Sähköautot tulevat vääjämättä myös tänne Suomeen ja niitä varten aletaan rakentamaan latauspaikkoja. Melkoinen rakennusurakka siis tiedossa ja kokeilu tulossa joka tapauksessa. Uskon sähköautoon kaupunkialueella ns. kakkosautona ja leasingilla hankittuna, mutta pidemmät matkat tehtäneen jollain muulla kulkuvälineellä. Vielä on monta seikkaa selvittämättä mm. katsastus, akun kunto, turvallisuusasioita y.m. Ostaisitko tai vuokraisitko itse sähköauton?
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Kaupunkiautona sähköautolla ei varmaan tulisi mitään ongelmia, mutta jos joskus pitäisi tehdä vähän pidempää epääennustettavaa matkaa, niin silloin voisi tulla vähän ongelmia tätä nykyä ilman improvisointia.
Vaikka mittari näyttääkin akuston hyytymisen ajoissa, niin silti pitää 1) löytää latauspaikka ja 2) varauta viettämään siellä riittävän kauan. Ja jos varaus sattuu loppumaan kesken matkan, niin täytyy vielä luultavasti 0) järjestää ajoneuvon kuljetus paikkaan 1.
Ainakin Suomen oloissa (puhtaasti sähköllä ajettavissa oleva) töpselihybridi vaikuttaa aluksi mielenkiintoisemmalta vaihtoehdolta.
Taloyhtiöömme pitäisi tehdä autopaikkojen sähkötolppien remontti tulevana kesänä. Onko jossain ohjeistusta/suositusta kuinka tässä voisi varautua sähköautojen lataamiseen? Kyseessä on kuitenkin 30 vuoden päähän ulottuva investointi ja sinä aikana sähköautot varmasti yleistyvät.
http://www.fortum.com/gallery/press/Ladattavat_autot_sahkoverkoissa_suositus.pdf
halko6:
Kiitos, tuo oli juuri se mitä hain. Hämmästyttää vain miksi tuollaisen dokkarin PDF-versio tehdään niin huonolaatuisiksi pakatuilla kuvilla että niiden pienistä yksityiskohdista ei saa mitään selvää. Eihän tuollaisia viivapiirroksia pitäisi pakata miksikään JPEG-tyylisiksi kuviksi alunalkaenkaan.
Ja kyllä minä voisin ostaa sähköauton jos vain järkevään hintaan sellaisen saisin millä kaupunkiajot hoituis. Kakkoautona vois siten olla joku I6/V8 tms. 200kW+ versio maantiesiirtymiin ja nautiskeluun.
Mietin esim. V60 pistokehybridiä, että jaksaako sitä olla lataamassa tyyliin kaksi kertaa päivässä vai onko 3008 Hydrid4 sittenkin se arjen käyttöauto. Tuossahan sähköä ei saa ladattua. Ajatuksena hybrid olisi kiehtovampi bensakoneen kanssa, ehkä niitäkin tulee lähivuosina kera nelivedon. Puhdas sähköauto taitaa olla suomen säähän aika pitkässä kuusessa.
halko6:
On huhuttu että PSA tekisi myös bensiinihybridin, tiedä sitten tuleeko se olemaan pistokehybridi.
Tuossa Forttumin ohjeistuksessa puhutaan aina sähkötolpista. Haasteellisia paikkoja on autohallit joita on rakennettu tyypillisesti kaupunkien kerrostalojen alle kellaritiloihin. Siellä sähkönvedon saa kohtuullisesti vielä seinänvieripaikoille, mutta miten sitten keskialueet joissa on pelkästään maalattu autopaikka.
Luettuani tuon Fortumin selonteon ymmärrän yhä paremmin valtavat investointitarpeet infralle ja haasteet sähköverkolle. Jokainen latauspiste pitänee muutoin varustaa myös sähkömittarilla. Eihän sitä naapurin autonlatausta haluta maksaa. Useisiin kohteisiin pitää hankkia uusi sähköliittymä ja pääkeskus päivittää tai uusia + uudet sähkötolpat, sähköverkkoa joudutaan varmasttikkin vahvistamaan jo ennen kiinteistöön tuloa. Niin ja lisää voimaloita, jotta sähköä riittää kaikille. Niin ja virtapiikkien hallinta, kun autot kytketään latauspistokkeisiin töiden jälkeen. Onkohan sähköautoilu niin halpaa sittenkään? No tuleehan ainakin yösähkölle käyttöä.
235+255:
Nykytekniikalla varman päälle pelaa, jos laittaa jokaiselle 230 V / 16 A ja erillisen mittauksen. Jos erillinen mittaus on liian kallis toteuttaa, niin todennäköisesti aika pitkälle riittää jo pelkkä mahdollisuus siihen. Tolppiin ei kannata sen sulakkeen/vikavirtasuojan lisäksi asentaa yhtään mitään ekstraa. (Paitsi tietysti ajastin, jos erillismittauksia ei saada.)
Innokas sähköautoilija lataa kuitenkin useampia megawattitunteja vuodessa, mikä tekee rahana satoja euroja, tulevaisuudessa vielä enemmän. Tuskinpa sähkön reaalihinta kovin ihmeesti putoaa.
Sähköverkon kannalta sähköautoista saattaa tulevina vuosikymmeninä tulla "älykäs" kuorma, mutta se vaatii kommunikaatiotapojen sopimista auton ja sähköverkon välillä. Oikein optimistisesti sähköautot voisivat jopa myydä sähköä verkkoon.
Tämän ohjaaminen taas on isompi ongelma, johon kaikki haluavat laittaa sorkkansa. Mitään yhteistä oikeasti yleistyvää latausstandardia on aika vaikea kuvitella, työryhmiä on aivan liikaa ja infra uusiutuu liian hitaasti.
Voisin kuitenkin kuvitella, että paras tapa hoitaa latauksen ohjaus olisi se, että sähkön toimittajan pitäisi antaa yhteisesti sovittavalla protokollalla sähkön kunkin hetken hinta saataville netissä. Silloin laturi voisi hoitaa homman itse, eikä mitään muutoksia sähköverkkoon tarvittaisi.
Ylläolevassa on toki se ongelma, että siitä ei kukaan laitevalmistaja ihmeemmin nettoa...
Roge:
Mille ihmeen yösähkölle? Ei meillä yölläkään ole mitään ylimääräistä sähköä. Yöllä ajetaan vesivoimalan luukuista vähemmän vettä, päivällä enemmän. Kaikki kuitenkin yritetään viedä turbiinin läpi.
Sähköautot eivät tosiaan ainakaan nykyisellään ole mitään unelmakuormia, koska kuitenkin ihmiset liikkuvat samoihin aikoihin. Tilanne voi vähän muuttua siinä vaiheessa, jos sähköautojen akkuja voi käyttää sähkövarastoina eikä pelkästään säädettävinä kuormina. Tämä kuitenkin vaatii melkoisesti kehitystä akkuteknologiassa, ja lisäksi sitten ihmisten pitää hyväksyä se, että se sähköauton akku voi ollakin lähtiessä puolityhjä...
Kuitenkin se suurin perusongelma on se, että sähköautot tarvitsevat sähköä. Sitä pitää tuottaa jollain tavalla, eikä meillä oikein ole mitään maagisia tapoja tuottaa lisää sähköä. Kaikki sähköverkon kestävyyteen tai vuorokausijakaumaan liittyvät pulmat ovat siihen verrattuna helppoja ratkaista.
Hiilipäästö:
Näissä 30 vuotta vanhoissa tolpissa on jo ollut "erillinen mittaus" kun jokaisen tolpan sähkö on tullut kunkin asunnon mittarin kautta. Mutta siitä nyt ei ole tietoa voidaanko tuo systeemi säilyttää, luultavasti ei.
Jälkeenpäin on tosin jouduttu lisämään muutama lisäpaikka taloyhtiön sähköllä.
235+255:
Jos juuri sinun tolpalle tulee jo syöttö omasta asunnosta, ei remontti ihan välttämättä ole kovinkaan vaativa. Vähän riippuu tietysti tehovaatimuksista ja mitä aikanaan on asennettu. Onko 10A vai 16A sulake eli 1,5 neliön (10A) vai 2,5 neliön (16A) johtimet kaapelissa. Minimissään sen putken päässä oleva laatikko pitää vaihtaa ja mahdollisesti syöttökaapeli. Vikavirtasuoja ei toimi ellei johdotus ole ns. 5-johdinjärjestelmä. Jos alkuperäinen asennus ei oikeasti olisikaan 30 vuotta vaan 25 vuotta vanha, kelta-vihreä saattaisi löytyä jo olemassaolevasta kaapelista.
Jorma L:
Jos ja kun sähköautojen/ladattavien hybridien maksimiottovirtaa voi säätää käyttäjän toimesta ), niin muita "pakollisia" toimenpiteitä ei tarvita kuin mahdollisen "max 2h" lämmitysaika-ajastimen viralta laitto latausautopaikoilla.
Tietysti 10A tolpassa lataus tyhjästä täyteen kestää kauemmin kuin paremmissa piireissä, mutta toinen kysymys on, kuinka paljon sille on tarvetta eli halukkaita maksajia tässä vaiheessa.
) kuten kodinkoneissa (kuivausrumpu tms.) ainakin vuosikymmenen takaa
Jos jotain osia "uusitaan" niin vikavirtasuojaus on pakollinen
Jorma L:
Vikavirtasuojaan mitään 5 johdinta tarvita.
Niille matkoille joille nykyiset sähköautot soveltuvat pidän fillaria tai tarvittaessa joukkoliikennettä paljon etevämpänä kulkuneuvona. Muutaman kilsan edestakaiseen sahaamiseen kaupunkialueella on paljon fiksumpiakin laitteita olemassa kuin kymmenien tuhansien auto jolla ei muuten juuri tee mitään.
No kai nykyisilläkin sähköautoilla pääsee muutamaa kilsaa edemmäksi.
Opelixi:
Selitä toki tarkemmin? Laittomat viritykset voit jättää huomiotta. Kyse on virallisesti "5-johdin" -järjestelmästä. ei sinne tolppaan viittä johtoa tarvita.
Jorma L:
Tarkoitin juuri sitä, että tolppaan ei tarvita viittä johtoa. Vikavirtasuoja ei tarvitse toimiakseen kuin vaiheen, nollan ja suojamaan.
On myös olemassa vikavirtasuojalla varustettuja pistorasioita, millä käsittääkseni voidaan korvata myös nollaamalla tehty pistorasia.
Opelixi:
Jep, nollatut pistorasiat on kyllä parempi korvata oikealla vikavirtasuojalla mitä pikimmin. Vaikka ne polttaisivatkin sulakkeen ennen kuin vikaantuneeseen suojamaadoitettuun laitteeseen koskettaa ihminen, niin itse sähköjohdotuksen vikatapauksessa tämä "nollasuoja" ei toimikaan odotetulla tavalla, ja silloin ihminen on sulakkeen rinnalla. Jompi kumpi vikaantuu ensin.
EDIT: Toisekseen oletan ladattavien autojen olevan sen verran kalliita laitteita verrattuna esim. leivänpaahtimeen, että niiden oletan sisätävän vikavirtasuojan ihan omasta takaa. Kun tähänkään asti lohkolämmittimellä tai peräti sisätilafläktillä varustettuun esineeseen satunnaisen (ulkopuolisen) koskettajan ei ole uskottu saavan kuolettavaa säköiskua missään tilanteessa, en hyväksy saavutetun turvallisuustason heikennystä.
Eikö Mr Hiilipäästö tiedä mikä on yösähkö? Se on sähköä, mikä kulkee vain yöllä ja pimeässä....No leikki sikseen. Vesivoimalla todellakin säädetään, eli tuotetaan "säätösähköä". Mikäli kulutus olisi öisin (auton akkuja ladattaesaa) samaa tasolla, kuin päivällä, ei säätösähköä tarvitsisi käyttää siinä määrin kuin nykyisin. Nythän"yösähkö" on ollut halvempaa kuin "päiväsähkö". Lisäsähkön tuottamiseen on käytetty muutakin kuin vesivoimaa, joten korkeampi kulutus on lisännyt sähkön hintaa.