Jotta saataisiin vähän asiallista keskustelua aikaiseksi, palstalaisten kommentteja kaivataan..
Olin viime kuun lopussa pohjois-suomessa, ja ajoin kahta dieselillä varustettua autoa. Pakkasta oli toisena päivänä -19 C, ja toisena -22C. 
Kylmempänä päivänä ajoin täälläkin mollattua disukkamottia 300 km, ja no problem. "Lämpimänä päivänä" 
käytössäni oli uusi diesel malli, jonka kanssa oli merkittäviä ongelmia. Auto ei yksinkertaisesti lämmennyt kunnolla koko 300 km matkalla ja matkustamossa oli kylmä. Palauttaessani autoa kysyin onko autossa vikaa, mutta liikkeestä sanottiin että "nämä uudet dieselit ei oikein tuota lämpöä". Autot olivat molemmat ilman webastoa/eberiä, molemmat autot lohkossa 2h ennen käynnistystä.
Toiveena asiallinen keskustelu, niin jätetään ainakin aluksi automerkit pois.
Asiallisia kommentteja?
Mielestäni (pitkilläkin ajomatkoilla lämmön riittämättömyyden) ongelma liittyy vain ja ainoastaan nk. lämmityslaitteeseen. Jos/kun motin (dsl) jäähdytysveden lämpötila saavuttaa normaaliarvot, pitää kabiiniinkin virrata lämmintä ilmaa riittävästi. Käytännössä näin ei tapahdu.
Olen kärsinyt samasta ongelmasta eli parikymppisessä pakkasessa ei reilussa 200km:n siivussa hampaiden kalina osoita laantumisen merkkejä. Näissä biileissä ulkopuolisella sähköllä toimiva sisälämppäri pitäisi olla pakollinen katsastusvaruste.
mikahe:n kanssa samoilla linjoilla. Autoliikkeen pellet ei ole asiantuntijoita yleensä missään asiassa, se ettei lämpöä riitä on kakkapuhetta. Joissain uusissa bensa-autoissa on myös luvattoman kehno lämmityslaite.
Ei se kaikissa uusissa dieseleissä ole näin. Eikös tätä ole testattu ihan talvitesteissäkin. Tietyissä kyllä, mutta autonvalmistajat myös itse laittavat autoihin useimmiten jotain jotta auto lämpeäisi paremmin. Eikö Subarun boxerdieselin yhteydessä ollut jonkinlainen lämmitysjuttu ilmakanvissa.
Matti-:
Oma kiisselipata vaatii vajaat 10 km 60-80 km/h nopeudessa lämmitäkseen normaaliin tasoon esilämmityksenkin jälkeen.
Nämä hitaan padanlämpiämisen avittamisen lisähilppeet auttavat toki kaikissa olosuhteissa, mutta jos niitä tarvitaan vielä 200 km:n ajomatkan jälkeenkin, niin autonvalmistaja/suunnittelija on mielestäni epäonnistunut luomaan paikallisiin olosuhteisiin sopivan tuotteen.
Terve kaikille!
Minulla on uusi Subarun Diesel Outback ja voin siitä jo jotain kokemuksia (5000km) jakaa. Moottori lämpiää tosi huonosti jos pakkasta on -15C tai kylmempää. Kabiiniin kyllä lämpöä riittää ilman ongelmia. Autossa on ns. hot-gas ilmastonti joka käyttää kompressoria myös lämmitykseen (+5C - -30C lämpötilat) sekä lattia suuttimissa 200w vastukset. Sisätilat lämpiää suhteellisen nopeaan. Moottorin lämmöt vaan ei enää nouse normaalitasoon -15C pakkasessa ollenkaan.
Edellisessä diesel Saabissa oli Eber-lämmitin vakiovarusteena ja vielä -20C ei siinä näkynyt mitenkään. Sitä tiukempi pakkanen alkoi hidastaa lämpiämistä aikalailla ja taajama-ajossa ei moottorinlämmöt nousseet normitasolle oikeastaan ollenkaan.
Selvä ero bensakoneisiin on nähtävissä. Ilman polttoainelisälämmitintä nyky-dieselit on tosiaan melko hitaita lämpiämään, jos nyt ollenkaan lämpiävät.
Minulla on pumppusuutin dieseli 1,9 l. Normaaleilla pakkasilla eli -10 - 20 asteessa se lämpiää n. 5-8 km aikana jos käyttää 2000 - 3000 kierrosta. Jos ajaa taloudellisesti 1500 - 2000 kierrosta, ei tarvitse toivoa lämmitystä alle puolen tunnin. Taajama-ajossa lämpöä ei välttämättä tule alle 15 min. Siksi tarvitaan hanskat ja pitkät kalsarit.
Kunnon pakkasilla lämpöä riittää juuri ja juuri riittävästi eli n. +15 astetta sisällä kun on n. -30 astetta ja ajetaan n. 2500 kierrosta/min.
Paras sisätilan lämpöjakauma saadaan kun kaikki lämpö otetaan jalkatilaan. Sieltä lämmin nousee ylöspäin.
mikahe :
Näin on. Bensakoneen hyötysuhde on luokkaa 35%, dieselin hiukan parempi. Jos tuolla ylimääräisellä öljymäärällä ei saa autoa lämpimäksi, on vikaa jossain muualla kuin hukkalämmön puutteessa.
Auttaako vanha keino eli keulan tukkiminen pahvilla tms. koneen ja/tai sisätilojen lämpiämisessä? Vai onko liian epäseksikkään näköistä muuten hienossa ja nykyaikaisessa autossa?
Herbertin ja mikahen kommentit ovat asiaa! Toisaalta ihmettelen tätä nykyajan mentaliteettia, että kaiken pitää näyttää hyvältä vaikka kovassa pakkasessakin! Varmaan keulapeite auttaa asiaa; siitä on omaa kokemustakin! Epäilen kuitenkin, että nykyään monen niin bensa kuin dieselauton lämmityslaitteita ja jäähdytysjärjestelmää ei ole tehty pohjolan karuimpiin olosuhteisiin!
Herbert:
Pahvin voi laittaa myös maskin ja syylärin väliin, oikean värinen ei juuri erotu?
Herbert:
Onkjo kylmiä bensa-autoja?
Herbert:
Kyllä se voi jonkin verran auttaa, jos konetila on kovin avoin. Lähinnä oletan sen auttavan moottorin optimikäyntilämpötilan ylläpitämiseen, joka on joissain autoissa kovalla pakkasella ongelma. Auton sisälämpö riippuu enemmän lämmityslaitteesta.
Terve,
Kyllä se varmasti auttaa jos jäähdyttäjän eteen laitetaan jonkinlainen tuulensuoja. Tuosta,
Muotoillaan vaikka näin, että kun ostaa uuden auton ja maksaa siitä suuren summan rahaa, toivoo saavansa kaiken normaaliin Suomessa-ajoon tarvittavan välineistön auton mukana.
Subarun huolto jopa suositteli laittamaan tuulensuojan, mutta sellaista ei ole tarjolla erikseen.
Tein itse Hienon
En ole vielä testannut käytännössä, mutta kontissa on valmiina jos oikein kovat pakkaset saapuu.
Huollosta sanoivat, että jos laittaa suojan niin se täytyy laittaa maskin eteen. Varmistetaan, ettei flekti pääse "imaisemaan" sitä suojaa jäähdytintä vasten missään tilanteessa. Jos näin kävisi, flektistä kuulemma hajoaa siivet.
Toistaiseksi auton sisällä on tarjennut ihan hienosti. Foresterissa kuulemma tuo lämpömittari on jo korvattu pelkällä merkkivalolla. Ei tarvitse kuskin päätään vaivata jos kone ei ihan normilämpöjä saavutakaan.
Herbert:
Nämä konstit olivat silloin tarpeen kun jäähdyttimen propeli ei ollut termostaattiohjattu sähkövempele. Esim. Saabissa oli sellainen ihme yleinen jo 70-luvun lopulla.
Sitä ennen mm. T-Fordin kanssa oli käytössä esim. sellainen pakkaskäynnistyskonsti, että laitettiin padallinen hehkuvia hiiliä öljypohjan alle jonkin verran ennen veivaamisen aloitusta. Jos kaikki meni hyvin niin auto lähti käyntiin kärventymättä siihen paikkaan, ja isäntä ehti ajossa töihinsä.
Eikös uusissa Bimmereissäkin ole joku automaattisesti toimiva suoja jäähdyttimen edessä, joka nopeuttaa koneen lämpiämistä! Vai olenko harhateillä?
Hyvä se on vinoilla -70 luvun käytännöistä, jos ei ole siihen kosketusta! Saab oli muuten tosi lämmin auto, samoin kuin Volvo! Veikkaan, että -69 Amazon hakkaa suurimman osan tämän päivän autot lämpimyydessään! Siihen aikaan autot tehtiin käyttöön ei näyttöön! Citikoissahan on tuo pahvi jo vakiona; liekkö hyötyä! Jopa -50 Pobedaa pidettiin lämpimänä! Kehitys kehittyy, mutta ei välttämättä parempaan suuntaan kaikilta osin!
Diesel-moottorisen auton "kylmyys" ei johdu hyvästä hyötysuhteesta vaan siitä, että moottoriin menevää ilmamäärä ei rajoiteta, eli diesel moottori ottaa aina saman määrän ilmaa sylinteriin riippumatta siitä, pyöriikö auto tyhjäkäynnillä vai ajetaanko sillä kaasupohjassa. Tästä johtuen moottorin läpi menevä ilmamäärä jäähdyttää konetta enemmän verrattuna tavalliseen ottomoottoriin, jossa moottoriin otettavaa ilmaa rajoitetaan. Toki ottomoottoreissakin on poikkeuksia kuten volkkarin FSI, jossa ilmamäärä ei myöskään rajoiteta.