Miksi mitoittaa jalkatila 2 metriselle, jos pääntila riittää vain 170 senttiselle? Itse en ole tuota koskaan ymmärtänyt. Jos pää- ja jalkatiloja pitää priorisoida, niin mun mielestä jalkatila jää kakkoseksi. Ahtaaseen tilaan taitellut jalat eivät toki ole mitenkään erityisen miellyttävät pitkällä matkalla, mutta leuka rintakehässä tai korva olkapäässä on vielä paljon epämiellyttävämpi asento. Auriksen ja useimpien luokkansa edustajien takapenkillä mun mittainen koe-eläin istuu selkä ja kaula suorana, eikä polvitilakaan lopu kesken useimpien etupenkkiläisten takana. Priuksessa en saa mitenkään miellyttävää istuma-asentoa.
Auris - kokeiluni lyhyet kommenti tuntuivat tulleen jotenkin väärin ymmärretyksi.
"Yli viisi litraa" moottoritienopeuksilla (joka siis tarkoittaa minun kilenekäytössäni yli satasen mutta enintään 120 km/h todellista nopeutta, siis nopeuksia,joita Suomessa saa laillisesti ajaa vain moottoritiellä ei minustakaan ole bensa-auton kulutukseksi iso vaan pieni, mutta nurkka-ajoissa ero tavallisiin autoihin on vaan roimasti merkittävämpi.
Tiloista vielä semmoinen kommentti, että kyllähän Auris hybridinä on kuljetuskapasiteetiltaan hyvin vaatimaton. Valmiiksi pienistä tiloista ne akustot vievät suheellisesti paljon merkittävämmän siivun. Prius on selkeästi isompi auto ja sen tavaratila on hurjasti parempi, kyllä siihen jo perheen kohtuulliset matkatavaratkin sopivat. Hybridi-Auriksella ei oikeasti automatkaile kuin pari henkeä kerrallaan, jos matkavaroita on vähänkin reippaammin mukaan pyrkimässä. Yleisautoksi Auris siis sopisi vanhemmalle pariskunnalle, mutta lapsiperhe kyllä päätyy hybridivaihtiehdoista Priukseen - tai sitten johonkin oikeasti tilavaan ei-hybridiin.
Kakkosautoksi kaupunkiin taas ei ole järkeä maksaa Priuksen paremmista tiloista, eli siihen trapeeseen Auris HSD on fiksumpi. Toisaalta tuohon käyttöön taas voi saada liki yhtä pieniruokaisen pelin hurjasti halvemmallakin - ottamalla esimerkiksi Toyotan mallistosta Aygon. Yhden tai kahden hengen ja kauppakassien siirtelyynhän ei oikeasti tarvita edes Auriksen kokoista autoa.
Nyt viikonlopun jälkeen uudella hybridi-Auriksella ja lähes 1000 kilometriä perheen kanssa ajelleena voin kulutuksen olevan tasan 5 litraa joka on nähtävissä myös tankkaus.comiltakin.
Ajotietokone näyttää n. 3 dl alle todellisen ja nopeusmittari näillä 15-tuumaisilla 5 km/h liikaa, yllättävintä itselleni oli huomata se että navin mukaan autolla pääsee jopa 60 km/h nopeutta pelkällä sähköllä, maantietraktorin perässä lähes pari kilometriä ajelleena sekin tuli koettua.
Toisen tankillisen aikana tuli katseltua kulutuksia eri ajonopeuksilla ajotietokoneesta ja kumpuilevalla kantatiellä keskinopeuden jäädessä tasan 80 km/h keskikulutus oli 4.5 l/100km. Sadan kilometrin yhtämittainen ajo 100 km/h keskinopeudella kulutti 5.3 l/100km
Jos jotain negatiivista autosta etsi niin se oli tavaratilan kaukalo joka oli jaettu kolmeen osaan kun startin koeajoautossa se oli yhtenäinen, se olisi mielestäni parempi, mahtuisi ne kauppakassit paremmin, saa nähdä voiko tuollaisen tilata jälkikäteen vai oliko tuo yhtenäinen vain esisarjan autoissa.
Sampan ensikokemukset kuvaavat mainiosti asiaa. 1000 kilometriä viikonlopussa on jo aika paljon autoilua eli tarkoittaa matka-ajopainotteista rupeamaa. Tuosta luultavasti Auriksen kokoinen normaalikin bensa-auto olisi suoriutunut selvästi alle kuuden litran keskikulutuksella (ja pikkudiesel olisi mennyt viittä vähemmällä. Eli ero normibensaan on pieni, joskin havaittava. Ihan viiteen litraan ei varmaan tavallisella bensa-autolla olisi onnistunut, tai ainakaan itse en ole koskaan päässyt pidemmän taipaleen keskikulutuksessa, vaikka olen yrittänyt pihistelläkin. Jossain 5,5 litran tuntumassa ovat omat parhaat tulokseni.
Katkoajossa sitten pienikin normibensa-auto vie helposti seitsemän litraa satasella, kun hybridin pitäisi kulkea melkein tuolla yhdistetyn kulutuksellaan. Eli tien päällä hybridihyöty ehkä 10-15 prosenttia (joka syntyy moottorin ekovirityksestä, mutta kaupungissa jopa 40 prosenttia.
Jos ajoista on paljon nurkka-ajoa, kyllä hybridin hankintaa voinee perustella taloudellisillakin syillä - ainakin jos ottaa oletuksiin mukaan polttoaineiden todennäköisen kallistumisen tulevaisuudessa.
Talouslaskuissa iso epävarmuutekijä tosin on hybridin akkujen kestoikä ja niiden uusintakustannus.
Aika maantiepainotteinen oli tuo viikonloppu mutta keskinopeus jäi silti noilta tankkauksilta 56 km/h ja 63 km/h, molempien kulutusten ollessa samat 5.0 l/100km.
Kaupunkiajoa ja varsinkin lähiöpainotteista oli muu ajo, kaikkiaan n. 150 km ja varsinkin lähiöajon kulutus jäi alle 4.5 litran.
Meillä kun tuo hybridi tulee pääosin lähiöajoon, niin uskon tuon kulutuksen jäävän tuohon 5 litraan, 3 litraa vähemmän kuin edellisellä automaattivaihteisella autolla, maantieajot hoidetaan toisella ajoneuvolla.
Miksi mitoittaa jalkatila 2 metriselle, jos pääntila riittää vain 170 senttiselle? Itse en ole tuota koskaan ymmärtänyt. Jos pää- ja jalkatiloja pitää priorisoida, niin mun mielestä jalkatila jää kakkoseksi.
Olen yli 180 cm lähes 110 kg, eikä minulla ole Priuksen takanakaan kuten ei koskaan muuallakaan missään loppunut pääntila. Lähes kaikissa autoissa istun täysin lukittuna reidet vinossa ja polvet kiinni etupenkkiläisten selissä. Jos takamuksessa on ylimääräistä se työntää polvia vielä lisää eteen. Edellisen mallin Accordin tai C-mersun farkkujen takana oli 10 minuuttiakin täyttä tuskaa. Jos kämmen vaaka-asennossa mahtuu katon ja pään välin se riittää. En pidä itseäni pitkäjalkaisena, koska samanpituinen kaverini on 5 cm pidempi lahkeista. Istuessa silmäni ovat hänen hiusrajallaan. Esim. Golfin ja Jetan takapenkkitilat minun ruumiinrakenteelle todella hankalia.
Jos ajoista on paljon nurkka-ajoa, kyllä hybridin hankintaa voinee perustella taloudellisillakin syillä - ainakin jos ottaa oletuksiin mukaan polttoaineiden todennäköisen kallistumisen tulevaisuudessa.
Tässä vähän arvattuja numeroita ja laskelmia:
- hybridin lisähinta bensakoneeseen: 5000 e (500 e/vuosi)
- dieselin lisähinta bensakoneeseen: 2000 e (200 e/vuosi)
- dieselin käyttövoimavero: 300 e/vuosi
- bensiinin hinta: 1,50 e/l
- dieselin hinta: 1,30 e/l
Kulutus (kaupunki/maantie)
- hybridi: 5,0/5,0 l/100 km
- diesel: 6,5/4,5 l/100 km
- bensa: 7,5/6,0 l/100 km
Näistä yhteenlasku antaa kustannuksiksi seuraavasti (vuosikustannus on erotus bensakoneeseen):
- bensa: 0 e/v, 11/9 snt/km
- diesel: 500 e/vuosi, 8,5/6 snt/km
- hybridi: 500 e/vuosi, 7,5/7,5 snt/km
Mikä sitten kannattaa missäkin?
Näillä lukemilla tulee ihan mielenkiintoisen näköinen kartta. Vähän ajavalle perusbensa on halvin. Paljon ajavalle hybridi on kaupungissa edullisin, diesel maantiellä.
Pelkässä kaupunkiajossa tasapeli hybridin ja bensan välillä tulee 14 000 km:ssa. Pelkässä maantieajossa tasapeli dieselin ja bensan välillä tulee noin 17 000 km:ssa. Jos kilometreista enemmän kuin 60 % tulee kaupungissa, vertailu pitää tehdä bensan ja hybridin välillä, muulloin bensan ja dieselin välillä.
Kuriositeettina todettakoon, että jos autoilija ajaa 7 400 km maantiellä ja 11 000 km kaupungissa, auton valinnalla ei näillä lukemilla ole väliä.
Erilaiset tasapelipisteet ovat hyvinkin herkkiä lähtösuureille. Jos polttoaineiden hinnat ovat erilaisia, tai jos autojen hintalisät vaihtelevat, tilanne muuttuu. Jos autolle laitetaan lisävaatimuksia (suorituskyky, automaattivaihteisto, neliveto, tilat, peräkärrymahdollisuus, päästörajat), lisähinnat ja saatavuudet muuttuvat.
Talouslaskuissa iso epävarmuutekijä tosin on hybridin akkujen kestoikä ja niiden uusintakustannus.
Ei ehkä nykyisillä niinkään. Japsit käyttävät NiMH-akkuja, joista on vastaavassa käytössä yli kymmenen vuoden kokemus ilman murheita. Lisäksi jos hybridistä akut vähän pehmiävät, sillä ei ole kovin isoa käytännön merkitystä käyttöön tai kulutukseen.
Plug-in-hybrideissä ja sähköautoissa tämä onkin sitten talouslaskelmien todella suuri pulma.
Talouslaskuissa iso epävarmuutekijä tosin on hybridin akkujen kestoikä ja niiden uusintakustannus.
Ei ehkä nykyisillä niinkään. Japsit käyttävät NiMH-akkuja, joista on vastaavassa käytössä yli kymmenen vuoden kokemus ilman murheita.
Priuksen akut ovat todettu erittäin hyvin kestäviksi. Akut eivät ole mikään ongelma Priuksen (ja muidenkaan Toyota/Lexus hybridien) kustannuksia laskettaessa.
"Pelkässä kaupunkiajossa tasapeli hybridin ja bensan välillä tulee 14 000 km:ssa. Pelkässä maantieajossa tasapeli dieselin ja bensan välillä tulee noin 17 000 km:ssa. Jos kilometreista enemmän kuin 60 % tulee kaupungissa, vertailu pitää tehdä bensan ja hybridin välillä, muulloin bensan ja dieselin välillä"
14000km kaupunkiajoa vuodessa on lähempänä taksia kuin matti meikäläistä. Aika harvalla, jolla tulee keskimääräistä enemmän ajoa (> 18000km/a), matka koostuu enimmäkseen kaupunkiajosta. Jos polttoainekulut heittää sentin, puolitoista per km johonkin suuntaan, niin eipä edullisempaan juuri kannata tuhansia euroja euroja sijoittaa. Mielestäni ei ole mitään merkitystä jos säästöt vuositasolla on 200-400e? Auton arvo tippuu suhteessa paljon enemmän ja mitä kalliimpi auto, sitä suurempi on euromääräinen tiputus.
Jos kysymys olisi vain rahansäästämisestä, kannattaa ilman muuta ostaa parisataa tuhatta ajettu diesel, jolla on toinen mokoma edessä. Kalliit kilomerit on ajanut joku muu, eikä hinta tipu enää 5000e/a (vrt. polttoainesäästöt 200-400e).
hiilipäästö oli tehnyt laskelmia. Kävin toyotan sivuilla ja otin vertailuun auriksen bensa ( 1.6 multimode), hybridi ja dieselmallin (2.0 D). Hybridin lisähinnat olivat 4000 bensaan ja 1000 dieseliin verrattuna.
Auriksen kulutus (kaupunki/maantie)
- hybridi: 3,8/3,8 l/100 km
- diesel: 6,5/4,4 l/100 km
- bensa: 8,0/5,4 l/100 km
eli hybridin kulutus laskelmissa aika lailla yläkanttin.
Nuo kuitenkin ovat varmaan parhaat vertailuarvot mitä on saatavilla. Ainoa (?) automalli josta kaikki vaihtoehdot ovat saatavilla.
14000km kaupunkiajoa vuodessa on lähempänä taksia kuin matti meikäläistä. Aika harvalla, jolla tulee keskimääräistä enemmän ajoa (> 18000km/a), matka koostuu enimmäkseen kaupunkiajosta.
14 tkm kaupunkiajoa vuodessa tekee noin 50 km päivässä. Eli johan siihen riittää 25 km työmatka tai 15 km työmatka ja 10 km lasten kuskausta lätkä- ja balettiharkkoihin.
Tuollaiset kaupunkiajomäärät ovat täysin realistia isommissa kaupungeissa aivan normaalissa perhekäytössä.
Ei mikään kaupunkilaistaksi noin vähää vuodessa aja. Ei ainakaan, jos taksin ajamisella aikoo itsensä elättää. Esim. Helsingissä moni taksi vääntää 100 tkm vuodessa kaupunkiajoa.
Realistisesti ajateltuna kulutuksina voisi mielestäni pitää hybridille 5 l/100km dieselille 5.5 l/100km ja bensiini Aurikselle 7 l/100km niin jos noiden mukaan laskee kokonaiskustannukset niin saa olla jo reilut 30 tkm jotta diesel Auris kannattaisi.
Tankkaus.comilla on mielestäni riittävän kattava tarjonta polttoaineen kulutuksen seurantaan, ei noita virallisia lukemia kannata tuijottaa, harvassa on ne autot jotka niihin lukemiin pääsevät.
Kyllähän se hybridin kulutus voi tuonne 5 litraan mennä jos on paljon moottoritieajoa ja lyhyttä ajoa talvipakkasilla. Diesel autoista ei kokemusta mutta meneekö nämäkään sitten lähellekään normikulutusta vastaavassa ajossa eli onko tuo 5,5 optimistinen arvio?
14000km kaupunkiajoa vuodessa on lähempänä taksia kuin matti meikäläistä. Aika harvalla, jolla tulee keskimääräistä enemmän ajoa (> 18000km/a), matka koostuu enimmäkseen kaupunkiajosta.
14 tkm kaupunkiajoa vuodessa tekee noin 50 km päivässä. Eli johan siihen riittää 25 km työmatka tai 15 km työmatka ja 10 km lasten kuskausta lätkä- ja balettiharkkoihin.
Tuollaiset kaupunkiajomäärät ovat täysin realistia isommissa kaupungeissa aivan normaalissa perhekäytössä.
Ei mikään kaupunkilaistaksi noin vähää vuodessa aja. Ei ainakaan, jos taksin ajamisella aikoo itsensä elättää. Esim. Helsingissä moni taksi vääntää 100 tkm vuodessa kaupunkiajoa.
No, kohtuullisen monimutkainen on työmatka, jos siihen saa 15km suuntaansa menemään suomalaisessa kaupungissa, kaupunkiajoa. Hybridin optimaalinen kulutus perustuu jarrutukseen joka kadunkulmassa ja seisottamiseen liikennevaloissa. Ei ole mitään kaupunkiajoa enää kun pääset mannerheimintieltä hämeenlinnanväylälle. Toki näitä pitkiä kaupunkipätkiä on olemassa, silloin kyllä kannattaisi harkita jo julkisten käyttöä, ihan vaan oman ajan säästämiseksi.
Tuo taksi vertaus on varmasti oikein, paitsi että autoa ajaa kolme kuskia ja välillä ajetaan kyllä kaupungin ulkopuolellakin.
14000km kaupunkiajoa vuodessa on lähempänä taksia kuin matti meikäläistä. Aika harvalla, jolla tulee keskimääräistä enemmän ajoa (> 18000km/a), matka koostuu enimmäkseen kaupunkiajosta.
14 tkm kaupunkiajoa vuodessa tekee noin 50 km päivässä. Eli johan siihen riittää 25 km työmatka tai 15 km työmatka ja 10 km lasten kuskausta lätkä- ja balettiharkkoihin.
Tuollaiset kaupunkiajomäärät ovat täysin realistia isommissa kaupungeissa aivan normaalissa perhekäytössä.
Ei mikään kaupunkilaistaksi noin vähää vuodessa aja. Ei ainakaan, jos taksin ajamisella aikoo itsensä elättää. Esim. Helsingissä moni taksi vääntää 100 tkm vuodessa kaupunkiajoa.
No, kohtuullisen monimutkainen on työmatka, jos siihen saa 15km suuntaansa menemään suomalaisessa kaupungissa, kaupunkiajoa. Hybridin optimaalinen kulutus perustuu jarrutukseen joka kadunkulmassa ja seisottamiseen liikennevaloissa. Ei ole mitään kaupunkiajoa enää kun pääset mannerheimintieltä hämeenlinnanväylälle.
Kehä I:n aamu- ja iltapäivän ruuhka on mitä ominta ajoa hybridille. Siellähän seistään jatkuvasti joko jarrun tai kaasun päällä.
Taajama-ajo on muutakin kuin ydinkeskustassa ajamista.
Esim. Tampereen ja Turun ympäristökunnat ovat kaikki sellaisia, joista tulee helposti tuo 15 tkm taajama-ajoa työmatkoihin.
Kehä I:n aamu- ja iltapäivän ruuhka on mitä ominta ajoa hybridille. Siellähän seistään jatkuvasti joko jarrun tai kaasun päällä.
Taajama-ajo on muutakin kuin ydinkeskustassa ajamista.
Esim. Tampereen ja Turun ympäristökunnat ovat kaikki sellaisia, joista tulee helposti tuo 15 tkm taajama-ajoa työmatkoihin.
Siis ruuhka ja kaupunkiajo ei ole sama asia. Ei hybridi pääse oikeuksiinsa, jos siirrät ruuhkassa autoa 5 m eteenpäin. Start-stop systeemit auttaa tähän, jos kohtalona on tuota katastrofiväylää kulkea aamuin illoin..
Ei kehä-ruuhkassa yleensä päästä toistuvasti kiihdyttämään viiteenkymppiin ja sitten pysähdytä, vaan körötellään kävelyvauhtia ja välillä pysähdytään.
Pitäisin pienenä ihmeenä, jos hybridillä pääsee 3,5 L kulutuksella pahimpaan ruuhka-aikaan itäkeskuksen ja otaniemen väliä kehä I pitkin, keskinopeus lienee 5-10km/h.. Tasaisessa ajossa, taajamanopeuksissa (noin 50 km/h) ei hybridin kulutus ole sen kummempi kuin muidenkaan nykyaikaisten bensa/diesel-pihien autojen kanssa. Tarvitaan tietty EU-sykli, jossa kiihdytetään, ajetaan vähän tasaista, jarrutetaan, odotellaan punaisissa pitkähköjä aikoja (kone ei käy) jotta saadaan eroa tavallisiin tallaajiin.
bensahybridin on kaupunkiin hyvä kun huomioi, että nykyään oikeastaan minkään merkin dieselit ei toimi pitkään pelkässä kaupunkiajossa tai muussa lyhyessä taajama-ajossa. Hiukkassuodattimet tukkeentuu ja saattavat jopa tuhota moottorin. Suodattimien puhdistamisprosessin käynnistyminen vaatii lämpimän moottorin ja useamman kilometrin maantienopeutta.
Kaikilta valmistajilta tulee hybridin muutaman vuoden sisään joten kyllä siinä jotain taikaa on. Nyt myynnissä on Tojolla, Lexulla, Hondalla, BMWllä ja taitaa olla myös Mersulla. Olikos muita?
Onko sinulla kello68 kokemuksia hiukkassuodattimien toimimattomuudesta kaupungissa liikkuvilla? Luulisi jokaisen nyt sen verran käyvän edes kehäteillä ajamassa, että suodattimet toimivat.
Siis ruuhka ja kaupunkiajo ei ole sama asia. Ei hybridi pääse oikeuksiinsa, jos siirrät ruuhkassa autoa 5 m eteenpäin.
Millä perustelet tuon?
No eikös tuo ole juuri hybridin ominta aluetta, kun madellaan sähkön voimalla hyvin pitkälti?
Hybridin ominaisuus on, että akkuja ladataan jarrutuksen aikana. Jos tätä latausominaisuutta ei ole kuten tavalliset dieselit/bensiinikoneet, jarrutusenergia menee lämpönä jarruista taivaan tuuliin.
Ellei kyse ole plug-in hybridistä eli aina kotona ladataan akku, jossa on isompi kapasiteettikin kuin näissä perinteisissä hybrideissä, ei pelkällä akulla aja kuin 2-3 km (täysi akku -> tyhjä akku). Sitten akku on tyhjä, eikä se lataudu täyteen yhdessä tai kahdessa jarrutuksessa.
Eli kysymys kuuluu, jos ajo on pelkkää ruuhkassa matelemista, ei siis tyypillistä kaupunkiajoa jossa välillä ajetaan lujempaakin ja jarrutetaan, niin akku tyhjenee eikä hybridi tarjoa mitään sen kummenpaa kuin tavan bensiini- tai diesel. Hybridiä rasittaa tällaisissa olosuhteissa akkujen paino.
Siis ruuhka ja kaupunkiajo ei ole sama asia. Ei hybridi pääse oikeuksiinsa, jos siirrät ruuhkassa autoa 5 m eteenpäin.
Millä perustelet tuon?
No eikös tuo ole juuri hybridin ominta aluetta, kun madellaan sähkön voimalla hyvin pitkälti?
Hybridin ominaisuus on, että akkuja ladataan jarrutuksen aikana. Jos tätä latausominaisuutta ei ole kuten tavalliset dieselit/bensiinikoneet, jarrutusenergia menee lämpönä jarruista taivaan tuuliin.
Ellei kyse ole plug-in hybridistä eli aina kotona ladataan akku, jossa on isompi kapasiteettikin kuin näissä perinteisissä hybrideissä, ei pelkällä akulla aja kuin 2-3 km (täysi akku -> tyhjä akku). Sitten akku on tyhjä, eikä se lataudu täyteen yhdessä tai kahdessa jarrutuksessa.
Eli kysymys kuuluu, jos ajo on pelkkää ruuhkassa matelemista, ei siis tyypillistä kaupunkiajoa jossa välillä ajetaan lujempaakin ja jarrutetaan, niin akku tyhjenee eikä hybridi tarjoa mitään sen kummenpaa kuin tavan bensiini- tai diesel. Hybridiä rasittaa tällaisissa olosuhteissa akkujen paino.
Normaali perusauto käy koko ajan ja myös kuluttaa polttoainetta koko ajan sekä liikkuessaan matelunopeuksilla toimii erittäin, erittäin huonolla hyötysuhteella.
Start stop automatiikka parantaa tilannetta, mutta edelleen moottori toimii matelunopeuksilla erittäin, erittäin huonolla hyötysuhteella.
Hybridin bensiinimoottori on ruuhkassa lähes koko ajan sammuksissa. Kun virta käy vähiin, moottori käynnistyy hetkeksi lataamaan akkua, toimien suhteellisen hyvällä hyötysuhteella, koska akun lataamisessa moottorin kuormitus on riittävän suurta, toisin kuin liikuttaessa kävelynopeudella polttomoottorin vetämänä. Kun tulee talvi ja moottorin lämpöä tarvitaan ohjaamon lämmittämiseen, hybridin kulutusetu ruuhkassa pienenee rajusti.
Normaali perusauto käy koko ajan ja myös kuluttaa polttoainetta koko ajan sekä liikkuessaan matelunopeuksilla toimii erittäin, erittäin huonolla hyötysuhteella.
Start stop automatiikka parantaa tilannetta, mutta edelleen moottori toimii matelunopeuksilla erittäin, erittäin huonolla hyötysuhteella.
Hybridin bensiinimoottori on ruuhkassa lähes koko ajan sammuksissa. Kun virta käy vähiin, moottori käynnistyy hetkeksi lataamaan akkua, toimien suhteellisen hyvällä hyötysuhteella, koska akun lataamisessa moottorin kuormitus on riittävän suurta, toisin kuin liikuttaessa kävelynopeudella polttomoottorin vetämänä. Kun tulee talvi ja moottorin lämpöä tarvitaan ohjaamon lämmittämiseen, hybridin kulutusetu ruuhkassa pienenee rajusti.
Saat kuullostamaan hybridin aika ihmeelliseltä. Siis kun energian käyttää akun kautta, hyötysuhde olisi jotain muuta kuin "erittäin erittäin huono". Toinen juttu, joka lukemassani kiinnitti huomiota on tuo akun lataaminen hetkessä ja moottori sammuu taas. Tuohan kuullostaa siltä, ettei normaalin tasaisen ajon aikanakaan kannata muuta kun silloin tällöin päräyttää kone käyntiin hetkeksi ja loppuaika huristella sähköllä. Miten sitä bensaa saa kulumaan edes 3-4 litraa satasella?
Pystyykö sitä takaluukussa olevaa "ikkunaa" hyödyntämäänkin peruutettaessa.
Pystyy!
Huono näkyvyys on lähinnä takaviistoon. Kuten ADAC:n kuvatakin näkyy. Pahinta on risteyksissä oikealta kyyryssä kovaa tulevat pyöräilijät. tavaratila on paljon käytettävämpi kuin verhonaluslitrat osoittavat. Ajotuntuma , -asento ja meluisuus ym on jokaisen itse koeajettava.
Tuohan kuullostaa siltä, ettei normaalin tasaisen ajon aikanakaan kannata muuta kun silloin tällöin päräyttää kone käyntiin hetkeksi ja loppuaika huristella sähköllä. Miten sitä bensaa saa kulumaan edes 3-4 litraa satasella?
Noin Prius juuri tekeekin. Sen takia esim. Tekniikan maailman tasaisen nopeuden kulutuskäyrä alkaa vasta 70 km:n nopeudesta. Tuota hitaammin mentäessä bensamoottori on nimittäin tasaisellakin nopeudella ja tasaisella tiellä on välillä sammuksissa. (Välillä siis kuljetaan pelkällä sähköllä ja välillä kuljetaan bensiinimoottorilla ja siinä sivussa ladataan akkua)
Saat kuullostamaan hybridin aika ihmeelliseltä. Siis kun energian käyttää akun kautta, hyötysuhde olisi jotain muuta kuin "erittäin erittäin huono".
Mikä on sitten erittäin huono hyötysuhde? Se lienee suhteellista. Se ainakin on varma, että polttomoottorin hyötysuhde laskee jyrkästi kuorman lähestyessä nollaa. Ruuhakassa madellessa kuorma on olematon. Hybriditekniikka antaa mahdollisuuksia parantaa tätä tilannetta.
Miksi mitoittaa jalkatila 2 metriselle, jos pääntila riittää vain 170 senttiselle? Itse en ole tuota koskaan ymmärtänyt. Jos pää- ja jalkatiloja pitää priorisoida, niin mun mielestä jalkatila jää kakkoseksi. Ahtaaseen tilaan taitellut jalat eivät toki ole mitenkään erityisen miellyttävät pitkällä matkalla, mutta leuka rintakehässä tai korva olkapäässä on vielä paljon epämiellyttävämpi asento. Auriksen ja useimpien luokkansa edustajien takapenkillä mun mittainen koe-eläin istuu selkä ja kaula suorana, eikä polvitilakaan lopu kesken useimpien etupenkkiläisten takana. Priuksessa en saa mitenkään miellyttävää istuma-asentoa.
Auris - kokeiluni lyhyet kommenti tuntuivat tulleen jotenkin väärin ymmärretyksi.
ei minustakaan ole bensa-auton kulutukseksi iso vaan pieni, mutta nurkka-ajoissa ero tavallisiin autoihin on vaan roimasti merkittävämpi.
"Yli viisi litraa" moottoritienopeuksilla (joka siis tarkoittaa minun kilenekäytössäni yli satasen mutta enintään 120 km/h todellista nopeutta, siis nopeuksia,joita Suomessa saa laillisesti ajaa vain moottoritiellä
Tiloista vielä semmoinen kommentti, että kyllähän Auris hybridinä on kuljetuskapasiteetiltaan hyvin vaatimaton. Valmiiksi pienistä tiloista ne akustot vievät suheellisesti paljon merkittävämmän siivun. Prius on selkeästi isompi auto ja sen tavaratila on hurjasti parempi, kyllä siihen jo perheen kohtuulliset matkatavaratkin sopivat. Hybridi-Auriksella ei oikeasti automatkaile kuin pari henkeä kerrallaan, jos matkavaroita on vähänkin reippaammin mukaan pyrkimässä. Yleisautoksi Auris siis sopisi vanhemmalle pariskunnalle, mutta lapsiperhe kyllä päätyy hybridivaihtiehdoista Priukseen - tai sitten johonkin oikeasti tilavaan ei-hybridiin.
Kakkosautoksi kaupunkiin taas ei ole järkeä maksaa Priuksen paremmista tiloista, eli siihen trapeeseen Auris HSD on fiksumpi. Toisaalta tuohon käyttöön taas voi saada liki yhtä pieniruokaisen pelin hurjasti halvemmallakin - ottamalla esimerkiksi Toyotan mallistosta Aygon. Yhden tai kahden hengen ja kauppakassien siirtelyynhän ei oikeasti tarvita edes Auriksen kokoista autoa.
Nyt viikonlopun jälkeen uudella hybridi-Auriksella ja lähes 1000 kilometriä perheen kanssa ajelleena voin kulutuksen olevan tasan 5 litraa joka on nähtävissä myös tankkaus.comiltakin.
Ajotietokone näyttää n. 3 dl alle todellisen ja nopeusmittari näillä 15-tuumaisilla 5 km/h liikaa, yllättävintä itselleni oli huomata se että navin mukaan autolla pääsee jopa 60 km/h nopeutta pelkällä sähköllä, maantietraktorin perässä lähes pari kilometriä ajelleena sekin tuli koettua.
Toisen tankillisen aikana tuli katseltua kulutuksia eri ajonopeuksilla ajotietokoneesta ja kumpuilevalla kantatiellä keskinopeuden jäädessä tasan 80 km/h keskikulutus oli 4.5 l/100km. Sadan kilometrin yhtämittainen ajo 100 km/h keskinopeudella kulutti 5.3 l/100km
Jos jotain negatiivista autosta etsi niin se oli tavaratilan kaukalo joka oli jaettu kolmeen osaan kun startin koeajoautossa se oli yhtenäinen, se olisi mielestäni parempi, mahtuisi ne kauppakassit paremmin, saa nähdä voiko tuollaisen tilata jälkikäteen vai oliko tuo yhtenäinen vain esisarjan autoissa.
Sampan ensikokemukset kuvaavat mainiosti asiaa. 1000 kilometriä viikonlopussa on jo aika paljon autoilua eli tarkoittaa matka-ajopainotteista rupeamaa. Tuosta luultavasti Auriksen kokoinen normaalikin bensa-auto olisi suoriutunut selvästi alle kuuden litran keskikulutuksella (ja pikkudiesel olisi mennyt viittä vähemmällä
. Eli ero normibensaan on pieni, joskin havaittava. Ihan viiteen litraan ei varmaan tavallisella bensa-autolla olisi onnistunut, tai ainakaan itse en ole koskaan päässyt pidemmän taipaleen keskikulutuksessa, vaikka olen yrittänyt pihistelläkin. Jossain 5,5 litran tuntumassa ovat omat parhaat tulokseni.
, mutta kaupungissa jopa 40 prosenttia.
Katkoajossa sitten pienikin normibensa-auto vie helposti seitsemän litraa satasella, kun hybridin pitäisi kulkea melkein tuolla yhdistetyn kulutuksellaan. Eli tien päällä hybridihyöty ehkä 10-15 prosenttia (joka syntyy moottorin ekovirityksestä
Jos ajoista on paljon nurkka-ajoa, kyllä hybridin hankintaa voinee perustella taloudellisillakin syillä - ainakin jos ottaa oletuksiin mukaan polttoaineiden todennäköisen kallistumisen tulevaisuudessa.
Talouslaskuissa iso epävarmuutekijä tosin on hybridin akkujen kestoikä ja niiden uusintakustannus.
Aika maantiepainotteinen oli tuo viikonloppu mutta keskinopeus jäi silti noilta tankkauksilta 56 km/h ja 63 km/h, molempien kulutusten ollessa samat 5.0 l/100km.
Kaupunkiajoa ja varsinkin lähiöpainotteista oli muu ajo, kaikkiaan n. 150 km ja varsinkin lähiöajon kulutus jäi alle 4.5 litran.
Meillä kun tuo hybridi tulee pääosin lähiöajoon, niin uskon tuon kulutuksen jäävän tuohon 5 litraan, 3 litraa vähemmän kuin edellisellä automaattivaihteisella autolla, maantieajot hoidetaan toisella ajoneuvolla.
NHB
Olen yli 180 cm lähes 110 kg, eikä minulla ole Priuksen takanakaan kuten ei koskaan muuallakaan missään loppunut pääntila. Lähes kaikissa autoissa istun täysin lukittuna reidet vinossa ja polvet kiinni etupenkkiläisten selissä. Jos takamuksessa on ylimääräistä se työntää polvia vielä lisää eteen. Edellisen mallin Accordin tai C-mersun farkkujen takana oli 10 minuuttiakin täyttä tuskaa. Jos kämmen vaaka-asennossa mahtuu katon ja pään välin se riittää. En pidä itseäni pitkäjalkaisena, koska samanpituinen kaverini on 5 cm pidempi lahkeista. Istuessa silmäni ovat hänen hiusrajallaan. Esim. Golfin ja Jetan takapenkkitilat minun ruumiinrakenteelle todella hankalia.
Harmikseni en päässyt edes katsomaan autoa sisäpuolelta viime viikolla. Tähystelin sisälle kyllä ikkunoista.
Pystyykö sitä takaluukussa olevaa "ikkunaa" hyödyntämäänkin peruutettaessa.
Miten arvioisit auton käyttäjänä Adacin arvioita Priuksesta:
http://www.adac.de/_ext/itr/tests/Autotest/AT4277_Toyota_Prius_1_8_Hybrid/Toyota_Prius_1_8_Hybrid.pdf
nelivetoinen:
Tässä vähän arvattuja numeroita ja laskelmia:
- hybridin lisähinta bensakoneeseen: 5000 e (500 e/vuosi)
- dieselin lisähinta bensakoneeseen: 2000 e (200 e/vuosi)
- dieselin käyttövoimavero: 300 e/vuosi
- bensiinin hinta: 1,50 e/l
- dieselin hinta: 1,30 e/l
Kulutus (kaupunki/maantie)
- hybridi: 5,0/5,0 l/100 km
- diesel: 6,5/4,5 l/100 km
- bensa: 7,5/6,0 l/100 km
Näistä yhteenlasku antaa kustannuksiksi seuraavasti (vuosikustannus on erotus bensakoneeseen):
- bensa: 0 e/v, 11/9 snt/km
- diesel: 500 e/vuosi, 8,5/6 snt/km
- hybridi: 500 e/vuosi, 7,5/7,5 snt/km
Mikä sitten kannattaa missäkin?
Näillä lukemilla tulee ihan mielenkiintoisen näköinen kartta. Vähän ajavalle perusbensa on halvin. Paljon ajavalle hybridi on kaupungissa edullisin, diesel maantiellä.
Pelkässä kaupunkiajossa tasapeli hybridin ja bensan välillä tulee 14 000 km:ssa. Pelkässä maantieajossa tasapeli dieselin ja bensan välillä tulee noin 17 000 km:ssa. Jos kilometreista enemmän kuin 60 % tulee kaupungissa, vertailu pitää tehdä bensan ja hybridin välillä, muulloin bensan ja dieselin välillä.
Kuriositeettina todettakoon, että jos autoilija ajaa 7 400 km maantiellä ja 11 000 km kaupungissa, auton valinnalla ei näillä lukemilla ole väliä.
Erilaiset tasapelipisteet ovat hyvinkin herkkiä lähtösuureille. Jos polttoaineiden hinnat ovat erilaisia, tai jos autojen hintalisät vaihtelevat, tilanne muuttuu. Jos autolle laitetaan lisävaatimuksia (suorituskyky, automaattivaihteisto, neliveto, tilat, peräkärrymahdollisuus, päästörajat), lisähinnat ja saatavuudet muuttuvat.
Ei ehkä nykyisillä niinkään. Japsit käyttävät NiMH-akkuja, joista on vastaavassa käytössä yli kymmenen vuoden kokemus ilman murheita. Lisäksi jos hybridistä akut vähän pehmiävät, sillä ei ole kovin isoa käytännön merkitystä käyttöön tai kulutukseen.
Plug-in-hybrideissä ja sähköautoissa tämä onkin sitten talouslaskelmien todella suuri pulma.
Hiilipäästö:
Priuksen akut ovat todettu erittäin hyvin kestäviksi. Akut eivät ole mikään ongelma Priuksen (ja muidenkaan Toyota/Lexus hybridien) kustannuksia laskettaessa.
Lainaan Hiilipäästön lukuja:
"Pelkässä kaupunkiajossa tasapeli hybridin ja bensan välillä tulee 14 000 km:ssa. Pelkässä maantieajossa tasapeli dieselin ja bensan välillä tulee noin 17 000 km:ssa. Jos kilometreista enemmän kuin 60 % tulee kaupungissa, vertailu pitää tehdä bensan ja hybridin välillä, muulloin bensan ja dieselin välillä"
14000km kaupunkiajoa vuodessa on lähempänä taksia kuin matti meikäläistä. Aika harvalla, jolla tulee keskimääräistä enemmän ajoa (> 18000km/a), matka koostuu enimmäkseen kaupunkiajosta. Jos polttoainekulut heittää sentin, puolitoista per km johonkin suuntaan, niin eipä edullisempaan juuri kannata tuhansia euroja euroja sijoittaa. Mielestäni ei ole mitään merkitystä jos säästöt vuositasolla on 200-400e? Auton arvo tippuu suhteessa paljon enemmän ja mitä kalliimpi auto, sitä suurempi on euromääräinen tiputus.
Jos kysymys olisi vain rahansäästämisestä, kannattaa ilman muuta ostaa parisataa tuhatta ajettu diesel, jolla on toinen mokoma edessä. Kalliit kilomerit on ajanut joku muu, eikä hinta tipu enää 5000e/a (vrt. polttoainesäästöt 200-400e).
hiilipäästö oli tehnyt laskelmia. Kävin toyotan sivuilla ja otin vertailuun auriksen bensa ( 1.6 multimode), hybridi ja dieselmallin (2.0 D). Hybridin lisähinnat olivat 4000 bensaan ja 1000 dieseliin verrattuna.
Auriksen kulutus (kaupunki/maantie)
- hybridi: 3,8/3,8 l/100 km
- diesel: 6,5/4,4 l/100 km
- bensa: 8,0/5,4 l/100 km
eli hybridin kulutus laskelmissa aika lailla yläkanttin.
Nuo kuitenkin ovat varmaan parhaat vertailuarvot mitä on saatavilla. Ainoa (?) automalli josta kaikki vaihtoehdot ovat saatavilla.
Jorma L:
14 tkm kaupunkiajoa vuodessa tekee noin 50 km päivässä. Eli johan siihen riittää 25 km työmatka tai 15 km työmatka ja 10 km lasten kuskausta lätkä- ja balettiharkkoihin.
Tuollaiset kaupunkiajomäärät ovat täysin realistia isommissa kaupungeissa aivan normaalissa perhekäytössä.
Ei mikään kaupunkilaistaksi noin vähää vuodessa aja. Ei ainakaan, jos taksin ajamisella aikoo itsensä elättää. Esim. Helsingissä moni taksi vääntää 100 tkm vuodessa kaupunkiajoa.
Realistisesti ajateltuna kulutuksina voisi mielestäni pitää hybridille 5 l/100km dieselille 5.5 l/100km ja bensiini Aurikselle 7 l/100km niin jos noiden mukaan laskee kokonaiskustannukset niin saa olla jo reilut 30 tkm jotta diesel Auris kannattaisi.
Tankkaus.comilla on mielestäni riittävän kattava tarjonta polttoaineen kulutuksen seurantaan, ei noita virallisia lukemia kannata tuijottaa, harvassa on ne autot jotka niihin lukemiin pääsevät.
Kyllähän se hybridin kulutus voi tuonne 5 litraan mennä jos on paljon moottoritieajoa ja lyhyttä ajoa talvipakkasilla. Diesel autoista ei kokemusta mutta meneekö nämäkään sitten lähellekään normikulutusta vastaavassa ajossa eli onko tuo 5,5 optimistinen arvio?
sjvirt:
No, kohtuullisen monimutkainen on työmatka, jos siihen saa 15km suuntaansa menemään suomalaisessa kaupungissa, kaupunkiajoa. Hybridin optimaalinen kulutus perustuu jarrutukseen joka kadunkulmassa ja seisottamiseen liikennevaloissa. Ei ole mitään kaupunkiajoa enää kun pääset mannerheimintieltä hämeenlinnanväylälle. Toki näitä pitkiä kaupunkipätkiä on olemassa, silloin kyllä kannattaisi harkita jo julkisten käyttöä, ihan vaan oman ajan säästämiseksi.
Tuo taksi vertaus on varmasti oikein, paitsi että autoa ajaa kolme kuskia ja välillä ajetaan kyllä kaupungin ulkopuolellakin.
Jorma L:
Kehä I:n aamu- ja iltapäivän ruuhka on mitä ominta ajoa hybridille. Siellähän seistään jatkuvasti joko jarrun tai kaasun päällä.
Taajama-ajo on muutakin kuin ydinkeskustassa ajamista.
Esim. Tampereen ja Turun ympäristökunnat ovat kaikki sellaisia, joista tulee helposti tuo 15 tkm taajama-ajoa työmatkoihin.
sjvirt:
Siis ruuhka ja kaupunkiajo ei ole sama asia. Ei hybridi pääse oikeuksiinsa, jos siirrät ruuhkassa autoa 5 m eteenpäin. Start-stop systeemit auttaa tähän, jos kohtalona on tuota katastrofiväylää kulkea aamuin illoin..
Ei kehä-ruuhkassa yleensä päästä toistuvasti kiihdyttämään viiteenkymppiin ja sitten pysähdytä, vaan körötellään kävelyvauhtia ja välillä pysähdytään.
Pitäisin pienenä ihmeenä, jos hybridillä pääsee 3,5 L kulutuksella pahimpaan ruuhka-aikaan itäkeskuksen ja otaniemen väliä kehä I pitkin, keskinopeus lienee 5-10km/h.. Tasaisessa ajossa, taajamanopeuksissa (noin 50 km/h) ei hybridin kulutus ole sen kummempi kuin muidenkaan nykyaikaisten bensa/diesel-pihien autojen kanssa. Tarvitaan tietty EU-sykli, jossa kiihdytetään, ajetaan vähän tasaista, jarrutetaan, odotellaan punaisissa pitkähköjä aikoja (kone ei käy) jotta saadaan eroa tavallisiin tallaajiin.
http://www.automotorblog.com/detailed-toyota-prius-mpv/
Milloin tulee Suomeen?
Onko mitään järkeä?? (Auto kuudelle, kilometrejä 18000/vuosi)
Onko typerän koppimopon näköinen?
Mikähän mahtaa olla hintaluokka?
Jorma L:
Millä perustelet tuon?
bensahybridin on kaupunkiin hyvä kun huomioi, että nykyään oikeastaan minkään merkin dieselit ei toimi pitkään pelkässä kaupunkiajossa tai muussa lyhyessä taajama-ajossa. Hiukkassuodattimet tukkeentuu ja saattavat jopa tuhota moottorin. Suodattimien puhdistamisprosessin käynnistyminen vaatii lämpimän moottorin ja useamman kilometrin maantienopeutta.
Kaikilta valmistajilta tulee hybridin muutaman vuoden sisään joten kyllä siinä jotain taikaa on. Nyt myynnissä on Tojolla, Lexulla, Hondalla, BMWllä ja taitaa olla myös Mersulla. Olikos muita?
Onko sinulla kello68 kokemuksia hiukkassuodattimien toimimattomuudesta kaupungissa liikkuvilla? Luulisi jokaisen nyt sen verran käyvän edes kehäteillä ajamassa, että suodattimet toimivat.
NHB:
No eikös tuo ole juuri hybridin ominta aluetta, kun madellaan sähkön voimalla hyvin pitkälti?
TC05:
Hybridin ominaisuus on, että akkuja ladataan jarrutuksen aikana. Jos tätä latausominaisuutta ei ole kuten tavalliset dieselit/bensiinikoneet, jarrutusenergia menee lämpönä jarruista taivaan tuuliin.
Ellei kyse ole plug-in hybridistä eli aina kotona ladataan akku, jossa on isompi kapasiteettikin kuin näissä perinteisissä hybrideissä, ei pelkällä akulla aja kuin 2-3 km (täysi akku -> tyhjä akku). Sitten akku on tyhjä, eikä se lataudu täyteen yhdessä tai kahdessa jarrutuksessa.
Eli kysymys kuuluu, jos ajo on pelkkää ruuhkassa matelemista, ei siis tyypillistä kaupunkiajoa jossa välillä ajetaan lujempaakin ja jarrutetaan, niin akku tyhjenee eikä hybridi tarjoa mitään sen kummenpaa kuin tavan bensiini- tai diesel. Hybridiä rasittaa tällaisissa olosuhteissa akkujen paino.
Jorma L:
Normaali perusauto käy koko ajan ja myös kuluttaa polttoainetta koko ajan sekä liikkuessaan matelunopeuksilla toimii erittäin, erittäin huonolla hyötysuhteella.
Start stop automatiikka parantaa tilannetta, mutta edelleen moottori toimii matelunopeuksilla erittäin, erittäin huonolla hyötysuhteella.
Hybridin bensiinimoottori on ruuhkassa lähes koko ajan sammuksissa. Kun virta käy vähiin, moottori käynnistyy hetkeksi lataamaan akkua, toimien suhteellisen hyvällä hyötysuhteella, koska akun lataamisessa moottorin kuormitus on riittävän suurta, toisin kuin liikuttaessa kävelynopeudella polttomoottorin vetämänä. Kun tulee talvi ja moottorin lämpöä tarvitaan ohjaamon lämmittämiseen, hybridin kulutusetu ruuhkassa pienenee rajusti.
LMJ:
Saat kuullostamaan hybridin aika ihmeelliseltä. Siis kun energian käyttää akun kautta, hyötysuhde olisi jotain muuta kuin "erittäin erittäin huono". Toinen juttu, joka lukemassani kiinnitti huomiota on tuo akun lataaminen hetkessä ja moottori sammuu taas. Tuohan kuullostaa siltä, ettei normaalin tasaisen ajon aikanakaan kannata muuta kun silloin tällöin päräyttää kone käyntiin hetkeksi ja loppuaika huristella sähköllä. Miten sitä bensaa saa kulumaan edes 3-4 litraa satasella?
Pystyy!
Huono näkyvyys on lähinnä takaviistoon. Kuten ADAC:n kuvatakin näkyy. Pahinta on risteyksissä oikealta kyyryssä kovaa tulevat pyöräilijät. tavaratila on paljon käytettävämpi kuin verhonaluslitrat osoittavat. Ajotuntuma , -asento ja meluisuus ym on jokaisen itse koeajettava.
Jorma L:
Noin Prius juuri tekeekin. Sen takia esim. Tekniikan maailman tasaisen nopeuden kulutuskäyrä alkaa vasta 70 km:n nopeudesta. Tuota hitaammin mentäessä bensamoottori on nimittäin tasaisellakin nopeudella ja tasaisella tiellä on välillä sammuksissa. (Välillä siis kuljetaan pelkällä sähköllä ja välillä kuljetaan bensiinimoottorilla ja siinä sivussa ladataan akkua)
Jorma L:
Mikä on sitten erittäin huono hyötysuhde? Se lienee suhteellista. Se ainakin on varma, että polttomoottorin hyötysuhde laskee jyrkästi kuorman lähestyessä nollaa. Ruuhakassa madellessa kuorma on olematon. Hybriditekniikka antaa mahdollisuuksia parantaa tätä tilannetta.
"Pystyy! ",
hyvä niin sitten.
Marraskuussa on auton esittelyä, käyn katsomassa sitten uudestaan.