CO2

71 kommenttia
«13

Autonvalmistajien valmistamien autojen keskimääräiset CO2-päästöt Euroopassa 2010:



1. Fiat – 126 g/km CO2

2. Toyota – 130 g/km CO2

3. PSA – 131 g/km CO2

4. Renault – 136 g/km CO2

5. Ford – 137 g/km CO2

6. Suzuki – 137 g/km CO2

7. Hyundai – 138 g/km CO2

8. GM – 139 g/km CO2

9. The VW group – 143 g/km CO2

10. Honda – 147 g/km CO2

11. Nissan – 147 g/km CO2

12. BMW – 148 g/km CO2

13. Mazda – 149 g/km CO2

14. Volvo – 157 g/km CO2

15. Daimler – 161 g/km CO2



Eniten päästöjä laskeneet (paitsi Mazda ja Honda):



1. Volvo – 9.3% nyt 157 g/km CO2

2. VW Group – 6.2% nyt 143 g/km CO2

3. GM – 6.0% nyt 139 g/km CO2

4. Ford – 4.9% nyt 137 g/km CO2

5. Nissan – 4.1% nyt 147 g/km CO2

6. Fiat – 3.5% nyt 126 g/km CO2

7. Daimler – 3.0% nyt 161 g/km CO2

8. PSA – 2.9% nyt 131 g/km CO2

9. Suzuki – 2.6% nyt 137 g/km CO2

10. BMW – 2.2% nyt 148 g/km CO2

11. Renault – 2.1% nyt 136 g/km CO2

12. Hyundai – 1.7% nyt 138 g/km CO2

13. Toyota – 1.3% nyt 130 g/km CO2

14. Mazda + 0.3% nyt 149 g/km CO2

15. Honda + 0.6% nyt 147 g/km CO2



Näistä laskijoista voisi kommentoida niin, että sitä enemmän päästöjä on pystynyt laskemaan, mitä saastuttavimpia autoja on ennen valmistanut.



Muutoksia näihin päästöihin tulee kun hybridit tulevat kunnolla markkinoille.

  
  • Fiatin johtoasema on osittain filunkipelin tulosta.



    Karavaanarit tuskailevat asuntoautoilta puuttuvia CO2-lukemia, jolloin käyttövoimaverot ym. menevät kokonaismassan mukaan.



    Syynä on Euroopan ylivoimaisesti suosituin asuntoauton alustavalmistaja eli Fiat. Jos Fiat ilmoittaisi Ducato-alustoilleen CO2-lukemat, menisivät ne henkilöautojen luokkaan ja sadat tuhannet Ducato-pohjoiset asuntoautot vesittäisivät Fiatin ykkössijan.

      
  • Eihän pelkälle alustalle voi antaa arvoja ,kun tuotehan muuttu "koppa" päällä oleellisesti.

      
  • sjvirt:


    Syynä on Euroopan ylivoimaisesti suosituin asuntoauton alustavalmistaja eli Fiat. Jos Fiat ilmoittaisi Ducato-alustoilleen CO2-lukemat, menisivät ne henkilöautojen luokkaan ja sadat tuhannet Ducato-pohjoiset asuntoautot vesittäisivät Fiatin ykkössijan.




    ja kaikki muut valmistajat ilmoittavat? aika erikoista jos yksi valmistaja toimisi eri tavalla kuin muut.



      
  • Penteles:



    Muutoksia näihin päästöihin tulee kun hybridit tulevat kunnolla markkinoille.




    milloinhan tämä tapahtuu?

      
  • GTamv:

    Penteles:


    Muutoksia näihin päästöihin tulee kun hybridit tulevat kunnolla markkinoille.


    milloinhan tämä tapahtuu?




    Seuraavan 5 vuoden aikana.



    >> Tässä tulokkaita Suomeen jo ensivuonna <<

      
  • noissa isommissa hybridi autoissa vaan tuppaa olemaan isommat päästöt kuin nykyisissä pikkukinnereissä ilman hybridejä, niitä pitäisi myydä erittäin suuria määriä jotta se vaikuttaa tuohon listaan

      
  • Tässä CO2 päästöarvoja tulevista hybrideistä:



    Ampera ja Volt 27g

    Prius PHEV ja Volvo V60 49g

    Peugeot 3008 ja Citroen DS5 99g

    Peugeot 508 RXH 109g

    MB E 109g

    Audi A6 142g

    Audi A8 148g

    BMW 5 149g



    Ei nuo nyt kovin suuria ole edes noille suuremmille autoille.

      
  • finman:

    Eihän pelkälle alustalle voi antaa arvoja ,kun tuotehan muuttu "koppa" päällä oleellisesti.




    Väärin.



    Suomen verottajalle kelpaa alkuperäinen päästötieto, eikä päälirakenteen muuttaminen muuta CO2-tietoa miksikään.



    On siis mahdollista ostaa vaikkapa Vw Transporter tai MB Sprinter pelkkänä alustana, jolle tehdas antaa tietyn CO2-arvon. Alustalle voi sitten rakentaa avolavan tai vaikkapa hevoskuljetukseen sopivan kopin. Ilmanvastuskerroin muuttuu merkittävästi ja sitä myötä päästöt, mutta - yllätys - verot menevät alkuperäisen CO2-arvon mukaan.



    Ei tuossa mitään järkeä ole, mutta olemmekin Suomessa.

      
  • GTamv:

    sjvirt:

    Syynä on Euroopan ylivoimaisesti suosituin asuntoauton alustavalmistaja eli Fiat. Jos Fiat ilmoittaisi Ducato-alustoilleen CO2-lukemat, menisivät ne henkilöautojen luokkaan ja sadat tuhannet Ducato-pohjoiset asuntoautot vesittäisivät Fiatin ykkössijan.


    ja kaikki muut valmistajat ilmoittavat? aika erikoista jos yksi valmistaja toimisi eri tavalla kuin muut.




    Osa valmistajista antaa, osa ei.



    Esimerkiksi Mersun alustaisiin asuntoautoihin saa tehtaan päästötiedot, mutta Fiateihin ei onnistu. Fiatin markkinaosuus liimakopeista on 70 %:a koko Euroopassa.



    Tuulilasi on penkonut asiaa enemmänkin: http://www.tuulilasi.fi/artikkelit/matkailuautojen-co2-paastoarvoja-pidetaan-tiskin-alla

      
  • olikos nuo oikeasti valmistamat eikä myydyt? lähde olis kiva...



    2012 CO2 rajat alittunee useimmilla, sehän oli nyt muutettu painon mukaan liukuvaksi, siten että se 130 g/km pitäisi täyttyä keskimäärin. tuossa kohtaa pitäisi tulla sitten rahallisia sakkoja ja piiskaa.



    volvo varmaan jatkaa parantamistaan, kun on saanut "pikkudieselin" 99 ja 119-grammoilla levitettyä koko mallisarjaan ja hinnoittelee sitä aika agressiivisesti. tainneet bensakoneiset kehittyä kanssa hieman.



    bemu on saanut tänä vuonna ZF:n 8-lovisen tomaatin 5-sarjaan ja nyt uusiin 1-ja 3- sarjalaisiin kanssa. jahka uudet turbotetut bensakoneet menee jakeluun, niin varmaan ropsahtelee CO2-lukemat kanssa. 2012 siis.



    tojo lopetteli hiacen myyntiä euroopassa, helpottanee keskiarvoa, ja hybridimallit vähän kaikkiin, uusi pikku-varis päästelee pienesti ilman hybrideilyäkin. 2012 CO2 rajat alittunee helposti



    masta, mese ja honda taitavat ottaa turpiin...



    onkohan niin, ettei masta kohta enää myy mitään euroopassa? ei ole kovin montaa mallia jotka alittais ton 130g/km rajan...

      
  • surffari:

    olikos nuo oikeasti valmistamat eikä myydyt? lähde olis kiva...


    >> Lähde <<

      
  • surffari:

    olikos nuo oikeasti valmistamat eikä myydyt? lähde olis kiva...




    Tässä olisi hyvin kiinnostava tietää sekin, millä alueella myydyt. Valmistajillahan on hyvin erilaisia markkina-alueita, eikä niissä suinkaan kaikissa ole co2 päästö mikään osto- tai arviontikriteeri. On vähän kyseenalaista rangaista jotain siitä, että valmistaa vientituotteita...



    EU:ssa myydyt autot kertoo tilanteen meidän markkinoilla ja niiden säädöksillä.

      
  • Penteles:

    surffari:
    olikos nuo oikeasti valmistamat eikä myydyt? lähde olis kiva...

    >> Lähde <<




    ilmeisesti siis euroalueelle myydyt.



    masta ilmeisesti ei aio jättää euromarkkinoita, kun uudessa tm:ssä oli että tuo CX-5 katumaasturin omalla uudella dieselillä, 119g/km, markkinoille keväällä. eli siis 2-sarjalla ja katumaasturila pitäisi saada päästöt alle rajan... ei sovi kovin paljoa myydä muita. dieseleitä ei henkilöautoissa juurikaan muualla myydä, ajavat pesuaineella.

      
  • Mielenkiintoista verrata päästöjä "vihreään" vaihtoehtoon eli joukkoliikenteeseen. Lontoossa päästään niinkin suureen lukemaan kuin 184g/km matkustajaa kohden ja hsl väittää 80g/km. Muualla kuin hsl alueella bussien päästöt lienee huomattavasti korkeammat. Vielä kun muistetaan, että aina henkilöautossakaan ei ole vain yksi matkustaja (muistaakseni keskimäärin 1.2 matkustajaa). Taitaa henkilöautolla päästä vähintään yhtä ekologisesti kuin bussilla. Esim. volvon edrive s40 99g/km..

      
  • Käytössä olevien bussien keskimääräistä päästöä pitää verrata käytössä olevien henkilöautojen keskimääräiseen päästöön eikä jonkin yksittäisen uuden henkilöauton säästömallin päästöön.

      
  • bussit ja henkilöautot ovat hieman hankalia verrata. uusien henkilöautojen kulutus on laskenut rajusti, kun taas keskimäärinen bussi kuluttaa yhtä paljon kuin uusi bussi. toistaiseksi ainakin ennenkuin hybridibussit tulevat liikenteeseen. uudet henkilöautot ajavat kilometreistä eniten, luultavasti vaikkapa normaali 20 vuotta vanha auto ei keräile kilometrejä enää kovin runsaasti. 20 vuotta vanha bussi on vielä kovassa käytössä, 80-luvun bussit "ruuhka-aikana" aktiivisena... jostain syystä näkyy ilmanlaadussa... taisi olla 45 litraa satkulla dieselbussien keskikulutus hesan alueella



    lisäksi tuo matkustajakilometri... hesassa lasketaan siten, että kuinka monta matkustajaa on noussut kyytiin, leimattu, ja koko matkalle... jos nyt tulee km-hinta, eli leimataan sisään ja ulos, niin saisi tuonkin oikeasti selville. vastaavasti jos talvella avaan oven, astun sisään, käynnistän moottorin ja sitten nousen ottamaan piuhan pois, niin olen jo puolittanut päästöt/matkustajakilometri... lisäksi jos krabaan sitten erikseen vielä peilit, niin alkaa auto olemaankin jo melko täynnä matkustajia...

      
  • No on nuo pihistelykippojenkin kulutus ruuhkaliikenteessä vähän eri luokkaa kuin normiluvuista voisi päätellä.



    Eipä noita 20v vanhoja busseja hurjasti ole. Turussa keski-ikä selvästi alle 4-vuotta, kiitos uusien kiinalaisten vähäpäästöisten linjureiden. Helsingissä ajokilometrimääritetty autojen keski-ikä ei saa yksittäisellä linjalla ylittää kuutta vuotta. Ehdoton yläraja yksittäiselle autolle on 16 vuotta.



    Samanlaisia kiinalaisia telibusseja on pääkaupunkiseudulla ainakin Westendin Linjalla.

      
  • Vertailua vaikeuttaa sekin, että käyttötarkoitukset on kuitenkin busseilla ja autoilla usein erilaiset.



    Suuri osa bussimatkoistakin on täysin tarpeettomia, niitä tehdään koska ihmiset ovat laiskoja ja se on halvalla seutulipulla helposti mahdollista. Ei terve ihminen mitään bussia tarvitse vaikkapa kilsan-parin matkalla.

      
  • simppa:

    No on nuo pihistelykippojenkin kulutus ruuhkaliikenteessä vähän eri luokkaa kuin normiluvuista voisi päätellä.


    Sen sijaan uudet hybridit ovat aika hyviä.

    Esim. Toyota Auris HSD:n päästöt TM:n koeajossa oli maantiellä 124 ja kaupungissa 112 g/km.

      
  • Penteles:

    Sen sijaan uudet hybridit ovat aika hyviä.
    Esim. Toyota Auris HSD:n päästöt TM:n koeajossa oli maantiellä 124 ja kaupungissa 112 g/km.




    Vaikka nuo ovatkin hyviä lukemia, niin silti nekin ylittävät normipäästön kymmenillä prosenteilla.

      
  • NHB:

    Penteles:
    Sen sijaan uudet hybridit ovat aika hyviä.
    Esim. Toyota Auris HSD:n päästöt TM:n koeajossa oli maantiellä 124 ja kaupungissa 112 g/km.


    Vaikka nuo ovatkin hyviä lukemia, niin silti nekin ylittävät normipäästön kymmenillä prosenteilla.


    Toki näin onkin, mutta vastasin tuohon Simpan mainitsemaan ruuhkakulutukseen.

    Auriksen normikulutukseksi luvataan sekä maantielle että kaupunkiin 89 g/km, maantieajo ylittää 39% ja kaupunkiajo "vain" 26%, eli on siinä mielessä ruuhka-ajossa lähempänä normilukemia kuin maantieajossa.

      
  • surffari:

    ...taisi olla 45 litraa satkulla dieselbussien keskikulutus hesan alueella




    Tuo kannattaa jo kun matkustajia on 8 henkilöä (8*6 litraa=48 ).

    Oletuksena tuossa on henkilöauto kuluttaisi 6 litraa.



    Täydempi bussi jossa on 40 matkustajaa tarkoittaa että se saisi kuluttaa 240 litraa sadalla.



    AkiK:

    Ei terve ihminen mitään bussia tarvitse vaikkapa kilsan-parin matkalla.




    Tai henkilöautoa tai mopoa. Mukavuudenhaluinen kuitenkin käyttää sitä, valitettavasti.

      
  • Kaupungissa liikkeussani mieluiten käytän päästöjen (varsinkin lähipäästöjen), tilankäytön ja melun suhteen hyviä vaihtoehtoja kuten metro, ratikka ja johdinauto. Henkilautojen yksi iso ongelma on tilankäyttö. Oltiinpa sitten liikkeellä tai parkissa, niin ne vievät paljon tilaa. Kun näkee ruuhkassa matelevia henkilöautoja tai nokea kaupunki-ilmaan kylväviä diesel-busseja, niin monesti mietin, mikseivät johdinautot ole käytössä laajemmin?

      
  • Tuossa julkisenliikenteen kustannuksia HSL-alue v.2010:

    Paikkakilometrikustannukset eri liikennevälineille olivat vuonna 2010: metro 0,03 €,

    bussi 0,05 €, lähijuna 0,05 €, raitiovaunu 0,12 €, Suomenlinnan lautta 0,17 €.

    Matkustajakilometrikustannukset olivat: lähijuna 0,13 €, metro 0,16 €, bussi 0,24 €, raitiovaunu 0,58 €, lautta 0,86 €.

      
  • AkiK:

    Vertailua vaikeuttaa sekin, että käyttötarkoitukset on kuitenkin busseilla ja autoilla usein erilaiset.




    Ja lisäksi se, että keskiarvoilla vertaillessa homma menee roimasti pieleen.



    Noin keskimäärin pääkaupunkiseudun bussiliikenteen kohdalla tilanne on se, että yksin vähäpäästöisellä henkilöautolla ajava päästää vähemmän sekä paikallispäästöjä että hiilidioksidia kuin keskimääräinen bussimatkustaja henkilökilometriä kohden. Vertailu raitiovaunuun toimii samoin, joskin raitiovaunun paikallispäästöt ovat pienemmät kuin vähäpäästöiselläkään henkilöautolla.



    Tästä on kuitenkin huono vetää sitä johtopäätöstä, että romutetaan bussit ja ajetaan vähäpäästöisillä henkilöautoilla. Jos Helsingin aamuruuhkassa ajava henkilöautoilija vaihtaa bussiin, päästöt pienenevät. Osin tämä johtuu tietysti siitä, että täyden ruuhkabussin todellinen kulutus matkustajakilometriä kohden on pieni, mutta hyvin merkittävä vaikutus tulee ruuhkan vähenemisestä, mikä taas vähentää kaikkien liikkujien kulutusta.



    Hiljaiseen aikaan tilanne on käänteinen. Bussit ajelevat tyhjinä, eikä ruuhkaongelmaa ole. Silloin olisi paljon parempi, että bussit jätettäisiin varikolle ja ajettaisiin vähäpäästöisillä henkilöautoilla. Ongelmaksi kuitenkin tulee se, että tällainenkin julkisen liikenteen palvelutason heikentäminen ajaa ihmisiä oman auton käyttämiseen ruuhka-aikaankin.



    Lisäksi on vähän epäreilua verrata vaikkapa hybridiautoa ja tavallista vanhaa dieselbussia. Hybridibussi kuluttaa paljon vähemmän, ja maakaasubussin paikallispäästöt ovat hyvinkin pieniä.



    Asiassa on kuitenkin yksi nyrkkisääntö, joka pitää varsin hyvin paikkansa. Konevoimaisen matkustamisen aiheuttamat päästöt eivät lopulta heittele kovinkaan paljon eri matkustusmuotojen välillä. Kulkuvälineen täyttöaste on usein tärkein tekijä, ja aina on ekologisempaa jäädä kotiin tai mennä lihasvoimalla.



    Tästä muuten seuraa sekin, että jos julkisessa kulkuvälineessä on kovin mukavaa ja väljää, kyyti ei ole kovin ekologista.

      
  • NHB:

    Kun näkee ruuhkassa matelevia henkilöautoja tai nokea kaupunki-ilmaan kylväviä diesel-busseja, niin monesti mietin, mikseivät johdinautot ole käytössä laajemmin?




    Hinnan takia. Johdinautot ovat selvästi dieselbusseja kalliimpia, ja linjaston rakentaminen maksaa miljoonan kilometriltä. Lisäksi langallisten johdinautojen teknologian päällä leijuu pieni epävarmuus; päättäjät ovat haluttomia investoimaan vanhentuvaan teknologiaan. Toisaalta langattomien ratkaisujen toimivuudesta ei ole vielä mitään järkevää tietoa.



    Nykyisellä teknologialla johdinautot ovat rahallisesti järkeviä vain kaikkein ruuhkaisimmilla osuuksilla.



    HSL:llä on ollut liikenteessä hankesuunnitelma, jonka mukaan Helsinkiin rakennettaisiin yhdeksän johdinautolinjaa (ja lakkautettaisiin yksi ratikkalinja). En tiedä hankkeen etenemisestä sen enempää, mutta muistaakseni se on nyt pk-seudun kunnilla lausuntokierroksella, eikä sille välttämättä povata kovin ruusuista tulevaisuutta.

      
  • Hiilipäästö:



    Lisäksi on vähän epäreilua verrata vaikkapa hybridiautoa ja tavallista vanhaa dieselbussia. Hybridibussi kuluttaa paljon vähemmän, ja maakaasubussin paikallispäästöt ovat hyvinkin pieniä.




    ei kumminkaan kovin paljon epäreilua, sillä jos lähtee ostamaan liikkumisvälinettä, niin kaupasta on saanut jo kauan pienipäästöisiä (sekä CO2 että haitalliset) dieseleitä, hybrideitä jne, myös käytettynä, mutta kun menee ostamaan "joukkoliikennematkustuskokemusta" niin päätyy vanhaan dieselbussiin, ellei se ole hajonnut matkalla, ja vaikka olisikin, niin silti päätyy vanhaan dieselbussiin. ja tulee pitkään päätymään, koska niillä ajellaan pitkään.



    uudet dieselhybridit on vasta tulossa ja ennenkuin niistä tulee jotenkin yleisimpiä niin kuluu varmaan 15 vuotta... ellei nykyisiä konvertoida. siinä ajassa ehtii ajaa vaikkapa priuksen loppuun. kohta niitäkin pitäisi saada plug-in-versioina, jahka akkutuotanto saadaan ajettua ylös.



    maakaasubusseja ei montaa ole. sellaisenkin CO2 on aika raju. dieselhybridibussitkaan ei älyttömästi polttoainetta säästä, luokkaa 20-30%, ellei akkuja hieman täytellä joka välissä. moinen tosin olisi varsin mahdollista, muutamassa minuutissa lurpsahtaisi kilowattitunti poikineen akkuihin.



    toki töihinmenoaikoihin on hyvä että noita on liikenteessä, pienentää myös henkilöautojen kulutusta, vapauttaa parkkipaikkoja, monille korvaa kakkosautonkin, joillekkin mahdollistaa autottomuuden ilman pyöräilyn vaivaa. lastenkin on kouluihin päästävä jne. nykyisellään busseja vaan taitaa olla aika paljon liikaa pääkaupunkiseudulla. tarttis koota porukkaa joillekkin sähköisille linjoille, vaikka juniin/ratikoihin, ihan vaikkapa pakettiautoilla tai (pikku)busseilla. hiljaisten aikojen liikennettä...

      

  • Eri liikennevälineiden päästöjen miettiminen on tärkeää kun liikennettä suunnitellaan ja silloin on tehtävä valintoja, jossa on hyviä ja huonoja puolia.



    Yksittäiselle ihmiselle valinta on paljon helpompaa. Koska bussi ajaa joka tapauksessa, niin kannattaa valita se. Henkilöautolla ajaminen lisää päästöjä joka tapauksessa, vaikka se olisi kuinka vähäpäästöinen.

      
  • Tuolla tavalla saat kaikesta joukkoliikenteestä päästötöntä. Koska lentokone lentää joka tapauksessa, kannattaa valita se jne.



    Surffari:



    Sinullehan laitettiin vähän faktaa tuolla. Vanhaa bussikalustoa toki on, mutta aika kaukana ollaan noista tarinoistasi. Sitäpaitsi joillain linjoilla kalusto saattaa olla hyvinkin uudenaikasta. Ruuhkaliikenteeseen sitten kaivetaan ne vanhat katiskat varikon perukoilta. Kuten sanottu, ajokilometrimääritetty autojen keski-ikä ei linjalla saa ylittää seitsemää vuotta.



    Ei ainakaan pk-seudun lähiliikenteessä todellakaan tapaa 80-luvun autoja.



    http://www.kuukankorpi.com/paikallisliikenne/tilaaja-tuottaja.html

      



  • Analogia menee kyllä niin, että kannattaa valita vuorokone oman lentokoneen sijaan. (Tai vuorojuna oman junan sijaan)





    Tuolla tavalla saat kaikesta joukkoliikenteestä päästötöntä. Koska lentokone lentää joka tapauksessa, kannattaa valita se jne.
      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit