä se mittari on ihan uusi (talo rakennettu 2002), mutta koska minua laskutetaan kuutioittain on varmaankin turhaa näyttää kulutustakaan sen tarkemmin. Itsehän juuri sanoit arvostavasi yksinkertaista tekniikkaa! Tuossa on nyt esimerkki tilanteesta jossa monimutkaisemmasta tekeleestä ei tule mitään lisäarvoa. Auton moottoreissa se on nimenomaan tuo kehittyvä ohjauselektroniikka yhdessä kehittyvän katalysaattoritekniikan kanssa joka niitä päästöjä pienentää, eli siellä ei vanhoilla ratkaisuilla pärjätä.
>>Siiten se lentokoneen mittarisi. En usko että auton polttoainesyötölle tekisi hyvää jos sitä virtausta joku turbiinipyörä välissä ahdistaisi.
"Kuule, turbiini on hyvin yleisesti käytetty mittaamaan nesteen virtauksia. Lentokoneessa se on vielä pahempi jos topeskan saanti loppuu saati virtausmittarin turbiini hidastaa polttoaineen saantia. Lentokone tuloo alas ku kivi. Auto vain pirättää... tok tok"
Jos satuit lukemaan tarkemmin, linkkisi virtausmittarissa on turbiini. Toinen samaa tarkoittava on rotor eli roottori.
Siinä halvemmassa joo, mutta se kalliimpi toimii optisesti. Käsitit nyt vastineeni hieman väärin, tarkoitin että lentokoneen turbiini moottorin kulutus ja syötön säätö on niin eri dekadeissa kuin pienen polttomoottorin ettei toisen mittaustekniikoista puhuttaessa voida niitä suoraan verrata toiseen.
Sivulla on kaksi (erityisesti tolloille) animaatiota, toisen mittaustapa on singaalin lähettäminen aasta virtaavan nesteen läpi putken vastapuolelle ja sen heijastuminen siitä takaisin beehen, otetaan aika ylös ja lähetetään singaali takaisin beestä aahan ja otetaan aika taas ylös. Meno singaalin ja paluusingaalin erotuksella voidaan laskea nesteen virtaus."
Tämä tollo huomaa tuon laitteen ultraääneen perustuvasta mittaustavasta seuraavaa: ------------- EESIFLO 4000 Series Portable Transit Time Ultrasonic Flowmeter kuva: http://www.eesiflo.com/products/eesiflo_4000_series_02.jpg (ei näytä kovin halvalta) Small pipe transducers Diameter range: 10 ... 250 mm (ei voida mitata alle sentin halkaisijaltaan olevasta putkesta.) Temperature range -30 ... 130. (oops. Ei käy autoihin.. varsinkaan jos käytetään edes jonkinlaisia toleransseja) Accuracy : Volume flow ± 1 ... 3 % of measured value depending on application. (oops. 1...3% ei taida tapauksessamme riittää) ------------- Muita ultaääneen perustuvan mittauksen heikkouksia autokäytössä: - Epätarkkuus kasvaa rajusti jos virtaus on pulssimaista - Nesteen lämpötila vaikuttaa mittaukseen (tarvittaisiin myös polttoaineen lämpötilamittari)
Tuolta EESIFLO:n sivuilta sai myös kätevän virtauslaskurin. Sitä käyttämällä huomaamme että esittelemäsi mittari olisi juuri ja juuri mittausalueensa alarajalla aiemmin laskemallani 0.7 ml/s virtauksella mikäli putken sisähalkaisija olisi 9.4mm. Tosin alle 10mm putkiin tuota laitetta ei voi käyttää. Tuossakin tapauksessa (mikä ei ole lähimaillakaan vaativinta tilannetta) olisi mittausvirhe jo vähintään se 3% eli emme tekisi ko. laitteella auton polttoaineen syötönohjauksessa mitään. Mutta esim Finnairin Airbus A320:n tapauksessa jossa kulutus on luokkaa tuhansia litroja tunnissa vs. auton 5l/h tuo voi olla ihan toimivakin ratkaisu.
>>Eli autossasi olisi pitänyt olla noin ajatellen 600kg lisää kulutusvertailua varten.
"Joku raja kantavuudellakin on kun kysymyksessä ei ole täysmittaanen pakettiauto."
Jos haluat inttää ettei auton massalla ole mitään tekemistä nykyaikaisten autojen pysähtyneen/lisääntyneen bensankulutuksen kanssa niin siitä vaan. Se vanha astra oli yli 200kg kevyempi kuin uusi. Se vaikuttaa kulutukseen, mutta PÄÄSTÖT ovat uudessa silti moninkertaisesti pienemmät.
>>Väitteesi siitä että ennen osattiin ajaa paremmin on täyttä puppua.
"Niin, sanoo miäs joka ei osaa ajaa ilman tietokoneen luomaa harhaa turvallisuuden tunteesta. Kuules, nykyajan autoja ei tarvitse muuta ku tyyrätä, ilmastointi pelaa ja musiikki soi. Maantien melu ja moottorin ääni on tipotiessään. 80 kilometrin nopeus tuntuu vauhtisokeuden myötä kävelyvauhdilta. 20 vuotta takaperin autoja piti vielä ajaa, niissä ei ollut ABS-jarruja ja ESP ajonvakautuslaitteita."
Jos väittelysi taso on tuota että alennut 'ylistämään' ajotaitojani, niin en enää ihmettele viestin perillemenon takkuilua. Toivottavasti sinä olet parempi kuljettaja, itselläni ei ole rallikuskin kokemusta joten pyrin myös ajamaan niin etten sellaisia taitoja tarvi.
En harrasta tuliteriä autoja joten muutamaa vuotta vanhaa katsellessa ei aina saa mitä haluaa. Koska viimeksi löytämässäni yksilössä oli kaikki muut herkut kohdallaan ja kunto moitteeton niin jouduin valitettavasti tinkimään DSTC järjestelmän kohdalla. Toivottavasti seuraavassa autossani sellainen kuitenkin on, koska käsite 'liian turvallinen' ei kuulu sanavarastooni.
>>Minkäänlaista aineistoa et väitteesi pohjaksi saa joten tuo tuntuu taas siltä 'ennen oli kaikki paremmin' - itkulta. Minä viihdyn paremmin tässä päivässä ja tulevaisuudessa kuin menneisyydessä.
Oikeen poru pääsöö meillä pruukataan sanua: joka ei vanhaa tierä se ei uuttakaan taira!"
Hieno ja keskustelun tasoa nostava kommentti. Tuliko mieleesi että historian arvostukseni saattaa keskittyä muihin asioihin kuin 20 vuotta vanhoihin moottoreihin.
>>Fakta on se että vakavat liikenneonnettomuudet ovat jatkuvassa laskussa vaikka ajomääräsuorite kasvaa joka vuosi.
Niinpä, olen kylläkin huomioinut että ruumiita tuloo nykyisin kerralla enemmän.
Siinä mielessä olet oikeassa että ns. piittaamaton käyttäytyminen on ollut kasvussa. Jopa puolet nykyisistä onnettomuuksista johtuvat piittaamattomuudesta, ei siis välttämättä ajotaidoista. Tilastot osoittavat että piittaamaton kuljettaja on muita yleisemmin joko naimaton tai matalan koulutustason omaava. Tuokin on tavallaan selvää, jos ei ole perhettä ei ole samanlaista vastuuta kuin perheellisellä ja jos ei ole koulutuksesta kiinnostunut niin tuskin ne liikennesäännötkään jaksavat samalla tavalla kiinnostaa.
------------ Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana sekä kuolemaan johtaneiden tieliikenneonnettomuuksien että tieliikenteessä kuolleiden lukumäärä on vähentynyt, vaikka samana aikana sekä autokanta että autojen vuosittainen liikennesuorite ovat kasvaneet (Tilastokeskus & Liikenneturva, 2003). Vuonna 1990 tieliikenteessä kuolleita oli noin 650 ja vuonna 2002 yhteensä 415. Myös kuolemaan johtaneiden tieliikenneonnettomuuksien lukumäärä on vähentynyt vuoden 1990 lähes kuudestasadasta onnettomuudesta vuoden 2001 noin 370:een onnettomuuteen. http://www.mintc.fi/www/sivut/dokumentit/julkaisu/mietinnot/2003/b282003.pdf -------------
(lähde) Liikennevahinkotilasto 2003 HA - henkilöautoja, V - vahingot, HV - joista henkilövahinkoja.
1982 HA 1195970 V 59074 HV 7693 1983 HA 1280313 V 63866 HV 8221
2002 HA 1959773 V 61060 HV 7692 2003 HA 1990939 V 60899 HV 7547
Vahinkojen lukumäärä on pysynyt ennallaan vaikka ennen lähes puolta pienempää autokantaa ja siitäkin vielä puolta pienemmillä kilometreillä ajoivat todelliset rattimiehet jotka eivät ESP:stä perustaneet.. Jospa se vain olisi niin että nykyään sekä ajetaan paremmin kuin ennen ja koska autotkin ovat parempia niin vahinkoriski / ajettu kilometri pienenee (ainakin toistaiseksi) vuosi vuodelta. Vuonna 1994 tuo riskikerroin oli 2.92 ja vuonna 2003 2.5. -------------
Aivan uteliaisuuttani kysyn, oletko mielestäsi A. Erinomainen kuljettaja, B. Hyvä kuljettaja, C keskiverto kuljettaja, D. Nolo ? Vai hoitaako ajotietokone ajattelemisen ja ajamisen ja sinä vain tyyräät.
Kaikki suomalaiset ovat keskivertoa parempia kuljettajia .
>>Oman autoni valitsin puhtaasti turvallisuuskriteerien mukaan koska perheellisellä duunarilla ei ole varaa pelleillä.
Ruunari hyvä, kuka pelleilee milläkin.Elämässä on muitakin arvoja, kuin auto ja ajotietokone. Heppoiset ovat silloin turvallisuuskriteerit jos asennevamma sattuu ratin taakse. Vanhalla hopallakin on turvallista liikkua, kun asenteet liikenteessä ovat kunnossa ja myös muut tietä käyttävät tulee huomioitua. Hyvää matkaa...
Tuohon ei ole vastaanväittäminen.
[Hezaurus muokkasi tätä viestiä 19.02.2005 klo 01:12]
Kiitos mielenkiintoisesta "änkkäyksestä", huomaan että jouduit tekemään hieman töitä... jatketaan toisella kertaa toisen aiheen parissa ja mieluummin rakentavassa hengessä.
Tänä aikana sain kaksi aivan käyttökelpoista ajatusta ja palaan taas ruutuun kun olen ne ensin työstänyt valmiiksi...
Kuten olen aikaisemmin sanonut, "ken ei vanhaa tierä, se ei uutta osaa luora"... suosittelen tutustumaan moottoripuolella natsi-saksan ajatuksiin 30-luvulta ja menneen ajan brittiläiseen moottoripyöräteollisuuteen. Niistä "Japanilaisetkin" on monet nykypäivän ajatuksensa jalostaneet
Mielenkiintoista, venttiilitön polttomoottori? Eikös MB ole puuhannut kannettoman ja venttiilittömän koneen kimpussa myös? Muistan saaneeni vihiä siitä jostain.
Mielenkiintoista, venttiilitön polttomoottori? Eikös MB ole puuhannut kannettoman ja venttiilittömän koneen kimpussa myös? Muistan saaneeni vihiä siitä jostain.
Kuten yleensä, taas on kysymys ikivanhasta asiasta. Jo höyrykoneet olivat luistiohjattuja, tekniikka lainattiin alkuaikoina myös polttomoottoreihin. Mäntäluisteista alettiin luopua jo 20-luvulla, koska niissä oli usein vuotoja, ja luistien voitelun kanssa oli ongelmia. 20-luvun lopulla yleisenä esiintyi enää nk. Knight-luistimoottori. Siinä männän ja sylinterin väliin oli laitettu kaksi lieriöluistia, ts. yläreunastaan rei´itettyä putkea sisäkkäin. Näitä liikuteltiin sitten ylös-alas siten, että sopivalla hetkellä ao. reiät osuivat kohdakkain toistensa ja samalla sylinterin seinämän yläosassa olevan aukon kanssa. Tällaisia moottoreita käytettiin äänettömän, tasaisen käyntinsä ansiosta "laatuvaunuissa", ts. paremman luokan henkilöautoissa. Britit käyttivät II maailmansodassa joissakin hävittäjämoottoreissaan luistiohjausta.
Jos tarkkoja ollaan,perinteinen 2-tahtimoottorikin on polttomoottori, ja siinähän ei ole venttiilejä.
Jos diesel on niin ympäristöystävällinen kuin täällä väitetään haluaisin kuulla miksi uutta Mercedes-Benz M-sarjaa ei saa myydä Kaliforniassa uudella 3,2 V6-dieselillä vaikka 5,0 V8 bensakone kyllä kelpaa? Kaliforniassa on tiukat päästömääräykset ja mikä tärkeintä, sekä diesel- että bensakoneille on samat päästövaatimukset. Eikä tämä Mersun uusikaan diesel läpäise niitä. Euroopassa dieseleille sallitaan suuremmat päästöt kuin bensakoneille.
Aika omituinen vertailu 3,2 V6-diesel ei läpäise päästönormeja, vastaava 5,0 bensa V8 läpäisee. Hiilidioksiidiä tulee suhteessa kulutukseen. En tiedä tarkka kulutusta V6-dieselille, mutta rohkenen epäillä, että 5 litran bensakasin kulutus on kaupukuajossa 20 l luokkaa. Kaupungeissahan pääsääntöisesti isoilla vehkeillä ajaetaan, maaseudulla ei ole samassa mittakaavassa varakkaita. V6-diesel kuluttanee 10 l . (Tähän on pakko päästä koska meikäläisen vanha Starcraft 6,2 V8 diesel 2530 kg omamassa, kulutti tasan 12,0 kaup.ajossa). Näinollen 10 l bensankulutus ero esimerkin V6-dieseliin. Onko se 10 l bensaa täysin saasteetonta ihmeainetta, ja vain siitä toisesta 10 l:sta aiheutuu päästöjä?
Kaliforniassa on "smog" -eli savusumututkimuksissa havaittu dieseleiden pienhiukkaspäästöjen aiheuttamat terveyshaitat jo aikoja sitten. Jos dieselautossa ei ole hyväksyttävää "hiukkasloukkua" tms., se ei täytä Kalifornian ympäristölakeja: http://www.arb.ca.gov/diesel/documents/rrpapp.htm
[MatLog muokkasi tätä viestiä 19.02.2005 klo 16:45]
Ei voi muuta kuin ihmetellä näitä juttuja. 2002 on ihan eri juttu kun 2005 josta minä kirjoitin. Toyota Priuksia myydään tänä vuonna USA:ssa 100 000 kappaletta.
Laita linkki tuohon tietolähteeseesi niin voidaan ihmetellä yhdessä.
Vielä kolmannen kerran. Toyota Priuksia myydään tänä vuonna USA:ssa 100 000 kappaletta. Se on Toyota USA:n varatoimitusjohtaja Jim Pressin arvio ja pitänee paikkaansa koska autoa joutuu edelleen odottamaan yli puoli vuotta joten valmistaja pystyy hyvin jo tehtyjen tilausten pohjalta arvioimaan myyntiä. Jos Luoja suo, niin voidaan vaikka palata asiaan tammikuussa 2006. Ollaan varmaan molemmat samaa mieltä siitä että tästä aiheesta on nyt juteltu tarpeeksi.
Ei jonkun hemmon esittämä 100.000 auton etukäteismyyntiarvio ole yhtä kuin vuoden lopullinen myyntimäärä, joka nähdään vasta sitten kun vuosi on päättynyt. Meillä kenelläkään ei ole kristallipalloa, joten saahan sitä etukäteisnumeroita heitellä kunhan ei väitä, että ne ovat faktaa . Toisaalta ei eläimien (olmin) voi olettaa tällaisia asioita ymmärtävän.
Tämä Kalifornian laki on niin nurinkurinen kun voi olla. Luin kaikki Appendixeja myöten. Yhtä ainoatta henkilöautoa dieselmoottorilla ei missään mainittu. Yhdessä taulukossa lukee, että jotkut henkilöautot saattavat käydä dieselpolttoaineella, moottoripyörät eivät käytä dieselpolttoainetta. Olikohan tuo vitsi Kalifornian päästömääräyksesä, Appendix IV.
Kalifornia on täysi dieselrekkoja 700.000 kpl on paljon sillä alueella, siellä on suuria maamoottoreita, junanvetureita, dieselgeneraattoreita lentokentillä, dieselkäyttöisiä kivimurskaamoja jne. Miten näiden hiukkassuodattimien laita mahtaa olla? Kaikki otetaan mukaan vertailuun samaan smogtutkimukseen. Toisaalta, mitä 1:llä USA:n osavaltiolla on tekemistä maailmanlaajuisen saastepäästön kanssa? Tiukimmat lait? Ehkä, ajelkoon bensalla.
Edellä esitetty ei liittynyt mitenkään siihen pelkäävätkö Eurooppalaiset Japanilaisia.
Yhtä ainoatta henkilöautoa dieselmoottorilla ei missään mainittu. Yhdessä taulukossa lukee, että jotkut henkilöautot saattavat käydä dieselpolttoaineella, moottoripyörät eivät käytä dieselpolttoainetta.
Käsittääkseni koko USA:sa ei ole juuri myyty dieselmoottorisia henkilöautoja sitten 80-luvun. Jopa jenkkien suuret pickupit, pakut ja valtavankokoiset asuntoautot ovat bensiinimoottorisia. Syynä on ollut polttoaineen tavattoman edullinen hinta. Aivan viime kuukausina on kuulunut jälleen uutisia mm. pickup-dieselmallien kasvaneesta kysynnästä - bensan hinta on sen verran korkea (n. kolmasosa Suomen hinnoista), että dieselien kauppakin alkaa taas käydä.
Käsittääkseni koko USA:sa ei ole juuri myyty dieselmoottorisia henkilöautoja sitten 80-luvun. Jopa jenkkien suuret pickupit, pakut ja valtavankokoiset asuntoautot ovat bensiinimoottorisia. Syynä on ollut polttoaineen tavattoman edullinen hinta.
On tähän ollut myös syynä kammo hiukkaspäästöjä kohtaan. Ja tietysti asenteet. Amerikkalaiset ovat kyllä olleet oikeassakin noiden hiukkasten suhteen, ennen nykydieselien tuloa diesel-autot ovat olleet kammottavia saastuttajia. Suomen diesel-kalustostakin melko iso osa on edelleen vehkeitä, jotka tulisi ensi tilassa poistaa liikenteestä. Ja Saksasta niitä ikivanhoja nokivasaramersuja vielä rahdataan jatkuvasti lisää.
Tuoreen Wall Street Journal Europe -lehden mukaan uuden Meksikon tehtaan lisäksi Toyotalle valmistuu ensi vuonna uusi tehdas Texasiin.
Lisäksi vielä tänä vuonna Toyota ilmoittaa Amerikan mantereen seitsemännen tehtaan sijoituspaikan ja sijoituspaikkaa kahdeksannelle autotehtaalle etsitään.
AkiK osui oikeaan tuossa hiukkaspäästö-ongelmassa. Kuten toisaalla kirjoitin EU:n alueella aletaan jo heräämään tähän oletettua paljon vaarallisempaan ongelmaan ja vaatimaan kaikkiin käytössä oleviin dieselautoihin pienhiukkassuodattimia.
Olematta sen enempää ennustaja veikkaan että keski-euroopassa autokanta puhdistuu uusien autojen voimin joissa suodattimet on jo olemassa ja nämä vanhat nokivasarat roudataan sitten tänne meidän riesaksi tappamaan jo ennestään pientä väestömäärää.
Siksi kun kerta näitä enempi vähempi hyödyllisiä veroja ministerit kyhää, niin näille suomeen tuotaville vanhan tekniikan nokivasaroille TAPPAJA-vero ihan paikallaan.
Jospa täälläkin sitten jo muutaman kymmenen vuoden kuluttua dieselautojen hiukkaspäästöt saadaan samalle tasalle kuin muualla EU:n alueella.
Olematta sen enempää ennustaja veikkaan että keski-euroopassa autokanta puhdistuu uusien autojen voimin joissa suodattimet on jo olemassa ja nämä vanhat nokivasarat roudataan sitten tänne meidän riesaksi tappamaan jo ennestään pientä väestömäärää.
Saksassa autojen keski-ikä on nousussa, mutta edelleen siinä 6 vuoden paikkeilla. Jos tuosta arvioisi, että ensi vuonna lähes kaikkiin dieseleihin alkaa saada partikkelisuodattimia, niin tuossa 2010-2012 siellä on todella vähänlaisesti hiukkaspäästödieseleitä.
Varmasti olet oikeassa siinä, että nehän luonnollisesti myydään mm. Suomeen sen jälkeen. Niitähän saakin todella halvalla, koska Saksan ympäristömaksuja joka tapauksessa tullaan muuttamaan niin, että niillä ajaminen on siellä jo täysin kannattamatonta (viimeistään 5 vuoden päästä kun seuraavat euro-normit astuvat voimaan)
Siksi kun kerta näitä enempi vähempi hyödyllisiä veroja ministerit kyhää, niin näille suomeen tuotaville vanhan tekniikan nokivasaroille TAPPAJA-vero ihan paikallaan.
Härveli; Kerro mitä tapahtuu kun tankkaa biodieseliä sellaiseen vanhaan nokivasaraan, joku -80 luvun dieseli? Anna jotain tietoja mitä pakoputkesta tulee, kun tunnut kuitenkin tietävän näistä paljon?
Saanko arvata, vaikken HärVeli olekaan enkä oikeasti tiedä? Biodieselillä vanha raksutin pukkaa jokseenkin samaa kamaa kuin fossiilisella polttoaineellakin. Myös niitä pienhiukkasia. Suurin ero on varmasti HC-päästöjen koostumuksessa ja niiden arvaisin olevan sekä vähäisempiä että vähemmän myrkyllisiä kuin löpöllä. Biodieselin suurin ympäristöansio on siinä, että se ei lisää CO2-päästöjä vaan lähinnä kierrättää hiilidioksidia.
EDIT:
Tein arvaukseni jälkeen pienen Google-haun ja totesin arvaukseni hiukan pessimistiseksi, sikäli kun tämän biopolttoainevalmistajan tarjoamiin tietoihin on luottaminen:
On olemassa myös bioöljyjä, jotka hajoavat luonnossa. Niitä käytetään mm. hydrauliöljyinä, kokemukset ovat hyviä. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin haittavaikutukset ovat vähäisiä, lähinnä jotain lievää allergiaa jos niissä lutraa käsiään päivästä toiseen (normaali hydrauliöljyn kanssa se ei liene suositeltavaa, saattaa tulla muutakin kuin pelkkä allergia.. )
Tuo biodieselin saastuttavuus riippuu palamisprosessista, ja se on nykydieselvehkeillä tehokas. Saasteita ei siis juuri tule. Vanhoista diesel-autoista en osaa sanoa.
En nyt ole mikään expertti asiassa...ainoastaan itseoppinut lukemalla tutkimuksia jonkun verran.
Mutta summa summarum.
Biodiesel kyllä vähentää pienhiukkaspäästöjä mutta ainakin joidenkin tutkimusten mukaan vastaavasti lisää typen oksidien (NOx) eri yhdisteiden päästöjä. Nämä noxit ovat juuri vaarallisia ihmisten keuhkoille ja määrät ovat suuria erityisesti kaupunkiliikenteen seisovassa ilmassa. Kaipa nämäkin päästöt saadaan tulevaisuudessa kuriin, ei kuitenkaan ilmeisen helpolla vanhoissa dieselvehkeissä. Myöskään muita biodieselin päästöjä ei ole vielä riittävästi tutkittu.
Toinen on miten valtiovalta suhtautuu biopolttoaineisiin. Annetaanko meidän riittävän laajassa mittakaavassa tankata niitä. Ympäristöystävällisempänä polttoaineena biopolttoaineille pitäisi alentaa veroja ja siitähän tässä verotuksen luvattulassa ei taas tykätä...jääpi verokarhulle vähemmän käteen.
"Toinen on miten valtiovalta suhtautuu biopolttoaineisiin".
Erittäin nihkeästi: "Voimassaoleva lakiesitys edelleen osin syrjivä Lakiesitys jättää huomioimatta biodiselin ja bioetanolin käyttömahdollisuudet, vaikka autoja on yleisesti saataville näille polttoaineille". http://www.biokaasuauto.com/paasivu.html
Tämä tarkoittaa sitä että vaikka bio- ja maakaasu vapautettiin 20 kertaisesta kateusverosta, biodieselis ja bioetanolissa (kossu) se edelleen on.
"Annetaanko meidän riittävän laajassa mittakaavassa tankata niitä".
Kuten viimmepäivien uutisissa olemme saaneet kuulla, "Neste" laajentaa tuotantoaan ja alkaa valmistamaan biodieseliä. Ei kuitenkaan suomalaisten tarpeisiin vaan vientiin, lähinnä Saksalaisille autoilijoille.
"Ympäristöystävällisempänä polttoaineena biopolttoaineille pitäisi alentaa veroja ja siitähän tässä verotuksen luvattulassa ei taas tykätä...jääpi verokarhulle vähemmän käteen".
Tämä on juuri se syy miksi biopolttoaineiden verotusta ei haluta alentaa. EU:n biopolttroaineita koskeva direktiivi määrää jokaisen jäsenmaan antamaan verovapauden lähialueella tuotetulle, luonnonmukaisista raaka-aineista tuotetulle biopolttoaineille. Tämä koskee niin biokaasua, biodieseliä ja bioetanolia.
Biokaasulla tämä tarkoittaisi tällähetkellä noin 0,03 sentin kuutiohintaa joka vastaa n. litraa bensiiniä. Todennäköisesti mittarihinnaksi tulisi jotain vastaavaa kuin Ruotsissa jo nyt, eli hinta asettuisi siinä 0,25 - 0,50 centin välille.
Eli Nurmijärven seiväshyppääjä ei ole todellakaan totunut menemään siitä missä aita on matalin. Toinen Nurmijärven suuripoika pienistää senverran paljon halakoja että kaippa tuo kuvittelee että joku vielä kehittelee metrin haloilla toimivan häkäpönttön.
Ei saksalaisten premium-merkkien tarvitse Toyotaa pelätä,Toyotalla ajavat Toyota-ihmiset,aivan kuten Nissan-kansan auto on Nissan...MB,BMW ja VAG-ihmisten ei tarvitse Toyotia edes vilkuilla. Jos autoilun tarkoitus on vain siirtyä paikasta A paikkaan B,niin silloinhan voi tietysti ajaa Toyotallakin,aivan kuten Euroshopper-kahvin juominenkin,jos kriteerinä ei ole kuin "siirtää kahvi kupista vatsalaukkuun"=paikasta A paikkaan B.
>> "Tuo pitkä litania elektroniikkaa on siellä autossa siksi että sitä tarvitaan".
> Ihmettelempä mihin sitä tarvitaan? Millä ihmeellä parikymmentä vuotta sitten autot kulkivat kun niissä ei ollut tuota ajotietokoneen elektroniikkaa? Alkaan jo ihmettelemään että voiko ruohonleikkurinkaan moottori pyöriä ilman tietokonetta?
Sitä tarvitaan juuri siihen että vaikka nykypäivän moottoreissa on parempi litrateho suhde niin päästöt ovat vain murto-osan entisistä. Ymmärrät kai toki ettei moottorin hörppimän bensan määrä kerro vielä mitään sen saastuttamisesta. Nykyaikainen moottori polttaa sen löylyn paljon puhtaammin. Lisäksi nuo kolmitiekatalysaattorit siellä putken päässä olisivat entisiä muutaman tuhannen kilometrin jälkeen jos ne laitettaisiin parikymmentä vuotta vanhan moottorin perään. Ruohonleikkuri saastuttaakin enemmän kuin kymmenen kertaa isompi autonmoottori juuri tuosta syystä. Tosin ei sen ole väliä kun käyttökin on kymmeniä kertoja harvinaisempaa.
>> Ilman tuota kaikkea olisi mahdotonta valmistaa moottoria joka täytttää nykypäivän saaste- ja tehokkuusvaatimukset.
>Sattui tässä että minulla oli jokuvuosi sitten 1,6 litran kaasutinmoottorilla varustettu auto ilma sellainen jossa ei ollut mitään hienoa ajotietonetta sun muita elektronisia tunnistimia ja säätimiä. Kummasti tuon kulutus oli vain 5,5 litraa satasella.
>Hankinpa sitten sellaaisen 2 litrasella myllyllä varustetun jossa jopa rekisteriotteessa oli maininta "vähä päästöinen". Tankissa tuntui että käy jatkuva kierre kun tuo elektroniikkaa sisältävä ihme ryyppäsi yli 10 litraa satasella. Varsinkin plakkarin pohjassa tuollainen juomari alkoi tuntua ja siitä oli äkkiä päästävä eroon.
Otetaanpa esimerkiksi vuoden 1992 Opel Astra 1.6 "ihme" koneella. Päästöarvoja en tuosta tiedä (luultavasti lähes kymmenkertaiset mihin tahansa uuteen yli 2 litraiseen koneeseen verrattuna) mutta kulutuksen pienuudelle on olemassa ihan luonnollinen selitys. Auton paino. Se 12 vuotta vanhan Astra painoi (1.6 koneella) vain 1016Kg. Uusi saman kokoisella koneella varustettu Astra painaa 1230Kg eli 214Kg enemmän.
Bensiinimoottorin hyötysuhdetta ei ole juuri onnistuttu nostamaan, mutta päästöarvoja on sitten laskettu senkin edestä. Se taas tarkoittaa sitä että moottorit kuluttavat suurinpiirtein yhtäpaljon kuin ennenkin ja koska uudet autot ovat aiempia mallisarjalaisiaan painavampia niin ne hörppivät enemmän. Mutta koska tämänhän sinä jo tiesitkin niin korostetaan nyt vielä että ne saastuttavat moninkertaisesti vähemmän.
Jos oletetaan että se vanha 5.5 litraa vievä 900 kiloinen rouskusi olisi lastattu reilulla 300 kilon kuormalla niin tuskin olisit päässyt niihin 5.5 lukemiin. Uusissa autoissa on se hyvä puoli että vaikka vakavien liikenneturmien määrä kasvaa joka vuosi (lisääntyneen ajelun takia) niin kuolemantapaukset taas vähenevät. Ei minua haittaa se elektroniikka ja lisääntynyt bensankulutus jos kerta ne pitävät minut hengissä.
>>"Tuo elektroniikka osaa suoraan tarkasti kertoa kulutuksen mikäli kaikki on kunnossa".
> Suomessa kun autojen ikä on mikä on, parinkymmen vuoden kuluessa ilmasto, talvi, lumi ja loska sekä maanteiden suolaus ym. kuluminen kummasti hapettaa piuhanpäät ja anturit jumiin. Monikaan auto ei melko varmasti joka sisältää turhan hienoa elektroniikkaa ei ole samalla varmuudella liikenteessä kuin esim. 1970 luvulla vielä perustekniikalla kulkeva ajoneuvo.
Joopa joo. Sähköikkunat eivät toimit suomen talvessa, ilmastointilaite ei toimi, jne.. jne.. Riittää että toimivat sen 15 vuotta. Tuota vanhemmat ajoneuvot ovat harrastesellaisia eikä nykyisistä turvallisuutta parantavista ja saastuttamista vähentämistä ominaisuuksista tule tinkiä tippaakaan sen takia että joku saa pihtailla ikälopuilla romuilla. 10 vuotta vanhoja autoja saa jo siihen hintaan ettei se todellakaan ole rahasta kiinni.
>> "Ylimääräinen virtausmittari ei sen sijaan ole mitenkään tarpeellinen eikä riittävän tarkka sellainen olisi edes edullinen".
>Laittaa hieman epäillyttämään että saako kunnanmies "extraa" vesimittarin lukemasta kun tuo on vain yksinkertainen virtausmittari ilman mitään hienoja virityksiä saati tietokonetta. Käsittääkseni mekaaninen virtausmittari on loppujen lopuksi kaikkein varmatoimisin ja kalibroituna ei falskaa pitkiin aikoihin.
Auton polttoaineensyöttöjärjestelmässä toimivalla virtausmittarilla on pikkuisen eriluokan vaatimukset kuin talousvettä mittaavalla anturilla. Vai meinasitko laittaa sen saman mittarin sinne autoosikin?
- Mittatarkkuus (tuhansia kertoja tarkempi)
- Toimintalämpötila (-40..+100)
- Tärinä, lämpötilan vaihtelut
Hintaluokka on todellakin eri kuin siinä talousvesimittarissasi.
Nykyaikainen moottori polttaa sen löylyn paljon puhtaammin.
Polttomoottori ei kuule ole muuttunut yli sataanvuoteen, eri palotilamuotoja ja venttiilijärjestelmiä oli jo käytössä 1920 valmistetuissa lentokoneen moottoreissa. Autoteollisuus on hyödyntänyt sieltä pikkuhiljaa ajanmyötä moottoreissa käytettävää apulaitetekniikkaa.
Lisäksi nuo kolmitiekatalysaattorit siellä putken päässä olisivat entisiä muutaman tuhannen kilometrin jälkeen jos ne laitettaisiin parikymmentä vuotta vanhan moottorin perään.
Eikö polttoaineella olekkaan merkitystä? Parikymmentä vuotta vanha moottori käytti lyijyllistä polttoainetta. Ja lyijy taasen vaikutti katysaattoriin tukkien sen. Ei moottori!
"Ruohonleikkuri saastuttaakin enemmän kuin kymmenen kertaa isompi autonmoottori juuri tuosta syystä. Tosin ei sen ole väliä kun käyttökin on kymmeniä kertoja harvinaisempaa".
Aivan, mutta on silti loistavan yksinkertaista ja idiootin varmaa perustekniikkaa sivuventtiileineen. - Antero! Se pyörii sittenkin sano Heureka.
"Ilman tuota kaikkea olisi mahdotonta valmistaa moottoria joka täytttää nykypäivän saaste- ja tehokkuusvaatimukset."
Kaikki on mahdollista, jopa valmistaa muunlaisia moottoreita kuin mäntämoottori, vaikka rakenteeltaan onkin 99% ideaali. (H.Nurmi, Wärtsilä)
Otetaanpa esimerkiksi vuoden 1992 Opel Astra 1.6 "ihme" koneella. Päästöarvoja en tuosta tiedä (luultavasti lähes kymmenkertaiset mihin tahansa uuteen yli 2 litraiseen koneeseen verrattuna) mutta kulutuksen pienuudelle on olemassa ihan luonnollinen selitys. Auton paino. Se 12 vuotta vanhan Astra painoi (1.6 koneella) vain 1016Kg. Uusi saman kokoisella koneella varustettu Astra painaa 1230Kg eli 214Kg enemmän.
Sattuipa somasti, auto oli Vectra 1,6 litran "ihmemyllyllä". Paino tuskin tuosta paljonkaan on noussu ja jos on noussu johtuu varmasti uusista lisälaitteista. Katsastuksessakin meni läpi kevyesti eur3 päästöarvoilla.
Bensiinimoottorin hyötysuhdetta ei ole juuri onnistuttu nostamaan, mutta päästöarvoja on sitten laskettu senkin edestä. Se taas tarkoittaa sitä että moottorit kuluttavat suurinpiirtein yhtäpaljon kuin ennenkin ja koska uudet autot ovat aiempia mallisarjalaisiaan painavampia niin ne hörppivät enemmän. Mutta koska tämänhän sinä jo tiesitkin niin korostetaan nyt vielä että ne saastuttavat moninkertaisesti vähemmän.
Eivät ennemmin lopeta saastuttamista kun polttoaineena on dieseli tai bensiini. Biokaasua kas, saat laittaa yhden eko tojon perään 10 biokaasuauto ilman katysaattoria ja yhteensäkkin ne saastuttavat vähemmän.
Jos oletetaan että se vanha 5.5 litraa vievä 900 kiloinen rouskusi olisi lastattu reilulla 300 kilon kuormalla niin tuskin olisit päässyt niihin 5.5 lukemiin.
Rouskun kun lastasi 300 kilon painolla, sillä tuo kulutus tuli juuri usemman kerran mitattua (5 henkeä a´ 75 kg + kapsäkit)
Uusissa autoissa on se hyvä puoli että vaikka vakavien liikenneturmien määrä kasvaa joka vuosi (lisääntyneen ajelun takia) niin kuolemantapaukset taas vähenevät. Ei minua haittaa se elektroniikka ja lisääntynyt bensankulutus jos kerta ne pitävät minut hengissä.
Itse minä ajan autoani, sitä ei elektroniikka tee puolestani. On turha turruttautua turvallisuuden tunteeseen että elektroniikka olisi jo niin älykästä että estäisi liikenneonnettomuudet. Väittäisin että ennen 20 vuotta sitten kuskit osasivat ajaa paremmin, varsinkin kun piti olla se #&%£$!* jota ei elektroniika pääsyt sähläämään väliin.
10 vuotta vanhoja autoja saa jo siihen hintaan ettei se todellakaan ole rahasta kiinni.
Niin, ei sen saisi olla rahasta kiinni, poikamies ajaa useinmiten komialla kotterolla ja perheellisen on laskettava joka penni poikineen. Auto ei ole se mulukunjatke vaan kulkuväline paikasta A paikkaan B. 10 vuotta vanhoissa autoissa, joita niin halavalla saa, on juuri sellaista tekniikkaa, perustekniikkaa, jotka eivät sisällä sitä hienoa elektronista osaamista ja jota löytyy uudemmista ja hinnakkaamista autoista.
Auton polttoaineensyöttöjärjestelmässä toimivalla virtausmittarilla on pikkuisen eriluokan vaatimukset kuin talousvettä mittaavalla anturilla. Vai meinasitko laittaa sen saman mittarin sinne autoosikin?
Kuules, minä maksan siitä vedestä selvää rahaa sen mukaan kun mekaaninen vesimittari sanoo. Falskaavalla mittarilla tippaki liikaa ei ole kotiapäin, kunnanmies siinä silloin vain rikastuu. Mutta kun joillakin on sitä rahaa, eihän sitä silloin oo väliä vakka joka rööri vuotaas.
- Mittatarkkuus (tuhansia kertoja tarkempi)
- Toimintalämpötila (-40..+100)
- Tärinä, lämpötilan vaihtelut
Hintaluokka on todellakin eri kuin siinä talousvesimittarissasi.
Otinpahan tähän nyt lainauksena ja esimerkiksi lentokoneen virtausmittarin, aivan tavallisen mekaanisesti toimivan, aivan samanlainen soveltuu myös autokäyttöön. Ei tuossa mitään ihmetekniikkaa ole, joten mikä sen nyt niin arvokkaaksi tekisi?
Turbiinimoottorin polttoainevirtauksen mittaus perustuu massavirran eikä tilavuusvirran mittaukseen. Virtausmittarin anturi on sijoitettu polttoaineputkeen polttoainesäätimen hydromekaanisessa osassa (HMU). Siinä on kolmivaihemoottorin vakionopeudella pyörittämä siipipyörä ja sen jälkeen turbiini, jonka liike on rajoitettu kalibroitujen jousien avulla. Siipipyörä muuttaa virtauksen putkessa spiraalimaiseksi. Osuessaan turbiinin siipiin virtaus pyrkii kääntämään turbiinia. Momenttisynkro välittää turbiinin kääntymiskulman mittarin näyttöön. Luonnollisesti kääntymiskulman suuruuteen vaikuttaa se, kuinka "paksu" neste putkessa virtaa. Näin sekä polttoaineen ominaispaino että määrä saadaan vaikuttamaan turbiinin kääntymisen suuruuteen.
Täältä voit jopa ostaa virtausmittarin. Maahantuojana IKH:n hintakaan tuskin on muutamaa kymppiä enempää, vaikka mitäpä sillä on rahamiehelle väliä. Joten siitä vaan ostamaan ja ruuvaamaan se kiinni, vai onko peukalo keskellä kämmentä?
Meinaspa unohtua, sen virtausmittarin esite löytyy täältä:
http://www.kuvaputki.net/public/open8/cuwpdir.php?jpso=aed89270225f3d100d7a5f44a0a382b2&10_06.pdf=1&directArg=ALN457306537,10_06.pdf
Ei toiminut tuo tarjoamasi linkki. En jaksa quotata jokaista kohtaasi mutta:
Ihan kiva että muistit tuon polttoaineen lisäainemuutoksen ympäristöystävällisemmäksi ajan saatossa. Otitko myös huomioon sen millä polttoaineella sen 1992 ooppelin tehot oli ilmoitettu? Voi olla että tämän päivän polttoaineilla niistä ei ole tallessa kuin 85..95%, siinä missä uudet koneet toimivat 100% ilmoitetuilla tehoilla 95E polttoaineella. Lisäksi tuo halveksumasi uuden moottorin ohjauselektroniikka huolehtii siitä että katalysaattori lämpenee mahdollisimman nopeasti optimaaliseen toimintalämpötilaan. En tiedä tarkkoja aikoja mutta esim toiminta-ajan saavuttaminen voi olla kaksi kertaa nopeampaa kuin ennen.
Mutta enempää en jaksa moottoreista väitellä. Sinä olet sitä mieltä että vanhat autot ja moottorit ovat parempia, minä puolestani tykkään että uudet ovat sittenkin 'parempi painos entisestä'. Olkoon niin.
Virtausmittarista:
Selitetään nyt vielä. Se talousvesimittarisi mittaa kuutioita. Sen suurin näkyvä tarkkuus on tuhat litraa. Kyllähän se numero siinä kääntyy mutta ei siitä ota pirukaan selvää että onko nyt mennyt 300 vai 500 litraa yli edellisestä tasalukemasta. Myös olosuhteet ovat kivat ~20 astetta plussaa, ei tärinöitä, likaa, suolaa, pakkasia, lämmönvaihteluita, putki on paksu joten virtaus on pääasiassa laminaarista. Lisäksi nopeuden vaihtelut ovat olemattomia.
Siiten se lentokoneen mittarisi. En usko että auton polttoainesyötölle tekisi hyvää jos sitä virtausta joku turbiinipyörä välissä ahdistaisi. Ja kuten tekstissäsi kerrotkin niin kysessä on turbiinimoottori. Jälleen kerran ollaan täysin erilaisissa virtauslukemissa/sovelluksissa kuin auton moottorissa. Lisäksi lentokoneissa järjestelmät ovat aina vähintään tuplattu ellei jopa triplattu joten keskiarvoakin voidaan käyttää tulosta tarkentamaan.
Väännetään nyt rautalangasta:
Oletetaan että auto kuluttaa 5l/100km kun ajetaan 50km/h. Eli toisinsanoen 120 minuutissa kuluu 5 litraa bensaa kun ajetaan 50km/h nopeudella.
5 litraa / 120 = 0.416 desiä / minuutti tai ~0.7 millilitraa / sekunti. Eikä tuo ole edes se pienin mahdollinen tilanne.
Linkin takaa löytyy ihan autokäyttöönkin tarkoitettu virtausmittari, tosin tuo on tarkoitettu moottorin testaussovelluksiin eikä 'kovaan ajoon'. Lisäksi tuo tarkkuus 1.5..2% virtausalueesta riippuen ei antaisi mitään lisäarvoa ohjausyksikön laskennalliseen kulutusmittaukseen verrattuna. Hinnoista ei tietoa mutta sellainen 10x lisää niin päästäisiin varmaan jo sellaiseen ankean ympäristön kuormitusta kestävään vähän tarkempaan mittariin joka säilyttäisi kalibrointinsa vähintään 5 vuotta tai 100 000 kilometriä. (tuota testausmittariahan kalibroidaan luultavasti vähän väliä)
http://www.flowmeters.co.uk/ft2.html
Ihan mielenkiinnosta: laitapa tähän threadiin ne 1992 1.6 vectran katsastuksessa mitatut päästöarvot, niin voidaan vertailla. Kaivan tuossa viimeksi mitatut -99 2.4 litraisen arvot jos ne helposti löytyvät.
Biokaasusta olen kanssasi samaa mieltä joten siitä ei tarvitse peistä taittaa..
Sitten kun puhuin siitä 300 lisäkilosta niin tarkoitin tietenkin 'turhaa' painoa. Se on kaiken muun matkatavarat + matkustajat lisäksi. Sen verran se kasvanut turvallisuus + mukavuus teettää. Eli autossasi olisi pitänyt olla noin ajatellen 600kg lisää kulutusvertailua varten.
Väitteesi siitä että ennen osattiin ajaa paremmin on täyttä puppua. Minkäänlaista aineistoa et väitteesi pohjaksi saa joten tuo tuntuu taas siltä 'ennen oli kaikki paremmin' - itkulta. Minä viihdyn paremmin tässä päivässä ja tulevaisuudessa kuin menneisyydessä.
Fakta on se että vakavat liikenneonnettomuudet ovat jatkuvassa laskussa vaikka ajomääräsuorite kasvaa joka vuosi. Voit laittaa tuon joko parantuneiden autojen tai kuskien 'syyksi', valitse itse. Oman autoni valitsin puhtaasti turvallisuuskriteerien mukaan koska perheellisellä duunarilla ei ole varaa pelleillä.
Minun talousvesimittaristani saa kyllä kulutuksen ainakin litran tarkuudella. Lisäksi siinä on pieni väkkyrä keskellä, joka pyörähtää heti, jos laskee "tipankin" hanasta. Tämä tarkkuus ei tietenkään vielä riittäisi auton kulutusmittariksi. Luulen, että tällaisia ei autoon haluta rakentaa, niiden mekaanisen rakenteen vuoksi, yksi turha häiriölaite. Minusta tärkeämpi olisi osoitin joka näyttäisi desilitran tarkkuudella, paljonko tankissa on käytettävää polttoainetta.
Minä otin puheeksi tämän kulutusmittarin jossain vaiheessa.
En ollut ajatellut sitä käytettäväksi enää tänä päivänä. Ehkä olisi pitänyt vääntää rautalangasta jokainen ajatuksen häivähdys, pilkku, piste, vahinko ettei kättä saa työnnettyä ruudun läpi toisen pöydälle, että voisi ikäänkuin ohjata lisäksi vielä ajatusta...kuten olen tällä pastalla huomannut. Täällä halutaan käsittää asiat eri tavalla. Ehkä se on se väittelyn halu mikä tulee esiin? Tietokoneanimaatio on muuten pirun hyvä tapa osoittamaan täysin kajahtaneellekin, miten jokin asia toimii, mitä se tekee. Tästä ei tarvitse erikseen vääntää, koska en tarkoita tällä ketään nimimerkkiä. Toistanko vielä?
Virtausmittari olisi ollut hyvä ja mielenkiintoinen laite autossa, siihen asti kunnes 100 kertaa kalliimmat ajotietokoneet olisivat sen syrjäyttänyt. Ensimmäinen ajotietokone minulla on Audi 100 2,3 E -92. Siinä ei ollut mitään mielenkiintoista kuin joskus vilkaista mitä kuluttaa. Sama toteutus olisi voitu istuttaa ajoenvuoihin makaanisella värkillä - ja paljon aikaisemmin.
Jo oot änkyrä, oikeen tuloo velipoika mieleen kun parin happaman jälkeen saa viisastella tyhjänpäiväisyyksiä...
Otitko myös huomioon sen millä polttoaineella sen 1992 ooppelin tehot oli ilmoitettu? Voi olla että tämän päivän polttoaineilla niistä ei ole tallessa kuin 85..95%, siinä missä uudet koneet toimivat 100% ilmoitetuilla tehoilla 95E polttoaineella.
Odotan faktaa, voi olla on luuloa ja mikä kumma siinä on kun aina tuijotetaan noihin tehoihin, vääntöalue on se joka pihtaa kulutusta. Olis oikeen mukavaa että joku vielä valmistaisi todella pitkäiskuisia ja harvaan takovia moottoreita.
Lisäksi tuo halveksumasi uuden moottorin ohjauselektroniikka huolehtii siitä että katalysaattori lämpenee mahdollisimman nopeasti optimaaliseen toimintalämpötilaan.
Höpöhöpö, halveksin sitä että jostain tehdään itseisarvo, uusi vain on hyvää ja vanha ei yhtään mitään. Pöhölöä ajatteluahan tuo on.
Mutta, konstikos tuota uutta tekniikkaa on hyödyntää kun sen kanssa kerran tulee leikittyä.
http://members.tiscali.fi/punnus/index.htm
En tiedä tarkkoja aikoja mutta esim toiminta-ajan saavuttaminen voi olla kaksi kertaa nopeampaa kuin ennen.
Faktaa kiitos, edelleen luuloa!
Mutta enempää en jaksa moottoreista väitellä. Sinä olet sitä mieltä että vanhat autot ja moottorit ovat parempia.
Pyhä yksinkertaisuus, en väitä että vanha olisi parempi vaan pidän siitä yksinkertaisuudesta ja pelkistämisestä mitä vielä vanhoissa ennen oli. Nyt lyödään lisälaitetta koneen ympärille sen kun keritään. Puhutaan ilman saasteiden vähentämisestä, mutta silti samalla lisätään ajoneuvon painoa ja kulutusta. Minne ilmanvastuskertoimet on kadonneet? Tilanne on +/- 0 aikaisempaan. Kuten aikaisemmin sanoin, itse polttomoottori on edelleen se sama kuin satavuotta sitten.
Virtausmittarista:
Selitetään nyt vielä. Se talousvesimittarisi mittaa kuutioita. Sen suurin näkyvä tarkkuus on tuhat litraa.
Sulla kuule on vanha mittari, siinähän kääntyy vain keskellä oleva nuppi ja kulutusmittari. Uudemmat näyttää kuution lisäksi desimaalit, litrat jne. Kuten vanha mittarisi, nämä voidaan sensoria käyttämällä digitalisoida jopa tietokoneella mitattavaksi. Oletko koskaan asentanut transistorisytytystä, aivan sama periaate. Singaali otetaan joka pyörähdyksellä talteen ja sopivalla maailmalta imuroidulla ohjelmalla pääsee alkuun.
Siiten se lentokoneen mittarisi. En usko että auton polttoainesyötölle tekisi hyvää jos sitä virtausta joku turbiinipyörä välissä ahdistaisi.
Kuule, turbiini on hyvin yleisesti käytetty mittaamaan nesteen virtauksia. Lentokoneessa se on vielä pahempi jos topeskan saanti loppuu saati virtausmittarin turbiini hidastaa polttoaineen saantia. Lentokone tuloo alas ku kivi. Auto vain pirättää... tok tok
http://www.flowmeters.co.uk/ft2.html
Jos satuit lukemaan tarkemmin, linkkisi virtausmittarissa on turbiini. Toinen samaa tarkoittava on rotor eli roottori.
Mutta leikitäänpä elektroniikalla ks.
http://www.eesiflo.com/measuring.html
Sivulla on kaksi (erityisesti tolloille) animaatiota, toisen mittaustapa on singaalin lähettäminen aasta virtaavan nesteen läpi putken vastapuolelle ja sen heijastuminen siitä takaisin beehen, otetaan aika ylös ja lähetetään singaali takaisin beestä aahan ja otetaan aika taas ylös. Meno singaalin ja paluusingaalin erotuksella voidaan laskea nesteen virtaus.
Kaivan tuossa viimeksi mitatut -99 2.4 litraisen arvot jos ne helposti löytyvät.
Kaiva, verrataan jos satun löytämään riitingit.
Eli autossasi olisi pitänyt olla noin ajatellen 600kg lisää kulutusvertailua varten.
Joku raja kantavuudellakin on kun kysymyksessä ei ole täysmittaanen pakettiauto.
Väitteesi siitä että ennen osattiin ajaa paremmin on täyttä puppua.
Niin, sanoo miäs joka ei osaa ajaa ilman tietokoneen luomaa harhaa turvallisuuden tunteesta. Kuules, nykyajan autoja ei tarvitse muuta ku tyyrätä, ilmastointi pelaa ja musiikki soi. Maantien melu ja moottorin ääni on tipotiessään. 80 kilometrin nopeus tuntuu vauhtisokeuden myötä kävelyvauhdilta. 20 vuotta takaperin autoja piti vielä ajaa, niissä ei ollut ABS-jarruja ja ESP ajonvakautuslaitteita. Useinmissa autoissa oli vielä takaveto, autoa piti talvikelillä ajaa tosissaan. Maantiet oli mitä oli, tosin samaan suuntaan ollaan taas menossa, kohta ne on samanlaisia kuin 20 vuotta sitten. Kuljettajan taidot olivat enemmän koetuksella kuin nykyisin. Eniten ihmettelen sitä että kun Etelä-Suomessa sataa tien päälle vähänkin lunta ja loskaa, heti ryskyy ja peltikolareita tulee sumana jopa satakin päivässä. Näyttää siltä että Keski-ja Pohjois-Suomessa on kuljettajilla vielä pesrsetuntuma tiehen tallella. Keli osataan ottaa paremmin huomioon. Toki liikennemäärä ja ruuhkat painottuu etelän suuntaan mutta joskus kun siihen soppaan sattuu lumi-tai kesällä sadekelillä. Ihmetyttää se, että eikö autoilijoilla ole mitään tilanne tajua. Samaa vauhtia ajetaan oli kesäkeli ja kuivat maantiet tai talvi ja jääkeli. Ajotietokone ei ajattele kuljettajan puolesta, se ei ole edes älykäs. Tilanne on vähän sama kun ratsastaja osuu maantielle, auton kuljettaja asettuu älykkyydeltään samaan asemaan hevosen kanssa ja kuvittelee että se ymmärtää väistää. Moni lisää vain kaasua ja ei ymmärrä sitä ,että vahingon sattuessa kolari vastaa täysin kolarointia hirven kanssa. Hirven jos sitten sattuu näkemään tien poskessa, sitä luikuillaan sen jälkeen monta kilometriä, jospa sieltä tulee niitä lisääkin. Olkoonkin että autot ovat turvallisempia, lompakon pohjassa tuollaiset turhat, kelin aiheuttamat kolarit silti tuntuu kuitenkin kaikilla tiellä liikkujilla kasvavina mm. vakuutusmaksuina.
Minkäänlaista aineistoa et väitteesi pohjaksi saa joten tuo tuntuu taas siltä 'ennen oli kaikki paremmin' - itkulta. Minä viihdyn paremmin tässä päivässä ja tulevaisuudessa kuin menneisyydessä.
Oikeen poru pääsöö meillä pruukataan sanua: joka ei vanhaa tierä se ei uuttakaan taira!
Fakta on se että vakavat liikenneonnettomuudet ovat jatkuvassa laskussa vaikka ajomääräsuorite kasvaa joka vuosi.
Niinpä, olen kylläkin huomioinut että ruumiita tuloo nykyisin kerralla enemmän.
Voit laittaa tuon joko parantuneiden autojen tai kuskien 'syyksi', valitse itse.
Aivan uteliaisuuttani kysyn, oletko mielestäsi A. Erinomainen kuljettaja, B. Hyvä kuljettaja, C keskiverto kuljettaja, D. Nolo ? Vai hoitaako ajotietokone ajattelemisen ja ajamisen ja sinä vain tyyräät.
Oman autoni valitsin puhtaasti turvallisuuskriteerien mukaan koska perheellisellä duunarilla ei ole varaa pelleillä.
Ruunari hyvä, kuka pelleilee milläkin.Elämässä on muitakin arvoja, kuin auto ja ajotietokone. Heppoiset ovat silloin turvallisuuskriteerit jos asennevamma sattuu ratin taakse. Vanhalla hopallakin on turvallista liikkua, kun asenteet liikenteessä ovat kunnossa ja myös muut tietä käyttävät tulee huomioitua. Hyvää matkaa...
ihan vaan tiedoksi et alfa kehitti c-r :n mut joutui myymään sen raha pulassa bochille ja ne edelleen mb :lle mut saivat jatkossa käyttää ko tekniikkaa tää on faktaa hyvät päivän jatkot vaan kaikille T:eer
"Jo oot änkyrä, oikeen tuloo velipoika mieleen kun parin happaman jälkeen saa viisastella tyhjänpäiväisyyksiä... "
.
Sekö tekee minusta änkyrän etten usko juttujasi?
"Odotan faktaa, voi olla on luuloa ja mikä kumma siinä on kun aina tuijotetaan noihin tehoihin, vääntöalue on se joka pihtaa kulutusta. Olis oikeen mukavaa että joku vielä valmistaisi todella pitkäiskuisia ja harvaan takovia moottoreita."
Tehoista puhuminen on yksinkertaistus. Ne uudet keksinnöt siinä moottorissa ovat nimenomaan niitä jotka nostavat vääntömomenttia alhaisella kierrosalueella.
"Höpöhöpö, halveksin sitä että jostain tehdään itseisarvo, uusi vain on hyvää ja vanha ei yhtään mitään. Pöhölöä ajatteluahan tuo on. "
Sinä olet tehnyt vanhasta itseisarvon. Minä olin vain sitä mieltä että uudet moottorit ovat käyttöominaisuuksien ja saastuttamisen suhteen parempia kuin vanhat.
"Mutta, konstikos tuota uutta tekniikkaa on hyödyntää kun sen kanssa kerran tulee leikittyä.
http://members.tiscali.fi/punnus/index.htm"
Eli se kelpaa sittenkin?
>>En tiedä tarkkoja aikoja mutta esim toiminta-ajan saavuttaminen voi olla kaksi kertaa nopeampaa kuin ennen.
"Faktaa kiitos, edelleen luuloa!"
Faktaa automaattivaihteisesta autosta. Ohjauselektroniikka huolehtii siitä että moottorin ollessa kylmänä vaihtaminen tapahtuu paljon lämpimiä suuremmilla kierrosluvuilla. Automaatissa kun tuohon vaihtamiseen ei tarvitse itse vaikuttaa niin onhan se ihan kiva että elektroniikka osaa tuonkin automaattisesti huolehtia.
"Pyhä yksinkertaisuus, en väitä että vanha olisi parempi vaan pidän siitä yksinkertaisuudesta ja pelkistämisestä mitä vielä vanhoissa ennen oli. Nyt lyödään lisälaitetta koneen ympärille sen kun keritään. Puhutaan ilman saasteiden vähentämisestä, mutta silti samalla lisätään ajoneuvon painoa ja kulutusta. Minne ilmanvastuskertoimet on kadonneet? Tilanne on +/- 0 aikaisempaan. Kuten aikaisemmin sanoin, itse polttomoottori on edelleen se sama kuin satavuotta sitten."
Ilmanvastuskertoimet eivät ole kadonneet minnekkään. On vain saavutettu sellainen taso että sen laskeminen alkaa tuottaa ongelmia auton käyttäytymiseen voimakkaassa sivutuulessa.
Tuossa niiden kehittyneiden lisälaitteiden ja katalysaattorien vaikutuksia
Volvo V70 2002 170HP M5 (kaikki arvot grammaa / kilometri)
CO2 219, CO 0.660, HC 0.047, NOx 0.022
Volvo V70 2005 170HP M5
CO2 220, CO 0.047, HC 0.016, NOx 0.014
Eli pelkästään kolmessa vuodessa ovat:
CO (häkä) päästöt pienentyneet yli kymmenkertaisesti,
HC (hiilivety) päästöt pienentyneet kolminkertaisesti
NOx (typen oksidit) pienentyneet lähes 40%.
En löytänyt vanhempia taulukoita mutta tuosta voi jo päätellä paljon.
Tuossa on esimerkki yhdestä tavasta jolla hiilivetypäästöjä tullaan jatkossa pienentämään.
---------------
Since a warmed-up catalytic converter oxidizes nearly all engine-out HC emissions, the first 30 seconds, before the catalytic converter is warmed-up, represents the majority of the total HC emissions for a US FTP75 cycle. One design option which may prove effective in reducing initial HC emissions is to advance exhaust valve opening (EVO). An advanced EVO increases exhaust gas temperature which may "light off" the catalyst faster and promote exhaust port HC oxidation.
---------------
http://me.engin.umich.edu/autolab/Projects/HC_VVT_SI.html
Mihin tarkkaa elektronista ohjausta tarvitaan?
---------------
Katalysaattorin toiminta edellyttää tarkaa polttoaineen ja ilman seossuhdetta sekä riittävää lämpötilaa. Polttoaineen suihkutuksella seossuhde pidetään vakiona.
Moottorin ja katalysaattorin välissä sijaitsee polttoaineen ja ilman oikeaa seossuhdessa mittaava Lambda-anturi. Se välittää tiedon moottorin ohjausyksikölle, joka säätää polttoaineen seossuhteen oikeaksi. Kylmänä katalysaattorin puhdistusteho on heikko, mutta se paranee normaalille tasolle muutamassa minuutissa katalysaattorin lämmetessä. Optimi toimintalämpötila katalysaattorille on noin 250 celsius-astetta.
----------------
http://www.koeajo.tv/artikkeli.php?id=299
Virtausmittarista:
>>Selitetään nyt vielä. Se talousvesimittarisi mittaa kuutioita. Sen suurin näkyvä tarkkuus on tuhat litraa.
"Sulla kuule on vanha mittari, siinähän kääntyy vain keskellä oleva nuppi ja kulutusmittari. Uudemmat näyttää kuution lisäksi desimaalit, litrat jne. Kuten vanha mittarisi, nämä voidaan sensoria käyttämällä digitalisoida jopa tietokoneella mitattavaksi. Oletko koskaan asentanut transistorisytytystä, aivan sama periaate. Singaali otetaan joka pyörähdyksellä talteen ja sopivalla maailmalta imuroidulla ohjelmalla pääsee alkuun."
Ei kyllä se mittari on ihan uusi (talo rakennettu 2002), mutta koska minua laskutetaan kuutioittain on varmaankin turhaa näyttää kulutustakaan sen tarkemmin. Itsehän juuri sanoit arvostavasi yksinkertaista tekniikkaa! Tuossa on nyt esimerkki tilanteesta jossa monimutkaisemmasta tekeleestä ei tule mitään lisäarvoa. Auton moottoreissa se on nimenomaan tuo kehittyvä ohjauselektroniikka yhdessä kehittyvän katalysaattoritekniikan kanssa joka niitä päästöjä pienentää, eli siellä ei vanhoilla ratkaisuilla pärjätä.
>>Siiten se lentokoneen mittarisi. En usko että auton polttoainesyötölle tekisi hyvää jos sitä virtausta joku turbiinipyörä välissä ahdistaisi.
"Kuule, turbiini on hyvin yleisesti käytetty mittaamaan nesteen virtauksia. Lentokoneessa se on vielä pahempi jos topeskan saanti loppuu saati virtausmittarin turbiini hidastaa polttoaineen saantia. Lentokone tuloo alas ku kivi. Auto vain pirättää... tok tok"
Jos satuit lukemaan tarkemmin, linkkisi virtausmittarissa on turbiini. Toinen samaa tarkoittava on rotor eli roottori.
Siinä halvemmassa joo, mutta se kalliimpi toimii optisesti. Käsitit nyt vastineeni hieman väärin, tarkoitin että lentokoneen turbiini moottorin kulutus ja syötön säätö on niin eri dekadeissa kuin pienen polttomoottorin ettei toisen mittaustekniikoista puhuttaessa voida niitä suoraan verrata toiseen.
"Mutta leikitäänpä elektroniikalla ks.
http://www.eesiflo.com/measuring.html
Sivulla on kaksi (erityisesti tolloille) animaatiota, toisen mittaustapa on singaalin lähettäminen aasta virtaavan nesteen läpi putken vastapuolelle ja sen heijastuminen siitä takaisin beehen, otetaan aika ylös ja lähetetään singaali takaisin beestä aahan ja otetaan aika taas ylös. Meno singaalin ja paluusingaalin erotuksella voidaan laskea nesteen virtaus."
Tämä tollo huomaa tuon laitteen ultraääneen perustuvasta mittaustavasta seuraavaa:
-------------
EESIFLO 4000 Series
Portable Transit Time Ultrasonic Flowmeter kuva: http://www.eesiflo.com/products/eesiflo_4000_series_02.jpg
(ei näytä kovin halvalta)
Small pipe transducers
Diameter range: 10 ... 250 mm (ei voida mitata alle sentin halkaisijaltaan olevasta putkesta.)
Temperature range -30 ... 130. (oops. Ei käy autoihin.. varsinkaan jos käytetään edes jonkinlaisia toleransseja)
Accuracy : Volume flow
± 1 ... 3 % of measured value depending on application. (oops. 1...3% ei taida tapauksessamme riittää)
-------------
Muita ultaääneen perustuvan mittauksen heikkouksia autokäytössä:
- Epätarkkuus kasvaa rajusti jos virtaus on pulssimaista
- Nesteen lämpötila vaikuttaa mittaukseen (tarvittaisiin myös polttoaineen lämpötilamittari)
Tuolta EESIFLO:n sivuilta sai myös kätevän virtauslaskurin. Sitä käyttämällä huomaamme että esittelemäsi mittari olisi juuri ja juuri mittausalueensa alarajalla aiemmin laskemallani 0.7 ml/s virtauksella mikäli putken sisähalkaisija olisi 9.4mm. Tosin alle 10mm putkiin tuota laitetta ei voi käyttää. Tuossakin tapauksessa (mikä ei ole lähimaillakaan vaativinta tilannetta) olisi mittausvirhe jo vähintään se 3% eli emme tekisi ko. laitteella auton polttoaineen syötönohjauksessa mitään. Mutta esim Finnairin Airbus A320:n tapauksessa jossa kulutus on luokkaa tuhansia litroja tunnissa vs. auton 5l/h tuo voi olla ihan toimivakin ratkaisu.
>>Eli autossasi olisi pitänyt olla noin ajatellen 600kg lisää kulutusvertailua varten.
"Joku raja kantavuudellakin on kun kysymyksessä ei ole täysmittaanen pakettiauto."
Jos haluat inttää ettei auton massalla ole mitään tekemistä nykyaikaisten autojen pysähtyneen/lisääntyneen bensankulutuksen kanssa niin siitä vaan. Se vanha astra oli yli 200kg kevyempi kuin uusi. Se vaikuttaa kulutukseen, mutta PÄÄSTÖT ovat uudessa silti moninkertaisesti pienemmät.
>>Väitteesi siitä että ennen osattiin ajaa paremmin on täyttä puppua.
"Niin, sanoo miäs joka ei osaa ajaa ilman tietokoneen luomaa harhaa turvallisuuden tunteesta. Kuules, nykyajan autoja ei tarvitse muuta ku tyyrätä, ilmastointi pelaa ja musiikki soi. Maantien melu ja moottorin ääni on tipotiessään. 80 kilometrin nopeus tuntuu vauhtisokeuden myötä kävelyvauhdilta. 20 vuotta takaperin autoja piti vielä ajaa, niissä ei ollut ABS-jarruja ja ESP ajonvakautuslaitteita."
Jos väittelysi taso on tuota että alennut 'ylistämään' ajotaitojani, niin en enää ihmettele viestin perillemenon takkuilua. Toivottavasti sinä olet parempi kuljettaja, itselläni ei ole rallikuskin kokemusta joten pyrin myös ajamaan niin etten sellaisia taitoja tarvi.
En harrasta tuliteriä autoja joten muutamaa vuotta vanhaa katsellessa ei aina saa mitä haluaa. Koska viimeksi löytämässäni yksilössä oli kaikki muut herkut kohdallaan ja kunto moitteeton niin jouduin valitettavasti tinkimään DSTC järjestelmän kohdalla. Toivottavasti seuraavassa autossani sellainen kuitenkin on, koska käsite 'liian turvallinen' ei kuulu sanavarastooni.
>>Minkäänlaista aineistoa et väitteesi pohjaksi saa joten tuo tuntuu taas siltä 'ennen oli kaikki paremmin' - itkulta. Minä viihdyn paremmin tässä päivässä ja tulevaisuudessa kuin menneisyydessä.
Oikeen poru pääsöö meillä pruukataan sanua: joka ei vanhaa tierä se ei uuttakaan taira!"
Hieno ja keskustelun tasoa nostava kommentti. Tuliko mieleesi että historian arvostukseni saattaa keskittyä muihin asioihin kuin 20 vuotta vanhoihin moottoreihin.
>>Fakta on se että vakavat liikenneonnettomuudet ovat jatkuvassa laskussa vaikka ajomääräsuorite kasvaa joka vuosi.
Niinpä, olen kylläkin huomioinut että ruumiita tuloo nykyisin kerralla enemmän.
Siinä mielessä olet oikeassa että ns. piittaamaton käyttäytyminen on ollut kasvussa. Jopa puolet nykyisistä onnettomuuksista johtuvat piittaamattomuudesta, ei siis välttämättä ajotaidoista. Tilastot osoittavat että piittaamaton kuljettaja on muita yleisemmin joko naimaton tai matalan koulutustason omaava. Tuokin on tavallaan selvää, jos ei ole perhettä ei ole samanlaista vastuuta kuin perheellisellä ja jos ei ole koulutuksesta kiinnostunut niin tuskin ne liikennesäännötkään jaksavat samalla tavalla kiinnostaa.
------------
Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana sekä kuolemaan johtaneiden tieliikenneonnettomuuksien että tieliikenteessä kuolleiden lukumäärä on vähentynyt, vaikka samana aikana
sekä autokanta että autojen vuosittainen liikennesuorite ovat kasvaneet (Tilastokeskus & Liikenneturva, 2003). Vuonna 1990 tieliikenteessä kuolleita oli noin 650 ja vuonna 2002 yhteensä 415. Myös kuolemaan johtaneiden tieliikenneonnettomuuksien lukumäärä on vähentynyt vuoden 1990 lähes kuudestasadasta onnettomuudesta vuoden 2001 noin 370:een onnettomuuteen.
http://www.mintc.fi/www/sivut/dokumentit/julkaisu/mietinnot/2003/b282003.pdf
-------------
(lähde) Liikennevahinkotilasto 2003
HA - henkilöautoja, V - vahingot, HV - joista henkilövahinkoja.
1982 HA 1195970 V 59074 HV 7693
1983 HA 1280313 V 63866 HV 8221
2002 HA 1959773 V 61060 HV 7692
2003 HA 1990939 V 60899 HV 7547
Vahinkojen lukumäärä on pysynyt ennallaan vaikka ennen lähes puolta pienempää autokantaa ja siitäkin vielä puolta pienemmillä kilometreillä ajoivat todelliset rattimiehet jotka eivät ESP:stä perustaneet.. Jospa se vain olisi niin että nykyään sekä ajetaan paremmin kuin ennen ja koska autotkin ovat parempia niin vahinkoriski / ajettu kilometri pienenee (ainakin toistaiseksi) vuosi vuodelta. Vuonna 1994 tuo riskikerroin oli 2.92 ja vuonna 2003 2.5.
-------------
Aivan uteliaisuuttani kysyn, oletko mielestäsi A. Erinomainen kuljettaja, B. Hyvä kuljettaja, C keskiverto kuljettaja, D. Nolo ? Vai hoitaako ajotietokone ajattelemisen ja ajamisen ja sinä vain tyyräät.
Kaikki suomalaiset ovat keskivertoa parempia kuljettajia
>>Oman autoni valitsin puhtaasti turvallisuuskriteerien mukaan koska perheellisellä duunarilla ei ole varaa pelleillä.
Ruunari hyvä, kuka pelleilee milläkin.Elämässä on muitakin arvoja, kuin auto ja ajotietokone. Heppoiset ovat silloin turvallisuuskriteerit jos asennevamma sattuu ratin taakse. Vanhalla hopallakin on turvallista liikkua, kun asenteet liikenteessä ovat kunnossa ja myös muut tietä käyttävät tulee huomioitua. Hyvää matkaa...
Tuohon ei ole vastaanväittäminen.
"Sekö tekee minusta änkyrän etten usko juttujasi?"
Ken uskoo, se näkee
http://members.tiscali.fi/punnus/laren/laren.htm
Kiitos mielenkiintoisesta "änkkäyksestä", huomaan että jouduit tekemään hieman töitä... jatketaan toisella kertaa toisen aiheen parissa ja mieluummin rakentavassa hengessä.
Tänä aikana sain kaksi aivan käyttökelpoista ajatusta ja palaan taas ruutuun kun olen ne ensin työstänyt valmiiksi...
Kuten olen aikaisemmin sanonut, "ken ei vanhaa tierä, se ei uutta osaa luora"...
suosittelen tutustumaan moottoripuolella natsi-saksan ajatuksiin 30-luvulta ja menneen ajan brittiläiseen moottoripyöräteollisuuteen. Niistä "Japanilaisetkin" on monet nykypäivän ajatuksensa jalostaneet
http://members.tiscali.fi/punnus/laren/laren.htm
Mielenkiintoista, venttiilitön polttomoottori?
Eikös MB ole puuhannut kannettoman ja venttiilittömän koneen kimpussa myös? Muistan saaneeni vihiä siitä jostain.
http://members.tiscali.fi/punnus/laren/laren.htm
Eikös MB ole puuhannut kannettoman ja venttiilittömän koneen kimpussa myös? Muistan saaneeni vihiä siitä jostain.
Kuten yleensä, taas on kysymys ikivanhasta asiasta.
Jo höyrykoneet olivat luistiohjattuja, tekniikka lainattiin alkuaikoina myös polttomoottoreihin. Mäntäluisteista alettiin luopua jo 20-luvulla, koska niissä oli usein vuotoja, ja luistien voitelun kanssa oli ongelmia.
20-luvun lopulla yleisenä esiintyi enää nk. Knight-luistimoottori. Siinä männän ja sylinterin väliin oli laitettu kaksi lieriöluistia, ts. yläreunastaan rei´itettyä putkea sisäkkäin. Näitä liikuteltiin sitten ylös-alas siten, että sopivalla hetkellä ao. reiät osuivat kohdakkain toistensa ja samalla sylinterin seinämän yläosassa olevan aukon kanssa. Tällaisia moottoreita käytettiin äänettömän, tasaisen käyntinsä ansiosta "laatuvaunuissa", ts. paremman luokan henkilöautoissa. Britit käyttivät II maailmansodassa joissakin hävittäjämoottoreissaan luistiohjausta.
Jos tarkkoja ollaan,perinteinen 2-tahtimoottorikin on polttomoottori, ja siinähän ei ole venttiilejä.
Ja Wankel.
Aika omituinen vertailu 3,2 V6-diesel ei läpäise päästönormeja, vastaava 5,0 bensa V8 läpäisee. Hiilidioksiidiä tulee suhteessa kulutukseen. En tiedä tarkka kulutusta V6-dieselille, mutta rohkenen epäillä, että 5 litran bensakasin kulutus on kaupukuajossa 20 l luokkaa. Kaupungeissahan pääsääntöisesti isoilla vehkeillä ajaetaan, maaseudulla ei ole samassa mittakaavassa varakkaita. V6-diesel kuluttanee 10 l . (Tähän on pakko päästä koska meikäläisen vanha Starcraft 6,2 V8 diesel 2530 kg omamassa, kulutti tasan 12,0 kaup.ajossa). Näinollen 10 l bensankulutus ero esimerkin V6-dieseliin. Onko se 10 l bensaa täysin saasteetonta ihmeainetta, ja vain siitä toisesta 10 l:sta aiheutuu päästöjä?
Kaliforniassa on "smog" -eli savusumututkimuksissa havaittu dieseleiden pienhiukkaspäästöjen aiheuttamat terveyshaitat jo aikoja sitten.
Jos dieselautossa ei ole hyväksyttävää "hiukkasloukkua" tms., se ei täytä Kalifornian ympäristölakeja:
http://www.arb.ca.gov/diesel/documents/rrpapp.htm
Toyta Prius 2004 USA - 53 991 kappaletta.
Volvo XC90 2004 USA - 39,630 kappaletta.
Vielä kolmannen kerran. Toyota Priuksia myydään tänä vuonna USA:ssa 100 000 kappaletta. Se on Toyota USA:n varatoimitusjohtaja Jim Pressin arvio ja pitänee paikkaansa koska autoa joutuu edelleen odottamaan yli puoli vuotta joten valmistaja pystyy hyvin jo tehtyjen tilausten pohjalta arvioimaan myyntiä.
Jos Luoja suo, niin voidaan vaikka palata asiaan tammikuussa 2006.
Ollaan varmaan molemmat samaa mieltä siitä että tästä aiheesta on nyt juteltu tarpeeksi.
Ei jonkun hemmon esittämä 100.000 auton etukäteismyyntiarvio ole yhtä kuin vuoden lopullinen myyntimäärä, joka nähdään vasta sitten kun vuosi on päättynyt. Meillä kenelläkään ei ole kristallipalloa, joten saahan sitä etukäteisnumeroita heitellä kunhan ei väitä, että ne ovat faktaa . Toisaalta ei eläimien (olmin) voi olettaa tällaisia asioita ymmärtävän.
http://www.arb.ca.gov/diesel/documents/rrpapp.htm
Tämä Kalifornian laki on niin nurinkurinen kun voi olla. Luin kaikki Appendixeja myöten.
Yhtä ainoatta henkilöautoa dieselmoottorilla ei missään mainittu. Yhdessä taulukossa lukee, että jotkut henkilöautot saattavat käydä dieselpolttoaineella, moottoripyörät eivät käytä dieselpolttoainetta. Olikohan tuo vitsi Kalifornian päästömääräyksesä, Appendix IV.
Kalifornia on täysi dieselrekkoja 700.000 kpl on paljon sillä alueella, siellä on suuria maamoottoreita, junanvetureita, dieselgeneraattoreita lentokentillä, dieselkäyttöisiä kivimurskaamoja jne. Miten näiden hiukkassuodattimien laita mahtaa olla? Kaikki otetaan mukaan vertailuun samaan smogtutkimukseen. Toisaalta, mitä 1:llä USA:n osavaltiolla on tekemistä maailmanlaajuisen saastepäästön kanssa? Tiukimmat lait? Ehkä, ajelkoon bensalla.
Edellä esitetty ei liittynyt mitenkään siihen pelkäävätkö Eurooppalaiset Japanilaisia.
Käsittääkseni koko USA:sa ei ole juuri myyty dieselmoottorisia henkilöautoja sitten 80-luvun. Jopa jenkkien suuret pickupit, pakut ja valtavankokoiset asuntoautot ovat bensiinimoottorisia. Syynä on ollut polttoaineen tavattoman edullinen hinta. Aivan viime kuukausina on kuulunut jälleen uutisia mm. pickup-dieselmallien kasvaneesta kysynnästä - bensan hinta on sen verran korkea (n. kolmasosa Suomen hinnoista), että dieselien kauppakin alkaa taas käydä.
On tähän ollut myös syynä kammo hiukkaspäästöjä kohtaan. Ja tietysti asenteet. Amerikkalaiset ovat kyllä olleet oikeassakin noiden hiukkasten suhteen, ennen nykydieselien tuloa diesel-autot ovat olleet kammottavia saastuttajia. Suomen diesel-kalustostakin melko iso osa on edelleen vehkeitä, jotka tulisi ensi tilassa poistaa liikenteestä. Ja Saksasta niitä ikivanhoja nokivasaramersuja vielä rahdataan jatkuvasti lisää.
Tuoreen Wall Street Journal Europe -lehden mukaan uuden Meksikon tehtaan lisäksi Toyotalle valmistuu ensi vuonna uusi tehdas Texasiin.
Lisäksi vielä tänä vuonna Toyota ilmoittaa Amerikan mantereen seitsemännen tehtaan sijoituspaikan ja sijoituspaikkaa kahdeksannelle autotehtaalle etsitään.
AkiK osui oikeaan tuossa hiukkaspäästö-ongelmassa. Kuten toisaalla kirjoitin EU:n alueella aletaan jo heräämään tähän oletettua paljon vaarallisempaan ongelmaan ja vaatimaan kaikkiin käytössä oleviin dieselautoihin pienhiukkassuodattimia.
Olematta sen enempää ennustaja veikkaan että keski-euroopassa autokanta puhdistuu uusien autojen voimin joissa suodattimet on jo olemassa ja nämä vanhat nokivasarat roudataan sitten tänne meidän riesaksi tappamaan jo ennestään pientä väestömäärää.
Siksi kun kerta näitä enempi vähempi hyödyllisiä veroja ministerit kyhää, niin näille suomeen tuotaville vanhan tekniikan nokivasaroille TAPPAJA-vero ihan paikallaan.
Jospa täälläkin sitten jo muutaman kymmenen vuoden kuluttua dieselautojen hiukkaspäästöt saadaan samalle tasalle kuin muualla EU:n alueella.
näille suomeen tuotaville vanhan tekniikan nokivasaroille TAPPAJA-vero ihan paikallaan.
Keppiä, miksei porkkanaa?
Olematta sen enempää ennustaja veikkaan että keski-euroopassa autokanta puhdistuu uusien autojen voimin joissa suodattimet on jo olemassa ja nämä vanhat nokivasarat roudataan sitten tänne meidän riesaksi tappamaan jo ennestään pientä väestömäärää.
Saksassa autojen keski-ikä on nousussa, mutta edelleen siinä 6 vuoden paikkeilla. Jos tuosta arvioisi, että ensi vuonna lähes kaikkiin dieseleihin alkaa saada partikkelisuodattimia, niin tuossa 2010-2012 siellä on todella vähänlaisesti hiukkaspäästödieseleitä.
Varmasti olet oikeassa siinä, että nehän luonnollisesti myydään mm. Suomeen sen jälkeen. Niitähän saakin todella halvalla, koska Saksan ympäristömaksuja joka tapauksessa tullaan muuttamaan niin, että niillä ajaminen on siellä jo täysin kannattamatonta (viimeistään 5 vuoden päästä kun seuraavat euro-normit astuvat voimaan)
Härveli; Kerro mitä tapahtuu kun tankkaa biodieseliä sellaiseen vanhaan nokivasaraan, joku -80 luvun dieseli? Anna jotain tietoja mitä pakoputkesta tulee, kun tunnut kuitenkin tietävän näistä paljon?
Saanko arvata, vaikken HärVeli olekaan enkä oikeasti tiedä? Biodieselillä vanha raksutin pukkaa jokseenkin samaa kamaa kuin fossiilisella polttoaineellakin. Myös niitä pienhiukkasia. Suurin ero on varmasti HC-päästöjen koostumuksessa ja niiden arvaisin olevan sekä vähäisempiä että vähemmän myrkyllisiä kuin löpöllä. Biodieselin suurin ympäristöansio on siinä, että se ei lisää CO2-päästöjä vaan lähinnä kierrättää hiilidioksidia.
EDIT:
Tein arvaukseni jälkeen pienen Google-haun ja totesin arvaukseni hiukan pessimistiseksi, sikäli kun tämän biopolttoainevalmistajan tarjoamiin tietoihin on luottaminen:
http://www.vegoleum.fi/envi_fin.htm
On olemassa myös bioöljyjä, jotka hajoavat luonnossa. Niitä käytetään mm. hydrauliöljyinä, kokemukset ovat hyviä. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin haittavaikutukset ovat vähäisiä, lähinnä jotain lievää allergiaa jos niissä lutraa käsiään päivästä toiseen (normaali hydrauliöljyn kanssa se ei liene suositeltavaa, saattaa tulla muutakin kuin pelkkä allergia..
)
Tuo biodieselin saastuttavuus riippuu palamisprosessista, ja se on nykydieselvehkeillä tehokas. Saasteita ei siis juuri tule. Vanhoista diesel-autoista en osaa sanoa.
Sixpack kyseli mitä pakoputkesta tulee
En nyt ole mikään expertti asiassa...ainoastaan itseoppinut lukemalla tutkimuksia jonkun verran.
Mutta summa summarum.
Biodiesel kyllä vähentää pienhiukkaspäästöjä mutta ainakin joidenkin tutkimusten mukaan vastaavasti lisää typen oksidien (NOx) eri yhdisteiden päästöjä. Nämä noxit ovat juuri vaarallisia ihmisten keuhkoille ja määrät ovat suuria erityisesti kaupunkiliikenteen seisovassa ilmassa. Kaipa nämäkin päästöt saadaan tulevaisuudessa kuriin, ei kuitenkaan ilmeisen helpolla vanhoissa dieselvehkeissä.
Myöskään muita biodieselin päästöjä ei ole vielä riittävästi tutkittu.
Toinen on miten valtiovalta suhtautuu biopolttoaineisiin. Annetaanko meidän riittävän laajassa mittakaavassa tankata niitä. Ympäristöystävällisempänä polttoaineena biopolttoaineille pitäisi alentaa veroja ja siitähän tässä verotuksen luvattulassa ei taas tykätä...jääpi verokarhulle vähemmän käteen.
"Toinen on miten valtiovalta suhtautuu biopolttoaineisiin".
Erittäin nihkeästi: "Voimassaoleva lakiesitys edelleen osin syrjivä
Lakiesitys jättää huomioimatta biodiselin ja bioetanolin käyttömahdollisuudet, vaikka autoja on yleisesti saataville näille polttoaineille". http://www.biokaasuauto.com/paasivu.html
Tämä tarkoittaa sitä että vaikka bio- ja maakaasu vapautettiin 20 kertaisesta kateusverosta, biodieselis ja bioetanolissa (kossu) se edelleen on.
"Annetaanko meidän riittävän laajassa mittakaavassa tankata niitä".
Kuten viimmepäivien uutisissa olemme saaneet kuulla, "Neste" laajentaa tuotantoaan ja alkaa valmistamaan biodieseliä. Ei kuitenkaan suomalaisten tarpeisiin vaan vientiin, lähinnä Saksalaisille autoilijoille.
"Ympäristöystävällisempänä polttoaineena biopolttoaineille pitäisi alentaa veroja ja siitähän tässä verotuksen luvattulassa ei taas tykätä...jääpi verokarhulle vähemmän käteen".
Tämä on juuri se syy miksi biopolttoaineiden verotusta ei haluta alentaa. EU:n biopolttroaineita koskeva direktiivi määrää jokaisen jäsenmaan antamaan verovapauden lähialueella tuotetulle, luonnonmukaisista raaka-aineista tuotetulle biopolttoaineille.
Tämä koskee niin biokaasua, biodieseliä ja bioetanolia.
Biokaasulla tämä tarkoittaisi tällähetkellä noin 0,03 sentin kuutiohintaa joka vastaa n. litraa bensiiniä. Todennäköisesti mittarihinnaksi tulisi jotain vastaavaa kuin Ruotsissa jo nyt, eli hinta asettuisi siinä 0,25 - 0,50 centin välille.
Eli Nurmijärven seiväshyppääjä ei ole todellakaan totunut menemään siitä missä aita on matalin. Toinen Nurmijärven suuripoika pienistää senverran paljon halakoja että kaippa tuo kuvittelee että joku vielä kehittelee metrin haloilla toimivan häkäpönttön.
Ei saksalaisten premium-merkkien tarvitse Toyotaa pelätä,Toyotalla ajavat Toyota-ihmiset,aivan kuten Nissan-kansan auto on Nissan...MB,BMW ja VAG-ihmisten ei tarvitse Toyotia edes vilkuilla.
Jos autoilun tarkoitus on vain siirtyä paikasta A paikkaan B,niin silloinhan voi tietysti ajaa Toyotallakin,aivan kuten Euroshopper-kahvin juominenkin,jos kriteerinä ei ole kuin "siirtää kahvi kupista vatsalaukkuun"=paikasta A paikkaan B. 
... sitten heräsi keskustelemaan! Nyt ollaan jo vuodessa 2008 hei!